Kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin ehdottaa Lahden alueelle kahta vahvaa kuntaa. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvityksen tuloksena olisi Lahden ja Nastolan yhdistyminen uudeksi Lahden kaupungiksi sekä Hämeenkosken liittyminen Hollolaan 1.1.2016. Selvittäjä ei esitä Kärkölän kuntaa koskevaa kuntaliitosta.

Kuntajakoselvittäjän ehdotus käsitellään mukana olevien neljän kunnan valtuustoissa samaan aikaan 26.1.2015. Päätöstä edeltää kuntalaisten kuulemistilaisuudet, jotka järjestettiin Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Ehdotus ja sopimus

Selvittäjä Rolf Paqvalinin ehdotus (pdf) luovutettiin kuntajohtajille Lahden kaupungintalossa 15.12.2014. Lahti-Nastola -liitoksen yhdistymissopimukseen voi tutustua täällä (pdf).
En käy tässä sen tarkemmin niitä läpi, edellisen kuuden kunnan liitoksen perustelut sekä analyysi liitoksen tarpeellisuudesta pätevät pääpiirteissään nykyisessä kahdenkin kunnan mallissa. Esittelin tiivistelmät kuuden kunnan selvittäjien ehdotuksedta (Lahen Lehti 29.9.2014) ja yhdistysmissopimuksesta (Lahen Lehti 21.9.) aiemmin.

Salpauskunta-verkkosivulla on Lahden ja Nastolan kuntaliitos perustelu tiivistetty seuraavasti:

Kasvava keskuskaupunki ja vahva kehyskunta

Kuntajaon tarkoituksena on vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Uuden Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välistä yhteistyötä tehostetaan mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuissa. Selvittäjä ehdottaa yleiskaavatasoista rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta, joka neuvoteltaisiin valtion ja uusien kuntien sekä Orimattilan kesken. Selvittäjän mielestä myös Asikkalan ja Kärkölän mukanaolo sopimuksessa olisi perusteltua.

Lahden ja Nastolan yhdistyminen parantaa alueen työllisyystilannetta ja mahdollistaa nykyisen palvelutason. Hämeenkosken liittymisellä Hollolaan varmistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys ja kunnan palvelutaso. Tämän lisäksi liitos luo edellytykset itsehallinnolle.

Tiukka talous turvaa Lahden ja Nastolan palvelutason

Lahden ja Nastolan yhdistymisessä keskeinen taloudellinen peruste on elinkeino- ja asuntopolitiikka. Uusi Lahden kaupunki luo rautatien ja valtatie 12:n linjaukseen vahvan kasvukäytävän, johon sijoittuu uutta asutusta, yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Kuntajakoselvittäjän laskelman mukaan Lahti kykenee toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020. Yhdistymisestä syntyisi vähintään 4 milj. euron säästö ja investointikulut vähenisivät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta 4 milj. euroa. Nykyisellään Lahdella ja Nastolalla ei ole ilman veronkorotuksia mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen.

Poimintoja sopimuksesta

Muutamia tekemiäni poimintoja Lahden ja Nastolan sopimuksesta.
Suluissa sopimuksen kohta.

Kunnan nimi ja vaakuna (4.1.)
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.

Yhdistymishallitus (4.2.)
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot
ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu.

Yhdistymishallituksen kokoonpano (4.2.1.)
Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle viisi paikkaa.

Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet (5)
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kummankin yhdistyvän kunnan elinvoima säilyy osana uutta kaupunkia.
– Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua.
– Kunnassa on kaupunkimainen osakeskus, Nastolan nauhamainen kuntakeskus, jossa on kattavat yksityiset ja julkiset palvelut.

Hallinnon periaatteet (6)
Kummankaan kunnan johtamisjärjestelmä ja sen ylläpitämä päätöksentekokulttuuri eivät sovi sellaisenaan uuden kunnan haasteiden ratkaisemiseen. Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä.
Viranomais- ja palvelutoiminnassa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation.

Luottamushenkilöhallinto (6.1.)
Valtuusto (6.1.1.)
Lahden ja Nastolan kunnanvaltuustot muodostavat yhteisvaltuuston, joka vuoden 2016
alusta toimii uuden kaupungin kaupunginvaltuustona. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhteisvaltuusto toimii kaupunginvaltuustona siihen saakka, kun uusi valtuusto valitaan kunnallisvaalissa keväällä 2017.

Kaupunginhallitus (6.1.2.)
Kun yhdistymishallituksen toimikausi päättyy 31.12.2015, yhdistymishallitus sellaisenaan
muuttuu kaupunginhallitukseksi 1.1.2016 ja toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.
Ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.

Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen (6.2.)
Aluejohtokunta (6.2.1.)
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisen Nastolan alueelle aluejohtokunta. Aluejohtokunnassa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi sekä järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueellensa. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan.

Palveluiden periaatteet (8.)
Palvelurakenteella tuetaan uuden Lahden kaupungin kilpailukykyisyyttä hyvänä paikkana asua ja yrittää. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Näiden selvitysten pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015- 2016.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen pois kunnalta, mutta rahoitus- ja tuottamisvastuun kuntaan jääminen, muuttaa oleellisesti kunnan mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa kunnassa saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun ja laajuuteen.

Lähipalvelut (8.2.)
Kunnan lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan Sote-alueen päättämällä tavalla ja tasoisina.

9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä (9.1.)
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kummankin kunnan valtuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuonna 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeuttamistoimet, joilla saadaan aikaan pysyviä toimintakulujen pienentämisiä sekä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan vuonna 2016 tapahtuva kuntien yhdistyminen.

Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (9.3.)
Uuden Lahden taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Vuoden 2016 kunnallisveroprosentti on 20,25.
Uuden Lahden muiden kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökulujen vuotuinen reaalikasvu tulee pitää vuosina 2016 – 2020 alle 0,25 prosentin.

Yhdistymisen muut järjestelyt (10.)
Vaikutus kuntien yhteistoimintaan (10.1.)
Lahden kaupungin kehitys seudun keskuskaupunkina riippuu koko seudun ja sen kuntien kehityksestä.
Koko seudun elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden toteuttamiseksi
uusi Lahti toimii aktiivisesti ja vastuullisesti yhteistyössä seudun muiden kuntien ja kuntayhtymien, erityisesti Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Seudun ja sen kuntien suurimmat ajankohtaiset yhteiset haasteet ovat kilpailukyvyn lisääminen erityisesti metropolialueeseen verrattuna ja sen edellyttämät toimenpiteet mm. edunvalvonnassa valtion suuntaan, yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Lisäksi yhteistyö on välttämätöntä vaikutettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyyn.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 24.11. ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2017.
Talousarvio ja suunnitelma liitteineen on luettavissa täällä 172-sivuisena pdf-tiedostona.

Muutamia suoria poimintoja:

Talousarvio ja suunnitelmakausi

Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 1,9 prosenttia ja tulojen alenevan 0,6 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toteutumaennusteeseen.

Talousarvion 2015 vuosikate on 37,5 milj. euroa. Vuosikatteella voidaan rahoittaa talousarviovuoden nettoinvestoinneista (98,5 milj. euroa) noin 38 %, jolloin käyttöomaisuuden myynnit huomioon ottaen velkarahoituksen osuus tulee olemaan noin 35 milj. euroa. Tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen.

Investoinnit: Investointimenot suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat 242,7 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan kattaa lähes 50 % bruttoinvestoinneista.
Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan
vanhentuneita tiloja.

Kunnallisvero: Vuoden 2015 kunnallisverokertymä, 341,1 milj. euroa on laskettu voimassaolevan 20,25 prosenttiyksikön veroasteen mukaan. Kunnallisvero kasvaa
noin 2,2 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Vuoden 2015 yhteisöverokertymä on 22,2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota suurempi.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 prosenttia ja yläraja 1,55 prosenttia.

Yleistä

Väestö: Lahden väkiluku kasvoi 90-luvun lopulla noin 460 asukkaalla vuosittain. Vuoden 2000 jälkeen väestönkasvu oli vuositasolla noin 500 laskien vajaaseen sataan vuonna 2004. Tämän jälkeen kasvuvauhti nousi tasaisesti ollen parhaimmillaan noin 0,7 prosenttia, eli yli 700 henkeä vuodessa. Taloustaantuman myötä maassamuutto on vähentynyt koko maassa ja tämä on vähentänyt myös Lahden muuttovoittoa ja kääntänyt sen hetkittäin muuttotappioksi. Tilanne on sikäli hyvä, että heikkoinakin aikoina väestön kasvu on 0,3 prosentin luokkaa.

