Lahti-Seura 75 vuotta

Lahti-Seura r.y. täyttää 75 vuotta. Kotiseutuyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 12.3.1946.

Alla poimintoja seurasta ja sen toiminnasta.

Kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran perustamiskokous pidettiin 12.3.1946. Perustamiskirjan allekirjoitti 35 lahtelaista, joista suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia.

Säännöissä määriteltiin seuralle laajat tavoitteet. Seuran tarkoituksena on mm. toimia lahtelaisten yhteenliittymänä ja työskennellä toimialueensa sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi alueellisen omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta lähtien, olla toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa sekä pyrkiä kaupungin ulkonäön kohentamiseen ja kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet ajan saatossa, mutta ydinajatus on pysynyt: lahtelaisuuden vaaliminen. Perustamisen jälkeen seura aktivoitui nopeasti toimimaan, jo alkuvaiheessa järjestettiin piirustus-, valokuva- ja kirjoituskilpailuja eri aiheista eri-ikäisille. Seura on kommentoinut kaupungin kehitystä, tehnyt aloitteita ja antanut lausuntoja mm. asemakaavoihin, kaupunkirakentamiseen, rakennussuojeluun ja kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa.

Seura järjesti “Suuri Lahti-ilta” -nimisen tilaisuuden jo ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin perustamispäivänä. Juhlallisuuksia on järjestetty säännöllisesti eri nimellä, Lahti-päivänä ja Vuosijuhlana sekä osana Lahti-viikon tapahtumia.

Seuran aloitteesta kaupunki alkoi jakamaan Lahti-mitalia vuonna 1965 ja vuodesta 1981 seura on jakanut Vuoden lahtelainen -tunnustuksen.

Seura on ollut järjestämässä kaksi kertaa Valtakunnalliset Kotiseutupäivät -suurtapahtumaa; vuonna 1978 ja vuonna 2005, kaupungin täyttäessä 100 vuotta.

Seuran lehti Hollolan Lahti julkaistiin ensimmäisen kerran 1954, ja nykymuotoista lehteä seura alkoi julkaista Unto Tupalan aloitteesta vuonna 1980.

Seura on julkaissut myös kirjallisuutta, ensimmäisen valokuvakirjan Lahti jo vuonna 1949. Vuonna 2020 julkaistiin Lahden seutu kartoin, joka on ensimmäinen karttakirja Lahdesta. Kirjan kustantajana toimi Kustannusosakeyhtiö AtlasArt, ja Lahti-Seura toimi yhteistyökumppanina.

Seura oli aloitteentekijänä Lahti-filminäytösten käynnistämisessä elokuvateatteri Kino Iiriksessä sekä on ollut mukana aktiivisesti Albumit auki -valokuvakeräyshankkeessa. Toimintaan kuuluu filmien ja valokuvien tallentaminen ja julkaiseminen. Vuonna 1947 Sirkka Lepistö (myöh. Porri) teki aikalaishaastatteluja Pietarin radan rakentamisesta sekä Lahden kylän palosta.

Lapset ja nuoret on myös huomioitu. Vuoden nuori lahtelainen -tunnustus jaettiin vuosina 2010-2018 sekä laaja ja monipuolinen Lasten Lahti -hanke toteutettiin vuosina 2019-20.

Lisäksi seuran toimintaan kuuluu keskustelu- ja yleisötapahtumien, valokuvanäyttelyiden, elokuvanäytösten, retkien ja yritysvierailujen järjestäminen sekä tunnustusten jakaminen.

Seuran kotiseutukirjasto ja kokoustilat sijaitsevat Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen tiloissa elokuvateatteri Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12). Samoissa tiloissa toimii myös Lahden Videokuvaajat ry. Kolme yhdistystä tekevät tiivistä yhteistyötä ja elokuvakeskuksen ympärille on muodostunut valtakunnallisestikin ainutlaatuinen kulttuuriyhteisö, joka tuottaa vapaaehtoistyöllä tärkeää paikallista kulttuuria.

Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia.
1.-15.10. Näyttely Lahden pääkirjaston aulassa
30.10. Lahti-päivä

Lisätietoja osoitteessa lahtiseura.fi.

Kirja-arvio: Tunnelmia Lahdesta

Vihdoinkin erilainen kuvakirja – pääosassa ”kuvauksellisen rouheat” kohteet

Tunnelmia Lahdesta on valokuvateos, joka sisältää näkymiä kaupungista kolmelta eri vuosikymmeneltä. Se siis havainnollistaa kaupungin jatkuvaa muutosta yhden lyhyehkön aikakauden kautta. Kuvat pistävät pohtimaan esim. rakennusten purkamisen syitä ja yleensä kaupunkikuvan muuttumiseen johtavia tapahtumia. Kirja sisältää 172 kuvaa, ja sen sisältö on jaettu neljään teemaan. Suurin osa kuvista on otettu vuosien 2007 ja 2019 välisenä aikana, ja niiden pääpainotus on rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa ihmiset ovat tällä kertaa sivuroolissa. Kysymyksessä on konstailematon kuvakirja, jolla tekijä haluaa jakaa sen lahtelaisuuden, jonka on itse kokenut omakseen. Sivuilta aistii selvästi tekijän kiintymyksen kotikaupunkiinsa. Erilaisen Tunnelmia Lahdesta -teoksesta tekee kaikkien aikaisempien Lahti-aiheisten kuvateosten joukossa se, että Hirvonen on taltioinut kaupunkia monipuolisesti ja juuri sellaisena kun se on kuvaushetkellä sattunut näyttäytymään, oli sää tai rakennusten kunto mikä tahansa. Kuvat eivät siis pyri korostamaan pelkästään näkymien ja rakennusten edustavuutta tai sopusuhtaisuutta, vaan mukana on useita ”kuvauksellisen rouheita” kohteita esimerkiksi joiltakin vanhoilta teollisuusalueilta. Niissä eivät korostu Lahden näyttävät puolet, vaan huomio kiinnittyy esim. miljöön karuun karheuteen ja kuvaajan luontevaan sommittelukykyyn. Ylipäätään kuvien aiheet ovat mukavasti arkisia ja rosoisia, mutta hyvällä silmällä valittuja. Odotin ehkä enemmän vain katoamassa olevia vanhojen esikaupunkien näkymiä.

Kirjan kuvia on käsitelty varsin maltillisesti – niistä aistii että tekijä on halunnut korostaa enemmän kohteen tunnelmaa kuin itse valokuvaa. Vain muutaman otoksen kohdalla jäin kaipaamaan hieman harkitumpaa kontrastia tai valotusta. Kirja tyydyttää hyvin nostalgia-nälkää, mutta toisaalta sivuja tutkaillessa nälkä kasvaa syödessä, eli olisipa tällaisia hyvässä mielessä ”arkisia” kaupunkikuvakirjoja tehty aiempinakin vuosikymmeninä.

Hannu Kivilä
Kirjoittaja on lahtelainen tietokirjailija

Lisätietoja kirjasta

Nostalgiakinon tulevat dokumenttinäytökset

Aikamatkat 1940-70-luvuille. Nostalgiakino-lyhytfilminäytökset Kino Iiriksessä sunnuntaisin klo 12. Kesto n. 1 tunti. Vapaa pääsy.
25.10. Huoltoasemat ja öljynjalostus
22.11. Muovista mukavuutta
24.1. Kiskojen Viemää VIII
28.2. Jää murtuu
28.3. Kaupungit esittäytyvät
Facebook: Nostalgiakino

Elokuvakerhot käynnistyivät Kansantalolla

Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Kellarikinon vanhan elokuvan sarja Iiriksen ajattomat jatkaa jälleen Kino Iiriksen syyskaudella.

Kino Iiriksen paikkaluku on rajoitettu turvavälien vuoksi, maanantain iltaesitysten tueksi ajetaan pikauusinnat tiistaipäivisin. Liput näytökseen 6 €.

Lisäksi Reel Lahti -elokuvakerhon historian viides syyssarja käynnistyi syyskuussa Kansantalolla. Tuttuun tapaan kaudella nähdään yhteensä seitsemän elokuvaa eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta maailmaa. Katso syksyn ohjelmisto.

Älykäs Ylinen Viipurintie tutuksi 5.9.

Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja elämysmatkailu (ELMA) järjestää yhteistyössä Lahti-Seuran, Lahden Videokuvaajien ja Lahti-oppaiden kanssa lauantaina 5.9. klo 10.00-15.30 Älykäs Ylinen Viipurintie -tapahtuman. Tapahtuma alkaa Kino iiriksessä klo 10.00 puolentoista tunnin tilaisuutena. Kaupungin tervehdyksen Kino Iiriksessä esittää Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen. Tutkija Riitta Niskanen kertoo Lahden keskustan pääväylän Aleksanterinkadun synnystä 1870-luvulla Lahden palon jälkeen. Katu syntyi ikiaikaisen Lahden keskustan halkaisseen Ylisen Viipurintien reitille.

Lahden Videokuvaajat ovat keränneet koosteen Lahden keskustaa 1950- ja 60-luvuilla
valmistuneista filmeistä seuraavana kerrostumana Lahden ydinkeskustan historiassa.

Viime syksyn ja alkukevään aikana ELMAN ”Luonnosta ja kulttuurista elinvoimaa” hankkeessa koottiin päivitetty tarina Lahden keskustan reitistä torilta hiihtomäen juurelle. Hankkeen pohjalta on valmistunut suomeksi, englanniksi ja venäjäksi käytettävissä oleva reitin opastuspaketti, jota voivat hyödyntää sekä Lahden ydinkeskustaa esittelevät matkaoppaat että omatoimimatkailijat.

Reitin varrelle on asennettu QR-koodeja, joita avaamalla matkailijat ja oppaat saavat tarinta esille mobiililaitteisiinsa. Reitin pituus on 2,3 km. Klo 12 kokoonnumme Lahden torille, jossa opastettu reitti avataan virallisesti Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvosen avajaispuheella. Tilaisuudessa kuullaan musiikkia. Sen jälkeen n. klo 12.30 reittiin jo aiemmin tutustuneet oppaat lähtevät johdattelemaan tilaisuuden osanottajat
kävelyreiteille. Olemme varautuneet opastamaan kävelyretkelle lähteviä ryhmiä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Ennakkoilmoittautuminen Kino Iiriksen tapahtumaan, toritapahtumaan ja kävelytapahtumaan koronan vuoksi tärkeää, että voimme huolehtia tapahtumaan osallistuvien turvallisuudesta ja järjestää tilaisuuksissa oppaiden johdolla riittävät turvavälit. Otamme ilmoittautumisia vastaan 31.8. saakka tapahtuman Elman kotisivulla olevan linkin kautta, puhelimitse numeroon +358 50 5213795
ja sähköpostilla: info@elamysmatkailu.fi. Tapahtumaan voi ilmoittautua myös pistäytymällä Elman toimistossa Loviisankatu 3. Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00–15.00.

Tapahtuma on yksi Ympäristöpääkaupunki Lahti 2021 kansalaistapahtumia.

Älykäs Ylinen Viipurintie -karnevaali- ja kulttuuriliikuntatapahtuma
Ympäristöpääkaupunki Lahti 2021 -hengessä
Lauantaina 5. syyskuuta 2020

Lisätietoja:
Antti Holopainen +358400417390
Sauli Hirvonen +358503085303

Lisätietoja ELMAn sivuilta.

Aiheesta muualla:
Älykäs Ylinen Viipurintie

Muistomerkki Yliselle Viipurintielle
Selvitys Ylisen Viipurintien linjauksista Päijät-Hämeessä