Lahden Rytmin Ystävät ry juhli kymmenvuotis-taipalettaan hiljattain ravintola Torvessa. Muun muassa Runorockia ja Lahti Blues&Roots -tapahtumia järjestävän yhdistyksen kekkereihin saapui musiikin ystäviä monesta eri sukupolvesta, ja yhtenä illan liveartistina nähtiin Dave Lindholm. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pölläsen luotsaama RyRy jatkaa aktiivista toimintaansa myös juhlavuotena. Pölläsen ollessa estynyt haastatteluun, Hara Järvinen kertoi sähköpostitse näkymyksistään RyRy:stä ja mitä sen toiminnan ympärille liittyy.
Mitä varten Lahden Rytmiystävät aikoinaan perustettiin ja miten nuo tavoitteet ovat tähän saakka täyttyneet?
Lahden Rytmin Ystävät ry perustettiin Äitienpäivänä 1998. Perustamiskirjaan toiminnan tarkoitukseksi ja tavoitteiksi kirjattiin lahtelaisen rytmimusiikin tunnetuksi tekeminen, kaupungin musiikkielämän virkistäminen ja paikallisten bändien toiminnan tukeminen. Mielestäni jälkimmäinen on toimintavuosien aikana tullut ainakin siedettävästi hoidetuiksi. Kun on tukihakemuksia tullut ja jos/kun taloutemme on antanut mahdollisuuksia, on paikallisia levytyksiä on tuettu.
Olen vieläkin sitä mieltä, että yhdistyksemme, jonka perimmäinen taloudellinen ajattelu ei ole tehdä puhdasta rahabisnestä, olemme voineet kiinnittää resursseja musiikillisesti ja taiteellisesti korkealentoisiin ryhmiin, jotka voitontavoitteluajattelussa olisivat jääneet tekemättä. Näin on toimittu kaikki nämä vuodet, eikä ajattelumme ole mihinkään muuttunut, päinvastoin vahvistunut.
Tuo ensimmäinen tavoite eli tehdä paikallista rytmimusiikkia tunnetuksi, on mahdollisesti ettei niin paljon olla voitukaan tehdä. Olemme toki paljon kiinnittäneet ja tukeneet paikallisia osaajia, mutta kosketuspintaa ei ole riittävästi nuorempiin ryhmiin. Toisaalta samoja bändejä tai artisteja ei voida monta kertaa vuodessa käyttää, jotta ihmisten mielenkiinto säilyy klubeillamme ja isommissakin tapahtumissa. Toimintamme alkuvaiheessa kaupungin musiikkielämän virkistäminen oli helppoa, kun livemusaa ei kaupungissa kuultu yhtä paljon kuin nykyisin.
Sellaista yksi selitteistä vastausta on vaikea antaa tavoitteiden täyttymistä ja vieläpä itse rehellisesti tarkastella omia ponnisteluja ja maaleja…
Kuinka paljon RyRyllä on jäseniä ja minkälaisista, minkä alan, ihmisistä jäsenistönne koostuu?
Jäsentilaisuudet ovat tärkeitä. Jäseniä on vuosittain n. 150 henkeä. Osa heistä ovat selkeästi jäseniä, jotka vain maksavat tunnollisesti jäsenmaksunsa vuosi vuodelta, näin tukien osaltaan toimintaamme, mutta ei heitä juurikaan näy missään tilaisuuksissa. Olen tulkinnut asian niin, että he arvostavat tai pitävät touhuamistamme jäsenmaksunarvoisena. Jäseniä on muualtakin kuin Lahdesta, joskin pääpaino on kaupungin lisäksi lähialueilla. Jäseninä meillä on kirjava joukko eri alojen ihmisiä; muusikoita, rautatieläisiä, postilaisia, opettajia, metallimiehiä, yrittäjiä…
Mitä luulet, minkälainen vaikutus Lahden kulttuurielämään RyRyllä on ollut?
Arvioisin, että varsinkin perustamisen aikoihin huomattava. Ja onhan klubielämä nytkin ympärivuotista, ja kaksi joka vuotista isompaa tapahtumaa, kansallisestikin tunnetut Lahti Blues & Roots ja Runorock. Eri yhteyksissä on muutakin kuin itse musiikki ollut se juttu tai sitten musiikin ohella; esim.muutamat valokuvanäyttelyt ja yksi taidenäyttely. Kulttuuritoimiston kanssa on tehty vuosia yhteistyötä; laskiaisriehaa, Lasten Karnevaaleja. Yritettiin useiden eri tahojen kanssa yhdessä saada Lahteen Pop-City voitto. Kaupungin EU.n Kulttuuripääkaupunkimateriaalissa oli meikäläisen haastattelu. Ehkä meillä on merkitystä ollut, jota itse ei osaa nähdä eikä arvostaa, koska tuollaisiinkin kutsutaan mukaan.
Kertoisitko, mikä on
–Maalisfestarit?
Maalis- ja Lokafestarit olivat yhdistyksen alkuvaiheissa järjestämiä, uusille, nuorille bändeille tarkoitettuja soittotilaisuuksia, joissa esiintyi tapahtumaa kohden useampi bändi. Ne järjestettiin ikärajattomassa Pikku-Teatterissa, mutta ongelmaksi nousi ko. tilan melko vuoraamattomat seinät ja yksi vaikea asukas ko. talossa, joka häiriintyi (soittohan tapahtui alkuillasta loppuen n. klo 22.00). Niinpä näistä vaihtoehtotilan puutteen takia luovuttiin.
-Lahti Blues & Roots?
Lahti Blues & Roots järjestetään tänä syksynä 9:ttä kertaa. Olemme viime vuodet tietoisesti panostaneet kotimaisen blues- ja roots-genren artisteihin ja bändeihin. Syitä on useita ja tärkein niistä on, että Suomessa on poikkeuksellisen kova taso, tehdään verrataan mihin tahansa. Toinen on se, ettei budjetillamme pystyisi todella isoihin ulkomaisiin nimiin. Toisaalta ulkomaisiin huippunimiin panostavat isommat bluesfestarit eivät pysty montaakaan kotimaista kiinnitystä tekemään, ja suomalaiset jäävät usein käytännössä harmittavasti lämmittelijöiden asemaan, vaikka soitannollisesti ja musiikillisesti saattavat olla jopa mielentoisempia kuin moni lavalla esiintyvä maailmatähti. Omalta osaltamme pyrimme siis tukemaan kotimaista blues-osaamista ja iloksemme tämä formaatti on myös yleisölle kelvannut. Tapahtuman suojelija on Pepe Ahlqvist. Tänä syksynä on mielestäni hävyttömän kova ohjelmisto. Klubeissa 24.-26.9.2008 on L.R. Phoenix & Mr. Mo’ Hell (Molly Malone’s Irish Bar), Mr. Breathless with Marko Haavisto Trio (Teerenpeli) ja Eddie And The Bluetunes (Torvi). Pääkonsertissa 27.9. Alex Park Hotellissa taas Pepe Ahlqvist & Baby Boy Varhama, Greetings From Wodstock: Eero Raittinen + Ninni Poijärvi with The Noisy Kinda Men, Micke Björklöf & BlueStrip, The Siberian Blues Huskies, Jo’ Buddy & Down Home King III ja Mighty Four. Välillä mielessä jo välähtelee, miten alleviivataan ensi vuonna tapahtuma 10 -vuotisjuhlia…
-Runorock?
No nimensä mukaan eräänlainen punainen lanka on tekstillinen rock-musiikki koko laajuudessaan. Kaupungin teatterin auditoriossa on ollut vuosittain avoin symposium, jossa on nähty ja kuultu mm. Kauko Röyhkä, Veltto Virtanen ja Kari Peitsamo jutustelemassa mitä erilaisimmista asioista. Aihepiiri on ollut olemassa, mutta se pääasiassa sellaista tajunnanvirtaa. Tämäkin tapahtuma, kuten Blues & Roots, levittäytyy ympäri kaupunkia. Teatterin lisäksi tapahtumapaikkoina ovat olleet mm. Teerenpeli ja Molly Malone’s Irish Bar. Arto Melleri arvosti suuresti aikaansaannoksiamme ja onkin eräällä tavalla tapahtuman ikuinen suojelija. On ollut runonlausuntaa, taidenäyttely, Dylan-konsertti, mutta pääpaino on ollut livemusiikilla. Tapahtuman taiteellinen vastuu on ollut Jarttu Mustosen harteilla. Taitaapa Runorockin täyttää ensi vuonna jo 10 vuotta.
Miten näkiset Lahden kulttuuritarjonnan ja -kentän muuttuneet näinä kymmenenä toimintavuotenne aikana? Mikä on hyvää ja minkälaista kehittämistä se kaipaa?
Kokonaisuudessa ehdottomasti parempaan suuntaan. Useat ravintolat ovat alkaneet panostamaan musiikkitarjontaan. Toivottavasti se ei ole ohi menevä trendi ja ihmisten pitäisi muistaa käydä näissä jutuissa. Ettei käy niin, että olisi kiva mennä, mutta kun ei mitään ole. Nyt kun on, silloin tällöin kannattaa lähteä liikkeelle. Elokuvateatteri on ajanmukainen. Kaupunginteatterilla menee kovaa. Käsittääkseni lisäksi kaupungin pienteatterit tekevät laadukasta ohjelmaa ja saatiinpa Lahteen, Pesäkalliolle vihdoinkin kesäteatteri, jolle toivoisi jatkoa! Kyllä jokaiseen oikeaan KAUPUNKIIN kesäteatteri kuuluu. Sibeliustalon johto- ja toteuttamisporras ei paheksu kevyttä musiikkia; onpa siellä pääsalin puolella nähty Gonzo-Rock (Lahti-Rock -tapahtuma) ja vaikkapa Lou Reed, unohtamatta Filandia-klubia, jolle ilmeisesti on ollut ihan tilauskin. Siellähän on käynyt listoilla olevia kotimaisia ykkösbändejä esiintymässä ja ikärajattomuus on mahdollistanut keikkoja hyvinkin nuorille, innokkaille faneille. Alakulttuureilla menee ilmeisen kovaa, esimerkkeinä reggae, punk ja metalli.
Jotenkin sellainen hyvä maku on, tosin viikkokeikat ovat kaupungissamme hiukan vaikeita, ainakin jos kohderyhmänä on keski-ikäiset, joita itsekin edustan.
Minkälaista yhteistyötä RyRyllä on muiden kulttuuriyhdistysten/-tahojen kanssa? Miten yhteistyö mielestäsi toimii?
No, Blues & Rootsin puolelta yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen, mm. toisten tapahtumajärjestäjien kanssa, kuten Raumablues ja Lahden BluesMafia. Kyllähän meillä varmaan muutakin on, mutta nyt ei tule mieleen. Ehkä olen väärä mies vastaamaan..
Minkalainen merkitys on teille ja kulttuurille ylipäänsä yritysyhteistyö?
Yritysyhteistyö on välttämätöntä, jos järjestetään yhtään isompia tapahtumia (vrt. Blues & Roots). Kun pääsylippujen hinta halutaan pitää mahdollisimman alhaalla, ei ilman yhteistyökumppaneita festarin tekeminen tässä laajuudessa olisi mahdollista. Yhteistyöllä on meille mittaamaton merkitys, josta ei voi olla kuin kiitollinen ko. tahoille.
Toimintaanne kuuluvat myös jäsenistölle suunnatut virkistys- ja koulutustapahtumat, mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kesätapahtumat ovat yksi virkistysmuoto; se on joskus retki linja-autolla jonnekin; joskus se voi olla nk. kesäolympialaiset, joissa on kisailtu leikkimielisesti; tänä vuonna kesäteatteriin, pikkujoulut… jne.
Valitettavasti koulutustapahtumia ei juurikaan tule mitään mieleen. Ehkä lähimpänä voisi olla yhdistyksen sponssaamat järjestysmieskurssit. Olemme osallistuneet joihinkin apurahatilaisuuksiin ja sellaisiin. Ehkei tuo koulutus ole ihan peruskirjan mallisessa muodossaan toteutunut, mitä sillä sitten on tarkoitettukaan…
Miltä RyRyn tulevaisuus näyttää?
Ihan hyvältä, mutta minusta olisi hienoa saada ”uutta verta”. Nuoria, radikaaleja ajatuksia. Nythän me ollaan vähän sellainen keski-ikäistynyt sakki. Me ollaan vähän urauduttu, mutta totuuden nimissä, ei näitä talkoohommia kovin paljoa enempään kukaan meistä pystyisi tekemään, kun on töissä käynnit ja perheet. Mullakin esim. menee pari viikkoa lomasta pelkästään Blues & Roots -järjestelyissä. Siihen kun laskee mukaan kaikki muut tunnit sekä puhelimessa ja tietokoneella roikuttu aika, puhutaan hurjista lukemista.
