Aihearkisto: Jutut

Kaikki jutut

Kirja: Likidemokratiaa!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämän vuoden alussa julkaistu Likidemokratiaa! -kirja on yhteenveto hankkeesta Yhdessä tulevaan – asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat, joka toteutettiin vuosina 2013-2014. Hämeen Kylät ry ja Päijät-Hämeen Kylät ry toimivat hankkeessa linkkeinä kylien yhdistysten välillä.

Kirjan ovat toimittaneet kyläasiamies Timo Taulo ja Elina Leppänen. Kirja “sisältää kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä”, peruslahtelaiselle tai ehkä peruskaupunkilaiselle kirja tarjoaa oivan tutusmismatkan (päijät-)hämäläiseen kyläelämään.

Lahdessa perinteistä kylämaisemaa on vielä nähtävillä ainakin Renkomäessä ja Ämmälässä. Uudempaa kyläajattelua rakentamisessa edustaa Karisto. Se miten kyläidea toimiikäytännöntasolla, on moni-säikeisempi asia. Liipolassa on aktiivinen “kyläyhteisö” ja Päijät-Hämeen kylät ry valitsi sen Vuoden kyläksi vuonna 2008.

Kirja ei ole pelkästään kyläläisille, vaan se tarjoaa kaksi tärkeää asiaa kaupunkilaisella (kaupunginosa tai asukasyhdistykselle, miksei kotiseutuyhdistykselle) ja kuten sanottu, erityisesti kunnallispoliitikolle. Lahden ja Nastolan kuntaliitos ensi vuoden alusta tuo kylätoiminnan ja lähidemokratian toimivuuden tarkasteluun. Kirjassa käsitellään laajasti lähidemokratian toteutumista suuremmassa kuntakkokonaisuudessa.

Toinen huomio kiinnittyy itse kylien toi-mintaan eli siihen miten muodostuvat aktiiviset kyläyhteisöt ja niiden toimintamuodot. Kirjan ja hankkeen tarkoituksena on ollut innostaa ja auttaa asukkaita paikalliseen toimintaan. Se antaa vinkkejä myös lähivaikuttamiseen ja kansalaisyhteistyöhön. Lisäksi kirjassa sivutaan myös alueiden ja kylien identiteettejä: “Yhteisöllisyys ja paikallinen identiteetti saa uusia merkityksiä viimeistään silloin, kuntia ollaan yhdistämässä.”

Ratkaisevaa onkin, onko kunnan sisällä kylätoiminta likidemokratiaa vai liki demokratiaa?

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2015

Korttelin 27 vanhoja rakennuksia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Aivan viime vuosina on Lahdessa purettu kauppala-aikaisia rakennuksia. Muutama vuosi sitten keskustasta puretusta puu-Kotilasta olen kirjoittanut aiemmin (Hollolan Lahti 1/2014). Keskustan ympäristössä on säilynyt osittaisia puutaloalueita mm. Paavolassa. Samalla suunnalla, hieman kauempana keskustasta oleva Jaakonkatu 7:n puukerrostalo on jäänyt vähemmälle huomiolle. Nyt tämäkin rakennus saa väistyä uudisrakennuksen (Lahti) tieltä. Talo on alueensa viimeisimpiä puurakennuksia.

Hämeenkatu 17 eli kansanomaisesti Oskarin Piha on ollut viime vuosina paljon keskusteluissa. Omistaja haluaisi tontille lisärakennusoikeutta ja on vielä epäselvää, säilyykö kulttuurihistoriallisesti arvokas puutalomiljöö. Kaupungin kaavoitussivuilla kerrotaan asemakaavamuutoksesta, ”joka koskee Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tonttia 83. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumisen lisääminen ydinkeskustassa tutkimalla täydennysrakentamismahdollisuutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia käsittävällä tontille”.

Keskustan alueella sijaitseva Rajakatu 7:n puinen rakennus on lahtelaisen rakennusmestarin Oiva Kolsin piirtämä ja valmistui vuonna 1926. Myös tämä rakennus on purku-uhan (ESS.fi) alla.

Keskustan eteläinen kaava

Kauppalan ensimmäisen asemakaavan laati Alfred Caween ja se vahvistettiin vuonna 1878. Alue päättyi etelässä Etelä-Rajakatuun, nykyiseen Harjukatuun. Kuitenkin jo vuonna 1891 rautatiehallituksen esitetyksestä senaatti määräsi pakkolunastettavaksi ja yhdistettäväksi alueen joka oli jäänyt ruutukaavan ja rautatien väliin. Asemakaavan laati Caween ja se vahvistettiin seuraavana vuonna.

Alueen tonteille ei ollut kysyntää ja vuonna 1896, kun W. O. Lille laati ehdotuksen kaavan muuttamiseksi, alueelle ei ollut noussut vielä yhtään taloa. Kaava kuitenkin jätettiin vahvistamatta suunnitellun Loviisa-rautatien vuoksi, joka kulkisi kauppalan itäpuolelta lisäysmaa-alueen läpi.
Vasta vuonna 1899 Lille ja arkkitehti Selim A. Lindqvist laativat kauppalan toimeksiannosta uuden asemakaavan kauppalaan lisätyille alueille. Lisäysmaalle tehty kaava ei ollut enää niin säännönmukainen kuin keskusta ruutukaava-alue. Lille ja Lindqvist antoivat paikan nykyiselle asematorille, josta haarautuivat Rautatien- ja Vesijärvenkadut. Kaava vahvistettiin vuonna 1905.
Kaavalla oli vaikutuksia Harjukadun ja radan välisen alueen rakentamiselle.

Kortteli 27 vuonna 2009, edessä Salininkatu. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kortteli 27 vuonna 2009. Varastorakennuksen takana vasemmalla ns. Teräsvaaran talo. Kuvan keskellä eläinlääkäri Heinisen rakennuttama eläinlääkärin toimitilat, jossa on pieni asunto. Edessä kulkee Salininkatu. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kortteli 27 ja tontti 1

Tontin nro 1 osti talollinen Kalle Tommola Lahden kauppalalta heinäkuussa, mutta kauppakirja tehtiin kaupungin kanssa maaliskuussa 1906. Tommola myi kuitenkin talon eteenpäin. Sen osti vuonna 1906 kaupungin isännöitsijänä toiminut rakennusmestari August Teräsvaara (Ståhlberg). Hän rakennutti Loviisankatu 1:n asuinrakennuksen ja se on edelleen merkittävä puujugendin edustaja Lahdessa.
Teräsvaara myi talon jo seuraavana vuonna piirieläinlääkärille Uno Heiniselle ja hänen kuoltuaan vuonna 1921 talo siirtyi Cleas Wikmanille ja sittemmin hänen perillisilleen.
Lahden Vientikerma Oy osti rakennuksen vuonna 1936.
Vuonna 1947 muutostöiden yhteydessä poistettiin mm. tulisijat. Talon katto ja ulkovuoraus uusittiin vuonna 1992.
Nykyään korttelissa 27 toimii Orkla Foods Finland Oy:n Lahden tehdas, jonka toiminta loppuu (Talouselämä) vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tontin sisäpihalla on Oiva Kolsin vuonna 1909 suunnittelema eläinsairaala (piirustuksissa kengityskoulu). Kaksikerroksisessa rakennuksessa on hillittyjä jugendpiirteitä. Se on toiminut myös asuntona. Selvitys kulttuurihistoriallisista arvokkaista kohteista -kirjassa todetaan: ”Rakennus on säilyttänyt alkuperäis(jugend)piirteensä hyvin, mihin on syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessakin.”

Lähde:
Unto Tupala Hollolan Lahti 1/1999
Selvitys kulttuurihistoriallisista arvokkaista kohteista
www.kukamitalahti.fi

Kuntajakoselvitysten vaiheet tiivistettynä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
Kaupungintalo vuonna 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Kaupungintalo vuonna 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Suomessa kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikoihin runsaasti, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannusti kuntia liitoksiin.

Päijät-Hämeessä alkoi vuonna 2007 UusiKunta -kuntajakoselvitys, mutta vasta vuonna 2015 seudulla saatiin aikaiseksi kaksi liitosta neljän kunnan välillä.

Seuraavassa esitettynä vuosien varrella tehtyjen kuntajakoselvityksien pääkohdat.

UusiKunta

Joulukuussa 2007 seitsemän Lahden seudun kuntaa lähtivät selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Seuraavan vuoden kesäkuussa valmistui 2008 esiselvitys, jonka jälkeen käynnistyi varsinainen selvitysvaihe. Vuonna 2009 mukaan liittyivät kesällä Heinola ja Kuhmoinen sekä syksyllä Asikkala.

Marraskuussa 2009 kuntien pyynnöstä valtiovarainministeriö asetti Päijät-Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueella. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maalikuussa Kuhmoinen irtautui selvityksestä.

Selvittäjänä toimi Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Markku Lehto.

Päijät-Hämeen erityinen kuntakoselvityksen selvittäjien ehdotus julkaistiin kesäkuussa 2010.

Kunnanvaltuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei uutta kuntaa nykyisessä muodossa Päijät-Hämeeseen synny.

UusiKunta-selvityksestä lisätietoja Päijät-Hämeen liiton internetsivuilta.

Salpauskunta

Kuntajaon selvitystyö perustui kesällä 2013 voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin, jonka keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina 2013–2016.

Kuntaselvittäjänä aloitti Kärkölän entinen kunnanjohtaja Seppo Huldén. Toisena selvittäjänä toimi huhtikuussa 2014 aloittanut filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin.

Selvitystyö sai alkunsa vuonna 2013 Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan aloitteesta. Koska kuntajakoselvityksen oli koskettava yhtenäistä aluetta, pyysi valtiovarainministeriä Hollolalta lausuntoa mukaan tulosta. Lisäksi ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle selvitykseen. Asikkala ja Orimattila eivät halunneet osallistua, Padasjoki olisi ollut valmis tullut mukaan.

Valtiovarainministeriö määräsi 1. päivä marraskuuta alkaneeseen erityiseen kuntajakoselvitykseen mukaan myös Hollolan ja Hämeenkosken kunnat.

Huhtikuussa kuntajakoselvityksen työryhmät julkaisivat väliraporttinsa. Loppuraportit julkaistiin 10.6.

Selvityksen johtoryhmä esitti, että selvittäjät huomioivat raportit selvityksen valmistelussa. Seppo Huldén kuitenkin totesi, että selvittäjien tehtävänä on arvioida kokonaisuutta, joten työryhmien linjaukset ei sellaisenaan päätyneet selvitysraporttiin tai yhdistymissopimukseen.

Kesäkuussa Lahdessa kevään viimeisessä kokouksessa käytiin keskustelua liitoksen eduista ja haitoista.

Elokuun 6. päivä selvittäjät luovuttivat ehdotuksensa kuntajohtajille.

Syyskuun 29. päivänä Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Hämeenkosken valtuustot olivat kuuden kunnan yhdistymisen kannalla. Hollola ja Iitti torjuivat uuden kuntajaon.

Valtuustot äänestivät seuraavasti: Lahden myönteinen päätös syntyi äänin 54-5, Nastolan äänin 25-18, Kärkölän 18-9 ja Hämeenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen päätös tehtiin äänin 27-16 ja Iitissä 14-13.

Koska kaksi kuntaa äänesti sopimusta kuntaliitosta vastaan, esitetty yhdistymissopimus ei näin ollen astu sellaisenaan voimaan.

Uusi kunta olisi aloittanut heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunta olisi ollut Suomen 7. suurin kaupunki.

Jatkoselvityksen vaiheet

Kuntajakoselvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin esittivät 30.9.2014 Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntia sekä Lahden kaupunkia koskeneen erityisen kuntajakoselvityksen päätyttyä selvityksen jatkamista.

Selvityksessä jatkettiin alueen kuntarakennevaihtoehtojen selvittämistä ottaen huomioon kuntien tekemät päätökset ja lausunnot.

Valtiovarainministeri pyysi lausunnot erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta.

Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan kunnanhallitukset päättivät puoltaa kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamista. Iitin valtuusto päätti 20.10. jättäytyä jatkoselvityksen ulkopuolelle.

Kärkölän kunta ilmoitti haluavansa olla mukana jatkoselvityksessä, joka käsitti Nastolan ja Lahden kunnat.

Hollola ja Hämeenkoski linjasivat lausunnoissaan, että selvityksen tulee sisältää kuntaliitosvaihtoehto näiden kuntien osalta.

Ministeri asetti kuntajakoselvittäjäksi Rolf Paqvalinin.

Jatkoselvitys käynnistyi 22.10.2014. Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmä totesi 27.10., että selvitystä voidaan viedä eteenpäin kahden uuden kunnan muodostamista: Hollola ja Hämeenkoski sekä Nastola, Kärkölä ja Lahti.

Selvitysmies Paqvalin jatkoselvitys valmistui 15.12.2014. Kärkölä jäi selvittäjän ehdotuksesta pois.

Kuntalaiskuulemiset järjestettiin vuoden 2015 alussa, Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Tammikuun 26. päivä Lahden kaupunginvaltuusto oli päätöksessä yksimielinen ja Nastolan kunnanvaltuusto äänesti uuden kunnan muodostamisen puolesta äänin 22-21.

Näin ollen Lahden ja Nastolan kunnat lakkaavat ja tilalle perustetaan uusi Lahden kaupunki, joka aloittaa 1.1.2016.

Nastolan kunnan yhdstymispäätöksestä tehty valitus käsitellään Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä kuntaliitos.

Uusi Lahti

Lahden ja Nastolan yhdistymisen arvioidaan tuovan hallinnossa 4 milj. euron vuotuiset säästöt, ja uuden kaupungin investointikulut vähenevät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kaupunki saa valtion yhdistymisavustusta neljä miljoonaa euroa. Uusi kaupunki pyrkii toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020.

Tavoitteena on, että olennaisimmat vaikutukset tulevat alueen elinvoiman kasvuna, parempana yhdyskuntarakenteena ja alueiden hyödyntämisenä sekä palvelutuotannon yhteensovittamisessa saatavina hyötyinä.

Liitoksen on tarkoitus vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Laajentuva, 120 000 asukkaan Lahden kaupunki on entistä vakuuttavampi elinkeinopolitiikassa ja luo alueelle uuden kasvun kierteen: yritystoimintaa, työpaikkoja ja asutusta.

Koko kaupunkiseudun yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa. Uuden Lahden ja Hollolan lisäksi olisivat mukana Orimattila sekä mahdollisesti Kärkölä ja Asikkala. Maakunnan kattava yhteistyötä halutaan tiivistää eri toimialoilla, esimerkiksi uusien sosiaali- ja terveydenhuollon mallien muodostamisessa.

Lahden ja Nastolan yhdistymissopimusta sekä uuden kaupungin strategiaa, henkilöstösuunnitelmaa ja talousarviota lähtee toteuttamaan 13-jäseninen yhdistymishallitus. Sen kokoonpanosta päätettiin kummankin kunnan valtuustojen kokouksissa 9.2. Uutta kaupunkia koskevat päätökset käsitellään yhdistymishallituksessa ja se jatkaa uuden Lahden kaupunginhallituksena vuoden 2016 alusta.

Yhdistetty valtuusto työskentelee seminaarimuotoisesti ennen virallista päätöksentekorooliaan.

Valtuustossa istuu yhteensä 102 valtuutettua vuoden 2017 kuntavaaleihin asti. Silloin uuden Lahden valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
www.paijat-hame.fi
www.ess.fi

Vesijärven satama pienoiskoossa 1/2 – Topparoikan kerhorata

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Esittelyssä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n tekemä Vesijärven sataman pienoisrautatie.
Toisessa osassa Tapani Laakson haastattelu, jossa hän kertoo omasta satama-alueen pienoisrautatiestä.

Topparoikan kerhorata, Vesijärven asema. (Kuva Sauli Hirvonen)

Topparoikan kerhorata, Vesijärven asema. (Kuva Sauli Hirvonen)

 
Taustaa

Ajatus Vesijärven satamaa esittävän pienoisrautatien rakentamisesta on lähtöisin Lahden historiallisen museon taholta. Silloinen museon amanuenssi Esa Hassinen otti yhteyttä Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, ja selvisi että Lahden historiallisessa museossa tultaisiin järjestämään 5.11.1992-10.1.1993 Vesijärvi, luonto ja ihminen -niminen näyttely. Näyttelyyn tarvittaisiin pienoisrautatie joka esittäisi Vesijärven satamaa miljöineen noin 1920-1930-luvuilla. Radan tulisi olla toimiva, jotta yleisö voisi ajaa sen junilla. Museo tulisi kustantamaan kaiken tarvittavan materiaalin ja kaluston, ja rata tulisi siirtymään Topparoikalle näyttelyn jälkeen.

Topparoikkalaiset päättivät ottaa haasteen vastaan, saataisiinhan näin kerhorata työpanosta vastaan.

Rakentamisaikataulu oli tiukka, koska museon yhteydenotto tapahtui syyskuun aikoihin.

Rakentaminen

Kun päätös radanrakentamisesta oli tehty, päätettiin käyttää Märklinin vaihtovirtakalustoa, saatavuuden, toimivuuden ja vähäisemmän huollontarpeen vuoksi, mittakaavan ollessa pienoisrautateissä paljon käytetty 1:87. Saksalaisvalmistajan Märklinin luettelosta valittiin eniten suomalaismalleja muistuttavaa kalustoa, jonka jälkeen tehtiin kiskotussuunnitelma ja laitettiin hankinnat liikkeelle.

Esko Nikkanen piirsi rata-alustan kiskotussuunnitelman mukaan. Sen jälkeen piirustus toimitettiin museon omaan verstaaseen jossa rata-alusta valmistettiin.

Rata-alustan valmistuttua, se vietiin Topparoikan tiloihin, Mytäjäisten varikon vesitornin pajahuoneeseen. Alusta oli hyvin tehty maalausta myöten, ainoa poikkeus alkuperäissuunnitelmaan oli, että se oli nyt ”yhtäpuuta” kaksiosaisuuden sijaan. Alustan päälle tuleva rakennuslevy sahattiin rantaviivan muotoon ja liimattiin paikoilleen.

Ratapohja kiskotettin Märklinin kolmikiskojärjestelmällä ja ratateknisistä syistä rata rakennettiin perinteen mukaisesti soikioksi, jotta junalla voitiin ajaa ympäri.

Rata maisemoitiin. Aluksi Kariniemenmäki ajateltiin esittää pystysuorien sermien avulla, joihin mäki ja metsä kuvitettaisiin. Lopulta mäen virkaa toimitti kuitenkin vihreä samettikangasmytty.

Maisemoinnin yhteydessä tehtiin myös rataan liittyvät sähköistykset, esim. lähes kaikki vaihteet ovat käännettävissä sähköisesti.

Samanaikaisesti ratapohjan kanssa rakennettiin asemataloa, makasiineja yms. alueen rakennuksia. Aseman piirustukset saatiin Suomen Rautatiemuseolta, muita piirustuksia saatin Junat-lehdistä sekä itse mittaamalla ja piirtämällä. Museon edustaja valitsi rakennusten vaaleanrusken pintavärin.

Rata saatiin kutakuinkin valmiiksi näyttelyn avajaisiin, tosin asemarakennus ei vielä valmistunut, mutta aseman paikalle laitettiin puutikkuja yms, ja kävijöille ilmoitettiin että asemaa vielä rakennetaan, kuten materiaalistakin näkyy.

