Mukkulan rannalla

Taustaa
Alunperin Mukkula on ollut tilan nimi, tarkoittaen myös kylää. Nimen on arveltu olevan peräisin ruotsalaisesta Mokulla-nimestä, joka tarkoittaa kangaskukkulaa. Mukkulan tilasta on mainintoja 1400-luvulta ja kartanon omistajat ova mainitut maarekisterissä 1539 alkaen.

Mukkula yhdistettiin Hollolasta Lahden kaupunkiin 1.1.1933. Mukkula on pääosin 1960-70-luvuilla rakennettu väljä ja vehreä kaupunginosa. Asuinalueen ydin on ostoskeskus, jonka houkuttelevuutta lisätiin remontilla, johon kuului sekä koko alueen yleisilmeen parantaminen että liikennejärjestelyiden selkeyttäminen. Näillä toimin on pyritty torjumaan Holmaan valmistuneen suurkaupanyksikön vaikutusta.
Alueen muita mainittavia palveluita ovat mm. peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007), päiväkoti, kirjasto, Mukkulan kirkko, joka kuuluu keski-Lahden seurakuntaan. Mukkulan kenttä on monen alasarja- ja kortteliiga-joukkueen ”kotiareena”. Onpa FC Lahtikin käynnistellyt kauttaan tekonurmella.

Kesäpäivän lahtelainen saa vietettyä mainiosti Mukkulassa Vesijärven rannalla. Uimamahdollisuuksien lisäksi rannassa järjestetään tansseja ym. erilaisia tapahtumia, mm. Hiphop-kaupunkifestivaali Summer Up on ollut yleisömenestys.

Uusia suunnitelmia
Historiallinen kartanon alue on yksi Lahden tunnetuimmista paikoista ja tunnetaan laajalti Lahden ulkopuolellakin, ulkomaita myöten lähinnä 1960-luvulla aloitetun kansainvälisen kirjailijakokouksen myötä. Mukkulassa tapahtumaa ei enää järjestetä ja viime vuosina yrittäjätkin ovat kaikonneet kartanosta. Kartanon omistajana Lahden kaupunki on etsinyt uutta vuokralaista vuodesta 2008 lähtien, kun viimeisin vuokralainen ajautui konkurssiin.

Loppuvuodesta 2010 Etelä-Suomen Sanomat ja Lahden Radio uutisoivat kartanon ympäristön uusista suunnitelmista. Työryhmä on selvittänyt alueen kehittämismahdollisuuksista ja nostaa se Lahden matkailun ehdottomaksi vetonaulaksi, mm. nykyisen leirintäalueen paikalle Kartanoniemeen on suunniteltu 10 000 neliön hotelli. Uusiutunut kartanoalue tukisi Mukkulan kaupunginosan kehitystä ja kasvua ja selvityksen mukaan se palvelisi kaupungin pohjoista puolta virkistys- ja tapahtuma-alueena. Selvitys ei koske kartanomiljöötä piharakennuksineen ja pihapiireineen. Kartano on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi.
Mukana suunnittelutyössä ovat Lahden kaupunki, Lakes, Vanajanlinna Oy ja konsulttiyritys GSP Group.

Yhdistys
Kaupunginosan hyvinvointia ylläpitää omalla panoksellaan vuonna 1968 perustettu Mukkula-seura ry.
Yhdistyksen tarkoituksena on mm. ”toimia Mukkulan asutusalueen asukkaiden yhdyssiteenä sekä edistää heidän kotiseutuharrastuksiaan, kehittää paikkakunnallista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja edistää Mukkulan asutusalueen sivistykselliseen ja taloudelliseen kehittämiseen sekä maisemakulttuurin vaalimiseen tähtäävää toimintaa”
Seuran nettisivut ovat informatiiviset. Sivuilla esitellään perusbyrokratian lisäksi seuran järjestämää toimintaa, mm. Mukkula-päivän tikkakisan tulokset (viimeiset vuodelta 2009). Raportaaseja on joulu- ja talvitapahtumista ja infoa viime vuoden yhteislauluilloista sekä vuodesta 2009 alkaen ikäliikuntaryhmistä. Sivujen viimeistä päivityksestä ei ole kuin kuukausi (18.12.2010), joten suhteellisen ajantasalla sivut tuntuvat olevan uusimman tiedon suhteen. Visuaalisesti sivut ovat ”kotikutoiset”. Vaikka kaupunginosia on turha alkaa rankkaamaan paremmuusjärjestykseen, sille kysehän on pääosin subjektiivisesti koetusta asumisviihtyvyydestä, on toki huomioitava se että tietyillä alueilla on ulospäin enemmän annettavaa. Niinpä toivoisi monipuoliselle Mukkulalle edustavampia sivuja, ja mikseipä kielivaihtoehdoksi myös englantia. Kuten todettua, onhan Mukkula yksi tunnetuimmista kaupunginosistamme ellei tunnetuin.

Lähteet
Wikipedia
Vellamon vinkit
Lahdenseutu.net
Lahden Radio
Mukkula-seuran ry:n nettisivut

Päijät-Hämeen tutkimusseuralta uusi kirja

Päijät-Hämeen tutkimusseura on julkaissut kirjan Huvilaelämää Päijät-Hämeessä.

Maakuntamme asutus sijoittui vuosituhansia rannoille kunnes maanviljely ajanlaskumme alussa ohjasi sen kyliin peltojen luo. Paluu rannoille ja huvila-asutuksen alku on yhteydessä elinkeinojen monipuolistumiseen ja irrottautumiseen viljelystä. Ajallisesti huvila-asutus alkoi meillä 1800-luvun loppupuolella. Vapaa-ajan asunnot muodostavat nykyään oman kerrostumansa, eikä sen merkitystä ole toistaiseksi riittävästi arvioitu. Esimerkiksi päijäthämäläisiä huviloita ei ole aiemmin tutkittu, eikä niitä ole julkaistu kirjana. Tuore julkaisu pyrkii täyttämään tätä vajetta.

Kirja esittelee yksittäisiä, mielenkiintoisia, huviloita. Esimerkkejä on autonomian ajan huvilakaudelta sekä toisen maailmansodan jälkeiseltä kesämökkiajalta. Toiseksi käsitellään kokonaisia alueita – mm. Vesijärven Isosaarta sekä Karistoa Kymijärven etelärannalla. Mainittakoon, että mm. Vääksyllä ja Nastolan kirkonkylällä on ollut merkittävä huvilavaihe, mitä voisi hyödyntää nykyistä paremmin näiden alueiden kehittämisessä, imagon luomisessa sekä rakentamisen ohjauksessa. Kirjassa on myös katsaus rantarakentamiseen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Huvila-arkkitehtuurin lisäksi kesäasutus ja sen muodostama sosiaalinen kokonaisuus on mielenkiintoinen tutkimuskohde ja monien muistojen lähde. Julkaisu koostuu siis eri kirjoittajien artikkeleista ja erilaisista näkökulmista, jotka yhdessä monipuolisesti käsittelevät huvila-aihetta. Huviloita ja kesämökkejä on nykyään paljon, eikä mitään kaiken kattavaa selvitystä ole yritetty tehdä. Kirja toimii edustavien esimerkkien avulla.

Päijät-Hämeen tutkimusseuran ansiokas kirjasarja on saanut jatkoa. Aikaisemmista kirjoista mainittakoon ”Puun puhe” vuodelta 2002 ja ”Hirviveneestä Hullukaaliin – muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa”, joka valmistui 2009.

Uuden kirjan toimituskunta arkkitehti Matti Oijala, FT Riitta Niskanen, FM Ossi Nummela ja FT Birgitta Stjernvall-Järvi.

Kirjallisuustapahtumia Lahdessa

Kirjallisuusilta Kiveriön kirjastossa torstainan 18.11.2010

Lähikirjasto on ollut suomalaisten kirjailijoiden ja lukijoiden oppimisen mahdollistaja, kirjallisuuden kivijalka.

Suomen tietokirjailijoiden Päijät-Hämeen osasto järjestää Lahdessa torstaina 18. marraskuuta klo 17.30 alkaen Kiveriön kirjastossa (Hirsimetsäntie 64) tilaisuuden, jonne saapuu Jukka Mallinen kertomaan uudesta kirjastaan Seisahdus erämaassa. Kehua ja kiitosta kerännyt, Savukeitaan kustantama teos käsittelee Nobel-kirjailija Joseph Brodskya, joka oli Mallisen henkilökohtainen tuttava.

Nastolasta kotoisin oleva, Lahdessa koulunsa käynyt Jukka Mallinen kertoo myös, miten tärkeä merkitys lähikirjastolla on ollut koko hänen uransa kannalta. Mallinen on työskennellyt muun muassa suomentajana, kirjailijana, Venäjä-tuntijana ja toimittajana.

Tilaisuus on samalla vetoomus Kiveriön ja kaikkien kirjastojen puolesta. Vuosikymmeniä toiminut, asiakkaita hyvin palvellut kirjasto on lakkautusuhan alla. Kirjastossa toimii myös taidelainaamo. Kiveriön kirjastoa puolustavat tilaisuudessa tyytyväiset asiakkaat, joiden joukossa on kirjailijoita, kääntäjiä, opettajia, taiteilijoita ja toimittajia.

Lahden kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että Kiveriön kirjastoa ei lakkauteta. Lahden kaupunginvaltuusto tekee ratkaisevan päätöksen Kiveriön kirjaston kohtalosta 29. marraskuuta.

Kirjallisuusillan juontaa Terhi Willman ja Jukka Mallista haastattelee Heikki Saure.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

SSKRY:n kirjailijat Suomalaisessa perjantaina 12.11.

Klo 15-18 yhdistyksen mieskirjailijat esittelevät kirjojaan isänpäivän kynnyksellä Suomalaisessa kirjakaupassa

SSKRY:n uutuuksien ilta maanantaina 29.11.

Klo 18 alkaen Salpausselän kirjailijat ry:n perinteinen uutuuksien ilta Lahden pääkirjaston auditorio

SSKRY:n uutuudet Suomalaisessa perjantaina 10.12.

Klo 15-18 Myyntiesittely

Lisätietoja

Tehokasta kirjoittajakoulutusta – vielä ehdit mukaan

Skripta -kirjoittajaopisto järjestää erittäin tehokasta kirjoittaja- ja julkaisuvalmennusta motivoituneille kirjoittajille.
Seuraava koulutus käynnistyy 4.-6.2.2011 Hollolan Siikaniemessä, jonne vielä mahtuu 4 osanottajaa.
Ilmoittautumiset on tehtävä kurssille marraskuussa 2010 ja ennakkotehtävät on tehtävä vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja