Alatori uusiksi – osa 3

Alatorin muoto alkaa pikku hiljaa hahmottua. Kaupungin sivuilla julkaistiin 28.11. tiedote, jossa esitellään torin uudet suunnitelmat.

Alatorista muodostunee ensi vuonna kohtaamispaikka kaikenikäisille kaupunkilaisille. Alatorille oli ehtinyt muodostua oma käyttäjäkuntansa, joka ei houkutellut paikalle muita kuin poliiseja. Jotta torilla saadaan viihtymään myös ns. tavallisia kaupunkilaisia, pinnankiillotuksen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia. Torille tulee lasten leikkipaikka sekä liikuntavälineitä aikuisille, joten toiminnallisuuden toivotaan houkuttelevan monenikäisiä viettämään aikaansa keskeiselle paikalle.
Uudessakin suunnitelmassa on omat haasteensa, joista tuonnempana.

Veistos

Puiston keskelle tehdään suuri, mutta samalla läpinäkyvä geometrinen pergolaveistos, jonka on suunnitellut Jan-Erik Andersson. Veistoksessa on viisi siipeä, jotka muodostuvat valkoisista pilareista ja puna-keltaisesta kupolista. Pimeällä veistos toimii *valoteoksena: jokainen pylväs valaistaan ja kupolin keltainen liekki toimii lyhtynä. Teos ottaa huomioon myös Alatorin historian, puiston aiemmilta vaiheilta jäänyttä materiaalia, liuske- ja mukulakiviä käytetään pohjana pergolan käytävissä.

Mikä on suurin haaste? Olen kirjoittanut aiemmin aiheesta muutamasta eri näkökulmasta täällä (27.2.2013) ja täällä (13.8.2013).

Vaarana että puisto kääntyy sisäänpäin, kun sen pitäisi kääntyä ulospäin.
Kaupunkiviihtyvyyttä vähentävät suuret etäisyydet, laajat seinäpinnat, teipatut ikkunat, pimeät kulmat. Vaikka ko. teos on avoin, sen muoto mahdollistaa sen sulkeutumisen (joka on myös tarkoitus) ”luonnollisesti” köynnöskasveilla. Havainnekuvasta tekemäni tulkintani mukaan, teos ei sinänsä toimi läpikuljettavana reittinä (kuin korkeintaan kahteen suuntaan) vaan on tarkoitettu hengähdyspaikaksi, onhan sen sisälle sijoitettu penkkejä.

Tietysti paljolti riippuu siitä, miten ihmiset ottavat omakseen puiston tarjoamat mahdollisuudet. Toivottavasti maalaamani epäilys alatorina epäsosiaalisena kohtaamispaikkana on turha ja puistosta muodostuu iloinen ajanviettopaikka kaikenikäisille.
Uudistunut Alatori avataan Taidelauantaina syyskuussa 2015. Valaistuna teos on eittämättä tyylikäs ja hillitty keskustan uusi maamerkki. Se toiminnee parina torin toiseen laitaan rakennettavan valoteoksen kanssa.

*Viime vuosina on ollut ilo huomata valojen monipuolisempi käyttö kaupungissa on lisääntynyt. Tämän ei pitäisi olla yllättävää, kun tietää pimeän ajan pituuden Suomessa ja valaisimien teknisen kehityksen. Lahdessa on myös tavallisten kerrostalojen valosuunnittelussa otettu aimo harppaus eteenpäin.
Tietysti tässä yhteydessä on mainittava myös radiomastot, Sibeliustalon taksikatos ja vesiurut sekä lisäksi Aleksin (joulu)valot, jotka ovat ilahduttaneet kaupunkilaisia jo neljällä vuosikymmenellä.

Kaupungin talousarvio ja -suunnitelma

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 24.11. ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2017.
Talousarvio ja suunnitelma liitteineen on luettavissa täällä 172-sivuisena pdf-tiedostona.

Muutamia suoria poimintoja:

Talousarvio ja suunnitelmakausi

Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 1,9 prosenttia ja tulojen alenevan 0,6 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toteutumaennusteeseen.

Talousarvion 2015 vuosikate on 37,5 milj. euroa. Vuosikatteella voidaan rahoittaa talousarviovuoden nettoinvestoinneista (98,5 milj. euroa) noin 38 %, jolloin käyttöomaisuuden myynnit huomioon ottaen velkarahoituksen osuus tulee olemaan noin 35 milj. euroa. Tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen.

Investoinnit: Investointimenot suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat 242,7 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan kattaa lähes 50 % bruttoinvestoinneista.
Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan
vanhentuneita tiloja.

Kunnallisvero: Vuoden 2015 kunnallisverokertymä, 341,1 milj. euroa on laskettu voimassaolevan 20,25 prosenttiyksikön veroasteen mukaan. Kunnallisvero kasvaa
noin 2,2 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Vuoden 2015 yhteisöverokertymä on 22,2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota suurempi.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 prosenttia ja yläraja 1,55 prosenttia.

Yleistä

Väestö: Lahden väkiluku kasvoi 90-luvun lopulla noin 460 asukkaalla vuosittain. Vuoden 2000 jälkeen väestönkasvu oli vuositasolla noin 500 laskien vajaaseen sataan vuonna 2004. Tämän jälkeen kasvuvauhti nousi tasaisesti ollen parhaimmillaan noin 0,7 prosenttia, eli yli 700 henkeä vuodessa. Taloustaantuman myötä maassamuutto on vähentynyt koko maassa ja tämä on vähentänyt myös Lahden muuttovoittoa ja kääntänyt sen hetkittäin muuttotappioksi. Tilanne on sikäli hyvä, että heikkoinakin aikoina väestön kasvu on 0,3 prosentin luokkaa.

Ikärakenne: Vuodesta 1995 vuoteen 2013 yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 14,9 prosentista 21,2 prosenttiin. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavalla ajanjaksolla vähentynyt 16,7 prosentista 14,4 prosenttiin. Huoltosuhteen (ei aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) muutos on ollut epäedullinen ja huoltosuhteen odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti.

Koulutustaso: Väestön koulutustaso on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Lahdessa käytetään keskimäärin 3,2 vuotta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koko maassa tähän käytetään noin 3,4 vuotta. Koulutustaso on selvästi korkeampi alueilla, joissa sijaitsee yliopisto. Lahdessa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2012 noin 67,8 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vastaavasti noin 26,7 prosenttia. Koko maassa vastaavat osuudet ovat 68,5 prosenttia ja 28,7 prosenttia.

Elinkeinorakenne: Lahden elinkeinorakenne muuttuu vähitellen yhä palveluvaltaisempaan suuntaan.  Vuonna 2013 yritysten määrä kasvoi 285 yrityksellä.
Työllinen työvoima jakautuu Lahdessa toimialoittain siten, että suurimpia työllistäjiä ovat koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 33 prosenttia vuonna 2011). Seuraavaksi tulevat kauppa ja majoitus (noin 18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (noin 17 prosenttia). Teollisuuden osuus (noin 15 prosenttia) työllisten määrästä on laskenut jo vuosikausia.

Työllisyys: Lahti on muiden suurien keskuskuntien tapaan työpaikkaomavarainen
eli omavaraisuusaste on 111 (vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa
on 11 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvaa työllistä työvoimaa.
Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Syyskuussa 2014 työttömyys oli 17,3 %.

Lähde: www.lahti.fi

Lahtelaisesta jääkiekosta

Kaverini jakoi Facebookissa mielenkiintoisen videon, joka sisältää Hockey Reippaan maalikoosteen jääkiekon SM-liigan kaudelta 1990-91. Sillä kaudella Hockey Reipas sijoittui SM-liigassa seitsemänneksi, jääden pisteen päähän pudotuspelipaikasta.
Hockey Reippaan aika oli pääasiassa aikalailla konttaamista niin pelillisesti kuin taloudellisesti ja seura menikin konkurssiin vuonna 1992.

Jääkiekkopeleissä olin käynyt satunnaisesti joskus 1980-luvun lopulta asti. Seuraaminen vakinaistui, kun aloin itse harrastamaan jääkiekkoa, muistaakseni vuonna 1988. Kiekkoreippaan junioreille myytiin kausikortteja normaalihintaa edullisemmin, joten aikuisten edustusjoukkueen kortti oli pakkohankinta ennen jokaista kautta. Itsekin tuli juniorina pelattua useita otteluita Lahden jäähallissa 1990-luvun alussa. Tykkäsin pelata hallin leveässä kaukalossa, oli tilaa tehdä peliä. Oma ”peliura” kuitenkin loppui ennen täysi-ikää.

