Kulttuuritoimi tiedottaa

Syksy lähtee liikkeelle rivakasti – Taidelauantai 6.9.08 ulkona ja sisällä

Aluksi vähän viime kesästä – ja yhteistyön voimasta kulttuuritoiminnassa

Toimintakausi 2008-2009 käynnistyy parhaillaan. Kuluneella viikolla juhli Lahden Kamarikuoro 40-vuotista työtään Murrosten Lahti – teemavuosikonsertilla Felix Krohn -salissa. Konsertti, jonka yhtenä järjestäjänä toimi myös kulttuuritoimi, liittyi Lahden meneillään olevaan teemavuosihankkeeseen, jossa tätä vuotta on vietetty eritoten museon toimesta vuoden 1918 vapaussodan/kansalaissodan/veljessodan jne. uudenkaltaisen käsittelyn ja yhteisten muistojen esiintuomiseen. Mukana konsertissa oli myös Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta sekä juontajina Liisi ja Heikki Vänttinen.
Liekö syynä huono ilma, yhtä aikaa Sibeliustalolla ollut Queen-konsertti vaiko hidas liikkeellelähtö markkinoinnissa, tätä konserttia, jossa kuultiin mm. Sibeliuksen Oma maa -teos erittäin laadukkaana esityksenä, olisi mahtunut kuulemaan vielä toinen mokoma yleisöä.

Kesän aikana oli ja nyt alkusyksystä Lahdessa toteutetaan monia kulttuuritapahtumia, joista osa aivan uusia. Näyttää siltä, että lähes kaikkien harmiksi koituivat huonot säät, jotka tänä vuonna ovat riivanneet miltei kaikkia ulkoilmatilaisuuksia, mutta on myös muita tekijöitä, jotka saattoivat vaikuttaa toiminnan jatkumisen kannalta kaikkein tärkeimpään eli yleisömenestykseen.

Kun tarkastelee äskeisten tapahtumien kirjoa ja määrää, näyttää äkkiseltään hienolta, että kaupungissa tapahtuu liki koko ajan. Mutta lähemmin katsoen huomaa, että vaikka tapahtuukin hyvin paljon, on se usein hyvin samankaltaista ja sijoittuu hyvin lyhyelle aikavälille ellei suorastaan päällekkäin. Erityisesti tämä näyttää vaikuttavan populaarikulttuurille rakentuviin tapahtumiin, mutta ei vain niihin. Toisaalta kesäsesongin – sen jolloin ihmiset liikkuvat tapahtumissa – aika on melko lyhyt, eikä kaikkea päällekkäisyyttä voi millään välttää, mutta silti…!

Mitä sitten tulisi tehdä, tulisiko sille tehdä jotain – tai voidaanko tehdä asialle mitään?

Siinäpä joukko kysymyksiä, joiden vastaamiseen eivät riitä yhden eivätkä kahdentoistakaan ihmisen voimat. Selvää on kuitenkin, että ”jotain tarttis tehdä” jottei niin monen hyvän idean, pyyteettömän talkootyötunnin, toiveikkaan odotuksen ja innolla rakennetun tapahtuman/hankkeen kohtalona olisi joutua pettymyksen kohteeksi.

Yhtenä tärkeänä keinona näen neljännesvuosisataisen Lahden kulttuurisihteerinä toimimiskokemukseni kautta edelleen y h t e i s t y ö n, jonka tulisi olla säännöllistä, hyvässä etuajassa tapahtuvaa ja eri osapuolien tavoitteita arvostavaa. Kulttuuritoimijat ovat siitä harvinaislaatuinen joukko ihmisiä, että heidän kauttaan kaupunki saa aikaan paljon sellaista aineetonta hyvää ja kipinää lahtelaiseen elämään, ettei sitä voimavaraa kannata haaskata vaan vaalia. Se tarkoittaa myös sitä, että nämä kullanarvoiset toimijat itse katsovat ympärilleen ja näkevät toisissa samankaltaisissa luontevan yhteistyökumppanin, joiden kanssa toimimalla saatetaan saavuttaa parempia tuloksia kuin tähän asti.

Kulttuuritoimi tulee tämän syksyn aikana järjestämään yhteisen keskustelutilaisuuden lokakuun alkupuolella. Ennen ensi kesän suunnitelmien lukkoon lyömistä siitä saattaisi olla hyötyä hyvin monille toimijoille. Myös muita hyviä toimintamalleja on syytä etsiä. Niiden löytämiseksi tarvitaan sekä tahtoa että aloitteellisuutta.

Iloisin kulttuuriterveisin ja aktiivisen syyskauden toivotuksin

Riittakatriina Manninen-Louhensalo / Lahden kulttuuritoimen kulttuurisihteeri


KULTTUURITOIMI TIEDOTTAA

1. EFEKTI – hanke on luonut uudenlaista myös ylikunnallista yhteistyötä

Kolmatta vuottaan toimiva seudullinen lasten ja nuorten kulttuurikeskushanke Efekti on merkinnyt uutta aktiivista toimintaa etenkin varhaiskasvatuksen ja koulujen suuntaan. Mukana toiminnassa ovat olleet sekä kulttuurilaitokset että erittäin ansiokkaasti kolmannen sektorin eri toimijat. Tällä hetkellä on hankkeessa mukana Lahden lisäksi Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Sysmä.

Hankeen kautta järjestetään tänäkin syksynä konsertteja, esitysvierailuja, eri taidealan työpajoja sekä uutuutena erityisesti kuvataiteen taitelijavierailuja kouluille ja päiväkodeille.

Edelleen jatkuvat Tanssii tahtien kanssa -kiertueet, sekä mittava määrä tiedotusta kulttuuri-, harrastus- ja taidetoiminnasta.

Syyskuussa 2008 ilmestyy kolmas Kulttuurimosaiikki -kalenteri!
Erityisen suurta kiitosta ovat saaneet kaksi jo ilmestynyttä Kulttuurimosaiikkikalenteria. Laajasti alueen kulttuuritoimintoja esittelevät kalenterit on tarkoitettu opetuksen tueksi. Niitä painetaan 1800 ja jakelu on kohdistettu koulujen yhdysopettajille kaikissa hankekunnissa, tiedotusvälineille ja
päiväkodeille.

Lisäksi kulttuurikalenteri julkaistaan Kulttuuriportaalin nettisivuilla www.lahtikult.fi/kalenteri, jossa sitä päivitetään viikoittain. Onkin hyvä muistaa, että nettisivut toimivat hyvänä ilmoituskanavana myös painetun kalenterin julkaisun jälkeen.


2. LAHTIKULT
– portaalin käyttöä voisi tehostaa

Kulttuuritoimelle siirtynyt Kulttuuripääkaupunkihankkeen käynnistämä Lahtikult –portaali www.lahtikult.fi -sivusto, jonka päivitystä hoidetaan toimiston kautta, on kohtuullisen käytetty, mutta vieläkin lisää tietoja kaipaava sivusto, joka on kaikille ilmainen väylä kertoa toiminnastaan.

Tämä tiedosto pystyy jo nyt varsin kattavasti esittelemään Lahden ja seutukunnan kulttuuriyhteisöjä ja on jokaisesta itsestään kiinni, miten suuren hyödyn siitä taide- ja kulttuuritoimintaa harjoittavat tahot saavat.


3. TAITEIDENPÄIVÄÄ VIETETÄÄN LAUANTAINA 6.9.2008

Klo 11–12 Taidelaitosten ja kulttuurijärjestöjen Basaarikuja Teatterin ja
kirjaston välisessä puistikossa. Teatteritorin basaarikujalla esittäytyvät suuret kulttuurilaitokset ja yhdistykset, mukana mm. Kaupunginteatteri, Sinfonia Lahti, Kirjasto, Wellamo-opisto, Kulttuuritoimi, Nuorisotoimi, Bach-kuoro, Lahden Tanssiopisto jne.

  • Teatteritorinlava

Klo 12-13, Tiirismaan lukio laulaen, soittaen ja tanssien
Vastakaiku
Kamarikuoro
WoMen
Snälla Döttrar
CINQ
Milla & Sonja, Julius
Katalysaattori
Mr. H., Narisevat

Klo 13-15 välillä Teatteritorin ohjelma kulkee erilaisin teemoin:
”Koko perheen taidelahti”
”Roolipuvut ja kaupungin tanssiväki”
”Musiikkilahti”

Esiintyjinä mm.
Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n ryhmiä mm. Lahden musiikkiopiston poikientanssi, Hot Club tanssikoulu, Hollolan Ns Ólga, Möysän Ns Twix&Grip sekä Kaija Lipiäinen ja tanssijat.
Kulttuuritoimen puvuston suuri Roolipukujen muotinäytös.
Lännen Keisari –musikaalin bändi, johdossa Matti Hussi
Lahden Oopperan solistit:mm. Anni Veck, Satu Jaatinen, Heli Huuki ja Joonas Asikainen: Carmenia ja Batshebaa…
Wellamon Tyttäret kuoro
Raija Kautonen trubaduuri

  • Vaahterasali

Roolipukunäyttely Venetsialainen talo
Kino Iiriksen julistemyynti
Candlelight stories –tarinoita kynttilän valossa klo 20 ja 21.
Vapaa pääsy

Kulttuuritoimen ensimmäinen Openstage, nuoret ammattilaiset esiintyvät tapahtuma EI ole nonstop. Kaksi 45min kokonaisuutta, alkaa tasatunnein. Tervetuloa nauttimaan musiikin, sanan, liikkeen ja kynttilän valon illasta!

Esiintyjinä mm. Barokkiorkesteri Galantina, laulajat Lea Orpana ja Annamaria Karhulahti, pianisti Matti Hussi, balettitanssija Sannamaria Sumanen jne.
Tammisali

  • Nukkenäyttely ja työpaja klo 11-15, vapaa pääsy

Pienimuotoisessa nukkenäyttelyssä nähdään Kulttuuritoimen Pulman uni –teatterisadun, Kalevala-aiheiset sekä jättiläistarinan pöytänukketeatterin lumoavat nuket. Tule ja ihastu!

Non-stop työpajassa nukketaiteilija Hanna Hietala tutustuttaa varjonukketeatteriin ja Hietalan opastuksella valmistetaan omat varjonuket.

Varjonukkeja voi kokeilla varjonukketeatterinäyttämöllä.

HUNKA JUNK ON ENTISTÄKIN AINUTLAATUISEMPI ELOKUVAKOKEMUS
Omituisiin valkokangaselämyksiin erikoistunut kanadalainen HUNKA JUNK – elokuvafestivaali saapuu kiertueelle Suomeen elokuun 2008 lopussa.

Nyt järjestyksessä kuudes HUNKA JUNK -minifestivaali saa Suomessa maailmanensi-iltansa. Tapahtuma on jatkoa HUNKA JUNK 5 -festivaalille, jonka esitykset pyörivät täysille saleille Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä elo-syyskuussa 2007.

Hunka Junk rakentuu kanadalaisen elokuvatutkijan ja -keräilijän Dion Conflictin tarkasti valikoimista ja lähes poikkeuksetta unohdetuista 16-millisistä filmeistä. Monipuolinen kokoelma sisältää muun muassa vanhoja mainoksia, elokuvatrailereita sekä valistus- ja opetuselokuvia, joita käytettiin Pohjois-Amerikan koulujen opetusmateriaalina ennen televisiovallankumousta.

Kuudes Hunka Junk -kooste on kuin retropop-kulttuurin harrastajan märkä uni. Mainosfilmit esittelevät mm. kameroiden uusinta kertakäyttösalamateknologiaa, Fish and Chips -pikaruokalassa työskentelyn riemua sekä sen, mitä kotirouva saa aikaan käänteentekevällä uutuuskeksinnöllä nimeltään spray-maali.
Opettavaisista lyhytelokuvista esiin nousevat esimerkiksi suojalasien tarpeellisuudesta kertova pelottelufilmi We’ll See Tomorrow ja Pohjois-Amerikassa rullaluisteluvillitystä lietsonut Rolling Rolling Everywhere. Kokonaisuuden kruunaavat vuosikertaelokuvien trailerit sekä lyhytfilmit, joita räätälöitiin 1960- ja 1970-luvulla amerikkalaisten drive-in-teattereiden valkokankaille.

Tapahtumaa ohjaa filmikelojensa kanssa maailmaa kiertävä torontolainen Dion Conflict, joka viihdyttää festivaalinäytösten väliajoilla yleisöä jakamalla väliaikavisailun palkintoina sekalaisia viihdeteollisuuden tuotteita.

Hunka Junk -festivaalin viimevuotinen suursuosio Suomessa on herättänyt kiinnostusta myös Pohjois-Amerikan medioissa.

Festivaalikiertue vierailee Suomessa seuraavilla paikkakunnilla:
Pe 5.9. Lahti, Kino Iiris klo 18.00 ja La 6.9. klo 14.00

Minifestivaalinäytöksen kokonaiskesto n. 120 min.

  • Pikkuteatteri

klo 19 LAPIO ja Lahden kulttuuritoimi: Tauno Pylkkäsen Batsheba saaremaalla -oopperan ensi-ilta.

Batsheba Saarenmaalla on Tauno Pylkkäsen säveltämä teos (1940/1958), joka on esitetty ensimmäisen kerran Tampereella 1959. Teksti perustuu kirjailija Aino Kallaksen saman nimiseen tekstiin. Teksti Kertoo köyhästä virolaisesta perheestä, johon kuuluu vanha nainen Vanakai (Satu Jaatinen), tämän poika, Kuigu-Siim (Joonas Asikainen) ja pojan vaimo Riina (Heli Huuki).

Lahdessa nähtävä versio teoksesta on sijoitettu 1980-luvun Neuvostovallan alaiseen Viroon. Perhe asuu hyvin huonossa asunnossa loppusyksystä, jossa katto vuotaa, kun ensilumet sulavat katolta. Tämän vuoksi ämpäreitä on sijoitettu joka puolelle suojaamaan lattiaa, ettei sille laitetut sanomalehdet, joiden olisi tarkoitus lämmittää kastuisi. Tekstissään Kallas on käyttänyt raamatun kohtaa (Ensimmäistä Samuelin kirjaa, lukua 11), jossa Daavid rakastuu sotilaansa Urian kauniiseen vaimoon Batshebaan. Tämä sama toistuu myös päätarinassa, jossa Paronin Herra rakastuu Kuigu-Siimin vaimoon Riinaan. Tarinan teemat, viha, rakkaus ja pettäminen, ovat sellaisia elementtejä, etteivät ne vanhene vuosisatojenkaan kuluessa.

  • Lanupuisto

klo 22.30 Teatteri Nuora: Mikä metsässä pelottaa?

Mikä metsässä pelottaa? Kulje kanssamme puiston patsaille. Uskaltaudu vaeltamaan pimeässä ja kuulemaan, mitä metsä vastaa.
Valonkantajina teatteriryhmä Nuoran Suvi Eskola, Laura Peltoniemi sekä Leena Urrio.
Vaelluksen kesto noin 40 minuuttia. Kokoontumispaikkana LANUPUISTO – kyltti kariniemenkadun kupeessa.

  • Oskarinpiha

Lahden Lauantainäyttämön avoimet harjoitukset klo 17

Lahden Lauantainäyttämön avoimet harjoitukset syksyn Woody Allenin kirjoittamasta näytelmästä Jumala järjestetään Oskarin pihassa Taidelauantaina klo 17 alkaen. Harjoitukset kestävät noin kaksi tuntia. Näytelmän ensi-ilta on 8.11.2008

TERVETULOA KAIKKI MUKAAN VIETTÄMÄÄN YHTEISTÄ TAITEEN JA TAIDEKASVATUKSEN, KULTTUURIN JA ILOISEN YHDESSÄOLON TAPAHTUMAA!


4. TALVIKARNEVAALIT 31.1. – 15.2.2009

Kaikkihan tietävät, että Lahden Lasten Talvikarnevaalit –tapahtumaa vietetään alkutalvesta. Ensi vuonna tapahtuma on runsaan kahden viikon mittainen ja sen pääteemana on tutustuminen Itämerenpohjoiskolkan kulttuureihin eli siis omiin naapureihimme.
Jo nyt on tiedossa, että venäläinen musiikki ja tanssitaide tulevat esiin, sillä Lahden Tanssiopisto virittelee Vaahterasalissa esityksiin aivan Karnevaalin loppupäiville omaa versiotaan Pähkinänsärkijä –baletista . Lahden Konservatorion ja kulttuuritoimen NUTE ja LATE – teatteriryhmien yhteistyönä on syntymässä Pekka ja Susi –konsertit, jotka toteutetaan Felix Krohn –salissa.

Karnevaalia on tarkoitus viettää eri puolilla kaupunkia kahden viikon ajan ja mukaan toivomme mahdollisimman monenmuotoista ohjelmaa alkaen pienistä päiväkoti- ja koulukonserteista ja vierailuista aina suurempiin ohjelmakokonaisuuksiin.

Neuvottelut ja tiedot ohjelmista on hyvä saada hoidetuksi jo ennen syyslomia eli aikaa ideointiin on vielä lähes 2 kuukautta.

Karnevaaliohjelma julkaistaan 15.12. 2008


5. KULTTUURITOIMEN TILOISTA JA PUVUSTON PALVELUISTA

Kulttuuritoimen teatteritilat säilyvät toimintakauden 2008 – 2009 aikana ennallaan.
Vireillä on kulttuuritoimen toimiston ja tuotantoyksikön muutto Lahden Konserttitaloon, mutta aikataulusta ei vielä ole lopullista selvyyttä. Muutto tapahtuu joskus vuoden 2009 aikana, mikäli vireillä olevat suunnitelmat toteutuvat.

Pikkuteatterin vuokrasopimus jatkuu 30.6.2009 saakka, joten talo on käytössä myös kevätkaudella 2009. Pikkuteatterilla on tänä syksynä enemmän ohjelmaa kuin muutamana viime vuotena, mutta vielä on mahdollista varata taloa erilaisiin tarkoituksiin myös syksyllä.

Kansantalon Vaahterasali, Tammisali sekä III kerroksen kokous/harjoitustila ovat myös käytössä aiempaan tapaan. Varauksia on melkoisen runsaasti syksylle, mutta aina kannattaa tiedustella vapaita vuoroja.

III kerroksen kokous/harjoitustila on moderni, n. 40 hengen kokouksille, luennoille, koulutustilaisuuksille ja harjoituksille soveltuva tila, jossa on mahdollisuus myös omaan kahvitteluun ja jonne voi tilata piirtoheittimen, sekä tarvittaessa videotykin.
Yhteydenotot: koordinaattori Nina lahtinen, puh. 814 4774

Jouluista tunnelmaa tarjolla! Valmis koristelu tilaisuuksienne viihtyisyydeksi.

TAIKA, VELMA ja KULTTUURITOIMEN TUOTANTOYKSIKKÖ toimivat yhteistyössä ja rakentavat marraskuun viimeisellä viikolla Vaahterasaliin ja sen aulaan Piparkakku –aiheisen jouluisen kokonaisuuden. Se kannattaa huomioida, kun suunnittelette jouluun liittyviä tapahtumia, konsertteja, teatteri- ja tanssinäytöksiä yms.

Puvuston ja tarpeiston palvelut auttavat toteuttamaan unelmia

Kulttuuritoimen puvusto ja tarpeisto on karttunut eri tapahtumien ja näytelmien kuten Talvikarnevaalien, Lasten ja Nuorten teatterikerhojen sekä kesäprojektien myötä.
Lisäksi puvuston valikoimiin ovat tuoneet monet yhteistyökumppanit, joiden puvustot on yhdistetty Kulttuuritoimen kokoelmaan.

Puvustoa on aloitettu aktiivisesti markkinoimaan järjestöille, kouluille ja yksityisille henkilöille. Vanhojen tanssijat, koululuokat, teemabileiden pitäjät sekä näytelmäharrastajat ovat löytäneet käyttökelpoista materiaalia. Vuokraustoiminnassa hinnat on pidetty maltillisena. Näin puvusto ja tarpeisto on mahdollisimman monen käytössä.

Yhteydenotot: koordinaattori Kati Kuusela, puh. 050 3878793


6. LATE JA NUTE – kulttuuritoimen teatteritoiminta on uudistunut

Lasten teatterikerho LATE ja nuorisoteatteri NUTE valmistavat syksyn aikana kolme esitystä 50 innokkaan nuoren voimin!

Tänä syksynä toimivat kulttuuritoimen teatteriyksiköt kahden nuoren ammattilaisen johdolla. Jarna Mandelin ( teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK) ja Lea Orpana (muusikko/AMK/ Lahden musiikkiteatteri linja) ovat vastuullinen parivaljakko, joiden johdolla toimintaa kehitetään, suunnitellaan ja toimeenpannaan.
Jäsenet ryhmiin valittiin pääsykokeilla, jotka pidettiin 23.8. ja kaikkiaan mukana tulee olemaan lähes 50. Ryhmät on jaettu iän mukaan 10-14 ja 15-25 –vuotiaisiin teatterikärpäsen puremaan lapseen ja nuoreen. Osa oppilaista on myös lähikunnista: Hollolasta, Nastolasta, Orimattilasta ja Asikkalasta. Ohjelmaan kuuluu mm. teatteritaitojen perusteita, liikuntaa, musiikkia, teksti- ja roolityöskentelyä, sekä tietysti esitystoimintaa.

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta lokakuun 10. päivä Vaahterasalissa on LATEn ja NUTEn yhteinen projekti.

Lähes viidenkymmenen innostuneen teatterinharrastajan voimin valmistetaan koko perheen näytelmä. Aapelin Koko kaupungin Vinski on tuttu tarina jo useille sukupolville. Vinskin ja muiden Hömpstadin asukkaiden elämää päästään seuraamaan Kansantalon Vaahterasalilla lokakuussa. Osaako harakka puhua? toimiiko näkymättömyyspulveri? Entä kuka kumma on kaupungilla liikkuva varas?

Marraskuun lopulla NUTE valmistaa Jouluisen Kabareen, joka on suunnattu aikuiselle pikkujoulukansalle. Kabareessa nuoret pääsevät laajentamaan ilmaisunsa osa-alueita myös laulun ja musiikin puolelle. Sitä voi tilata myös pikkujouluihin.
Marraskuun lopulla LATE valmistaa jouluisen sadun, joka on suunnattu perheen pienimmille. Tammisaliin rakennetaan jouluinen maailma, jossa lapset ja aikuiset pääsevät rauhoittumaan joulun odotukseen.
Tiedustelut: Jarna Mandelin, puh. 050 383 6550, e-mail: nuorisoteatteri(AT)lahti.fi
Lea Orpana, puh. 050 383 6553, e-mail: lea.orpana@lahti.fi

Rautatienkatu kävelykaduksi

raukatu_8499.jpg
Rautatienkatua kohennettiin vuonna 2008 väliltä Aleksanterinkatu Hämeenkatu. Osuudelle rakennettiin kiinteitä penkkejä sekä istutuksia. Kuva vuodelta 2007, jolloin kävelykadun tuntua luotiin irtonaisten elementtien avulla.

