Lahti-viikko on tapahtumakokonaisuus, joka juhlistaa kaupungin perustamista loka-marraskuussa. Hollolaan kuuluneesta Lahden kauppalasta tuli kaupunki 1. päivä marraskuuta. Tapahtumat ajoittuvat useammalle viikolle. ”Viikolla” ei ole yhtä järjestäjää vaan ohjelma muodostuu eri tahojen tilaisuuksista ja ne on koottu Lahen Lehen sivustolle, linkki sivun lopussa. Lehti on ollut kokoamassa tapahtumaa ja vastaa myös tiedottamisesta.
Edellisen kerran lahenlehti.net oli järjestämässä samantyyppistä tapahtumaa yhdessä Lahti-Seuran kanssa vuonna 2015, kun Lahti täytti 110 vuotta. Silloin tahot järjestivät juhlatapahtuman ravintola Tirrassa. Tuon illan ohjelmistoon kuului mm. Lahen Elmun gaala, elävää musiikkia ja tarjolla oli paikallista herkkua lihamukia. Tarkempi kooste tuosta tarjonnasta on luettavissa täällä. Tänäkin vuonna käytössä on Sauli Hirvosen suunnittelema juhlalogo vuodelta 2015.
Lahden kaupunkia on aikoinaan juhlistettu kaupungin ja Lahti-Seuran tapahtumilla ja Lahti-viikko-nimellä on aikoinaan järjestetty tapahtumia kaupunginkin toimesta. Sen päätyttyä Lahti-Seura olikin pitkään ainoa taho, joka huomioi kaupungin perustamispäivän niin Lahti-päivä- kuin Vuosijuhla-nimellä, kunnes vihdoin vuonna 2022 Lahden kumppanuuspöytä otti asiakseen järjestää Lahden kaupungin syntymäpäiväjuhlan. Hieno toritapahtuma tarjoaa monenlaista ohjelmaa, kuten Lahti-Seuran Vuoden lahtelainen -tunnustuksen julkistamisen.
Tirra-Torvi ja Ant Brew on järjestänyt muutaman kerran toukokuussa Lahen Juhlaviikot -nimellä tapahtumakokonaisuuden, ja tätä samaa konseptia hyödynnetään tämän vuoden Lahti-viikon tapahtumassa. Tällä kertaa palataan kuitenkin loka-marraskuun taitteeseen perustamispäivän tienoille.
Viikon ohjelmisto
Lahti-viikko käynnistyy Pikkuteatterissa Ant Fest -tapahtumassa perjantaina 25.10. klo 18.30 vanhoilla TV-mainoksilla. Sunnuntaina Kino Iiriksen aulaan ripustetaan Lahti seitkytluvun puolivälissä -juliste, jossa kerrotaan mitä Lahdessa tapahtui ko. vuosikymmenenä. Seuraavalla viikolla eli varsinaisella juhlaviikolla ohjelma painottuu elokuvateatteri Kino Iirikseen. Tiistaina (29.10.) esitetään Kalevi Oksasen digitoitua kaitafilmimateriaalia, ja uusintanäytös seuraavana päivänä. Alkukuvana Risto Ilolan kojelautavideokooste. Perjantaina Lahti-Seura jakaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen. Lauantaina Kino Iiriksessä esitetään klo 12.00 alkaen Keijo Skipparin dokumentit Rintamalotta ja Makean toiminnan joukot. Skippari alustaa dokumentit ja esittelee tulevan August Fellman -dokumentin. Lauantai-iltapäivällä klo 13.30 jatkuu Lahti-Seuran tapahtuma Tammisalissa, jossa keskustellaan kotiseudusta ja paikalliskirjallisuudesta. Vielä 12.11. Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry järjestää Lahden Tiedepäivässä Solmukohtia – Keskusten ja kohtaamisten Päijät-Hämettä -nimisen luentosarjan, joka liittyy tuolloin julkaistavaan vuosikirjaan.
Mukana on siis lahenlehti.net, Lahti-Seura ry, Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry, Lahden Videokuvaajat ry, Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry, Tirra-Torvi-ravintolat ja Ant Fest.
Ajatus Lahdelle. Identiteettiä ja ideoita. -kirja on ilmestynyt syyskuussa. Kirja on kokoelma aiemmin julkaistuista Lahti-aiheisista teksteistäni sekä erilaisista kaupunkirakenteeseen ja nimistöön liittyvistä ehdotuksistani. Kirja noudattelee joillakin tapaa aiemmin julkaisemaani Kokoelma-kirjasarjaa, johon keräsin eri tyylilajin kuuluvia juttujani sekalaisista aiheista, mutta olen tähän kirjaan tuonut myös omaelämänkerrallisia elementtejä. Ajatus Lahdelle. -kirjoituskokoelma on 120-sivuinen ja se on jaettu kolmeen osaan, joista kaksi ensimmäistä toimii varsinaisesti kirjan runkona. Kolmas osa on jaettu sekin kahteen osaan, mistä tarkemmin tuonnempana.
Esittelin kuluvan vuoden toukokuussa käynnissä olevia kirjaprojektejani. Tässä päivitystä tuohon aiheeseen yhden kirjan osalta.
Identiteettiä
Ensimmäinen osa Identeettiä sisältää mielipiteitä ja pohdiskelua sekä puhdasta fiktiota, mutta toisaalta vähän faktaakin. Monia tekstejä on höystetty huumorilla, joka toimii pateettisen pohdiskelun vastapainona. Monissa kohdin en tiedä mitä olen tekstillä yrittänyt tarkoittaa – tuskin lukijatkaan. Ehkä olen vain heittäytynyt jonkinlaiseen ajatuksen virtaan. Toivottavasti liiallinen monimutkaisuus tai näennäinen filosofisuus ei käänny tahattoman koomiseksi. Joka tapauksessa tekstien tarkoitus on ollut – ja on edelleenkin – pohdiskella Lahtea ja lahtelaisuutta.
Vanhimmat tekstit olen alunperin julkaissut pakinoina ja kolumneina vuonna 2008 ilmestyneessä paperisessa Lahen Lehessä. Paperinen lehti herätettiin uudestaan henkiin vuonna 2016 hieman toisenlaisessa formaatissa. Olemme julkaisseet useita numeroita, viime vuosina se on toiminut lahtelaisen KINOS-lyhytelokuvafestivaalin käsiohjelmana. Olen tehnyt tätä uutta lehteä yhdessä Jonne Seppäsen kanssa.
Vuosien saatossa olen kirjoittanut artikkeleita mm. Lahti-Seuran Hollolan Lahti -jäsenlehteen, jonka taittajaksi ryhdyin vuonna 2006, ja myöhemmin myös päätoimittajaksi. Lehtihän on perustettu jo vuonna 1954, ja nykymuotoisena se ilmestynyt vuodesta 1980 lähtien, nykyisin kolmasti vuodessa.
Em. lehdissä julkaistut artikkelit olen sittemmin julkaissut tässä verkkolehdessä. Artikkeleita olen julkaissut myös lahtiwood.com ja tulipyörä.fi -verkkosivuilla.
Nyt uudelleen julkaistavien juttujen sisältöön en ole puuttunut tai muuttanut niiden perusrakennetta, vaikka tuntuu, että monien kirjoitusten sävy tai tyyli on hieman vanhentunut – tai kuten aiemmin mainitsin, ne voivat olla vaikeasti tulkittavissa. Kuitenkin olen halunnut päivittää tekstejä paremmin tähän kirjaan sopivaksi.
Ideoita
Ideoita-osio sisältää kuusi erilaista ehdotusta tai visiota. Ne liittyvät Lahden kaupunkiin nimistön tai fyysisten rakenteiden ja rakennelmien kautta. Tosin Olet tässä -infotolppaa voidaan käyttää kaupunkiympäristössä missä päin maailmaa. Kirjassa esittelemiäni ideoita olen kerännyt ja julkaissut alunperin Tapio Kangasniemen ideoiman Lahtiwood-nimen alla, jonka nimisivustoa lahtiwood.com ylläpidämme. Sivustolla on muutakin rakentamiseen ja kaupunkikulttuuriin liittyvää aineistoa.
Kirjan kuvitus
Kirjan kolmas osa sisältää grafiikkaa, jonka esittelen kirjassa kahdella tavalla: osa on tekstien seassa – siihen kuuluvat postikortit, t-paidat, puutyöt ja logot. Informatiivisempi materiaali – kuten tekemäni julisteet – on sijoitettu oman ”Lahdessa tapahtuu” -otsikon alle kirjan loppuun. En ole valinnut niitä välttämättä visuaalisen näyttävyyden ansiosta, vaan tilaisuuden tai siihen liitetyn tapahtuman (omasta mielestäni) merkittävyyden takia. Lisäksi olen halunnut esitellä mielenkiinnon kohteitani mahdollisimman laajalti esimerkkien kautta. Olen tehnyt mainosmateriaalia eri tahoille vuosia töiden ja harrastusten parissa; tässä kirjassa on esitelty vain pieni osa. Ehkä tulevissa kirjoissa paneudun tarkemmin graafiseen suunnittelun hedelmiin runsaammalla materiaalilla.
Kirjan valokuvat ovat ottamiani paitsi tatuointikuvat on Mika Lintusen käsialaa. Olen julkaissut Lahti-valokuvakirjoja, joten varsinaisia kaupunkikuvia ei tässä kirjassa ole, vaan valokuvat liittyvät usein käsiteltävään asiaan (kuten pienoisrautateihin) ja ideoiden yhtey-dessä on valokuvia suunnitelmista. Näistä suunnitelmista löytyy toki laajempaa kuva-aineistoa osoitteesta lahtiwood.com. Lisäksi Lahtiwoodin YouTube-kanavalla on nähtävillä runsaasti Lahti-videoita monilta vuosikymmeniltä eri tekijöiltä.
Aiemmissa valokuvakirjoissani esittelen Lahtea omien havaintojeni kautta, jossa kirjoitettua historia syventää kotiseutukokemusta. Samantyyppistä henkeä olen puhaltanut kirjaan. Ajatus Lahdelle on omaelämänkerrallinen kokoelma, jossa kokemukseni Lahdesta nivoutuu laajempaan kokonaisuuteen. Lahti esittäytyy ja näyttäytyy inspiraation lähteenä.
Kirja on mm. lainattavissa Lahden pääkirjastossa sekä luettavissa maakunta-arkistossa. Kirjaa on myös ostettavissa verkkokaupassani.
Suomen kesä on yksi maailman parhaista. Kotimaamme tarjoaa paljon nähtävää ja merkityksellistä koettavaa, jopa Lahdessakin. Tällaiselle peruskaupunkilaiselle jo heti kantakaupungin ulkopuolella maailma voi tuntua aivan toisenlaiselta kuin on normiarjessa tottunut kokemaan. Tätä seikkaa todisti Viimeisimmistä pyöräretkistä, joista olen kirjoittanut täällä (Pyörällä Vierumäelle ja Ämmälään). Kesälle on suunnitteilla ainakin vielä yksi pyöräretki idän suuntaan, joten tässä kohtaa siirrymmekin aasinsillalla nykyiseen itä-Lahteen eli Nastolaan. Sinne suuntautuvista kesäretkistä olen raportoinut aiemminkin (Lahti-Nastola-Lahti), ja varmasti jonkinasteiseen Nastola-kiinnostukseeni vaikuttaa Uusikylä-taustani (Uuteenkylään ja takaisin). Uudenkylän taajaman hiljentynyt pääkatu tarjoaa edelleen mielenkiintoista nähtävää, ja antaa mielikuvitukselle siipiä palata ”vanhaan hyvään aikaan”, jolloin raitilla oli oletettavasti touhua ja tohinaa.
Vaikka Lahti ja Nastola ovat olleet samaa kuntaa vuodesta 2016 lähtien, puhutaan silti edelleen Lahdesta ja Nastolasta. Nastolalla on pitkä historia ja vankka identiteetti, ja kuntaliitoksen jälkeen tuntuu että identiteetti on vain entisestään vahvistunut. Hyvä niin.
Nastolan vierailurumba alkoi kesäkuussa, kun osallistuin Lahti-Seuran edustajana, yhdessä varapuheenjohtajan kanssa Toivonojan kartanon kesänäyttelyn avajaisiin. Näyttelyssä esiintyy seitsemän kuvataiteilijaa, joista nimekkäimpänä Miina Äkkijyrkkä. Hänen teoksensa on sijoitettu ulos navetan päätyyn. Uusia kohtaamisia -näyttely kestää 18.8. asti. Mainittakoon, että näyttelyssä on mukana Aivosäätiö, jolle voi tehdä lahjoituksen aivotutkimuksen tukemiseen. Näyttelypaikkana toimii kartanon navetta, joka on kunnostettu viimeisen päälle. Navetan sisällä ja sen ulkopuolella katsellessa rauhoittavaa maalaismaisemaa helposti unohtuu että nyt ollaan Lahdessa. Paikkaan kannattaakin tutustua näyttelyn ohella, edustaahan se suomalaista kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Toivotaan siis näyttelytoiminnalle onnea ja pitkää ikää.
Toivonojan navetta ja Miina Äkkijyrkän veistos.
Toivonojan kartanolta hieman pohjoiseen on postikorttimaisen hieno myllymiljöö, joka lienee monen kesämatkaajan vakikohde. Tosin täytyy myöntää, että itselleni käynti oli vasta toinen… Tällä kertaa paikka houkutteli elävällä musiikilla. Immilänmyllyn Myllyjazzeja järjestetään kuluvan vuoden heinä- ja elokuussa perjantaisin. Tällä kertaa esiintymisvuorossa oli The Lazy Cats. Orkesteri soitti monia hienoja klassikoita sovitettuna sekä omaa tuotantoaan.
The Lazy Cats ja runsaslukuinen yleisö.
Yleisöä oli runsaasti, ns. tupa oli täynnä eli kaikki ulkoilmakatsomon paikat oli täytetty. Todella miellyttävä kesätunnelma, ja ihmiset viihtyivät. Immilän Myllyjazzit järjestetään vielä neljä kertaa, esiintymässä mm. Helmi Luttinen ja Ismo Haavisto. Vahva suositus niin konserteille kuin paikallekin.
Immilän myllyn pihapiiriä ja Immilänjoki ja sen koski.
Wikipedia kertoo että
”Immilän koskissa on jauhettu viljaa jo keskiajalla, mutta vanhin kirjallinen tieto myllyistä on vasta vuodelta 1548. Ensimmäinen saha rakennettiin koskeen 1760-luvulla, tähän aikaan mäellä oli jo asutusta sekä kievari. 1800-luvulla asutus alkoi lisääntyä ja Immilään muodostuikin monipuolinen käsityöläis- ja myllärikylä. Toisen maailman sodan jälkeen Immilän koskissa toimi kolme myllyä; kahden sahan lisäksi myös sähkölaitos oheislaitteineen. Viimeisenä myllyistä lopetti toimintansa Immilän piirin saha toukokuussa 1969. Myllyistä on säilynyt ainoastaan Immilän piirin 1901 rakennettu myllyrakennus.
Immilän mylly ja myllypiirin vanhat rakennukset kunnostettiin vuosina 1997–1999. Kunnostuksen jälkeen mylly on ollut aina kesäisin auki vierailijoille.”
Kolmas ja viimeisin julkaisemani Lahti-kirja oli Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta, jonka julkaisin kuluvan vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen Lahti-kirja oli Kotiseututatuoinnit: Lahti vuodelta 2019. Kirja esitteli vuosina 2013-14 käynnistämääni Kotiseututatuoinnit-hankkeen yhteydessä saatuja kuvia. Hankkeeseen liittyi valokuvanäyttely Lahden historiallisessa museossa syksyllä 2017. Näyttelyn ja kirjan valokuvat oli ottanut Mika Lintunen. Toinen valokuvakirjani keskittyi kaupunkikuviin ja Tunnelmia Lahdesta esitteli ottamiani valokuvia kolmelta vuosikymmeneltä.
Alunperin suunnittelin Lahti-valokuvakirjoista trilogiaa, joka sisältäisi em. Lahti-tatuoinnit ja Tunnelmia Lahdesta ja kolmantena julkaisisin Rautateiden Lahti -nimisen kirjan, joka nimensä mukaisesti koostuisi Lahden seudulta otetuista kuvista sekä lyhyistä artikkeleista rautatieharrastajan näkökulmasta. Kirjan suuren aineistomäärän vuoksi sen tekeminen on viivästynyt, niinpä olen ”siinä sivussa” toteuttanut muita kirjaprojekteja. Esimerkiksi Liikennemerkkejä Lahdessa syntyi ikään kuin Tunnelmia Lahdesta -kirjan sivutuotteena: en ollut aikonut sellaista julkaista, mutta liikennemerkkikuvia oli kertynyt sen verran, että aloin koostamaan aineistoa kirjaa varten.
Olen aloittanut jo jonkin aikaa sitten kolmen uuden Lahti-kirjan työstämisen. Kaksi niistä ovat jatkoa kuvakirjojen sarjalle ja todennäköisesti julkaisen ne vuoden kahden kuluttua. Tänä vuonna on kuitenkin tarkoitus julkaista Lahteen liittyvä kirjoituskokoelma. Siitä seuraavana.
Identiteettiä ja ideoita
Ajatus Lahdesta. Identiteettiä ja ideoita -kirja on kokoelma aiemmin julkaistuista Lahti-aiheisista teksteistä sekä erilaisista kaupunkiin liittyvistä ehdotuksista. Kirja noudattelee joillakin tapaa aiemmin julkaisemaani Kokoelma-kirjasarjaa, joihin keräsin pääasissa aiemmin julkaistuja eri tyylilajin kuuluvia juttujani sekalaisista aiheista.
Samanlaista ajatusta olen lähtenyt jalostamaan tulevan kirjan kohdalla. Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen Identeettiä sisältää mielipiteitä, pohdiskelua ja ehdotuksia kuin myös puhdasta fiktiota, mutta toisaalta vähän faktaakin. Monia tekstejä on höystetty huumorilla, joka toimii pateettisen pohdiskelun ja liiallisen vakavuuden vastapainona.
Kaikki tekstit on julkaistu tässä verkkolehdessä. Kirjassa julkaisupäiväksi olen merkinnyt blogin aikaleiman, toki monet artikkelit on julkaistu aiemmin joissakin muissa yhteyksissä kuten yhdistysten jäsenlehdissä. Kirjassa uudelleen julkaistavien juttujen sisältöön en ole puuttunut tai muuttanut niiden perusrakennetta, vaikka tuntuu että monien kirjoitusten sävy tai tyyli on hieman vanhentunut (omasta mielestäni). Päivitän tekstejä paremmin kirjaan sopivaksi.
Ideoita-osio sisältää kuusi erilaista ehdotusta tai visiota. Ne liittyvät Lahden kaupunkiin nimistön tai fyysisten rakenteiden ja rakennelmien kautta. Tosin Olet tässä -infotolppaa voidaan käyttää kaupunkiympäristössä missä päin maailmaa. Kirjassa esittelemiäni ideoita olen kerännyt ja julkaissut alunperin Tapio Kangasniemen ideoiman Lahtiwood-nimen alla, jonka nimisivustoa lahtiwood.com ylläpidämme. Sivustolta on muutakin rakantamiseen ja kaupunkikulttuuriin liittyvää aineistoa.
Kuvitukseksi olen valinnut Lahteen liittyvää tekemääni grafiikkaa, joka rytmittää tekstisisältöä. Aineistoon kuuluvat mm. postikortit, t-paidat, logot ja puutyöt, joista osa on nähtävillä verkkokaupassani. Valokuvat ovat tässä kirjassa vähemmistössä. Niitä on toki mukana, kuten neljän postikortin sarja sekä muutama kuva Lahti-tatuoinneistani. Valokuvia on myös pienoismalleistani, jotka liittyvät suoraan kirjan artikkeliin. Lisäksi Lahtiwoodin esittelyn yhteydessä on valokuvia.
Tunnelmia Lahdesta osat 2 ja 3
Kuten jo alussa mainitsin, julkaisin Tunnelmia Lahdesta -kirjan vuonna 2020. Sen ”sivutuotteena” syntyi liikennemerkkikirja, jonka julkaisin siis viime maaliskuussa. Puolestaan tämän kirjan tekemisen yhteydessä sain idean tehdä jatko-osan Tunnelmia Lahdesta -kirjalle. Samaan aikaan kun viimeistelin liikennemerkkikirjaa, aloin keräämään materiaalia tulevaa Tunnelmia Lahdesta -kirjan kakkososaa varten.
Pian huomasin että kuvia oli kerääntynyt sen verran, että yhden kirjan tarpeiksi niitä oli enemmän kuin tarpeeksi, joten päätin jakaa materiaalin kahdeksi kirjaksi. Eli työstäisin Tunnelmia Lahdesta -kirjasarjan ”Paluu tulevaisuuteen” -elokuvien tyylin, niin että ensin julkaistaan irrallinen ykkösosa, mutta sen jälkeen jatko-osat ovat tehty samaan aikaan. Ensimmäinen jatko-osa todennäköisesti sisältää kolme teemaa joita ovat Muuttuvaa kaupunkikuvaa, Teollisuuden merkkejä ja Lahtea korkealta. Tuosta viimeisestä olen tehnyt myös videon joka on katsottavissa Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Toinen jatko-osa sisältänee teemat Rakennuksia ja katuja, Elinkeinoelämää ja Yksityiskohtia, rakennelmia ja luontoa. Nämä voivat vielä muuttua tekovaiheessa.
Aiottu Lahti-valokuvatrilogia on siis paisunut moneksi kirjaksi, ja sarjan kolmanneksi osaksi suunniteltu Rautateiden Lahti julkaistaan edelleen sarjan viimeisenä, mutta järjestysluku on vielä epävarma. Kirja on ollut jo pitkään ”työn alla”, mutta kuvien ja teemojen läpikäymistä lukuunottamatta en ole saanut muuta aikaiseksi. Toki olen kirjoittanut vuosien saatossa rautatieaiheisia tekstejä ja artikkeleita, joita olen julkaissut mm. Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n Topparoikka-lehdessä ja täällä Lahen Lehessä. Artikkeita on luettavissa rautateihin painottuvassa tulipyörä.fi-sivustollani.
Lahdessa julkaistaan aika ajoin tasokasta ja mielenkiintoista kotiseutukirjallisuutta, ja seuraavana esittelyssä neljä hiljattain julkaistua kirjaa. Järjestyksessä ensimmäisenä on Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon julkaisema Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja. Kirja on julkaistu jo vuonna 2007, joten kyseessä on toinen painos. Päijät-Hämeen Tutkimusseuran perinteinen vuosijulkaisujen sarja jatkui syksyllä: tasokkaana kuten tähänkin saakka, ja nyt myös kovakantisena. Monipuolinen teos kertoo Lahden teatterin vaiheista. Viime syksynä julkaistiin myös Nikkilän ”kaupunginosakirja”. Kirja kertoo Nikkilän vaiheista, tapahtumista ja henkilöistä. Sen on toimittanut Anneli Peltokukka. Sauli Hirvonen julkaisi maaliskuussa kirjan liikennemerkeistä ja niiden käytöstä Lahdessa.
Lahtelaisen lukukirja / Hannu Kivilä Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo, 2024
Vuonna 2007 julkaistu Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja myytiin suhteellisen nopeassa ajassa loppuun, ja sittemmin siitä on tullut tasaiseen tahtiin kyselyjä. Kirjan kustantajina ovat edelleen Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura.
Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.
Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.
Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä, sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.
Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta antoisia lukuhetkiä.
Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta.
Teksti: Lahti-Seura
Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta / Sauli Hirvonen Pekka Productions, 2023
Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen on laatinut muutamia varsin mielenkiintoisia omakustanteita, joissa hän on tutkaillut Lahtea hieman tavanomaisesta poikkeavammista kuvakulmista. Uusin kirja käsittelee kaupunkia liikennemerkkien näkövinkkelistä. Aihe on yhtä aikaa sekä hauska että mielenkiintoinen. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee mm. se, että Hirvosella on liikennemerkkeihin monta näkökulmaa: joissakin kuvissa on pääosassa selvästi merkkejä enemmän sommittelu tai tunnelma, joissakin kuvissa korostuu puolestaan liikennemerkin ikä ja kunto, tai esimerkiksi lisäkilven persoonallinen, jopa hymyä nostattava teksti. Muutamissa kuvissa havisee koskettavalla tavalla patina ja historia. Kirja osoittaa, että värikkäät liikennemerkit tekstikilpineen ovat samalla tavalla osa elävää kaupunkikuvaa kuin esim. mainostaulut tai liikkeiden valomainokset ja nimikyltit logoineen.
Vaikka kirjan pääpainotus on vuosina 2005-23 otetuissa valokuvissa, on sivuilla paljon tietoa myös Lahden liikenneväylien historiasta ja mielenkiintoisista yksityiskohdista, sekä liikennemerkkien varhaisvaiheista ja yleistymisestä. Hirvonen pohtii myös liikennemerkkien tulevaisuutta nyt, kun tekoäly on tekemässä kovasti tuloaan. Sivuilta löytyy myös muutamia liikenteenohjaukseen liittyviä yksityiskohtia, jotka kiireiseltä kulkijalta saattaa jäädä huomaamatta. 180-sivuinen kokonaisuus on visuaalisesti ja taitollisesti hyvin toimiva, ja laadukkaat tekstiosat täydentävät siitä oivallisen tietopaketin etenkin Lahden liikennehistoriasta kiinnostuneille.
Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2023 keskittyy maakunnalliseen teatteritoimintaan. Kirja valottaa kattavasti teatteriverkostoa, johon kuuluvat niin ammattilaiset kuin harrastajat sekä alan opiskelijat ja taiteilijat. Kirjassa painotetaan myös sitä seikkaa, miten harrastustoiminta ja koulutus ovat olleet alueellisia vahvuuksia.
Kuten odottaa saattaa, kirjan sisältö on tutkimusseuran linjan mukaisesti laadukasta, ansiantuntevaa ja runsasta. Sisältö on jaettu seitsemään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään historiaa, toisessa käydään läpi vaikuttajia. Kolmannessa puidaan näyttämösuhteita ja neljännessä johtamista ja hallintoa. Viides osio kertoo koulutuksesta. Kuudennessa ruoditaan kesäteattereita ja seitsemännessä esitellään harrastajateattereita ja seurantaloja.
Vuosikirja on järjestyksessään 36. Sivuja kirjassa on 243 ja se on kovakantinen. Kirjoittajia on yhteensä 31 ja kirjan ovat toimittaneet Helena Ahonen, Stina Saanila ja Timo Taulo. Kirjaa saa suoraan tutkimusseuralta.
Vuonna 2023 Lahden kaupunginteatteri täytti sata vuotta ja Paavolan teatterirakennus 40 vuotta.
Teksti: Sauli Hirvonen
Nikkilä – Kartanosta Lahden kaupunginosaksi Nikkilän asukas- ja omakotitaloyhdistys ry, 2023
Loppusyksystä 2023 julkaistiin kaupunginosakirja Nikkilästä. Kirja on ”aikamatka Nikkilän kartanosta ja siitä muodostuneen asutusalueen historiasta nykypäivään, vireäksi ja suosituksi asuinalueeksi ja Lahden kaupunginosaksi.”
Kaupunginosakirjat ovat tärkeitä dokumentteja hahmottamaan alueen historiaa ja toimintaa, niin ulkopuolisille, kuin sen asukkaille: entisille, nykyisille ja tuleville. Kirja kattaakin alueen historiaa näihin päiviin saakka, niin tallennetun tiedon kuin muisteluidenkin muodossa.
Myös paikallisesta kotiseutuhistoriasta yleisesti kiinnostuneille kirja on hyvä opus, johon kuuluvat alueen eri vaiheet sekä asukkaiden roolit näissä vaiheissa. Vaikka kirjassa esiintyvät nimet eivät juurikaan kertoisi ulkopuolisille lukijoille mitään, kirja valottaa asukasaktiivien toimintaa ja aikaansaannoksia, antaen tulevillekin asukkaille hyvän esimerkin alueen pitkästä ja ansiokkaasta historiasta.
Pieni loppusilaus oikoluvun suhteen olisi ollut paikallaan: kirjasta löytyy välilyönti-, ja muitakin pieniä lyöntivirheitä.
Kirjassa on mukavasti valokuvia ja karttoja tukemaan mm. haastatteluja. Sivuja kirjassa on 148. Kirjaa voi tiedustella kirjan toimittaneelta Anneli Peltokukalta.
Teksti: Sauli Hirvonen
Kirjaesittelyt on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2024
