Aihearkisto: Politiikka ja vaikuttaminen

Päätöksenteko ja vaikuttaminen, kansalaisyhteiskunta

Miten menee meillä ja muualla?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Nykyisin muidenkin kuin oman paikkakunnan medioiden seuraaminen on hyvin helppoa. Internet on tuonut paikallisuutiset kaikkien saataville, ja sosiaalisen median, omassa tapauksessa Facebookin ansiosta, maakuntien sanomalehtien uutisvirtaa on helppo seurata omalta seinältä.

Muissa paikallismedioissa ”ulkopuolisen” silmin on kiinnostavaa paikalliset uutiset ja kolumnit. Jokaista juttua ei ehdi lukemaan, joka tapauksessa niiden kautta välittyvät jokaisen paikkakunnan puheenaiheet myös ulkopuoliselle. Tällaisten asioiden seuraaminen vahvistaa lukijassa kyseiseen alueeseen liittyviä mielikuvia, mutta samalla tuoden esille uusia piirteitä alueen identiteetistä. Mielenkiintoista on myös vertailla, miten lehdet uutisoivat tietystä kansallisesta tapahtumasta, mitä samankaltaisuutta uutisoinnista löytää, vai onk uutisoinnin sävy toisistaan poikkeavia lähestymiskulmia.

Miksi sitten pitäisi seurata myös muiden paikkakunnan medioita? Kirjoitan nyt vain omasta puolesta: ainakin itseäni se auttaa arvostamaan oman paikkakunnan erityisiä ominaispiirteitä, ja yhtälailla muidenkin, ja tehdä erottelua näiden välillä.

Useasti sosiaalisen median (ts. Facebookin) linkkien tai kuvien kommenteissa törmää ”vain Lahdessa”-kommenttiin (Lahden tilalle tietysti voi vaihtaa minkä tahansa kaupungin). Riippuu tietysti kommentoijan motiivista ja mielentilasta sekä asiayhteydestä, halutaako hän viestiä negatiivisesta suhtautumisesta omaan paikkakuntaan vai onko kommentilla positiivinen vire, ts. onko siinä esimerkiksi itseironinen lataus. Kommentti siis luo asetelman, joko ”täällä on kaikki huonommin kuin muualla” tai ”tällaista on vain täällä / tällaisia me ollaan”. Molemmat lähestymistavat korostavat paikan oletettua erityislaatuisuutta, oli se perusteltua tai ei. Oman alueen erityisyydessä voi olla usein liioittelun makua, mutta tällaista voikin pitää yhteiseksi koetun identiteetin korostamista. Sillä voi olla tärkeä rooli yhteisöllisyyden kokemuksessa. Historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden kautta avautuu oman seudun identiteetti, ja näin vahvistaen sidettä kotiseutuun.

Hämeen vaalipiiri

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Eduskuntavaalit on tulossa ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015.

Suomessa eduskuntavaaleissa on käytössä ns. suhteellinen vaalitapa, jossa äänestetään vaaliliittojen vaalipiireittäin asettamia ehdokkaita. Samaan vaaliliittoon kuuluvat yleensä tietyn puolueen ehdokkaat. Vaaliliitot saavat äänimääräänsä vastaavan suhteellisen osuuden vaalipiirissä jaettavista paikoista ja ehdokaslistojen sisäinen järjestys määräytyy ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänien mukaan. Ehdokkaat saavat vertailuluvut, jotka lasketaan jakamalla vaaliliiton kokonaisäänimäärä järjestysluvulla, joka osoittaa kuinka monenneksi eniten ääniä kukin ehdokas sai saman vaaliliiton ehdokkaista. Valituiksi tulevat ne ehdokkaat, joiden näin lasketut vertailuluvut ovat suurimmat (D’Hondtin menetelmä) (Lähde: Wikipedia).

Hämeen vaalipiiri

Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnista. Hämeen vaalipiiri ei siten käsitä koko Hämeen historiallista maakuntaa.

Hämeen vaalipiiriin kuuluvat Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela ja Ypäjä.

Nykyisessä eduskunnassa vaalipiirin kansanedustajista kahdeksan on valittu Kanta-Hämeestä ja kuusi Päijät-Hämeestä, joista Lahdesta ja Hollolasta kaksi, Asikkalasta ja Orimattilasta molemmista yksi.

Vuoden 2011 vaaleissa kotimaan äänestysprosentti Hämeen vaalipiirissä 68,8 % (2007: 65,7 %) ja ääniä annettiin yhteensä 202689.

Muutamia kuriositeetteja vaalituloksesta kuntakohtaisesti. Helsingin Sanomien vaalikoneessa on vaalipiireittäin ja kuntakohtaisesti tieto saatavilla. Jokaisesta kunnasta on listattu oletuksena kaksikymmentä eniten ääniä saanutta.

Lahdessa kotimaan äänestysprosentti oli 67,0 % (2007: 62,9 %) ja ääniä annettiin 54038. Lahdessa oli Päijät-Hämeen alhaisin äänestysprosentti. Äänestysaktiivisuus nousi jokaisessa alueen kunnassa verrattuna vuoden 2007 vaaleihin.

Lahdessa viisi eniten ääniä oli Lahdesta, tuosta 20 eniten ääniä saaneista 8 oli muualta kuin Lahdesta. Vain kaksi lahtelaista valittiin, neljä pääsi varalle.
Hämeenlinnassa vastaava suhde oli sama, mutta kolme paikkakuntalaista valittiin ja yksi pääsi varalle. Hämeenlinnassa kahdenkymmenen parhaan joukossa oli yksi lahtelainen ehdokas.
Hollolassa äänestettiin kolmea (kärkikolmikko, kaksi läpi) hollolalaista, lahtelaisia 20-listalla oli yhdeksän. Lahden liitoskumppani Nastola äänesti vain yhtä nastolaista, joka ei mennyt läpi. Lahtelaisia listalle pääsi kahdeksan, joista kaksi valittiin ja kolme varalle.

Vuoden 2011 vaaleista Hämeen vaalipiiristä löytyvät kattavat tilastot Helsingin Sanomien vaalikoneesta ja Tilastokeskuksesta.

Tulevien vaalien jälkeen onkin mielenkiintoista katsoa, miten Hämeen vaalipiirissä äänestettiin eli äänestetäänkö paikallista ehdokasta vai ”karkaako” ääni naapurimaakuntaan? Tähän tietysti jokainen (lahtelainen) äänestäjä voi vaikuttaa.

Lähteet:
Tilastokeskus
Päijät-Hämeen verkkotietokeskus
HS-vaalikone
www.ess.fi
www.wikipedia.fi

Kirja: Likidemokratiaa!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämän vuoden alussa julkaistu Likidemokratiaa! -kirja on yhteenveto hankkeesta Yhdessä tulevaan – asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat, joka toteutettiin vuosina 2013-2014. Hämeen Kylät ry ja Päijät-Hämeen Kylät ry toimivat hankkeessa linkkeinä kylien yhdistysten välillä.

Kirjan ovat toimittaneet kyläasiamies Timo Taulo ja Elina Leppänen. Kirja “sisältää kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä”, peruslahtelaiselle tai ehkä peruskaupunkilaiselle kirja tarjoaa oivan tutusmismatkan (päijät-)hämäläiseen kyläelämään.

Lahdessa perinteistä kylämaisemaa on vielä nähtävillä ainakin Renkomäessä ja Ämmälässä. Uudempaa kyläajattelua rakentamisessa edustaa Karisto. Se miten kyläidea toimiikäytännöntasolla, on moni-säikeisempi asia. Liipolassa on aktiivinen “kyläyhteisö” ja Päijät-Hämeen kylät ry valitsi sen Vuoden kyläksi vuonna 2008.

Kirja ei ole pelkästään kyläläisille, vaan se tarjoaa kaksi tärkeää asiaa kaupunkilaisella (kaupunginosa tai asukasyhdistykselle, miksei kotiseutuyhdistykselle) ja kuten sanottu, erityisesti kunnallispoliitikolle. Lahden ja Nastolan kuntaliitos ensi vuoden alusta tuo kylätoiminnan ja lähidemokratian toimivuuden tarkasteluun. Kirjassa käsitellään laajasti lähidemokratian toteutumista suuremmassa kuntakkokonaisuudessa.

Toinen huomio kiinnittyy itse kylien toi-mintaan eli siihen miten muodostuvat aktiiviset kyläyhteisöt ja niiden toimintamuodot. Kirjan ja hankkeen tarkoituksena on ollut innostaa ja auttaa asukkaita paikalliseen toimintaan. Se antaa vinkkejä myös lähivaikuttamiseen ja kansalaisyhteistyöhön. Lisäksi kirjassa sivutaan myös alueiden ja kylien identiteettejä: “Yhteisöllisyys ja paikallinen identiteetti saa uusia merkityksiä viimeistään silloin, kuntia ollaan yhdistämässä.”

Ratkaisevaa onkin, onko kunnan sisällä kylätoiminta likidemokratiaa vai liki demokratiaa?

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2015

Kuntajakoselvitysten vaiheet tiivistettynä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
Kaupungintalo vuonna 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Kaupungintalo vuonna 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Suomessa kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikoihin runsaasti, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannusti kuntia liitoksiin.

Päijät-Hämeessä alkoi vuonna 2007 UusiKunta -kuntajakoselvitys, mutta vasta vuonna 2015 seudulla saatiin aikaiseksi kaksi liitosta neljän kunnan välillä.

Seuraavassa esitettynä vuosien varrella tehtyjen kuntajakoselvityksien pääkohdat.

UusiKunta

Joulukuussa 2007 seitsemän Lahden seudun kuntaa lähtivät selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Seuraavan vuoden kesäkuussa valmistui 2008 esiselvitys, jonka jälkeen käynnistyi varsinainen selvitysvaihe. Vuonna 2009 mukaan liittyivät kesällä Heinola ja Kuhmoinen sekä syksyllä Asikkala.

Marraskuussa 2009 kuntien pyynnöstä valtiovarainministeriö asetti Päijät-Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueella. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maalikuussa Kuhmoinen irtautui selvityksestä.

Selvittäjänä toimi Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Markku Lehto.

Päijät-Hämeen erityinen kuntakoselvityksen selvittäjien ehdotus julkaistiin kesäkuussa 2010.

Kunnanvaltuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei uutta kuntaa nykyisessä muodossa Päijät-Hämeeseen synny.

UusiKunta-selvityksestä lisätietoja Päijät-Hämeen liiton internetsivuilta.

Salpauskunta

Kuntajaon selvitystyö perustui kesällä 2013 voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin, jonka keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina 2013–2016.

Kuntaselvittäjänä aloitti Kärkölän entinen kunnanjohtaja Seppo Huldén. Toisena selvittäjänä toimi huhtikuussa 2014 aloittanut filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin.

Selvitystyö sai alkunsa vuonna 2013 Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan aloitteesta. Koska kuntajakoselvityksen oli koskettava yhtenäistä aluetta, pyysi valtiovarainministeriä Hollolalta lausuntoa mukaan tulosta. Lisäksi ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle selvitykseen. Asikkala ja Orimattila eivät halunneet osallistua, Padasjoki olisi ollut valmis tullut mukaan.

Valtiovarainministeriö määräsi 1. päivä marraskuuta alkaneeseen erityiseen kuntajakoselvitykseen mukaan myös Hollolan ja Hämeenkosken kunnat.

Huhtikuussa kuntajakoselvityksen työryhmät julkaisivat väliraporttinsa. Loppuraportit julkaistiin 10.6.

Selvityksen johtoryhmä esitti, että selvittäjät huomioivat raportit selvityksen valmistelussa. Seppo Huldén kuitenkin totesi, että selvittäjien tehtävänä on arvioida kokonaisuutta, joten työryhmien linjaukset ei sellaisenaan päätyneet selvitysraporttiin tai yhdistymissopimukseen.

Kesäkuussa Lahdessa kevään viimeisessä kokouksessa käytiin keskustelua liitoksen eduista ja haitoista.

Elokuun 6. päivä selvittäjät luovuttivat ehdotuksensa kuntajohtajille.

Syyskuun 29. päivänä Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Hämeenkosken valtuustot olivat kuuden kunnan yhdistymisen kannalla. Hollola ja Iitti torjuivat uuden kuntajaon.

Valtuustot äänestivät seuraavasti: Lahden myönteinen päätös syntyi äänin 54-5, Nastolan äänin 25-18, Kärkölän 18-9 ja Hämeenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen päätös tehtiin äänin 27-16 ja Iitissä 14-13.

Koska kaksi kuntaa äänesti sopimusta kuntaliitosta vastaan, esitetty yhdistymissopimus ei näin ollen astu sellaisenaan voimaan.

Uusi kunta olisi aloittanut heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunta olisi ollut Suomen 7. suurin kaupunki.

Jatkoselvityksen vaiheet

Kuntajakoselvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin esittivät 30.9.2014 Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntia sekä Lahden kaupunkia koskeneen erityisen kuntajakoselvityksen päätyttyä selvityksen jatkamista.

Selvityksessä jatkettiin alueen kuntarakennevaihtoehtojen selvittämistä ottaen huomioon kuntien tekemät päätökset ja lausunnot.

Valtiovarainministeri pyysi lausunnot erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta.

Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan kunnanhallitukset päättivät puoltaa kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamista. Iitin valtuusto päätti 20.10. jättäytyä jatkoselvityksen ulkopuolelle.

Kärkölän kunta ilmoitti haluavansa olla mukana jatkoselvityksessä, joka käsitti Nastolan ja Lahden kunnat.

Hollola ja Hämeenkoski linjasivat lausunnoissaan, että selvityksen tulee sisältää kuntaliitosvaihtoehto näiden kuntien osalta.

Ministeri asetti kuntajakoselvittäjäksi Rolf Paqvalinin.

Jatkoselvitys käynnistyi 22.10.2014. Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmä totesi 27.10., että selvitystä voidaan viedä eteenpäin kahden uuden kunnan muodostamista: Hollola ja Hämeenkoski sekä Nastola, Kärkölä ja Lahti.

Selvitysmies Paqvalin jatkoselvitys valmistui 15.12.2014. Kärkölä jäi selvittäjän ehdotuksesta pois.

Kuntalaiskuulemiset järjestettiin vuoden 2015 alussa, Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Tammikuun 26. päivä Lahden kaupunginvaltuusto oli päätöksessä yksimielinen ja Nastolan kunnanvaltuusto äänesti uuden kunnan muodostamisen puolesta äänin 22-21.

Näin ollen Lahden ja Nastolan kunnat lakkaavat ja tilalle perustetaan uusi Lahden kaupunki, joka aloittaa 1.1.2016.

Nastolan kunnan yhdstymispäätöksestä tehty valitus käsitellään Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä kuntaliitos.

Uusi Lahti

Lahden ja Nastolan yhdistymisen arvioidaan tuovan hallinnossa 4 milj. euron vuotuiset säästöt, ja uuden kaupungin investointikulut vähenevät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kaupunki saa valtion yhdistymisavustusta neljä miljoonaa euroa. Uusi kaupunki pyrkii toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020.

Tavoitteena on, että olennaisimmat vaikutukset tulevat alueen elinvoiman kasvuna, parempana yhdyskuntarakenteena ja alueiden hyödyntämisenä sekä palvelutuotannon yhteensovittamisessa saatavina hyötyinä.

Liitoksen on tarkoitus vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Laajentuva, 120 000 asukkaan Lahden kaupunki on entistä vakuuttavampi elinkeinopolitiikassa ja luo alueelle uuden kasvun kierteen: yritystoimintaa, työpaikkoja ja asutusta.

Koko kaupunkiseudun yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa. Uuden Lahden ja Hollolan lisäksi olisivat mukana Orimattila sekä mahdollisesti Kärkölä ja Asikkala. Maakunnan kattava yhteistyötä halutaan tiivistää eri toimialoilla, esimerkiksi uusien sosiaali- ja terveydenhuollon mallien muodostamisessa.

Lahden ja Nastolan yhdistymissopimusta sekä uuden kaupungin strategiaa, henkilöstösuunnitelmaa ja talousarviota lähtee toteuttamaan 13-jäseninen yhdistymishallitus. Sen kokoonpanosta päätettiin kummankin kunnan valtuustojen kokouksissa 9.2. Uutta kaupunkia koskevat päätökset käsitellään yhdistymishallituksessa ja se jatkaa uuden Lahden kaupunginhallituksena vuoden 2016 alusta.

Yhdistetty valtuusto työskentelee seminaarimuotoisesti ennen virallista päätöksentekorooliaan.

Valtuustossa istuu yhteensä 102 valtuutettua vuoden 2017 kuntavaaleihin asti. Silloin uuden Lahden valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
www.paijat-hame.fi
www.ess.fi

Lahden ja Nastolan liitospäätös tammikuussa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin ehdottaa Lahden alueelle kahta vahvaa kuntaa. Lahden alueen kuntajaon jatkoselvityksen tuloksena olisi Lahden ja Nastolan yhdistyminen uudeksi Lahden kaupungiksi sekä Hämeenkosken liittyminen Hollolaan 1.1.2016. Selvittäjä ei esitä Kärkölän kuntaa koskevaa kuntaliitosta.

Kuntajakoselvittäjän ehdotus käsitellään mukana olevien neljän kunnan valtuustoissa samaan aikaan 26.1.2015. Päätöstä edeltää kuntalaisten kuulemistilaisuudet, jotka järjestettiin Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Ehdotus ja sopimus

Selvittäjä Rolf Paqvalinin ehdotus (pdf) luovutettiin kuntajohtajille Lahden kaupungintalossa 15.12.2014. Lahti-Nastola -liitoksen yhdistymissopimukseen voi tutustua täällä (pdf).
En käy tässä sen tarkemmin niitä läpi, edellisen kuuden kunnan liitoksen perustelut sekä analyysi liitoksen tarpeellisuudesta pätevät pääpiirteissään nykyisessä kahdenkin kunnan mallissa. Esittelin tiivistelmät kuuden kunnan selvittäjien ehdotuksedta (Lahen Lehti 29.9.2014) ja yhdistysmissopimuksesta (Lahen Lehti 21.9.) aiemmin.

Salpauskunta-verkkosivulla on Lahden ja Nastolan kuntaliitos perustelu tiivistetty seuraavasti:

Kasvava keskuskaupunki ja vahva kehyskunta

Kuntajaon tarkoituksena on vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Uuden Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välistä yhteistyötä tehostetaan mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuissa. Selvittäjä ehdottaa yleiskaavatasoista rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta, joka neuvoteltaisiin valtion ja uusien kuntien sekä Orimattilan kesken. Selvittäjän mielestä myös Asikkalan ja Kärkölän mukanaolo sopimuksessa olisi perusteltua.

Lahden ja Nastolan yhdistyminen parantaa alueen työllisyystilannetta ja mahdollistaa nykyisen palvelutason. Hämeenkosken liittymisellä Hollolaan varmistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys ja kunnan palvelutaso. Tämän lisäksi liitos luo edellytykset itsehallinnolle.

Tiukka talous turvaa Lahden ja Nastolan palvelutason

Lahden ja Nastolan yhdistymisessä keskeinen taloudellinen peruste on elinkeino- ja asuntopolitiikka. Uusi Lahden kaupunki luo rautatien ja valtatie 12:n linjaukseen vahvan kasvukäytävän, johon sijoittuu uutta asutusta, yritystoimintaa ja työpaikkoja.

Kuntajakoselvittäjän laskelman mukaan Lahti kykenee toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020. Yhdistymisestä syntyisi vähintään 4 milj. euron säästö ja investointikulut vähenisivät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta 4 milj. euroa. Nykyisellään Lahdella ja Nastolalla ei ole ilman veronkorotuksia mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen.

Poimintoja sopimuksesta

Muutamia tekemiäni poimintoja Lahden ja Nastolan sopimuksesta.
Suluissa sopimuksen kohta.

Kunnan nimi ja vaakuna (4.1.)
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.

Yhdistymishallitus (4.2.)
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot
ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen
omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kaupunginhallitus on valittu.

Yhdistymishallituksen kokoonpano (4.2.1.)
Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle viisi paikkaa.

Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet (5)
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kummankin yhdistyvän kunnan elinvoima säilyy osana uutta kaupunkia.
– Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua.
– Kunnassa on kaupunkimainen osakeskus, Nastolan nauhamainen kuntakeskus, jossa on kattavat yksityiset ja julkiset palvelut.

Hallinnon periaatteet (6)
Kummankaan kunnan johtamisjärjestelmä ja sen ylläpitämä päätöksentekokulttuuri eivät sovi sellaisenaan uuden kunnan haasteiden ratkaisemiseen. Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä.
Viranomais- ja palvelutoiminnassa hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation.

Luottamushenkilöhallinto (6.1.)
Valtuusto (6.1.1.)
Lahden ja Nastolan kunnanvaltuustot muodostavat yhteisvaltuuston, joka vuoden 2016
alusta toimii uuden kaupungin kaupunginvaltuustona. Mikäli kuntalakia muutetaan nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetyllä tavalla ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, yhteisvaltuusto toimii kaupunginvaltuustona siihen saakka, kun uusi valtuusto valitaan kunnallisvaalissa keväällä 2017.

Kaupunginhallitus (6.1.2.)
Kun yhdistymishallituksen toimikausi päättyy 31.12.2015, yhdistymishallitus sellaisenaan
muuttuu kaupunginhallitukseksi 1.1.2016 ja toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kun keväällä 2017 valittava kaupunginvaltuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen.
Ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.

Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen (6.2.)
Aluejohtokunta (6.2.1.)
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisen Nastolan alueelle aluejohtokunta. Aluejohtokunnassa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Vähintään 5 jäsenen ja 5 varajäsenen on valintahetkellä asuttava alueella.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi sekä järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueellensa. Aluejohtokunta seuraa ja arvioi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan.

Palveluiden periaatteet (8.)
Palvelurakenteella tuetaan uuden Lahden kaupungin kilpailukykyisyyttä hyvänä paikkana asua ja yrittää. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Näiden selvitysten pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015- 2016.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen pois kunnalta, mutta rahoitus- ja tuottamisvastuun kuntaan jääminen, muuttaa oleellisesti kunnan mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa kunnassa saatavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuun ja laajuuteen.

Lähipalvelut (8.2.)
Kunnan lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan Sote-alueen päättämällä tavalla ja tasoisina.

9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä (9.1.)
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kummankin kunnan valtuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuonna 2015 sellaiset palveluiden ja talouden sopeuttamistoimet, joilla saadaan aikaan pysyviä toimintakulujen pienentämisiä sekä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan vuonna 2016 tapahtuva kuntien yhdistyminen.

Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (9.3.)
Uuden Lahden taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Vuoden 2016 kunnallisveroprosentti on 20,25.
Uuden Lahden muiden kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökulujen vuotuinen reaalikasvu tulee pitää vuosina 2016 – 2020 alle 0,25 prosentin.

Yhdistymisen muut järjestelyt (10.)
Vaikutus kuntien yhteistoimintaan (10.1.)
Lahden kaupungin kehitys seudun keskuskaupunkina riippuu koko seudun ja sen kuntien kehityksestä.
Koko seudun elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden toteuttamiseksi
uusi Lahti toimii aktiivisesti ja vastuullisesti yhteistyössä seudun muiden kuntien ja kuntayhtymien, erityisesti Päijät-Hämeen liiton kanssa.
Seudun ja sen kuntien suurimmat ajankohtaiset yhteiset haasteet ovat kilpailukyvyn lisääminen erityisesti metropolialueeseen verrattuna ja sen edellyttämät toimenpiteet mm. edunvalvonnassa valtion suuntaan, yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Lisäksi yhteistyö on välttämätöntä vaikutettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestelyyn.