Suomessa kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikoihin runsaasti, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannusti kuntia liitoksiin.

Päijät-Hämeessä alkoi vuonna 2007 UusiKunta -kuntajakoselvitys, mutta vasta vuonna 2015 seudulla saatiin aikaiseksi kaksi liitosta neljän kunnan välillä.

Seuraavassa esitettynä vuosien varrella tehtyjen kuntajakoselvityksien pääkohdat.

UusiKunta

Joulukuussa 2007 seitsemän Lahden seudun kuntaa lähtivät selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Seuraavan vuoden kesäkuussa valmistui 2008 esiselvitys, jonka jälkeen käynnistyi varsinainen selvitysvaihe. Vuonna 2009 mukaan liittyivät kesällä Heinola ja Kuhmoinen sekä syksyllä Asikkala.

Marraskuussa 2009 kuntien pyynnöstä valtiovarainministeriö asetti Päijät-Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueella. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maalikuussa Kuhmoinen irtautui selvityksestä.

Selvittäjänä toimi Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Markku Lehto.

Päijät-Hämeen erityinen kuntakoselvityksen selvittäjien ehdotus julkaistiin kesäkuussa 2010.

Kunnanvaltuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei uutta kuntaa nykyisessä muodossa Päijät-Hämeeseen synny.

UusiKunta-selvityksestä lisätietoja Päijät-Hämeen liiton internetsivuilta.

Salpauskunta

Kuntajaon selvitystyö perustui kesällä 2013 voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin, jonka keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina 2013–2016.

Kuntaselvittäjänä aloitti Kärkölän entinen kunnanjohtaja Seppo Huldén. Toisena selvittäjänä toimi huhtikuussa 2014 aloittanut filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin.

Selvitystyö sai alkunsa vuonna 2013 Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan aloitteesta. Koska kuntajakoselvityksen oli koskettava yhtenäistä aluetta, pyysi valtiovarainministeriä Hollolalta lausuntoa mukaan tulosta. Lisäksi ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle selvitykseen. Asikkala ja Orimattila eivät halunneet osallistua, Padasjoki olisi ollut valmis tullut mukaan.

Valtiovarainministeriö määräsi 1. päivä marraskuuta alkaneeseen erityiseen kuntajakoselvitykseen mukaan myös Hollolan ja Hämeenkosken kunnat.

Huhtikuussa kuntajakoselvityksen työryhmät julkaisivat väliraporttinsa. Loppuraportit julkaistiin 10.6.

Selvityksen johtoryhmä esitti, että selvittäjät huomioivat raportit selvityksen valmistelussa. Seppo Huldén kuitenkin totesi, että selvittäjien tehtävänä on arvioida kokonaisuutta, joten työryhmien linjaukset ei sellaisenaan päätyneet selvitysraporttiin tai yhdistymissopimukseen.

Kesäkuussa Lahdessa kevään viimeisessä kokouksessa käytiin keskustelua liitoksen eduista ja haitoista.

Elokuun 6. päivä selvittäjät luovuttivat ehdotuksensa kuntajohtajille.

Syyskuun 29. päivänä Lahden, Nastolan, Kärkölän ja Hämeenkosken valtuustot olivat kuuden kunnan yhdistymisen kannalla. Hollola ja Iitti torjuivat uuden kuntajaon.

Valtuustot äänestivät seuraavasti: Lahden myönteinen päätös syntyi äänin 54-5, Nastolan äänin 25-18, Kärkölän 18-9 ja Hämeenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen päätös tehtiin äänin 27-16 ja Iitissä 14-13.

Koska kaksi kuntaa äänesti sopimusta kuntaliitosta vastaan, esitetty yhdistymissopimus ei näin ollen astu sellaisenaan voimaan.

Uusi kunta olisi aloittanut heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunta olisi ollut Suomen 7. suurin kaupunki.

Jatkoselvityksen vaiheet

Kuntajakoselvittäjät Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin esittivät 30.9.2014 Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntia sekä Lahden kaupunkia koskeneen erityisen kuntajakoselvityksen päätyttyä selvityksen jatkamista.

Selvityksessä jatkettiin alueen kuntarakennevaihtoehtojen selvittämistä ottaen huomioon kuntien tekemät päätökset ja lausunnot.

Valtiovarainministeri pyysi lausunnot erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta.

Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden ja Nastolan kunnanhallitukset päättivät puoltaa kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamista. Iitin valtuusto päätti 20.10. jättäytyä jatkoselvityksen ulkopuolelle.

Kärkölän kunta ilmoitti haluavansa olla mukana jatkoselvityksessä, joka käsitti Nastolan ja Lahden kunnat.

Hollola ja Hämeenkoski linjasivat lausunnoissaan, että selvityksen tulee sisältää kuntaliitosvaihtoehto näiden kuntien osalta.

Ministeri asetti kuntajakoselvittäjäksi Rolf Paqvalinin.

Jatkoselvitys käynnistyi 22.10.2014. Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmä totesi 27.10., että selvitystä voidaan viedä eteenpäin kahden uuden kunnan muodostamista: Hollola ja Hämeenkoski sekä Nastola, Kärkölä ja Lahti.

Selvitysmies Paqvalin jatkoselvitys valmistui 15.12.2014. Kärkölä jäi selvittäjän ehdotuksesta pois.

Kuntalaiskuulemiset järjestettiin vuoden 2015 alussa, Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.

Tammikuun 26. päivä Lahden kaupunginvaltuusto oli päätöksessä yksimielinen ja Nastolan kunnanvaltuusto äänesti uuden kunnan muodostamisen puolesta äänin 22-21.

Näin ollen Lahden ja Nastolan kunnat lakkaavat ja tilalle perustetaan uusi Lahden kaupunki, joka aloittaa 1.1.2016.

Nastolan kunnan yhdstymispäätöksestä tehty valitus käsitellään Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Valtioneuvoston on vielä hyväksyttävä kuntaliitos.

Uusi Lahti

Lahden ja Nastolan yhdistymisen arvioidaan tuovan hallinnossa 4 milj. euron vuotuiset säästöt, ja uuden kaupungin investointikulut vähenevät arviolta 5 milj. euroa. Uusi kaupunki saa valtion yhdistymisavustusta neljä miljoonaa euroa. Uusi kaupunki pyrkii toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020.

Tavoitteena on, että olennaisimmat vaikutukset tulevat alueen elinvoiman kasvuna, parempana yhdyskuntarakenteena ja alueiden hyödyntämisenä sekä palvelutuotannon yhteensovittamisessa saatavina hyötyinä.

Liitoksen on tarkoitus vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Laajentuva, 120 000 asukkaan Lahden kaupunki on entistä vakuuttavampi elinkeinopolitiikassa ja luo alueelle uuden kasvun kierteen: yritystoimintaa, työpaikkoja ja asutusta.

Koko kaupunkiseudun yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa. Uuden Lahden ja Hollolan lisäksi olisivat mukana Orimattila sekä mahdollisesti Kärkölä ja Asikkala. Maakunnan kattava yhteistyötä halutaan tiivistää eri toimialoilla, esimerkiksi uusien sosiaali- ja terveydenhuollon mallien muodostamisessa.

Lahden ja Nastolan yhdistymissopimusta sekä uuden kaupungin strategiaa, henkilöstösuunnitelmaa ja talousarviota lähtee toteuttamaan 13-jäseninen yhdistymishallitus. Sen kokoonpanosta päätettiin kummankin kunnan valtuustojen kokouksissa 9.2. Uutta kaupunkia koskevat päätökset käsitellään yhdistymishallituksessa ja se jatkaa uuden Lahden kaupunginhallituksena vuoden 2016 alusta.

Yhdistetty valtuusto työskentelee seminaarimuotoisesti ennen virallista päätöksentekorooliaan.

Valtuustossa istuu yhteensä 102 valtuutettua vuoden 2017 kuntavaaleihin asti. Silloin uuden Lahden valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
www.paijat-hame.fi
www.ess.fi