Hikeä 40 vuotta

fcgoodies_1979.jpg
FC Goodies vuonna 1979

Omaehtoisen ruohonjuuritason (urheilu)seuratoimintaa pitkäjänteisesti ylläpitänyt Lahden Kortteliiga täytti vuonna 2009 kunnioitettavat 40 vuotta. Sen monet eri lajit ovat toimineet lahtelaisten henkisen ja ehkä jopa fyysisenkin kunnon kasvattajana.
Kuulumisia kyseltiin toiminnanjohtaja Jake Ropposelta.

Miksi Kortteliliiga aikoinaan perustettiin?
Vastaiskuna tekemisen puutteeseen lahtelaiset ravintolajoukkueet hakeutuivat yhteen 1960-luvun loppuvuosina…

Miten Korttiliigan juhlavuotta on vietetty?
Lähes joka päivä hikoilemalla pelikentillä. Päätapahtuma oli elokuussa vietetty Kortteliliigapäivä, joka huipentui The Beatles Story Bandin tahdittamiin iltabileisiin. Ravintola Asema oli turvoksissa ja tunnelma katossa…

Minkälaisia huippuhetkiä vuosien varrelta muistuu mieleen?
25-vuotisbileet oli aika kova kattaus. Kaukalopallon Lahti -turnauksissa oli aikoinaan tekemisen makua. Ja kyllähän tuo Päijät-Hämeen maakuntahallituksen myöntämä Päijät-Häme -mitali kolahti aika lämpimästi.

Mitä lajeja Kortteliliiga sisältää nykyään ja paljonko jäseniä?
Lajivalikoima elää ajassa, peruslajina on edelleen kuningas jalkapallo. Tällä hetkellä noin 3 100 jäsentä harrastaa yhdellä jäsenmaksulla noin 14:sta eri lajia.

Miten eri lajit tulevat toimeen ja minkälaisia yhteistyömuotoja lajien välillä on?
Sopuisaa rinnakkaiseloa ryyditetään yhteisillä koulutuksilla, kilpailuilla ja bileillä. Toivoisin todella räväkkää keskustelun avausta erotuomariyhteistyön suhteen.

Kortteliliiga on ainutlaatuinen Suomessa, näkyykö toiminnassa lahtelaisuus?
Kortteliliigaa on kehitetty vuosien saatossa lahtelaisten toiveiden perusteella ja siitä on kasvanut vankka osa lahtelaisuutta, liigassa haisee lahtelainen hiki…

Minkälaiset puitteet Lahti kaupunkina tarjoaa Kortteliliigalle?
Kaupunkina Lahti on sopivan kokoinen tällaiselle toiminnalle, homma pysyy esillä, eikä katoa miljoonakaupungin humuun. Ruohonjuuritason harrastajien kannalta katsoen perussuorituspaikkojen hoidon taso on viime vuosikymmeninä laskenut suorastaan järkyttävästi.

Minkälainen on Kortteliliigan tulevaisuus?
Toivottavasti hikirikas!

EI NIMI JOUKKUETTA PAHENNA (www.kortteliiga.net)
Yksi taiteen laji Kortteliliigassa on joukkueiden nimet. Osa nimistä on syntynyt hetken ideasta, osa on vaatinut hieman pitempää kypsyttelyä, osa kuvaa omaa aikaansa, osa nimistä kestää jopa ajan alati kalvavaa hammasta. Kaikki nimet ovat tietysti omalla tapaa hyviä ja hyväksyttäviä, edustavathan ne juuri sitä joukkuetta joka nimeänsä kantaa. Seuraavassa esimerkin omaisesti muutama vuosien saatossa mieleen jäänyt juttu, jotka poikkeavat ainakin perinteisestä Pallo ja FC linjasta;

Jelly Knees, alkuvuosien legendaarinen letkupolvijoukkue…

013, lyhyt ja iskevä juttu suoraan yhdestä hinnastosta…

Mixerit, historian ensimmäisiä sekajoukkueita…

Sekaisin Pyrkivä, osuva sekoitus uutta ja vanhaa nimiperinnettä…

Runo-Suomen Jurwat, teki suorastaan kulttuuriskandaalin vaihtamalla nimensä Busteriksi…

Kulman Pallot, yhdistelmä oululaisen kulmaa ja perinteistä palloa, kulman kundit jalostivat 40-vuoden uljaalla potkupalloilulla seuransa nimestä legendan…

Nämä sekä muita lähes kuolemattomia liigajuttuja Kortteliliigan nettisivuilta.

Vanhanajan tunnelmat kortilla

kerailymessut_8989.jpg

Sunnuntaina puhelin pirahti. Soittaja oli Harjulan kansalaisopistolta ja siellä oli parhaillaan käynnissä Päijät-Hämeen numismaatikkojen järjestämillä pienoismessuilla. Useimmiten tällaiset pienet messut menevät suurelta yleisöltä ohitse, niin kuin itseltäkin tässä tapauksessa. Kaverini kuitenkin osasi vedellä oikeista naruista ja sai kiinnostumaan tapahtumasta. Vaikka en ole tunnustaudu minkään tavaran keräilijäksi, päinvastoin, korvaani särähti puheet Lahti- ja rautatieaiheisia postikorteista. Oli sunnuntai, joten pieni piipahdus paikan päällä sopi mukavasti kuvioihin.

Päivä oli – ei ehkä poikkeuksellisen – mutta varmasti normaalia lämpimämpi. Tuulestakaan ei ollut vilvoittajaksi. Lähinnä ylipukeutumisen johdosta, tuuli aiheutti pyöräillessä hikikarpaloita otsalle. Aina voi vedota ylipukeutumiseen, jos pyöräillessä tulee hiki…
Pienen kiertoreissun tehtyäni, suuntasin opiston suuntaan. Maksettuani neljän euron sisäänpääsymaksun vilkuilin nopeasti kokonaistarjonnan ja tein päätöksen: Kolikot ja setelit saivat jäädä tällä kertaa rauhaan, ja suuntasin lähimmälle pöydälle, joka pullisteli postikortteja, -kuoria ja -merkkejä. Aikani ”pläräiltyä” hikipäässä, silmiin osui monta mielenkiintoista korttia ja merkkiä.

Koluttuani kriittiset kansiot, siirryin viereisellä pöydälle. Myös tällä keräilijällä oli runsas postikorttikokoelma, jotka oli fiksusti lajiteltu mm. kaupungeittain. Lahdestakin löytyi paljon mielenkiintoista. Ainoa oma ostokseni liittyi rautateihin: VR 100-vuotta -juhlakortti kera kolmen juhlapostimerkin kanssa. Tämä siksi, koska tiedän että sen tuleva uusi omistaja osaa sitä arvostaa… (ehkä saan kuvan tänne lähiaikoina)

Seuraavan kerran voi keräilyharrastusta ruokkia 24.-25.10. Tiirismaan koululla, jossa järjestetään Keräilykuume -keräilytapahtuma. Sinne pläräilemään ja penkomaan.

Luova, luovempi, Lahti

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 16.

Lahti muotoilee
Lahti on muotoilukaupunki ja tätä käsitystä tukemiseksi on perustettu LuovaLahti.fi-nettisivusto. Sivuilla todetaan että ”LuovaLahti.fi -sivusto tulee olemaan luovan toimialan kohtaamispaikka sekä tiedotuskanava. Sivusto auttaa kulttuurialan toimijoita verkostoitumaan, lisäksi se toimii tietolähteenä uusille luovan toimialan yrityksille ja asiakkaille.”

LuovaLahti ei ole pelkästään ylhäältä ohjattu projekti vaan sivut kannustavat muotoilijoita tuomaan esille omaa osaamistaan. Sivujen Osaajat-osiossa mm. muotoilijat, käsityöläiset ja media-alan voivat markkinoida osaamistaan.
Sivuille on myös mahdollisuutta lisätä tapahtumia.

Lahti: BIENNALE on tapahtumaketju, joka koostuu erilaisista muotoilunäyttelyistä, seminaareista yms. Tähän kuuluu mm. Taidemuseon julistenäyttely, Askon vaiheista kertova näyttelysarja. Katukuvassa Lahti: BIENNALE näkyi kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä 29.6., kun Lahden ydinkeskustassa avautui uusi kaupunki-muotoilunäyttely. Heinäkuun ajan esiteltiin teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä oli mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita.

LuovaLahti.fi

luovalahti.jpg

Taidelauantai tapahtumaa täynnä

Tänä syksynä Taidelauantain ohjelmisto oli jälleen runsasta ja Keskustaeheytyksen keskustaisäntä Riku Jaro oli saanut koottua monipuolisen ohjelman kulttuurinnälkäisille. Näkyvimmät muutokset viime vuodesta oli mm. se että tapahtumalava oli siirretty pääkirjastolta takaisin Kauppatorille. Lavan vierelle oli pystytetty kulttuuribasaari, jonka pienissä kojuissa eri kulttuuri toimijat esittelivät toimintaansa. Pienimuotoisempaa, mutta ei vähäisempää löytyi, monesta ravintolasta, pikkuliikkeestä ja sisäpihalta.

Historialliseen- ja Taidemuseoon oli koko päivän vapaa pääsy, joten käynti museossa oli ensimmäisenä mielessä. Ei sillä etteikö sinne voisi maksaakin… Historiallisen museon pihalla oli jo käynnissä varsinaiset maalausmarkkinat. Elävät mallit imitoivat tunnettuja maalauksia.

Sisällä museossa oli jo pidemmän aikaa ollut esillä 3×1=1 julistenäyttely, joka koostuu kolmesta erilaisesta aiheesta. Amnestyn Know Your Rights! kertoo omalla tavallaan ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tai niiden toteutumattomuudesta. Ranskalainen Kabum! Mix esitteli nuorten suunnittelijoiden toteuttaman projektin aikaansaannoksia. Martti Mykkäsen työt, julisteet ja kirjankannet ovat osana suomalaista visuaalista muotoilua.

Paljon puhutusta Askon juhlanäyttelysarjasta pääsi tutustumaan sen viimeiseen osaan. Esillä oli hauskasti esillä mm. 1970-, 1980- ja 1990-lukujen kotiemme sisustusta.
Kartanon Taidelauantai tarjosi myös elävää runoutta. Lahti Sounds Poetry esittäytyi, jossa runojaan pääsi lausumaan myös juuri sanataiteeseen hurahtaneet. Nimensä mukaisesti, muutamissa runoissa oli Lahti teemana.
Museossa sai siis aikansa kulumaan miellyttävissä ja (toivottovasti) sivistävissä merkeissä.

Myöhemmin iltapäivällä suuntasin keskustaan. Oskarin Pihan sisäpihalla Hämeenkadulla oli Lauantainäyttämön puheharjoitukset. Kaverini houkuttelemana pääsin ensimmäistä kuuntelemaan harjoituksia varastorakennukseen… hmmm… Lauantaipäivän huumaa! Joka tapauksessa kokemus oli mieleenpainuva, vaikka osa tekstistä meni hieman ohi. Miljööhän on suorastaan viehättävän epätodellinen: kaksi puurakennusta keskellä kaupunkia, korkeiden betonitalojen ympäröimänä. Romanttista ja tervehenkistä rappiohenkeä. Täytyy vain toivoa ettei romantiikkaa viedä liian pitkälle, koska silloin ”on jo myöhäistä tehdä mitään”. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde.

Aivan kaikki häppeninki ei keskustassa ollut. Satama on jo siinä rajoilla, mutta selvästi keskustan ulkopuolella, Mytäjäisten veturivarikolla pitivät iltamia Lahden Topparoikka ry avoimien ovien muodossa. Koko kesä oli yhdistykselle työntäyteinen ja viime hetken mielijohteesta päätti se osallistua Taidelauantain ”ohjelman tekoon”. Väkeä varikolla pyörähti niukalti, mutta mielenkiintoisia keskusteluja varikon kohtalosta toki syntyi.

Kamera taisi olla osan kulttuurin täyttämästä päivästä mukana, mutta yhtään kuvaa en ottanut. Sekin jonkinlaista taidetta…?

Rakennetun ympäristön haasteet

apoliluonnos.jpg

Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma APOLI on hanke, jonka tarkoituksena on parantaa ympäristön laatua ja ottaa huomioon kaupungin yksilölliset piirteet kaupunkiympäristön rakentamisessa. Ohjelmasta on laadittu luonnos, joka on nähtävillä APOLIn nettisivuilla ja asiasta on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta, touko- ja elokuussa. Lahtelaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta ohjelmasta sekä rakennetusta ympäristöstä APOLIn nettisivuilla 31.8. asti.
Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääpiirteitä valottaa kaavoitusarkkitehti Hannu Tylli.

Mitä tarkoittaa APOLI ja miksi se on kännistetty? Keitä ja mitä tahoja siinä on mukana?
APOLI-lyhenne on vakiintunut termi arkkitehtuuripolitiikasta. Valtio laati arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa hieman yli 10 vuotta sitten, jonka jälkeen useat kunnat ja alueet ovat tehneet omia paikallisia ohjelmiaan. Lisätietoa valtion APOLIsta ja paikallisista apoleista löytyy: http://www.apoli.fi/. Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tarkoitus on edistää rakennetun ympäristön hyvää laatua ja huomioida rakentamisessa lahtelaisen ympäristön erityispiirteet. Julkinen rakentaminen on
esimerkkinä muulle rakentamiselle, joten APOLIn tavoitteet koskevat erityisesti kaupungin omaa toimintaa. Ohjelmassa esitetään periaatteellisia tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä rakentamisen laadun nostamiseksi sekä kaupungin omissa että yksityisissä rakennushankkeissa. Ohjelman valmistelusta vastaavassa työryhmässä on edustajia Lahden kaupungin tekniseltä ja ympäristötoimialalta, kaupungin museolta sekä yksityiseltä sektorilta.

Minkälaista palautetta ohjelma on tähän mennessä saanut?
Lahden APOLIn luonnosta oli mahdollisuus kommentoida 13.5. – 31.8.2009 välisenä aikana. Palautetta tuli runsaasti ja ohjelma on saanut pääosin varsin positiivisia kommentteja. Monet palautteen antajat ovat pitäneet hyvin tärkeänä, että Lahden ohjelman valmistelu on käynnistetty.

APOLIsta on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta? Minkälainen on näiden
tilaisuuksien tarkoitus ja anti on ollut?

Luonnosvaiheen aikana järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista ensimmäinen pidettiin arkkitehtuuriseminaarin muodossa 13.5.2009 ja toinen keskustelutilaisuutena 18.8.2009. Tilaisuuksista saatiin hyvää evästystä ohjelman jatkotyöskentelyyn. Mielestäni arkkitehtuuriseminaarista olisi hyvä saada vuotuinen tapahtuma APOLIn hyväksymisen myötä. Tilaisuus voisi toimia yhteisenä foorumina kaupungin viranhaltioiden, rakentajien, poliitikkojen ja asukkaiden välillä. Jatkossa pyrimme kehittämään tilaisuuksien tiedottamista, jotta tämän kaltaiset tilaisuudet tavoittaisivat mahdollisimman monta lahtelaista.

Miten APOLIa viedään eteenpäin?
Luonnoksesta saatujen kommenttien pohjalta ohjelmaa muokataan ja valmistellaan syksyn 2009 aikana päättäjien käsiteltäväksi. Ohjelman hyväksymisen myötä APOLIn tavoitteet saadaan päivittäisiksi työkaluiksi Teknisen ja ympäristötoimialan omaan toimintaan sekä yhteistyöhön muiden rakennettuun ympäristöön vaikuttavien julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä asukkaiden kanssa.