Rautatienkadun tynkää on tänä vuonna kovasti somistettu houkuttelevammaksi. Osittain siinä on onnistettu vaikka sen suurimpaa rakenteelliseen ongelmaan, Sokoksen huoltoajoon ei ole lähitulevaisuudessa rakenteellista ratkaisua ja juuri huoltoajo on suurin syy siihen että kadunpätkää ei mielletä kävelykaduksi. Asiaa on jo vatvottu aika ajoin kyllästymiseen saakka ja ongelma tullee olemaan ellei sitten Sokosta puretaa ja kasata uudestaan ja huoltoajon paikkaa siirretä. Ei realisten vaihtoehto, siispä on mietittävä jotain muuta. Yhtenä ”helpotuksena” on esitetty liikkennemerkein merkityt huoltoajoajat. Asiaa ei ole kuitenkaan ole näillä näkymin edennyt. Em. ehdotuksesta johdettuna, yksi vaihtoehto voisi olla uudenlainen liikennevalojärjestely Aleksanterinkadulta käännyttäessä. Samantyyppistä liikennevaloa käytetään mm. Helsingissä, tosin eri merkityksessä. Valoja olisi kaksi, punainen ja vilkkuva keltainen; punaisella ajo kielletty ja keltaiselle sallittu ehdotonta varovaisuutta noudatteen. Valoilla on voimakkaampi huomioarvo, kuin pelkillä liikennemerkeillä. Valoratkaisu ei poista ongelmaa, mutta auttaa hahmottamaan että kyseesä on nimenomaan kävelykatu kadulla liikkujille. Aivan yksikertainen ratkaisu ei olisi, sillä ongelmia valo voi aiheuttaa muulle huoltoliikenteelle sekä taksiajoille. Ja mitä sanoo tieliikennelaki?
raukatu_8490.jpg
Vasemmalla näkyvän sisäpihan aukko ja oikealla oleva terassi, mahdollistaisivat kävelykadun potentiaalin esille tuomista. Kuva vuodelta 2007.

Toinen, tärkeämpi asia, kävelykadun kannalta on se, että sitä jatketaan Hämeenkadulta Vuorikadulle. Liikerakennusten vierelle jätetään luiskat ja keskiosuus rakennetaan porrastaen. Kadun vahvuuksia on se että sen varrella on ravintoloita sekä pikkuputiikkeja. Katuosuudella ei ole ajoa autotalleihin, sen varrella sijaitsee suhteellisen avoin sisäpiha ja terassi antavat hyvät mahdollisuudet kehittää osuutta paremmin kävelijöiden ehdoille. Voidaan myös pohtia terassin lipan levittämistä, naapuritalon palomuurin leveydeltä. Näin saataisiin suojaa sekä lisätilaa. Kadun kaltevuus ei ole argumentti kävelykatua vastaan. Se voi tehdä siitä jopa rikkaamman ja mielenkiintoisemman toteuttaa. Luultavasti myös kalliimman. Joka tapauksessa viihtyisämmän kuin nykymuodossa.

Turvallista matkaa kävelykadu(i)lle.

Ps. Mihin muuten hävisi Rautatienkadun yllä liitelevä mäkihyppääjä?

Lahti Big Band torilla

Jännä on huomata miten toisistaan näennäisesti erilliset asiat kulkivat samaan suuntaan nopeassa ajassa, ja kohtasivat leikkauspisteessä, joka voidaan nimetä swingiksi. Vielä kuukausi sitten en tiennyt swingistä mitään, enkä tosin vieläkään, mutta nyt olen siihen jo tehnyt tuttavuutta. Mielikuva swingistä on ollut vanhojen mustavalkoisten elokuvien varassa. Mielikuvissa paikkana toimii yökerho, jossa esiintyy vahva, mutta samalla sensuelli nainen pitkässä punaisessa puvussaan. Yhdessä pöydässä istuu tyylikkäine hattuineen ja pukuineen kovaksi keitetty gansterilauma iskemään näppinsä satamaan tulevaan viinalastiin. Pihalle pysäköidystä Chrysler Airstream:n takapenkillä on laatikollinen dynamiittia ja etupenkillä konepistoolit.

Itse musiikkiin tutustuin muutaman mutkan kautta. Lyhyesti se meni näin: Ensin oli metallibändi naisvokalistilla, josta päästiin bändiin joka yhdistelee musiikissaan
metallia ja swingiä(!). Sittenkin oli jo vuorossa wikipedia ja sieltä swing: linkeistä Lahti Big Band. LBB:n etusivulla kerrottiin että bändi ”on erikoistunut amerikkalaisen 1930-40 -lukujen suurten orkesterien soittamaan tanssimusiikkiin, jota esittävät alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.” Nappiin! Yritin löytää jotain ääninäytettä, miltä se oikea swing sitten kuulostais LBB:n esittämänä, mutta sen suhteen jäin nuolemaan näppejäni. Tästä en masentunut, ainakaan hirveästi, kun en heti päässytkään nauttimaan swing-musiikista. Jouduin siis hetken odottamaan että pääsisin bändin antiin tutustumaan. En kauaa, sillä keikkakalenterin mukaan seuraava keikka oli jo ovella: Lahti Big Band esiintyisi Lahden Jazztorilla, kauppatorilla ja vieläpä ilmaiskonsertissa.

Konsertti pidettiin sunnuntaina 17.8. ja samassa rytäkässä esiintyi Lahti Big Bandin lisäksi myös Varusmiessoittokunta, joka esiintyi mitä ilmeisemmin ns. viihdekokoonpanossa. Ainakin soittolista sisälsi perusvarmoja hittikappaleita, mainittakoon myös sellainen erikoisuus kuin Hurriganisen ”Get On” -kappale swingversiona. Aivan loppuun ei esitystä viehättävän seuralaisen kanssa katsottu, vaan kävimme kaupungilla vetämässä henkeä ennen H-hetkeä.

Kun palailemme sunnuntaiselta kaupunkikierrokselta, kuului jo torin teltasta sointuja.
Astelimme sisään telttaan ja lavalla irroitteli orkesteri vauhdikkaan musiikin – jonka tunnistin swingiksi(!) – tahdissa. Ganstereita ei näkynyt, viinalastikin oli taidettu juoda jo edellisenä iltana, ilman kieltolain tuomaan lisäjännitystä. Joka tapauksessa lavalla näytti oleva näyttäviä naisia ja sliipattuja herrasmiehiä. Lauluosastolla koostui kolmesta naislaulajasta, kahdesta neidistä ja rouvashenkilöstä sekä tyylikkäästä herrasta. Solistit Elina Pakkanen, Laura Peltoniemi, Kati Solehmainen (liittyi hiljattain) ja Tarmo Valmela, laulamisen ohella juttelivat yleisölle mukavia. Laulusolisten välispiikit ja keskinäinen huulen heitto oli vapautunutta, ehkäpä spontaania tai ennaltaan kirjoitettu, mutta ei suinkaan väkinäistä.

Kolmesta tasavahvasta naislaulajasta jäi mieleen punapukuinen rouvashenkilö, lieneekö esityksessä tittelin tuomaa itsevarmuutta. Keväällä orkesteriin liittyneen Valmelan laulu ei päässyt sille tasolla mihin olisi odottanut. Nopeammassa kappaleessa laulu kuulosti katkonaiselta ja irraltaan muusta kappeleesta. Särö muuten sympaattisen ja huolitellun olemuksessa ja esiintymisessä. Toivotaan että harjoittelun myötä hän hioutuu saumattomasti orkesteriin. Muutaman kerran orkesteri antoi taustatukea laulun muodossa. Vaikka puhallinsoittajien osaaminen on muualla kuin laulamisessa, taustat olivat piristävä säväys, vaikka esiinty- minen oli hieman jäyheää. Itse Martti Peippo, orkesterin johtaja, sen sijaan irroitteli vapautuneesti koko konsertin ajan ja näytti hoitavan tonttinsa; johtamisen ja soittamisen rutiinilla, muttei tylsästi.

Oman mausteen esitykseen toi muutamat tanssiparit ”parketilla”. Erityisesti lavan edessä esiintynyt helsinkäläispari taisi pestä lahtelaiset ammattimaisella otteellaan. Pisteet kuitenkin kaikille tanssijoille rohkeudesta ottaa musiikin tuoma haaste vastaan. Swingin tanssityylistä käytetään nimeä Lindy hop.

Orkesterin esittämät kappaleet olivat ikivihreitä klassikoita, joista tunnistin ainakin Ihmemaa Oz:n tunnusmusiikki ”Over the rainbow”. Osa kappaleista olivat säveleltään tuttuja, mutta musiikin tietämys ei ole sitä luokkaa että uskaltaisin näin jälkeen päin arvailemaan mitä itse asiassa kuultiin. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kokemus swingistä oli erittäin mieluisa, eikä kliseinen mielikuva swingin ympärillä ainakaan murentunut. On asioita johon vielä turvautua, muuttuvassa maailmassa. Ajan kulumistakaan ei huomannut, oli Lahti Big Bandin esiintyminen sen verran naulitsevaa. Lupasin itselleni mennä kerran jos toisenkin Lahti Big Bandin konserttiin.

Toriparkin havainnekuvat

Lahen Lehti laati kohutulle toriparkille mahdolliset havainnekuvat. Erittäin ja hyvin kalliin konsultin ja mainosgurun käyttämistä tehtävään ei harkittu edes leikillään ja tuloskin on sen näköinen: selkeä ja vähän puhutteleva, suorastaan sanaton. Vastustajien ja puolustajien mahdolliset havainnekuvat teki sama henkilö, mutta hänelle ei maksettu tuplasti, kuten oikeasti tehtäisiin, vaan tekoon tuhrattu 10 minuuttisen tuplataan ja vähennetään se tekijän oikeasta palkasta. Jos näin olisi tapahtunut.

Toriparkin vastustajien mahdollinen havainnekuva (kuvan auto ei välttämättä liity tapaukseen)
tori_vastu.jpg

Toriparkin puolustajien mahdollinen havainnekuva (kuvan autot eivät välttämättä liity tapaukseen)
tori_puol.jpg

Vellamo vinkkaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 9

Weenneito Vellamo
Kuka tai mikä on Vellamo? Onneksi on wikipedia, joka opastaa tietämätöntä: ”Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa”. Mytologia on oiva polttoaine pitämään historialliskulttuurillisia yhteyksiä ja käsitteitä, joita nykypäivänä kaupalliset ja yhteiskunnalliset tahot hyödyntävät. Vaikka symbolin alkuperä voi olla kaukainen tai tuntematon, sen muuntaminen arkipäiväiseksi tekee siitä helposti lähestyttävän ja kotoisen. Muutamia esimerkkejä: Vellamo-nimen alta löytyy merikeskus, pullovettä ja nimellä tarjotaan myös lähivakuutusta. Vellamo-nimisiä henkilöitä oli Suomessa vuoden 2006 lopulla 1680. (lähde wikipedia). Lahtelaisille tuttuja ovat myös Vesijärvellä seilaava laiva sekä lahtelainen Vellamo-akatemia, jossa koulittiin jalkapalloilijoita. Vellamo-opisto taasen on Suomen suurin seudullinen kansalaisopisto.

Edellä mainituissa esimerkeissä Vellamo-nimen alla toimivan tahon toimintapaikka usein sijaitsee Päijät-Hämeessä tai se jollain tavalla se linkittyy seudulle. Siksi on ehkä yllättävää että Kotkan Merikeskuksen nimeksi valikoitui Vellamo. Ei sillä ole väliä missä vesissä Velloma polskuttaa, mielikuvissa kuitenkin Vellamon helpommin yhdistää kirkkaisiin järvivesiin, joka Vesijärvikin joskun muinoin oli ja toivottavasti joskus taas on. Päijät-Hämäläisille Vellamo on alueen symboli ja on ollut sen tunnuksena ja mm. työnimenä kuntaliitos. Päijät-Häme ei ole maakuntana kovinkaan vanha (vakiintui vasta 1980-luulla) ja vaakunanikin virallistettiin vasta vuonna 1997.

Vedenneito oli ehdolla aikoinaan Lahden vaakunaksi.

Vellamon Vinkit
Vellamosta riittäisi tutkimusaiheitta kirjasarjaksi asti, mutta otsikon mukaisesti artikkelin tarkastelun kohteena on kuitenkin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä Vellamon vinkit, portti päijäthämäläiseen verkkotietoon, josta levittäyttyy päijäthämäläisyys internetin kautta. Sivuilla kerrotaan että ”Vellamon vinkit on Lahden kaupunginkirjaston tuottama verkkopalvelu, jonka tavoitteena on parantaa paikallistiedon löytyvyyttä ja tuoda esille päijäthämäläistä kulttuuria.”

Sivut on jaettu kymmeneen osaan. Kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille on luotu omat aakkokselliset hakemistot, joista löytyy henkilögalleria esittelyineen.

Ehdottamasti kiinnostava on Lahti kirjallisuudessa, joka esittelee Lahtea kirjojen kautta. Kaunokirjallisuuden eri teoksista missä Lahti esittäytyy on pieni esittely sivuilla. Jos ei kirjoja koskaan lukisi, esittelytkin on jo oma lukunsa.

Sivuilta löytyy myös paikannimihakemisto, joka on samantyylinen kuin Kuka, Mitä, Lahti -sivustolla, mutta runsaampi sisällöltään. Vinkit tarjoaa kattavan listan päijäthämäläisistä internet-sivuistoista.

Yhdistyksiin voi tutustua on myös Kuukauden yhdistykset -osiossa, joita on esiteltu marraskuusta 2005 tammikuuhun 2008 asti. Se miksi päivitykset eivät enää jatku, johtuu siitä että Vellamon Vinkit osa yli kolme vuotta toiminutta Päive-projektia joka on siis jo päättynyt. Eija Eskola Lahden Kaupungin kirjastosta kertoo että, sivustoa kyllä ylläpidetään, mm. linkkien ajantasaisuus tarkistetaan, mutta uusia kokonaisuuksia taiteilijahakemistojen tapaan ei enää perusteta.

Projektiluontoisuudesta huolimatta Vellamon Vinkit on suuri tietopankki ja päijäthämäläinen hakukone. Verkkotietopalveluista voi kysyä jotain Lahtea ja ympäristöä koskevista asioista. Kysymyksiä ja vastauksia on kerääntynyt runsaasti, jota kannattaa hyödyntää oman Lahti-tietoisuuden lisäämiseen.

Yhdessä ja erikseen Lahtikult.fi, Kuka, Mitä, Lahti ja Vellamon Vinkit ovat oivia tapoja tutustua Päijät- Hämeeseen internetin avulla, joita kannattaa suositella vanhoille lahtelaisille kuin uusille tulokkaille.

Vellamon Vinkit

vinkit.jpg