Ikärakenne: Vuodesta 1995 vuoteen 2013 yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 14,9 prosentista 21,2 prosenttiin. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavalla ajanjaksolla vähentynyt 16,7 prosentista 14,4 prosenttiin. Huoltosuhteen (ei aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) muutos on ollut epäedullinen ja huoltosuhteen odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti.

Koulutustaso: Väestön koulutustaso on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Lahdessa käytetään keskimäärin 3,2 vuotta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koko maassa tähän käytetään noin 3,4 vuotta. Koulutustaso on selvästi korkeampi alueilla, joissa sijaitsee yliopisto. Lahdessa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2012 noin 67,8 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vastaavasti noin 26,7 prosenttia. Koko maassa vastaavat osuudet ovat 68,5 prosenttia ja 28,7 prosenttia.

Elinkeinorakenne: Lahden elinkeinorakenne muuttuu vähitellen yhä palveluvaltaisempaan suuntaan.  Vuonna 2013 yritysten määrä kasvoi 285 yrityksellä.
Työllinen työvoima jakautuu Lahdessa toimialoittain siten, että suurimpia työllistäjiä ovat koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 33 prosenttia vuonna 2011). Seuraavaksi tulevat kauppa ja majoitus (noin 18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (noin 17 prosenttia). Teollisuuden osuus (noin 15 prosenttia) työllisten määrästä on laskenut jo vuosikausia.

Työllisyys: Lahti on muiden suurien keskuskuntien tapaan työpaikkaomavarainen
eli omavaraisuusaste on 111 (vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa
on 11 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvaa työllistä työvoimaa.
Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Syyskuussa 2014 työttömyys oli 17,3 %.

Lähde: www.lahti.fi

Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Hämeenkosken valtuustot olivat tänään kuuden kunnan yhdistymisen kannalla. Hollola ja Iitti torjuivat uuden kuntajaon.
Valtuustot äänestivät seuraavasti: Lahden myönteinen päätös syntyi äänin 54-5, Nastolan äänin 25-18, Kärkölän 18-9 ja Hämeenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen päätös tehtiin äänin 27-16 ja Iitissä 14-13.
[Lahden valtuuston äänestysluettelo]
Aiemmin kaikkien muiden kuntien kunnanhallitukset äänestivät kuntaliitoksen puolesta, paitsi Hollola.

Esitetty yhdistymissopimus ei näin ollen astu sellaisenaan voimaan, vaan valtiovarainministeriö tulee käynnistämään uuden neuvottelukierroksen myönteisesti kuntaliitokseen suhtautuneiden kuntien kanssa. Lopullisen ratkaisun uudessa yhdistymissopimuksessa mukana olevista kunnista tekee ministeriön asettama uusi selvittäjä.

Nykylainsäädäntö mahdollistaa yhdistymisen vaikka naapurikunnilla Hämeenkoskella ja Kärköllällä sekä Lahdella ja Nastolalla ei ole yhteistä maarajaa toistensa kanssa Hollolan sijaitessa kuntien välissä.
Ylen uutisen (30.9.) mukaan selvitysmiehet Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin esittävät valtiovarainministeriölle, että Lahden seudulla käynnistettäisiin pikaisesti uusi kuntaliitoskierros. Mukana olisivat kaikki kuusi kuntaa, myös Hollola ja Iitti. [päiv. 30.9.]

Kuuden kunnan selvitystyö on loppusuoralla. Kuntajakoselvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin ehdottavat Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin yhdistymistä. Valtuustot päättävät 29.9.2014, hyväksyvätkö ne yhdistymisen. Jos näin käy, uusi kunta aloittaa heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunnan nimeksi tulisi Lahti ja se olisi Suomen 7. suurin kaupunki.
Mikäli osa tai jokin kunnista ei hyväksy esitystä, on valtiovarainministeriöllä mahdollisuus harkita selvitysajan jatkamista uuden suppeampaa kuntajoukkoa koskevan uuden esityksen tekemiseksi.