Reipas

Vuonna 1891 perustetun Viipurin Reippaan jääpalloilijat osallistuivat vuonna 1928 pelattuihin ensimmäisiin jääkiekon Suomen mestaruuskilpailuihin ja saavuttivat jääkiekon Suomen mestaruuden, joka on jääkiekossa seuran toistaiseksi ainoa.

Reippaasta muodostui lahtelainen yleisseura, kun jatkosodan seurauksena Viipurin Reippaan seurayhteisö siirtyi Lahteen. Kaupungissa se jatkoi toimintaansa mm. jalkapallossa, jääpallossa ja jääkiekossa. Lahtelaisen Reippaan seuratunnuksessa Viipurin linna vaihtui Lahden kaupungintaloon.

Lahdessa seura pelasi virallisesti Viipurin Reippaan nimellä aina vuoteen 1962 saakka, jolloin seuran palloiluosaston nimeksi vaihtui yksinkertaisesti Reipas. Jääkiekossa seura voitti Suomen Cupin vuonna 1966.

Vuonna 1975 jalkapallo ja jääkiekkotoiminta erosivat toisistaan ja jääkiekkoseura tunnettiin jatkossa nimellä Kiekkoreipas.
Tällä nimellä edettiin aina vuoteen 1989, jolloin edustusjoukkue erotettiin omaksi organisaatioksi, Hockey Reippaaksi. Junioritoiminta jatkui Kiekkoreippaan vastuulla, ja seura on maan suurimpia jääkiekon junioriseuroja.

Kun Hockey Reipas ajautui konkurssiin vuonna 1992, sen pohjalta perustettiin uusi joukkue nimeltään Reipas Lahti.

Kuitenkin jo vuonna 1996 lahtelaisen edustuskiekkoseura sai kokonaan uuden ilmeen, kun Reipas-nimi päätetttin vaihtaa imago- ja markkinointisyistä: perustettiin Pelicans, millä nimellä se toimii nykyään.

Reippaasta on varattu NHL:ään mm. Raimo Summanen (v. 1982), Janne Laukkanen, Marko Jantunen (v. 1991) ja Toni Lydman (v. 1996). Kiekkoreippaan kasvatteja ovat mm. Kari Eloranta, Erkki Laine, Hannu Koskinen ja Pasi Nurminen.

Lahden jäähalli

Suomen ensimmäinen jäähalli oli Tampereen jäähalli eli Hakametsän halli. Se valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin.

Lahteen saatiin tekojäärata vuonna 1965. Jäähalli saatiin vuonna 1973, kun tekojäärata katettiiin.

Vaikka Lahteen on haikaltu uutta hallia mm. Launeelle, halli on pysynyt nykyisellä paikallaan. Hallia on remontoitu useasti sen valmistumisen jälkeen, muun muassa hallin lämpöeristystä, vesikattoa, valaistusta, äänentoistoa on parannettu. Monelle on jäänyt elävästi mieleen hallin keskellä ollut tulostaulukuutio, jossa oli mekaaniset viisarit.

Vuonna 1992 hallin länsipäähän saatiin uusi tulosnäyttö.

Vuonna 1998 tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia, mm. kaukolo siirrettiin kolme metriä lähemmäksi pääkatsomoa, sitä ennen katsomon ja kaukolon erotti leveä käytävä. Lisäksi halliin rakennettiin 15 aitiota ja samalla saatiin uusi moderni pelikello.

Vuonna 2009 paikalle vaihdettiin nykyinen mediakuutio.

Wiipurin Reippaan mestaruusviiri on nostettu Lahden jäähallin kattoon.
Nykyisin Lahden jäähalli tunnetaan nimellä Isku-Areena.

Lahden historialliset pienoismallit

Lahden historiallisen museon ensimmäisessä kerroksessa on esillä kolme Lahtea esittävää pienoismallia. Mallit kuvaavat Lahtea eri aikakausilta, sijoittuen vuosille 1877, 1914 ja 1939. Kaikki mallit ovat mittakaavassa 1:500.
Vuoden 1939 mallia ei pystytty jossain vaiheessa kokoamaan esille suuren kokonsa vuoksi, mutta nykyään kaikki mallin osat ovat nähtävillä historiallisen museon ensimmäisessä kerroksessa.

Vuoden 1877 kylää esittävä pienoismalli tuli itselle tutuksi jo lapsena. Mallia oli silloin tosin vaikea hahmottaa Lahdeksi: pieniä harmaita rakennuksia epäsäännöllisessä järjestyksessä. Ainoa vähänkään nykyaikaan viittaava elementti oli Vesijärven rannalla oleva, jotakuinkin nykyisellä paikallaan oleva kartanorakennus. Tosin tuohon aikaan se oli (ilmeisesti) keltainen ja puurakenteinen. Uusi kivinen päärakennus valmistui vuonna 1897.

Mallissa olevien talojen nimet olivat kuitenkin tutun kuuloisia. Nuorempana kaupunginosien nimet olivat itselleni vain nimiä, mutta vuoden 1877 mallin kautta opin tuntemaan alkuperän: monet kaupunginosien nimet saatu kylän tilojen nimistä. Lahden kylän mallissa oli mahdollista demonstroida kylän paloa, joka oli toteutettu talojen sisälle sijoitettujen lamppujen avulla: Taloja pystyi ”sytyttämään palamaan” nappia painamalla.

Sittemmin vuoden 1877 ja 1939 pienoismalleihin on lisätty multimediaominaisuuksia, jotka tuovat jo itsessään mielenkiintoisiin malleihin lisäsyvyyttä, tekstien ja kuvien muodossa.

Viimeisin valmistunut malli on kuvaa vuotta 1914, sijoittuen keskustan alueelle. Lahti-Seuran jäsenlehdessä Hollolan Lahdessa 1/1989, museon amanuenssi Esa Hassinen kertoo, että tietoja vuoden 1914 Lahden rakennetusta ympäristöstä on haettu kirjallisuudesta, valokuvista, rakennuspiirustuksista, palovakuutusasiakirjoista yms. Pienoismallissa on pyritty mahdollisimman tarkkaan historialliseen lopputulokseen. Malli on kuitenkin enemmän tai vähemmän tutkijoiden ja valmistajan tulkinta.

Kaikki kolme mallia havainnoillistavat sen aikaista Lahden ympäristöä hyvin konkreettisesti ja auttaa hahmottamaan Lahden kasvua pienestä, epämääräisestä raittikylästä selkeälinjaiseen ruutukaavaan muodostuneeksi tiiviiksi kaupungiksi.

Muista museolla esillä olleista pienoismalleista mainittakoon Vesijärven sataman pienoismalli, joka oli esillä 1990-luvun alussa museon Vesijärvi-näyttelysssä. Radan esittely on luettavissa Topparoikan sivuilla.

Lähteet:
Hollolan Lahti 1/1989, Esa Hassinen
lahdenmuseot.fi

Lahden kaupungin perustaminen

Lahden kaupunki perustettiin 1.11.1905. Lyhyenä kertauksena kaupungin perustamiseen liittyvät pääkohdat aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tiivistelmä on pääosin muokattu museon laatimasta artikkelista Kuka, mitä, Lahti – Lahden kaupungin perustaminen.
Lahden vaakunasta on oma artikkeli.

Lahden pitkä tie kaupungiksi

-Lahti oli keskiajalta lähtien Hollolan suurimpia kyliä. Taloluku vaihteli kahdenkymmenen molemmin puolin. Kylän kantataloja olivat Pekkala, Paavola, Rekola, Juhakkala, Juustila (Jussila), Mäkelä, Kittelä, Huovila, Saksala, Marola, Hennala, Savola, Kartano, Sipilä, Seppälä, Leikkola, Hörölä, Nikkilä, Anttila ja Helkala. Vuonna 1634 taloja oli 24

-Hallinnollisesti kylä kuului Hollolan pitäjän Okeroisten neljänneskuntaan. Seurakunnallisesti kylä oli osa Hollolan kirkkopitäjää ja verot kylän talot maksoivat Tukholmassa sijainneelle sotilassairaalalle

-Kaupungin perustaminen Lahteen oli esillä jo 1700-luvun puolivälissä. Hollolan kihlakuntaa Ruotsin vuoden 1746 valtiopäivillä edustanut Benjamin Busk teki asiasta esityksen. Hanke ei johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin

-Kun Lahteen saatiin rautatie (v. 1869) ja Vesijärven kanava valmistui (v. 1871), kaupunkihanke nousi uudelleen esille. Lahden kylä muuttui 1870-luvulla muutamassa vuodessa teollisuus- ja asemakyläksi, jossa kaikki ajan sosiaaliset ongelmat korostuivat. Kylän elinkeinoelämä ja palvelurakenne monipuolistui ja edellytti yhä selkeämmin hallinnollisia muutoksia.
Uusi Suometar heinäkuussa 1876: ”…[Lahdessa] taas puuhataan kovasti kaupunkia, josta jo ennen on ollut puhetta. Se pitäisi kiiruudella tulla alkuunsa… Kaupunki siitä tuleekin liikenteeltä sopivalle paikalle. Yhdellä puolella on rautatie ja toisella puolen isot vedet ja laivaliike”.
Asia ei juuri edistynyt

Kesän 1877 Lahden kylän palon jälkeen viranomaiset halusivat mahdollisimman pian ratkaista Lahden kylän tulevaisuuden, kaupungin perustaminen tuli konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Valtiovalta ei kuitenkaan kannattanut ajatusta, kuvernööri esitti heinäkuussa 1877, että Lahden kylän paikalle perustettaisiin kauppala. Syksyllä saatiin ”korkeimmasta paikasta” päätös, jossa senaatille annettiin lupa käyttää korkeintaan 100.000 markkaa Lahteen perustettavan kaupungin tai kauppalan perustamiskustannuksiin. Samalla tehtiin laskelmat kauppalan perustamisen edellyttämien pakkolunastuksien kustannuksista.

Keväällä 1878 asian valmistelut etenivät niin, että kesäkuun viides päivä julkaistiin ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylää olevan Anttilan talon maille samassa pitäjässä.”
Kauppala säilyi hallinnollisesti vielä Hollolan kunnan yhteydessä. Kauppalalle ei asetettu kovinkaan kunnianhimoisia kasvutavoitteita, silti kauppalalaiset itse uskoivat aluksi melko nopeaan kunnalliseen itsenäistymiseen

-Kauppala perustettiin entisen kylän kohdalle paljon 1870-luvun alkupuolella tehtyjä kaavailuja pienempänä. Alunperin kauppala tai kaupunki olisi ulottunut rautatieltä Vesijärven rantaan

-Lääninarkkitehti Alfred Cavén laati kauppalan ensimmäisen asemakaavan. Se oli ajalleen tyypillinen säännönmukainen ruutukaava. Kaavoitettu alue oli kooltaan noin 43 hehtaaria. Siinä oli 22 korttelia, joissa oli 114 tonttia.

-Vasta 1890-luvun lopulla kauppalan yleinen kokous päätti ryhtyä toden teolla selvittämään kaupungistumisen mahdollisuuksia. Kauppalanhallitus laati F. F. Frostellin hankkimien tietojen pohjalta suunnitelman Lahden kaupungin perustamisesta ja teki jopa esityksen kaupungin tulo- ja menoarvioksi.
Suunnitelmista muovattu anomus lähetettiin Hämeen läänin kuvernöörille, jossa toivottiin hänen ehdottavan kaupunginoikeuksien myöntämistä Lahdelle. Hollola vastusti voimakkaasti, siitä huolimatta läänin kuvernööri G. A. von Kothe puolsi hanketta. Myös senaatti kannatti ajatusta, mutta jostain syystä hanke ei vielä oikein edennyt

Vuonna 1904 laadittiin ja hyväksyttiin Lahden perustuskirja, joka siihen liittyvine lausuntoineen toimitettiin senaatista hallitsijan ratkaistavaksi 29.5.1904.
Yli vuoteen asiasta ei kuulunut mitään, niinpä Lahden kauppala lähetti järjestysmies Frostellin ja pankinjohtaja Carlstedtin tiedustelemaan tilannetta itse ministerivaltiosihteeri Constantin Linderiltä Pietarista.

-Asiamiehet viipyivät matkallaan siihen asti kun Keisari Nikolai II lopulta 1. marraskuuta 1905 antoi Pietarhovissa asetuksen kaupungin perustamisesta.
Tapaus jäi pahasti meneillään olleen suurlakon varjoon ja tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteenkin vasta kahden viikon kuluttua päätöksestä. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, että ”kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet”

-Hankkeen toteutuminen oli lähes pelkästään lahtelaisten itsensä aloitteellisuuden ja tarmon ansiota, Hollolan kunta vastusti sitä loppuun asti. Valtiokaan ei sitä erityisesti kannattanut, mutta ei myöskään suuremmin vastustanut, kun siitä ei aiheutunut sille uusia kustannuksia.
Lahtelaiset saattoivatkin hyvällä syyllä todeta, että heidän uusi kaupunkinsa oli ”maamme kaupunkien joukossa ensimmäinen, joka on kaupungiksi kohonnut kokonaan omin voimin ja luonnollisen kehityksen pakosta.”