Näyttelyssä rata sijoitettiin vitriinin taakse, mutta kävijä kuitenkin pystyi ajamaan radan junalla. Rata toimi näyttelyssä hyvin, huoltotoimenpiteitä tehtiin ajoittain.

Pienoisrautatiet ovat ikuisuusprojekteja, joista löytyy kehitettävää ja korjattavaa. Erityisesti ratojen herkät sähköosat ovat vaativat huolellista ylläpitoa ja kunnostusta.

Maisemoinnissa suuri remontti tehtiin vuonna 2008 yhdistyksen 20. juhlavuonna. Rata sai Kariniemen mäkenä toimineen samettikangasmytyn tilalle ”oikean” mäen ja sen myötä myös tunnelin. Samalla maisemointia ja radan miljöötä kokonaisuudessaan kunnostettiin näyttävämmäksi.

Rata sai lisäksi kaksi suomalaistyyppista ”ruskeaa puuvaunua” vaunua.

Topparoikka ry täytti 25 vuotta vuonna 2013, oli jälleen aika remontille. Uutta kiskoitusta vaihdettiin vanhan tilalle ja mäen taakse tehtiin uusi sivuraide, jotta rataa voitaisiin ajaa helposti kahdella junalla. Myös maisemoinnissa tapahtui jälleen muutoksia.

Alkuperäistä rataa olivat tekemässä ainakin:
Jyrki Korhonen (sähköistystyöt, asemarakennus, ratapohja jne.)
Esko Nikkanen (asemarakennus, makasiinit, mökit, halkolotja, ratapohja jne)
Lauri Palo (nosturi, vaja, ratapohja jne.)
Jaakko Tuominen (aseman laituri, ratapohja jne.)
Arja ja Timo Vaittinen (ratapohja jne.)

Myöhempiä kunnostuksia on ollut tekemässä mm. Markus Helenius, Sauli Hirvonen, Tomi Hämäläinen, Esko Nikkanen, Esa Myyry ja Janne Ridanpää.

Työtunteja radan rakentamiseen on käytetty useita kymmeniä ellei satoja tunteja.

Info – Vesijärven sataman pienoisrautatie 1992-

Tapahtumia

Kerhorataa on esiteltyä vuosien mittaan useissa tapahtumissa. Pääpaino on ollut (pienois)rautatietapahtumissa, rata on ollut mukana 1990- ja 2000-luvulla lähes kaikilla Valtakunnallisilla Pienoisrautatie -päivillä.

Rataa esiteltiin vuosina 2006-2009 Lahden Rautatiepäivässä, jonka Topparoikka järjesti Lahden varikolla aina kesäkuun alussa, paikkana toimi Ei-lähiliikennevaunu.

Topparoikan toimintaa on tehty tutuksi pienoisrautatien avulla Lahden alueella muissakin tapahtumissa, mm. vuonna 2008, jolloin vietettiin yhdistyksen 20-vuotistaivalta, rataa ja toimintaa esiteltiin kahvittelun kera Lahden ympäristökeskuksessa Vesijärvenkadulla.

Syksyllä 2009 tehtiin esittelytilaisuus Lahden Länsiharjun kouluun. Videon ja pienoisrautateiden avulla kerrottiin rautateistä ja sen harrastamisesta. Esittelyssä kävi koulupäivän aikana vuorotellen tutustumassa kaikki koulun luokat opettajineen.

Elokuussa 2012 Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlassa Hyvinkään rautatiemuseolla Topparoikka oli mukana omalla osastolla.

Syyskuussa 2013 rataa esiteltiin Lahden Yhteiskoulussa järjestettävässä Pienoismallinäyttely VII:ssa. Radan kunnostustöiden lisäksi näyttelyyn tehtiin radasta kertova info. Näyttelyyn osallistuminen oli osana Topparoikan 25-vuotisjuhallisuuksia.

Faktat

Rata rakennettiin syksyllä 1992 Lahden historiallisen museon toimeksiannosta Vesijärvi, luonto ja ihminen -nimiseen näyttelyyn, joka järjestettiin historiallisesssa museossa 5.11.1992-10.1.1993. Rata esittää Lahden Vesijärven asemaa ja satamaa joskus 1920-30-luvuilla.
Näyttelyn jälkeen rata siirtyi Topparoikalle ja on toiminut yhdistyksen ”kerhoratana” kiertäen lukuisissa pienoisrautatie- ym. tapahtumissa.

Kuvaus: Lahden Vesijärven asema ja satama n. 1920-30-luvuilla
Valmistuvuosi: 1992 – rataa huollettu/kunnostettu sittemmin useita kertoja
Mittakaava: 1:87 eli H0
Kiskot: Märklin M-kiskoitus – kolmikiskojärjestelmä
Kalusto: pääasiassa saksalaisvalmisteista, muutamia itse tehtyjä suomalaisia ruskeita puuvaunuja (valm. v. 2008) ja useita G-vaunuja (valm. v. 2013)
Rakennukset: asema tehty oikeiden piirustusten pohjalta, muita rakennuksia on tehty mm. itse mittaamalla
Alustan koko: 3 m x 1,2 m

Artikkeli on julkaistu aluperin Lahden rautatieharrastajien Topparoikka-jäsenlehdessä 1/2013.

Lahden ja Nastolan liitospäätös tammikuussa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin ehdottaa Lahden alueelle kahta vahvaa kuntaa. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvityksen tuloksena olisi Lahden ja Nastolan yhdistyminen uudeksi Lahden kaupungiksi sekä Hämeenkosken liittyminen Hollolaan 1.1.2016. Selvittäjä ei esitä Kärkölän kuntaa koskevaa kuntaliitosta.

Kuntajakoselvittäjän ehdotus käsitellään mukana olevien neljän kunnan valtuustoissa samaan aikaan 26.1.2015. Päätöstä edeltää kuntalaisten kuulemistilaisuudet, jotka järjestettiin Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Ehdotus ja sopimus

Selvittäjä Rolf Paqvalinin ehdotus (pdf) luovutettiin kuntajohtajille Lahden kaupungintalossa 15.12.2014. Lahti-Nastola -liitoksen yhdistymissopimukseen voi tutustua täällä (pdf).
En käy tässä sen tarkemmin niitä läpi, edellisen kuuden kunnan liitoksen perustelut sekä analyysi liitoksen tarpeellisuudesta pätevät pääpiirteissään nykyisessä kahdenkin kunnan mallissa. Esittelin tiivistelmät kuuden kunnan selvittäjien ehdotuksedta (Lahen Lehti 29.9.2014) ja yhdistysmissopimuksesta (Lahen Lehti 21.9.) aiemmin.

Salpauskunta-verkkosivulla on Lahden ja Nastolan kuntaliitos perustelu tiivistetty seuraavasti:

Kasvava keskuskaupunki ja vahva kehyskunta

Kuntajaon tarkoituksena on vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Uuden Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välistä yhteistyötä tehostetaan mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuissa. Selvittäjä ehdottaa yleiskaavatasoista rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta, joka neuvoteltaisiin valtion ja uusien kuntien sekä Orimattilan kesken. Selvittäjän mielestä myös Asikkalan ja Kärkölän mukanaolo sopimuksessa olisi perusteltua.

Lahden ja Nastolan yhdistyminen parantaa alueen työllisyystilannetta ja mahdollistaa nykyisen palvelutason. Hämeenkosken liittymisellä Hollolaan varmistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys ja kunnan palvelutaso. Tämän lisäksi liitos luo edellytykset itsehallinnolle.

Tiukka talous turvaa Lahden ja Nastolan palvelutason

Lahden ja Nastolan yhdistymisessä keskeinen taloudellinen peruste on elinkeino- ja asuntopolitiikka. Uusi Lahden kaupunki luo rautatien ja valtatie 12:n linjaukseen vahvan kasvukäytävän, johon sijoittuu uutta asutusta, yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Kuntajakoselvittäjän laskelman mukaan Lahti kykenee toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020. Yhdistymisestä syntyisi vähintään 4 milj. euron säästö ja investointikulut vähenisivät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta 4 milj. euroa. Nykyisellään Lahdella ja Nastolalla ei ole ilman veronkorotuksia mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen.

Poimintoja sopimuksesta

Muutamia tekemiäni poimintoja Lahden ja Nastolan sopimuksesta.
Suluissa sopimuksen kohta.

Kunnan nimi ja vaakuna (4.1.)
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.

Yhdistymishallitus (4.2.)
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot
ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu.

Yhdistymishallituksen kokoonpano (4.2.1.)
Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle viisi paikkaa.

Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet (5)
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kummankin yhdistyvän kunnan elinvoima säilyy osana uutta kaupunkia.
– Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua.
– Kunnassa on kaupunkimainen osakeskus, Nastolan nauhamainen kuntakeskus, jossa on kattavat yksityiset ja julkiset palvelut.

Hallinnon periaatteet (6)
Kummankaan kunnan johtamisjärjestelmä ja sen ylläpitämä päätöksentekokulttuuri eivät sovi sellaisenaan uuden kunnan haasteiden ratkaisemiseen. Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä.
Viranomais- ja palvelutoiminnassa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation.

Luottamushenkilöhallinto (6.1.)
Valtuusto (6.1.1.)
Lahden ja Nastolan kunnanvaltuustot muodostavat yhteisvaltuuston, joka vuoden 2016
alusta toimii uuden kaupungin kaupunginvaltuustona. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhteisvaltuusto toimii kaupunginvaltuustona siihen saakka, kun uusi valtuusto valitaan kunnallisvaalissa keväällä 2017.

Kaupunginhallitus (6.1.2.)
Kun yhdistymishallituksen toimikausi päättyy 31.12.2015, yhdistymishallitus sellaisenaan
muuttuu kaupunginhallitukseksi 1.1.2016 ja toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.
Ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.

Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen (6.2.)
Aluejohtokunta (6.2.1.)
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisen Nastolan alueelle aluejohtokunta. Aluejohtokunnassa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi sekä järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueellensa. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan.

Palveluiden periaatteet (8.)
Palvelurakenteella tuetaan uuden Lahden kaupungin kilpailukykyisyyttä hyvänä paikkana asua ja yrittää. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Näiden selvitysten pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015- 2016.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen pois kunnalta, mutta rahoitus- ja tuottamisvastuun kuntaan jääminen, muuttaa oleellisesti kunnan mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa kunnassa saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun ja laajuuteen.

Lähipalvelut (8.2.)
Kunnan lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan Sote-alueen päättämällä tavalla ja tasoisina.

9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä (9.1.)
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kummankin kunnan valtuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuonna 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeuttamistoimet, joilla saadaan aikaan pysyviä toimintakulujen pienentämisiä sekä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan vuonna 2016 tapahtuva kuntien yhdistyminen.

Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (9.3.)
Uuden Lahden taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Vuoden 2016 kunnallisveroprosentti on 20,25.
Uuden Lahden muiden kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökulujen vuotuinen reaalikasvu tulee pitää vuosina 2016 – 2020 alle 0,25 prosentin.

Yhdistymisen muut järjestelyt (10.)
Vaikutus kuntien yhteistoimintaan (10.1.)
Lahden kaupungin kehitys seudun keskuskaupunkina riippuu koko seudun ja sen kuntien kehityksestä.
Koko seudun elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden toteuttamiseksi
uusi Lahti toimii aktiivisesti ja vastuullisesti yhteistyössä seudun muiden kuntien ja kuntayhtymien, erityisesti Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Seudun ja sen kuntien suurimmat ajankohtaiset yhteiset haasteet ovat kilpailukyvyn lisääminen erityisesti metropolialueeseen verrattuna ja sen edellyttämät toimenpiteet mm. edunvalvonnassa valtion suuntaan, yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Lisäksi yhteistyö on välttämätöntä vaikutettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyyn.