Lahden rautatieharrastajien lausunto yleiskaavaan


Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala on laatinut Yleiskaava 2025 -prosessiin liittyen luonnoksia, joihin on pyydetty kunnan jäsenten palautetta ja kommentteja. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry esittää tässä asiakirjassa palautteensa ja tarkennusehdotuksensa kaavaluonnoksista. Kommenttimme rajoittuvat lähinnä Sopenkorven-Varikon alueen suunnitelmiin, koska Mytäjäisten varikkoalueen kehittäminen ja alueen rakennuskannan suojelu on ollut perinteisesti yhdistyksemme agendalla.

Yleiskaava 2025 -prosessin tuloksena on esitetty kolme mallia: VE0+, VE1 ja VE2. Lisäksi Sopenkorven-Varikon alueesta on laadittu erityinen teemakartta hahmottamaan alueen kehitysvaihtoehtoja. Topparoikka ry on kiinnittänyt näissä suunnitelmissa huomiota etenkin siihen, että Varikon alueelle on kaavailtu sekoitettuja toimintoja, runsasta lisärakentamista ja korkeita tornitaloja.

Yhdistyksemme haluaa myös kiinnittää huomiota yleiskaavan kaavaselostuksessa oleviin ilmeisiin virheisiin. Selostuksen kohdassa 1.11 (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) on mainittu kulttuuri- ja luonnonperintökohteita käsittelevässä kappaleessa, että em. aluekokonaisuudet eivät kohdistu Lahteen. Haluamme muistuttaa, että Valtioneuvoston 22.12.2009 hyväksymässä valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä käsittelevässä RKY 2009 -inventoinnissa (www.rky.fi) on uutena alueena Lahdesta otettu mukaan Mytäjäisten varikkoalue ja rautatieaseman ympäristö. Yleiskaavan 2025 kaavaselostuksessa virhe toistuu kohdassa 5.8 (Suojelu), jossa Lahden kaupungin RKY-kohteiden listauksesta on jätetty varikkoalue ja rautatieasema pois.

Edellä mainittu RKY-inventointi vaatii valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden vaalimista kaavoitusprosesseissa. Mytäjäisten varikkoalueen suunnitellut tornitalot eivät mielestämme ole inventoinnin hengen mukaisia. Omassa katsannossamme asetamme varikkoalueelle mahdollisesti tulevalle lisärakentamiselle seuraavanlaisia vaatimuksia. Näitä ehtoja ja ajatuksia tarkennamme mielellämme mahdollisessa asemakaavaprosessissa:
1) Uudisrakennusten harjakorkeus ei saa nousta veturitallin räystäskorkeutta korkeammaksi. Näin turvataan vesitornin, alueen puuston ym. varikkoalueelle ominaisten piirteiden säilyminen alueen silhuetissa.
2) Vanhan koulurakennuksen ja asuinkasarmin (alueen itäkärki) pihapiirit tulee ulkorakennuksineen säilyttää entisellään.
3) Veturitallin, vesitornin ja kääntöpöydän muodostamaa kokonaisuutta tulee varjella.

Yhdistyksemme kanta on, että yleiskaavassa tulisi erityisesti puuttua Varikon alueen mahdollisten uudisrakennusten kerroskorkeuteen. Alueen ”täyteen ahtamista” vastaan puhuvat kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi myös monet muut seikat. Varikkoalue on kauttaaltaan raiteiden ympäröimä, ja Liikenneviraston omistama rataverkko toleransseineen asettaa alueen käytölle rajoitteita. Runsas uudisrakentaminen toisi (etenkin työpaikat ja palvelut) alueelle myös huomattavasti lisää asiointiliikennettä, ja tällöin uuden kulkuväylän puhkaiseminen varikolle olisi välttämätöntä. Käytännössä tie täytyisi puhkaista Sopenkorven kautta, ja ongelmalliseksi muodostuisi peräti kolmen raideparin levyisen Salpausselän radan ylitys. Ajoneuvokelpoisen ali- tai ylikulun sovittaminen ahtaalle alueelle on haasteellista, ja tasoristeystä on pidettävä turvallisuuden kannalta huonona vaihtoehtona. Salpausselän rataa olisi muutoinkin varjelta matkailullisen potentiaalin ja suunnitellun Vesijärven asemalle jatkon (Sibeliusrata-optio) vuoksi. On myös muistettava, että Mytäjäisten varikkoaluetta rajaa vilkasliikenteinen Kouvolan eikä alueelle kohdistuvia tärinä- ja meluhaittoja voida poistaa.

Topparoikka ry katsoo myös, että Mytäjäisten varikkoalueen yhdistäminen Sopenkorpeen on keinotekoista ja tarpeetonta. Mytäjäinen toki linkittyy kulttuurihistoriallisesti Sopenkorpeen eräänlaisena teollisuus- ja liikennehistoriallisena jatkumona. Aluetta tulisi kuitenkin ensi sijassa kehittää yhdessä Mytäjärveä ympäröivän, jo asemakaavoitetun puutaloalueen kanssa. Varikkoalueen ja osittain sen vaikutukesta syntyneen pientaloasutuksen näkeminen kokonaisuutena täyttäisi myös RKY-inventoinnin tavoitteen. Yhdistyksemme ei halua varsinaisesti asettua minkään kaavaluonnosvaihtoehdon kannalle. VE1- ja VE2-vaihtoehdot ovat ongelmallisia voimakkaan Mytäjäisiin kohdistuvan voimakkaan uudisrakentamisen vuoksi. VE0+:n ongelma on taas se, että tällöin aluetta ei varsinaisesti kehitetä mihinkään suuntaan. Toivoisimmekin, että lopullisessa kaavassa varikkoalueella olisi varaus pienelle määrällä hillittyä ja matalaa rakentamista. Arkkitehtuuriltaan nämä matalat rakennukset voitaisiin hyvin istuttaa vanhan rakennuskannan sekaan. Tarkemmin siitä, millaista tämä hillitty kehittäminen on, tulee päättää vasta asemakaavoitusvaiheessa. Alueen tulevaisuutta käsiteltäessä tulisi myös huomioida yhdistyksemme antama panos alueen historian ja sen elävöittämisen hyväksi sekä intressimme jatkaa tätä toimintaa (tapahtumat, museorautatiekaluston kunnostus, toimitilat) myös jatkossa.

Muistutamme lopuksi, että RKY-sidoksen ja alueen valtakunnallisestikin ainutlaatuisen arvon vuoksi Varikon aluetta kehitettäessä on asetettava suurelle painoarvolle Museoviraston tai alueellisen maakuntamuseon (tässä yhteydessä Lahden kaupunginmuseo) asiantuntijalausunnot.

Topparoikka ry:n hallituksen valtuuttamana,
Janne Ridanpää puheenjohtaja

Lisätietoja
Yleiskaava 2025
RKY
Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry