Wikipedia

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 1.

Wikipedia
Lahden Wikipedia-tilaa ruodittiin 12.5.2008 Etelä-Suomen Sanomissa koko sivun verran. Ei mene hyvin Lahdella Wikipediassa, eikä Wikipedian mukaan Lahdella. Lehtijutussa ruodittiin Wikipedian antamaa kuvaa eli tarkemmin ilmaistuna lahtelaisten(?) antamaa kuvaa. Mitä siis kertoo Lahdesta? Sen, että se mitä tuossa sanakirjassa lukee on Lahtea. Tällä hetkellä (15.5.2008) Wikipedian Lahti-anti (vai anti-Lahti?) kertoo omalla raadollisella tavalla sen, osatotuuden henkisestä tilastamme: Se ei ole faktaa eikä fiktiota, se on mielentila.

Mutta kuten valveutuneet internetin käyttäjät tietävät, wikipedian sisältämiä artikkeleita voi luoda ja muokata kuka tahansa kirjoitustaitoinen. Jokaisella on varmasti mielipide siitä mitä Lahdesta pitäisi kertoa ”ulospäin”. Vastuuta ei kannata kuitenkaan vierittää pelkästään peruspessimistimarisioiden niskaan tai että huudetaan päättäjiä apuun. Wikipedia on meidän kaikkien käsissä, kuten konkreettinen (betoninen) kaupunkimme.

Tietokirjailija Terhi Willmanin kirjoitus Wikipedian Lahden artikkelista.

Lahti Wikipediassa

wikipedia.jpg


Päivitetty 27.7.2010

Hikipedia
Lahdesta artikkeli myös Wikipedia-muunnelmassa Hikipediassa. Lue esittely.

Lahden kirjamessut täyttivät odotukset

kirjames_ots.jpgLahden ensimmäiset kirjamessut järjestettiin teemalla Sana ja kuva 15.-16. maaliskuuta Lahden Messukeskuksessa. Tapahtumaan saapui yli 60 esiintyjää, tunnetuimpina kirjailijaniminä muun muassa Anna-Leena Härkönen ja Eeva Kilpi, Harry Potter –kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta, sekä sarjakuvienpiirtäjät Milla Paloniemi ja Juba Tuomola. Tapahtumassa oli mukana myös antikvariaatteja, gallerioita, taidemyyntiä sekä teatterialan edustajia Lahden Kaupunginteatterista ja Vanhasta Jukosta. Messuille oli koottu myös useita näytteilyitä, muun muassa Mannerheimin 140-vuotisjuhlanäyttely ja vuoden 2007 kauneimmat kirjat -näyttely. Näytteilleasettajia saapui miltei 80, joista löytyi paljon etenkin pieniä ja paikallisia kustantamoita. Näkyvästi edustettuina olivat muun muassa Harry Potter –kirjat ja lahtelainen sarjakuvakenttä, joka kiinnosti nuorten ja lasten lisäksi paljon myös aikuista yleisöä. Lauantai-iltana vietettiin Taidepanimolla Iltaklubia, jossa näyttelyiden lisäksi kuultiin ja nähtiin musiikkia, performanssia, animaatiota ja runoutta. Iltaklubilla esiintyivät muun muassa laulaja, runoilija Jarkko Martikainen ja Otto Grundström.
Kirjamessujen kävijätavoitteen täyttyminen takasi tapahtuman järjestämisen myös ensi vuodelle. Tarjonnasta lisää messujen nettisivuilla

Aiheesta lisää seuraavassa lehessä (1/2008).
Kuvat Sauli Hirvonen
km_8791.jpgTartu kirjaan!
km_8776.jpgHeikki Saure kertoi mietteitään kirjamessuista.
km_8792.jpgHistorian lehtien havinaa.
km_8777.jpgSarjakuvataiteilija ja kustantaja Solja Järvenpää, yksi messujen järjestäjistä, säteili kiivastahtisesta viikonlopusta huolimatta. Tai ansiosta.
km_8786.jpgMessuilla oli mahdollisuus tehdä löytöjä.

km_8793.jpgEsillä oli myös kuvataidetta. Tässä taidon näyte Lahden Taideinstituutista.
km_8780.jpgHarry Potter -osastolla kävi kova kuhina.
km_8785.jpgMessujen yhtenä keskeisenä elementtinä oli vieraiden haastattelut.
km_8783.jpgTutkija Riitta Niskanen kertoi suomalaisten konserttitalojen historiasta.

km_8800.jpgTentattavana lahtelaistuneet sarjakuvataitelijat, puupäähatun voittanut Marko Turunen sekä Solja Järvenpää.

FC Lahti katutasolla

fcl_ots1.jpg
Veikkausliiga 2008 käynnistyi viime sunnuntaina FC Lahden osalta hienolla 1-0 voitolla Kotkan KooTeePeestä ja ensi sunnuntaina ”kuhnurit” pelaavat ensimmäisen kotiottelunsa hiihtostadionin maineekkaalla nurmella Vaasan VPS:ää vastaan. Tämän tiimoilta Lahen Lehti kyseli FC Lahden markkinointipäälliköltä Jari Kantoluodolta seuran kuulumisia.

Miten FC Lahti näkyy Lahdessa vuonna 2008?

Teemme ulkomainoskampanjoita keväällä ja elokuussa. Toivomme, että pelimme on niin mielenkiintoista, että meistä kirjoitetaan ja kerrotaan eri medioissa paljon. Tietysti omalla tiedotuksellamme on myös merkitystä asiaan. Lehdissä on luonnollisesi ottelumainontaamme ja tehostammme sitä tiettyjen otteluiden osalta. Radio Voiman kanssa tulemme tehostamaan yhteistyötä tuntuvasti elävän kuvan, mainonnan ja ottelutapahtumien raportoinnin osalta. Junnuseuroissa pelaajamme vierailevat säännöllisesti Teemme fanikortteja, joita junnuille jaetaan junnujen omissa harjoituksissa sekä ottelutapahtumissamme. Loukkaantuneet pelaajamme käyvät otteluiden tauoilla tapaamassa junnuja ja jakamasa nimikirjoituksia.

FC Lahdella on ollut aiempina vuosina erilaisia julkisia tempauksia, mitä tällä kaudella?

Trion kanssa teimme avajaistapahtuman, joka toi hyvin näkyvyyttä seuralle. Ohjelma oli rennon hauska ja mukaansa tempaava. Syksyllä on suunnitelmissa tehdä koululaisille lukujärjestykset, joita jaetaan Triossa nimmreiden kera. Myös naapurikuntia huomioidaan junnukouluihin kohdistettavilla vierailuilla.

Ulkomailla fani-tavaralla on olennainen osa seurojen näkyvää kentän ulkopuolista toimintaa, miten FC Lahti on huomioinut tämän potentiaalin?

Fanimyynti on tärkeä asia paitsi tulevaisuuden tuottopoteniaalina, myös seuran imagon kannalta. On tärkeää, että katukuvassa on paljon FC Lahden fanituotteita käyttäviä ihmisiä. Fanimyynnin hoitaa yhteistyökumppanimme Sport 10, jolla on kivijalkamyymälän lisäksi nettimyynti. Tuotteiden kanssa olemme maltillisesti liikkeellä, mutta uskon, että myyntiin tulee mielenkiintoisia ja laadukkaita tuotteita.

Mikä on se strategia, miten lahtelaiset saadaan otteluihin kannattamaan FC Lahtea?

FC Lahden täytyy tulla lähelle lahtelaisia monissa muodoissa ja näkyä mahdollisimman paljon. Kaiken tekemisemme täytyy olla laadukasta.
Taisteleva joukkue, jossa on paljon lahtelaislähtöisiä pelaajia sytyttää paikallisen yleisön.

FC Lahden nettisivuja on moitittu niukasta informaatiosta. Miten itse näkisit nettisivujen roolin tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa?

Nettisivut ovat tärkeä tiedonlähde, mutta käytämme tiedotuksessamme paljon myös sähköpostilistoja. Niukkuus on aina suhteellinen käsite. Jos asiaa mitataan siitä näkökulmasta kuinka paljon omalla tiedotuksellamme olemme saaneet palstatilaa paikallisissa medioissa, niin väittäisin että sitä on tullut kohtuullisen paljon. Suurin ongelma on tekijöiden niukkuus, joka tarkoittaa sitä, että muita asioita on joskus priorisoitava nettiuutisoinnin edelle. Uskon, että saamme tätäkin aluetta petrattua vuoden mittaan.

Miten arvioisit kannattajien merkityksestä joukkueen julkisuuskuvaan, hyvässä ja pahassa?

Fanit ovat tärkeä osa jalkapallokulttuuria. Toivomme, että fanit ymmärtävät oman tärkeytensä ja pyrkivät kannustamaan niin, että se tukee seuran toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni he ovat ymmärtäneet tämän asian. Ensi kaudella se taas nähdään.

Oma arvio FC Lahden menestys kentällä ja näkyvyyteen Lahden kaduilla?

Uskon todella paljon joukkueeseemme ja valmennukseemme. Tulemme olemaan tällä kaudella kentällä selvästi vahvempia ja kiinnostavampia kuin viime kaudella. Sitä kautta saamme tietysti positiivista julkisuutta. Näymme niin paljon kuin mahdollista, mutta rajottavana tekijänä on se, että rahaa näkyvyyteen ei ole käytettävissä. Onneki monet yhteistyökumppanimme haluavat tehdä yhteisiä kampanjoita.

Nurmikenttien mustat kuhnurit

Nyt on taas se aika vuuesta, kun FC Lahen kannattaja kaivaa matkaliput esiin, kurlaa Sinisellä äänensä kuntoon, ja valmistautuu ottamaan uutta jalkapallokautta vastaan. Matka on pitkä ja karikoilta ei vältyttäne tälläkään kertaa, mutta päämääränä olisi luotsata laiva mahollisimman ehjänä takaisin, kun se syksyllä lopulta kotisatamaan rantautuu.

Joukkue on tahollaan valmistautunut tuleviin koitoksiin jo usean kuukauen ajan hioen kuvioitaan talvisten keinonurmien äärellä, ja nyt on aika lunastaa työn hedelmä. Muutos viime kauteen verrattuna, ainakin valmistautumiskauen otteluitten perusteella, on melkoinen. Pyöriskely ja himmailu on vaihtunut suoraviivaisempaan ja aggressiivisempaan pelityyliin, ja tämä jos mikä olisi omiaan seisottamaan kriittisen lahtelaisyleisönkin vihoinkin ”mustien kuhnureitten” tueksi. Kukapa ei tykkäisi kattella, kun 11 äijää raastaa kynsin ja hampain kaupungin maineen puolesta vihreällä veralla? Siinä voi jo vähän höllätä kovia menestysvaateitakin, eikö?

Ellei ihmeitä satu, niin pokaaleita tai mammonaa ei nimittäin ole vieläkään luvassa Päijät-Hämeen jalkapalloilun lippulaivalle. Sen verran kaukana karussa ovat liigan keulilla Tampere United ja TPS, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan talouttaan ja sen myötä seuraorganisaatiotaan jopa pienimuotoisen kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle. Ja vahvasti vanaveessä uiskentelevat pääkaupunkiseu’un HJK (yök!) ja Honka.
Sen sijaan FC Lahelle olisi tarjolla kiusaajan rooli liigassa. Tämä tarkoittaisi tontin raivaamista ihan siitä kärjen ja eurocup-taistelujen tuntumasta, rohkeasti isompiaan haastaen sen enempää vallitsevista voimasuhteista välittämättä. Kenties, omien onnistumisien ja muitten pienen epäonnen myötä liigakakusta lohkeaisi makea palanen myös Lahen suunnalle. Puskista on lähtökohtaisesti kuitenkin aina helpompi ajaa kylkeen, kuin ennakkosuosikin viitassa korokkeella paistatellessa.

Nyt näyttää ihan kivalta. Joukkue näyttää kilpailukykyiseltä, tai ainakin liigakelpoiselta, ja seurajohossakin puhaltaa raikkaat tuulet. Sokeaan menestyksen kalasteluun ei ole FC:n aikaisessa jalkapalloilevassa Lahessa uskottu, eikä siihen sovi hairahtua nytkään. Perusasiat on saatava ensin kuntoon, varsinkin lähitulevaisuuteen huhutusta seuran yhtiöittämisestä puhuttaessa. Liiketoimintaa on kuitenkin sitten keskimääräistä turvallisempi ohjastaa tukevasta bunkkerista kuin kuplassa köllötellen, vaikka tämä sopivan tuulenvireen satuttua olisi mukavasti korkeuksiin noussutkin.

Pelillistä menestystä tärkeämpänä koen tällä hetkellä sen, että seura saisi vankistettua olemassaoloaan talousalueella ja osoitettua seu’un urheilukuluttajille ettei FC ollutkaan mikään väliaikainen ratkaisu, vaikka monet tuntuvatkin vielä näin ajattelevan. Sitten kun taustoissa on tarpeeksi tekemisen meininkiä ja osaamista, heijastuu se väkisinkin myös kenttätapahtumiin positiivisella tavalla. Ehkä jonain päivänä jopa paljon peräänkuulutetun menestyksen muuossa.

Tällä hetkellä ollaan vielä Pasilassa, kun kärkijoukko rynnistää jo assan baariin, mutta en näe mitään estettä sille, että pitkäjänteisellä kehitystyöllä FC Lahtikin joskus nousisi Veikkausliigan kestomenestyjäksi.

Tälle kauelle asetettakoon allekirjoittaneen viralliseksi tavoitteeksi se, että Lahen takana olis enemmän joukkueita kuin eellä. Siitä on hyvä lähteä.
No, eipä nyt juututa altaan syvään päähän, vaan palataanpa vielä hetkeksi kevääseen, joka on luonnon ja kotimaisen jalkapalloilun heräämisen aikaa…
Hyvää jalkapallokevättä!

Jani-Petteri Lahtelainen

Kunta rajoissa

Häähumua
Hääkellot soivat Päijät-Hämeessä(kin) ja täällä käy pöytien ympärillä sänkyjen sijaan (tai tästä en ole ihan varma…) kova kuhina ja riiaus. Kuntia naitetaan yhteen, vielä kun se oikea löytyisi. No ehkäpä jonain päivänä lahtelaisetkin lipuvat auvoiseen kuntaliitoksen satamaan. Vaikka moniavioisuus on moraalisesti epäilyttävää, valtio siihen jopa kannustaa reilujen(?) myötäjäisrahojen muodossa. Kyläraiteilla puhutaan porkkanarahoista, mutta varoa pitää ettei EU:lta tule sanktioita tukirahojen väärinkäytöstä: ”Missäs ne porkkanat?”

Vaarana on että sähköisellä moniparisuhdemarkkinoilla voidaan sortua ylilyönteihin tai jopa ylimielisyyteen tyyliin ”noista muista kunnista en tiedä, mutta me ollaan ainakin heteroita.” Naimamarkkinoilla liiallisella ylpeydelle ei ole ole varaa ellei ole varaa. Joku haluaa säilyttää riippumattomuutensa ja jatkaa eloaan itsenäisesti. Ja mitäpä sitä yhdessä hengailemaan, jos yksinkin pärjää. Vasta aika näyttää, onko luodaanko kestävä todellinen rakkausavioliitto vai lässähtääkö liitto kiihkeän alkupainin ja samppanjan poksattelun jälkeen. Vai onko peräti kyseessä pakkoavioliitto, koska muita vaihtoehtoja ei ole? En tiedä.

Rajat
Aikuiset voivat tehdä mitä tahansa keskenään jos se tapahtuu yhteisymmärryksessä molempien (tässä tapauksessa kaikkien) ehdoilla. Silti on oltava tiukat vanhemmat (valtio), jotka sanovat viimeisen sanan että ne rajat pistetään, ettei eletä kuin pellossa. Vieläpä niiden porkkanarahojen kanssa. Kuntalain mukaan yhdistyvillä kunnilla on oltava yhteinen raja, maaraja. Tosin sitä ei pidä tulkita liian kirjaimellisesti, näin on sanottu oikeassa lehdessä. Tällä estetään, kuntaministerin ja virkamiesten mukaan sellaiset kunnat jonka näyttävät kartalla keskeneräiseltä palapeliltä. Pelätään kaikenmoisia sekaliittoja ja sehän ei sovi että lipsutaan ns. irtokuntiin. Sekös vasta moraalitonta onkin. Lahden seudun kunnat Lahti, Hollola, Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki ja Hartola ovat käyneet keskenään keskusteluja liitoksesta, Sysmän, Asiakkalan, Heinolan, Orimattilan ja Artjärven tehdessä omat johtopäätöksensä, oikeat tai väärät. Rajoista on siis keskusteltava. Otetaan esimerkki Etelä-Suomen Sanomista kopioidun ehdotuksen pohjalta:

ph_kartta.jpg

Kuten kuvasta näkyy, varsin luonnollisen oloinen kuntaraja suurkunnalle muodostuisi?
Padasjoki olisi yhteydessä Hämeenkoskeen pienen Asiakkalasta lohkaistavan
maakaistaleen ansiosta. Hartola liittyisi suurkuntaan Sysmän kunnan pohjoisosasta lohkaistavasta palasta. Kunnan rajat näyttäisi siis aivan syntyneen luonnollisesti ja kuntaministerin pelkäämästä ”friikkikunnasta” ei tietoakaan. No, sarkasmista ei ole tässä tapauksessa ole paljoa hyötyä kun asiansa tuntevat ministerit ja virkamiehet toisivat esille toisen painavan seikan perustellessa yhteistä rajaa. Se on yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen. Ja kuten kaikki tietää, Hartolan ja Padasjoen liitoskohdassa maankäyttöä olisi tehostetteva Päijänteellä, sillä vesialueen yhdyskuntarakenne on liian hajallaan ja ihan pohjassa. Talvisinkin se vain laajenee jään takia. Vaikeaa tulee olemaan.

Nimi

Jos ja kun suurkunta jossain muodossa syntyy, on jo nimiehdotuskin (-vaatimus) valmiina. Nimi on Kuningaskunta. Kuuluuhan kuntaan sentään itseään Kuningaskunnaksi tituuleeraava Hartola. Suurin syy kuitenkin on Jari Litmanen. Loistavat perustelut ja nimeen ei siis edes suomenkielentutkimuskeskus voi sanoa hirsipuupoikkipuolista sanaa. Älkää! Jooko…? Oli tulevan kunnan nimi mikä tahansa (Lahti), on koti aina koti.

On paljon kysymyksiä ja vielä enemmän vastauksia, joista en tiedä mitään, joten kuntauudistuksesta kannattaa tutustumassa asiallisilta sivuilta.


Lähteet
Etelä-Suomen Sanomat 19. ja 25. maaliskuuta 2008

Päivitys 21.4.2009
Juuri tulleen tiedon mukaan kuntaliitoksissa ei tarvitse yhdistyvillä kunnilla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa! Mutta se on edelleen suositeltavaa.