Visuaalisten taiteiden museossa Malvassa on jälleen esillä kiinnostavia näyttelyitä. Marras- ja joulukuussa oli avautunut uudet näyttelyt, jotka kävin katsomassa joulun välipäivinä.

Niiden lisäksi kävin tietysti viidennen kerroksen pysyväisnäyttelyssä Juuret – Aarteita kokoelmista, jonka olen nähnyt joka kerta Malvassa vierailessani, mutta aina se tarjoaa jotain uutta tai ainakin mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka on jäänyt aiemmin huomaamatta. Juuret esittelee taidemuseon kokoelmia kuten julisteita, taideteoksia ja huonekaluja.

Alla pienet esittelyt parhaillaan käynnissä olevista näyttelyistä, Maiseman tasot -näyttelystä kirjoitan enemmän jutun lopussa.

Pauliina Mäkelän Pneuma muodostaa elollisesta ja elottomasta luonnosta ammentavan, kiehtovan maailman. Näyttely on nähtävillä Malvan 3. kerroksessa 11.5.2025 asti.

LähiTapiola Vellamo -sali on Kaarlo Stauffer: Fantasmagoria. Se esittelee teoksia, jotka ammentavat perhevalokuvista ja käsittelevät ajan kulumista, vanhenemista sekä muistamisen ja mielikuvituksen. Näyttely kestää 6.4.2025 asti.

Päijännegalleriassa näyttely Maistiaisia Malvan taidekokoelmasta esittelee 6.4.2025 asti otannan Malvan taidekokoelmaan viime vuosina hankituista teoksista. Esillä on useiden paikallisten taiteilijoiden teoksia videotaiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Malvahan on Päijät-Hämeen alueen vastuumuseo, ja sen tehtävänä kerätä ja säilyttää kuvataidetta, jolla on jonkinlainen yhteys Päijät-Hämeeseen.

(lähde Malvan verkkosivut)

Maiseman eri tasot

Ennakkoon suurin kiinnostukseni kohdistui orimattilalaisen Ilkka Halson Maiseman tasot -näyttelyyn. Näyttelyinfossa kerrotaan, että Halso tarkastelee maisemaa kerroksittain purkaen sen osiin ja kokoamalla uudelleen pistemäisten otosten avulla. Halson tekniikasta seuraavaa: ”Maiseman tasot -näyttely yhdistää valokuvia ja videokuvaa. Näyttelyn taustalla on taiteellinen projekti, jossa Halso valaisi pimeää maisemaa valaisimella ja otti maisemasta kuvia. Hän rakensi valaisimen itse. Siinä on drone-lennokki ja kameran salamavalon alusta. Halso kauko-ohjasi dronea, ja valaisin lensi ilmassa. Sen valo oli kuin pensseli, joka maalaa maisemaa ja näyttää sen yksityiskohdat.”

Teosten kautta Halso pohdiskelee mitä ongelmia voi liittyä maiseman katsomiseen: ”Maisema näyttää erilaiselta sen mukaan, miten sitä katsotaan. Maisemaa voidaan katsoa esimerkiksi luonnon tai kulttuurin näkökulmasta.” Jo valokuva sinänsä, puhumattakaan kuvan rajaamisesta, on vaikuttamisen keino, joka on tietoinen valinta ja/tai alitajuinen päätös.

Valokuva näyttää sen mikä on totta, mutta yhtälailla se on sidottuna asiayhteyteen. Kuva kertoo ”enemmän kuin tuhat sanaa”, mutta kuvasta voi tehdä erilaisia tulkintoja, miksi on kuvattu ja mitä kuvasta on jätetty pois. Samanlaista jännitystä haetaan elokuvissa, jossa taitavan ohjaajan käsissä jännite ja jännitys syntyy siitä, mitä katsoja ei näe.

Halson kuvat näyttävät toisinaan dioraamoilta, hieman keinotekoisilta – jossa niiden kiinnostavuus piileekin – ja ehkäpä uneliaan hämyisiltä. Dioraaman voisi ymmärtää 3D-mallinnetuksi valokuvaksi, ja todellisuutta kuvaavat dioraamat ovat usein sitä. Dioraama rajataan kuin valokuva: kuvaaja tai tekijä jättää kohteen ulkopuolelle jotain, josta katsoja muodostaa jatkumon todellisuuteen. Halson kuvissa on jotain lynchimaista toden ja epätoden, havaittavien ja ei-havaittavien hiukkasten vuorovaikutusta.

Halson videoteosten kesto on useita minuutteja – mikä tuntuu olevan ikuisuus nykyihmiselle – mutta ne vangitsevat katsojan seuraamaan herkeämättä pimeyden ja valon leikkiä.