Uuden kunnan yhdistymissopimus: Lahen Lehti 21.9.2014
Kuntaliitosselvityksen taustoja: Lahen Lehti 22.12.2013

Lahden kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 15.9. Salpausselän kuntajakoselvitystä ja se päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kuuden kunnan yhdistämisen uudeksi kunnaksi:
”Lahden kaupungin näkökulmasta kuuden kunnan alue muodostaa riittävän laajan kokonaisuuden alueen elinvoiman ja edunvalvonnan lisäämiseen. Uusi kunta poistaa kuntien välistä kilpailua asukkaista ja työpaikoista sekä mahdollistaa keskittymisen alueen kilpailukyvyn parantamiseen.”

Kaikkien muidenkin kuntien hallituksen äänestivät liitoksen puolesta, paitsi Hollola. [päiv. 29.9.]

Kunnanvaltuustot äänestivät liitoksesta 29.9. seuraavasti:
Lahden myönteinen päätös syntyi äänin 54-5, Nastolan äänin 25-18, Kärkölän 18-9 ja Hämeenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen päätös tehtiin äänin 27-16 ja Iitissä 14-13. [päiv. 29.9.]

Selvittäjien ehdotus

Salpauskunta.fi-sivulta on luettavissa selvittäjien ehdotus (6.8.2014, pdf).

Alla nostan esiin muutamia valikoituja kohtia kappaleista 1-8 selvittäjien Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin 23-sivuisesta ehdotuksesta.
Korostan, että tämä katsaus ei pyri olemaan objektiivinen, vaan olen valikoivasti nostanut tiettyjä aiheita esille ja jättänyt osia nostamatta.

Jokaisen kannattaa tutustua ehdotukseen ja tarkemmat selvitykset löytyvät työryhmien loppuraporteista, josta tuonnempana.

Liitossopimus on luettavissa täältä (pdf).

Yleistä (1.1.) -kohdassa viitataan kuntarakennelakiin (pdf), jonka toisessa pykälässä käydään läpi kuntajaon kehittämisen tavoitteita:

”Tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tms., sekä edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää tavoitteita sekä parantaa:
1.    kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2.    alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita;
3.    alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4.    alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta, josta kuitenkin voidaan selvittäjien esityksestä poiketa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan lisäksi myös alueen tulevan kehityksen kannalta.”

Selvitystyön organisointiin (1.2.) liittyvät kohdat on esitelty tarkemmin Salpauskunta-esittelyssä. Mainittakoon kuitenkin, että neljän työryhmän tuottama materiaali muodostaa selvityksen perusosan, jonka pohjalta kuntajakoselvittäjät ovat tehneet oman selvityksensä ja ehdotuksensa sekä yhdistymissopimuksen.
Loppuraportit (pdf-muodossa) julkaistiin kesällä:
Talous- ja henkilöstötyöryhmä | demokratiatyöryhmä | palveluverkkotyöryhmä |
tulevaisuustyöryhmä >> tiivistelmät raporteista

Alueen perustiedot (2.1.) ja alueen merkitys kansantaloudessa (2.2.) käydään läpi seikkaperäisemmin em. loppuraporteissa.

Kohta Alueen kilpailukyky ja vetovoima (3.1.):

”Lahden kaupunkiseudun elinkeinostrategia perustuvat ympäristöteknologiaan, muotoiluun ja käytäntöläheisiin innovaatioihin. Se kilpailee muiden seutujen kanssa, joilla on samoja kärkikohteita.
Hyvä logistinen sijainti ei ole merkinnyt maakunnan tuotannon ja työpaikkojen määrän kasvua, vaan se on ollut maan keskimääräistä kasvua heikompaa. Erityisesti Lahden korkea työttömyys on ollut alueen kehitykselle ongelmallinen.
Maakunnan taloudellinen kehitys ei ole ollut tyydyttävä ja Päijät-Hämettä voidaan pitää talouden alisuorittajana.”