Halson valitsemat kuvauskohteet ovat jo sinällään suomalaiskansallista kuvastoa parhaimmillaan. On kallioita, vesistöjä, peltoja ja mäntymetsää; kuviin on helppo samaistua.

Vaikuttava näyttely, ja vahva suositus!

Maiseman tasot on Panimogalleriat-tilassa Malvan 1. kerroksessa 6.4.2025 asti.

Ajatus Lahdelle. Identiteettiä ja ideoita. -kirja on ilmestynyt syyskuussa.
Kirja on kokoelma aiemmin julkaistuista Lahti-aiheisista teksteistäni sekä erilaisista kaupunkirakenteeseen ja nimistöön liittyvistä ehdotuksistani. Kirja noudattelee joillakin tapaa aiemmin julkaisemaani Kokoelma-kirjasarjaa, johon keräsin eri tyylilajin kuuluvia juttujani sekalaisista aiheista, mutta olen tähän kirjaan tuonut myös omaelämänkerrallisia elementtejä. Ajatus Lahdelle. -kirjoituskokoelma on 120-sivuinen ja se on jaettu kolmeen osaan, joista kaksi ensimmäistä toimii varsinaisesti kirjan runkona. Kolmas osa on jaettu sekin kahteen osaan, mistä tarkemmin tuonnempana.

Esittelin kuluvan vuoden toukokuussa käynnissä olevia kirjaprojektejani. Tässä päivitystä tuohon aiheeseen yhden kirjan osalta.

Identiteettiä

Ensimmäinen osa Identeettiä sisältää mielipiteitä ja pohdiskelua sekä puhdasta fiktiota, mutta toisaalta vähän faktaakin. Monia tekstejä on höystetty huumorilla, joka toimii pateettisen pohdiskelun vastapainona. Monissa kohdin en tiedä mitä olen tekstillä yrittänyt tarkoittaa – tuskin lukijatkaan. Ehkä olen vain heittäytynyt jonkinlaiseen ajatuksen virtaan. Toivottavasti liiallinen monimutkaisuus tai näennäinen filosofisuus ei käänny tahattoman koomiseksi. Joka tapauksessa tekstien tarkoitus on ollut – ja on edelleenkin – pohdiskella Lahtea ja lahtelaisuutta. 

Vanhimmat tekstit olen alunperin julkaissut pakinoina ja kolumneina vuonna 2008 ilmestyneessä paperisessa Lahen Lehessä. Paperinen lehti herätettiin uudestaan henkiin vuonna 2016 hieman toisenlaisessa formaatissa. Olemme julkaisseet useita numeroita, viime vuosina se on toiminut lahtelaisen KINOS-lyhytelokuvafestivaalin käsiohjelmana. Olen tehnyt tätä uutta lehteä yhdessä Jonne Seppäsen kanssa. 

Vuosien saatossa olen kirjoittanut artikkeleita mm. Lahti-Seuran Hollolan Lahti -jäsenlehteen, jonka taittajaksi ryhdyin vuonna 2006, ja myöhemmin myös päätoimittajaksi. Lehtihän on perustettu jo vuonna 1954, ja nykymuotoisena se ilmestynyt vuodesta 1980 lähtien, nykyisin kolmasti vuodessa. 

Em. lehdissä julkaistut artikkelit olen sittemmin julkaissut tässä verkkolehdessä. Artikkeleita olen julkaissut myös lahtiwood.com ja tulipyörä.fi -verkkosivuilla.

Nyt uudelleen julkaistavien juttujen sisältöön en ole puuttunut tai muuttanut niiden perusrakennetta, vaikka tuntuu, että monien kirjoitusten sävy tai tyyli on hieman vanhentunut – tai kuten aiemmin mainitsin, ne voivat olla vaikeasti tulkittavissa. Kuitenkin olen halunnut päivittää tekstejä paremmin tähän kirjaan sopivaksi.

Ideoita

Ideoita-osio sisältää kuusi erilaista ehdotusta tai visiota. Ne liittyvät Lahden kaupunkiin nimistön tai fyysisten rakenteiden ja rakennelmien kautta. Tosin Olet tässä -infotolppaa voidaan käyttää kaupunkiympäristössä missä päin maailmaa. Kirjassa esittelemiäni ideoita olen kerännyt ja julkaissut alunperin Tapio Kangasniemen ideoiman Lahtiwood-nimen alla, jonka nimisivustoa lahtiwood.com ylläpidämme. Sivustolla on muutakin rakentamiseen ja kaupunkikulttuuriin liittyvää aineistoa.

Kirjan kuvitus

Kirjan kolmas osa sisältää grafiikkaa, jonka esittelen kirjassa kahdella tavalla: osa on tekstien seassa – siihen kuuluvat postikortit, t-paidat, puutyöt ja logot. Informatiivisempi materiaali – kuten tekemäni julisteet – on sijoitettu oman ”Lahdessa tapahtuu” -otsikon alle kirjan loppuun. En ole valinnut niitä välttämättä visuaalisen näyttävyyden ansiosta, vaan tilaisuuden tai siihen liitetyn tapahtuman (omasta mielestäni) merkittävyyden takia. Lisäksi olen halunnut esitellä mielenkiinnon kohteitani mahdollisimman laajalti esimerkkien kautta. Olen tehnyt mainosmateriaalia eri tahoille vuosia töiden ja harrastusten parissa; tässä kirjassa on esitelty vain pieni osa. Ehkä tulevissa kirjoissa paneudun tarkemmin graafiseen suunnittelun hedelmiin runsaammalla materiaalilla.

Kirjan valokuvat ovat ottamiani paitsi tatuointikuvat on Mika Lintusen käsialaa. Olen julkaissut Lahti-valokuvakirjoja, joten varsinaisia kaupunkikuvia ei tässä kirjassa ole, vaan valokuvat liittyvät usein käsiteltävään asiaan (kuten pienoisrautateihin) ja ideoiden yhtey-dessä on valokuvia suunnitelmista. Näistä suunnitelmista löytyy toki laajempaa kuva-aineistoa osoitteesta lahtiwood.com. Lisäksi Lahtiwoodin YouTube-kanavalla on nähtävillä runsaasti Lahti-videoita monilta vuosikymmeniltä eri tekijöiltä.

Aiemmissa valokuvakirjoissani esittelen Lahtea omien havaintojeni kautta, jossa kirjoitettua historia syventää kotiseutukokemusta. Samantyyppistä henkeä olen puhaltanut kirjaan. Ajatus Lahdelle on omaelämänkerrallinen kokoelma, jossa kokemukseni Lahdesta nivoutuu laajempaan kokonaisuuteen. Lahti esittäytyy ja näyttäytyy inspiraation lähteenä.

Kirja on mm. lainattavissa Lahden pääkirjastossa sekä luettavissa maakunta-arkistossa. Kirjaa on myös ostettavissa verkkokaupassani.

Kolmas ja viimeisin julkaisemani Lahti-kirja oli Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta, jonka julkaisin kuluvan vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen Lahti-kirja oli Kotiseututatuoinnit: Lahti vuodelta 2019. Kirja esitteli vuosina 2013-14 käynnistämääni Kotiseututatuoinnit-hankkeen yhteydessä saatuja kuvia. Hankkeeseen liittyi valokuvanäyttely Lahden historiallisessa museossa syksyllä 2017. Näyttelyn ja kirjan valokuvat oli ottanut Mika Lintunen. Toinen valokuvakirjani keskittyi kaupunkikuviin ja Tunnelmia Lahdesta esitteli ottamiani valokuvia kolmelta vuosikymmeneltä.

Alunperin suunnittelin Lahti-valokuvakirjoista trilogiaa, joka sisältäisi em. Lahti-tatuoinnit ja Tunnelmia Lahdesta ja kolmantena julkaisisin Rautateiden Lahti -nimisen kirjan, joka nimensä mukaisesti koostuisi Lahden seudulta otetuista kuvista sekä lyhyistä artikkeleista rautatieharrastajan näkökulmasta. Kirjan suuren aineistomäärän vuoksi sen tekeminen on viivästynyt, niinpä olen ”siinä sivussa” toteuttanut muita kirjaprojekteja. Esimerkiksi Liikennemerkkejä Lahdessa syntyi ikään kuin Tunnelmia Lahdesta -kirjan sivutuotteena: en ollut aikonut sellaista julkaista, mutta liikennemerkkikuvia oli kertynyt sen verran, että aloin koostamaan aineistoa kirjaa varten.

Olen aloittanut jo jonkin aikaa sitten kolmen uuden Lahti-kirjan työstämisen. Kaksi niistä ovat jatkoa kuvakirjojen sarjalle ja todennäköisesti julkaisen ne vuoden kahden kuluttua. Tänä vuonna on kuitenkin tarkoitus julkaista Lahteen liittyvä kirjoituskokoelma. Siitä seuraavana.

Identiteettiä ja ideoita

Ajatus Lahdesta. Identiteettiä ja ideoita -kirja on kokoelma aiemmin julkaistuista Lahti-aiheisista teksteistä sekä erilaisista kaupunkiin liittyvistä ehdotuksista. Kirja noudattelee joillakin tapaa aiemmin julkaisemaani Kokoelma-kirjasarjaa, joihin keräsin pääasissa aiemmin julkaistuja eri tyylilajin kuuluvia juttujani sekalaisista aiheista.

Samanlaista ajatusta olen lähtenyt jalostamaan tulevan kirjan kohdalla. Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen Identeettiä sisältää mielipiteitä, pohdiskelua ja ehdotuksia kuin myös puhdasta fiktiota, mutta toisaalta vähän faktaakin. Monia tekstejä on höystetty huumorilla, joka toimii pateettisen pohdiskelun ja liiallisen vakavuuden vastapainona.

Kaikki tekstit on julkaistu tässä verkkolehdessä. Kirjassa julkaisupäiväksi olen merkinnyt blogin aikaleiman, toki monet artikkelit on julkaistu aiemmin joissakin muissa yhteyksissä kuten yhdistysten jäsenlehdissä. Kirjassa uudelleen julkaistavien juttujen sisältöön en ole puuttunut tai muuttanut niiden perusrakennetta, vaikka tuntuu että monien kirjoitusten sävy tai tyyli on hieman vanhentunut (omasta mielestäni). Päivitän tekstejä paremmin kirjaan sopivaksi.

Ideoita-osio sisältää kuusi erilaista ehdotusta tai visiota. Ne liittyvät Lahden kaupunkiin nimistön tai fyysisten rakenteiden ja rakennelmien kautta. Tosin Olet tässä -infotolppaa voidaan käyttää kaupunkiympäristössä missä päin maailmaa. Kirjassa esittelemiäni ideoita olen kerännyt ja julkaissut alunperin Tapio Kangasniemen ideoiman Lahtiwood-nimen alla, jonka nimisivustoa lahtiwood.com ylläpidämme. Sivustolta on muutakin rakantamiseen ja kaupunkikulttuuriin liittyvää aineistoa.

Kuvitukseksi olen valinnut Lahteen liittyvää tekemääni grafiikkaa, joka rytmittää tekstisisältöä. Aineistoon kuuluvat mm. postikortit, t-paidat, logot ja puutyöt, joista osa on nähtävillä verkkokaupassani. Valokuvat ovat tässä kirjassa vähemmistössä. Niitä on toki mukana, kuten neljän postikortin sarja sekä muutama kuva Lahti-tatuoinneistani. Valokuvia on myös pienoismalleistani, jotka liittyvät suoraan kirjan artikkeliin. Lisäksi Lahtiwoodin esittelyn yhteydessä on valokuvia.

Tunnelmia Lahdesta osat 2 ja 3

Kuten jo alussa mainitsin, julkaisin Tunnelmia Lahdesta -kirjan vuonna 2020. Sen ”sivutuotteena” syntyi liikennemerkkikirja, jonka julkaisin siis viime maaliskuussa. Puolestaan tämän kirjan tekemisen yhteydessä sain idean tehdä jatko-osan Tunnelmia Lahdesta -kirjalle. Samaan aikaan kun viimeistelin liikennemerkkikirjaa, aloin keräämään materiaalia tulevaa Tunnelmia Lahdesta -kirjan kakkososaa varten.

Pian huomasin että kuvia oli kerääntynyt sen verran, että yhden kirjan tarpeiksi niitä oli enemmän kuin tarpeeksi, joten päätin jakaa materiaalin kahdeksi kirjaksi. Eli työstäisin Tunnelmia Lahdesta -kirjasarjan ”Paluu tulevaisuuteen” -elokuvien tyylin, niin että ensin julkaistaan irrallinen ykkösosa, mutta sen jälkeen jatko-osat ovat tehty samaan aikaan.
Ensimmäinen jatko-osa todennäköisesti sisältää kolme teemaa joita ovat Muuttuvaa kaupunkikuvaa, Teollisuuden merkkejä ja Lahtea korkealta. Tuosta viimeisestä olen tehnyt myös videon joka on katsottavissa Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Toinen jatko-osa sisältänee teemat Rakennuksia ja katuja, Elinkeinoelämää ja Yksityiskohtia, rakennelmia ja luontoa. Nämä voivat vielä muuttua tekovaiheessa.

Aiottu Lahti-valokuvatrilogia on siis paisunut moneksi kirjaksi, ja sarjan kolmanneksi osaksi suunniteltu Rautateiden Lahti julkaistaan edelleen sarjan viimeisenä, mutta järjestysluku on vielä epävarma. Kirja on ollut jo pitkään ”työn alla”, mutta kuvien ja teemojen läpikäymistä lukuunottamatta en ole saanut muuta aikaiseksi. Toki olen kirjoittanut vuosien saatossa rautatieaiheisia tekstejä ja artikkeleita, joita olen julkaissut mm. Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n Topparoikka-lehdessä ja täällä Lahen Lehessä. Artikkeita on luettavissa rautateihin painottuvassa tulipyörä.fi-sivustollani.