Alue ja metropoli (3.2.):

”Alueen kilpailuasemaan vaikuttaa keskeisesti siitä 0 – 150 km etäisyydellä oleva metropolialue, joka taas kilpailee Euroopan ja erityisesti pohjoismaiden metropolien kanssa.
Metropolialueeseen kuuluvat nykyisessä Helsingin seudun yhteistyössä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä 10 kehyskuntaa Kirkkonummi, Kerava, Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Vihti. Metropolialueen kunnilla on hyvät, suorat yhteydet valtion keskushallintoon, joka helpottaa näiden kuntien edunvalvontaa jo asioiden valmisteluvaiheessa.
Metropolialue on hyötynyt maan elinkeinorakenteen muuttumisesta yhä vienti- ja tuontipainotteisemmaksi, jonka tuotantotoiminta on keskittynyt Helsingin seudulle. Metropolialueelle onkin kertynyt voimavaroja ja osaamista, jotka ovat kansallisesti monelta osin ylivoimaisia verrattuna maan muihin osiin.
Lahden alueen kilpailuetuna voidaan pitää metropolialuetta oleellisesti edullisempia asumiskustannuksia ja siten halvempia työvoimakustannuksia.

Lahden seutu ilmoittaa kuuluvansa metropolialueeseen ja se aidosti kilpailee metropolialueen muiden kuntien kanssa. On varmistettava se, että metropolialueen läheisyys kasvattaa eikä kuihduta alueen kasvua.
Lahden alueen keskeisin strateginen kysymys on elinkeinopolitiikka ja siihen liittyen asuntopolitiikka; miten käytännössä kilpaillaan ja/tai liittoudutaan mahdollisesti perustettavan metropolihallinnon sekä metropolialueen kuntien kanssa.

Kun Lahden alueen ainoa selkeä kilpailuetu metropolialueeseen verrattuna on tällä hetkellä halvemmat asumiskustannukset, muuttuu kilpailuasema jatkossa yhä vaikeammaksi. Metropolihallinnosta tulee tekijä, jonka kanssa neuvoteltaessa 150 000 asukkaan uusi Lahti on vahvemmassa asemassa kuin hajanainen Lahden alue. On estettävä se tilanne, että Päijät-Hämeestä muodostuu metropolialueen pohjoinen, alikehittynyt osa, jossa on pääosin matalan jalostusarvon tuotantoa ja väestö, jonka koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä matalampi ja sosiaalisten palvelujen sekä tukien tarve suurempi.”

Alueen muut kilpailijat (3.3.):

”Vaikka alueen kannalta keskeisintä on kilpailu ja liittoutuminen metropolialueen kanssa, sen kilpailijoita ovat myös Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Lisäksi metropolialueen ulkopuolelle jäävät Uudenmaan kunnat ovat alueen kilpailijoita.”

Alueen visio ja strategian painopisteet (4.1.):

”Tulevaisuustyöryhmä on linjannut visioksi avoimen, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupungin.”

Kuntien rooli ja mahdollisuudet kilpailukyvyn lisäämisessa (4.2.):

”Työvoiman tarjontaan vaikuttaa asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Tällä hetkellä alueen keskeisin tavoite on työpaikkojen määrän kasvattaminen, koska kasvua ei voi rakentaa vain pendelöintiin metropolialueelle eikä passiivisen, työvoiman ulkopuolella olevan väestön varaan.
Uhkana on, että metropolialueen kuntien kilpailuedut ja muihin seutuihin verrattuna ylivoimaiset mahdollisuudet panostaa niiden kehittämiseen estävät Lahden alueen taloudellista kasvua.”

Entä miten lisätään kilpailukykyä yhdistyvässä kunnassa (4.3.)?

Keskeiseksi kehittämiskohteiksi mainitaan:
1. Helsinki–Lahti–Pietari -kehityskäytävän vahvistaminen
2. Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen
3. Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen
4. Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen
5. Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen
6. Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen

”Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää alueen neuvotteluvoiman vahvistumista suhteessa valtioon sekä metropolialueeseen. Sen kanssa kilpailtaessa pelkästään kuuden selvityskunnan yhteiset voimavarat eivät riitä.
Raporteissa mainitaan mm. seuraavia toimenpiteitä:
-tarvitaan Päijät-Hämeen liiton tuki, koska työ hyödyttää koko maakuntaa
-elinkeinopolitiikan tehokkaan hoidon kannalta olisi perusteltua, että koko maakunta yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi
-tarvitaan alueen asukasmäärän 1 %:n kasvua ja työttömyyden laskua 12.5 %:iin”

Lisäksi selvittäjät kysyvät, pitäisikö Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntaliitot yhdistää?

Yhdyskuntarakenne (5):

”Jos kunnat yhdistyvät uudeksi Lahdeksi, kuntarakennetta voidaan kehittää tasapainoiseksi kokonaisuudeksi niin, että kunnassa on yksi pääkeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua.
Pääkeskuksen ja osakeskusten välillä tulee olla hyvä julkinen liikenne. Tulevaisuustyöryhmä on hahmottanut perustellusti ja realistisesti uuden kunnan rakenteen ja palveluverkkotyöryhmä kunnan palveluita kunnan eri osakeskuksissa. Vastaavasti demokratiatyöryhmän ehdottamat alueelliset toimielimet voidaan toteuttaa perustumaan uuden kunnan keskusrakenteeseenTarkoituksena on tehokkaasti toteuttaa alueen kannalta kes keisiä yhdyskuntarakenteen kehitystoimenpiteitä, mm. Helsinki–Lahti–Pietari-kehityskäytävän vahvistaminen, Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen, osakeskusten kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuus.”

Kuntatalous (6., 6.1. Kuntien kantokyky itsenäisinä):

”Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista ja sen osana olevista HT Eero Laesterän analyyseistä ilmenee, että kuuden kunnan yhteinen talouden sopeuttamistarve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteensä 99 M€. Kunnat itse ovat talous- ja henkilöstö työryhmässä arvioineet säästöpotentiaalikseen 50 M€ eli n. puolet sopeuttamistarpeesta.

Nykyisillä veroprosenteilla ja menokehityksellä kaikki tarkasteltavat kunnat ajautuvat kriisikunnaksi viimeistään vuonna 2019. Tämän välttämiseksi kaikki kunnat joutuvat tekemään merkittäviä sopeuttamistoimia ja käyttämään jo vuosina 2015-2017 koko yhteensä 51 M€ säästöpotentiaalinsa.”

Kuntien yhteinen kantokyky (6.2.):

”Vuodesta 2017 alkaen yhdistyneessä kunnassa saadaan kustannussäästöjä ICT-kustannuksissa, itsenäisyyden kustannuksissa sekä lisäsäästöjä toimintojen päällekkäisyyksiä ja johtotasoja poistamalla. Kuntakohtaista säästöpotentiaalia voidaan pitkälle toteuttaa eläkejärjestelyin.

Uusi kunta saa kertaluonteisia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M€ sekä yhdistymisen vuoksi tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot, joiksi arvioidaan 3,5 M€. Arvioidaan, että uudessa kunnassa säästyy investointeja noin 18 M€ edestä verrattuna kuntien säilymiseen itsenäisenä.

Talouteen vaikuttavia tekijöinä ovat:
1. Kunnan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvystä, elinvoimasta ja työllisyyden kehityksestä.
2. Kunnan menokehitys, joka riippuu kunnan järjestämien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehityksestä.

Kustannusten vertailu osoittaa (s. 17), että uuden kunnan tulee valita yhdistyvistä kunnista parhaat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt, jolloin sillä on mahdollisuus päästä merkittäviin kustannussäästöihin. Joissakin palveluissa koon kasvaminen alentaa yksikkökustannuksia.
Jos kunnat sopeuttavat toimiaan ennen yhdistymistä, uusi kunta voisi aloittaa 20.25 veroprosentilla eikä sillä olisi painetta nostaa veroprosenttia ainakaan ensimmäisen valtuustokauden aikana tai edes vuoteen 2023 mennessä. Vuodet 2017 ja 2018 olisi vat alijäämäisiä, mutta sen jälkeen kertyisi ylijäämää. Lainakanta kasvaisi vuoteen 2017 1,1 Mrd euroon ja alkaisi sitten laskea.

Arviot on tehty tilanteessa, jossa ei ole tietoa sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista eikä siitä, mitä tehtäviä kunnilta poistetaan ja mitkä ovat poistamisentaloudelliset vaikutukset.”

Uuden kunnan rakenne ja organisaatio (7.1.):

”Rakenne poikkeaa olennaisesti nykyisten kuntien rakenteesta; sisältäähän uusi kunta tiiviisti asutun Lahden ruutukaava-alueen ja toisaalta harvaan asutun yli tuhannen neliökilometrin maaseutualueen. Tavoitteena on, että nykyisistä kunnista muodostuu uuden kunnan elinvoimaisia osakeskuksia, joissa on sekä julkisia että yksityisiä palveluja kehittymistä tukemassa.

Uuden kunnan organisaatio perustunee toimialamalliin. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala ja tekninen- ja ympäristötoimiala.

Lähidemokratia toteutetaan aluejohtokunnilla ja monipuolisilla osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmillä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat ovat omalta osaltaan ohjaamassa osakeskuksen ja sen palvelujen kehittymistä sekä monimuotoista kansalaistoimintaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluden (7.2.) tuottaminen:

”Sosiaali- ja terveystoimiala muuttuu edunvalvontakysymykseksi ja tuottamiseksi eikä yhdistymissopimuksessa voida kuntien kesken sopia ja päättää, miten toimiala järjestetään. Selvitysalue kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan eritysvastuualueen pohjalta muodostuvaan sote-alueeseen.
Vuonna 2017 käynnistyvä sote-alue järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tilaamalla nekunnilta tai kuntayhtymiltä, joilla on palvelujen tuottamisvastuu ja ne voivat käyttää myös yksityisiä ja järjestöjenpalveluksia.”

Selvittäjien arvio eduista ja haitoista (8):

”Uuden yhdistyneen kunnan neuvotteluasema valtiovaltaan ja metropolialueen kuntiin on vahvempi kuin nykyisellä kuntarakenteella. Vaikka suuressa kunnassa ei pystytä aina tekemään pienempien kuntien tapaan ketterästi räätälöityjä ratkaisuja esim. yksittäisten yritysten erityistarpeiden huomioonottamisessa tai yksittäisten henkilöiden työllistämisessä, on yhdistyneessä kunnassa helpompi saavuttaa työttömyyden vähentämis- ja asukasluvun kasvutavoitteet.

Alueen rakenne voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyisistä kuntarajoista riippumatta perustumaan kansallisesti kilpailukykyiseen ydinkeskustaan, vahvoihin osakeskuksiin, kehittyvään maaseutuun sekä nykyistä toimivampaan joukkoliikenteeseen. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla myös paineet perusinvestointeihin vähenevät.

Uusi kunta voi poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä sekä siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin.

Suuri kunta turvaa pientä paremmin palveluiden saatavuuden koska järjestelmä ei ole samalla tavalla haavoittuva kuin pienessä kunnassa sekä pystyy tuottamaan pientä kuntaa monipuolisempia palveluita.
Itsehallinnon edellytykset paranevat koska suurella kunnalla on paremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan kuin pienellä. Lukuisten yhteistoimintaelinten vähentyessä on asukkailla nykyistä parempi tieto siitä, kenellä sen edustajista on vastuu alueen palvelujen tilasta ja kehityksestä.

Haittana ovat yhdistymiskustannukset kunnan ensimmäisinä vuosina. Tehtyjen tutkimusten mukaan kuntaliitoksen taloushyödyt alkavat yleensä näkyä neljännestä liitosvuodesta eteenpäin.

On mahdollista, että jotkut harvoin käytettävät palvelut ovat kauempana kuin itsenäisissä kunnissa.

Palvelujen järjestämisessä ei suuressa kunnassa pystytä aina ottamaan huomioon kunnan eri osien erityisominaisuuksia sekä asukkaiden ja heidän elinympäristönsä hyvää tuntemusta.

Suuressa kunnassa ei ole yhtä helppoa käyttää hyväksi paikallisten pienyritysten tarjoamia sekä järjestöjen mm. paikalliseen vertaistukeen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvia palveluja. Haittaa voidaan vähentää mm. aluejohtokuntien aktiivisella toiminnalla.

Demokratianäkökulmasta suoralla vaalilla valittavien luottamushenkilöiden määrä vähenee, jota voidaan pitää haittana. Entistä harvempi asukkaista on kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa päättämässä asioista ollen myös suorassa yhteydessä asukkaiden kanssa, vaikka kuntaan tulevat uusina luottamushenkilöeliminä aluejohtokunnat.Suuressa organisaatiossa joidenkin asioiden käsittely saattaa olla monimutkaisempaa kuin pienessä organisaatiossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuuden kunnan liitos takaa nykyistä kuntarakennetta oleellisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueen asukkaiden toimeentulosta, elinympäristöstä sekä kuntien vastuulla olevista palveluista ja kehittää niitä.”