Päijät-Hämeen tutkimusseura on julkaissut kirjan Huvilaelämää Päijät-Hämeessä.

Maakuntamme asutus sijoittui vuosituhansia rannoille kunnes maanviljely ajanlaskumme alussa ohjasi sen kyliin peltojen luo. Paluu rannoille ja huvila-asutuksen alku on yhteydessä elinkeinojen monipuolistumiseen ja irrottautumiseen viljelystä. Ajallisesti huvila-asutus alkoi meillä 1800-luvun loppupuolella. Vapaa-ajan asunnot muodostavat nykyään oman kerrostumansa, eikä sen merkitystä ole toistaiseksi riittävästi arvioitu. Esimerkiksi päijäthämäläisiä huviloita ei ole aiemmin tutkittu, eikä niitä ole julkaistu kirjana. Tuore julkaisu pyrkii täyttämään tätä vajetta.

Kirja esittelee yksittäisiä, mielenkiintoisia, huviloita. Esimerkkejä on autonomian ajan huvilakaudelta sekä toisen maailmansodan jälkeiseltä kesämökkiajalta. Toiseksi käsitellään kokonaisia alueita – mm. Vesijärven Isosaarta sekä Karistoa Kymijärven etelärannalla. Mainittakoon, että mm. Vääksyllä ja Nastolan kirkonkylällä on ollut merkittävä huvilavaihe, mitä voisi hyödyntää nykyistä paremmin näiden alueiden kehittämisessä, imagon luomisessa sekä rakentamisen ohjauksessa. Kirjassa on myös katsaus rantarakentamiseen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Huvila-arkkitehtuurin lisäksi kesäasutus ja sen muodostama sosiaalinen kokonaisuus on mielenkiintoinen tutkimuskohde ja monien muistojen lähde. Julkaisu koostuu siis eri kirjoittajien artikkeleista ja erilaisista näkökulmista, jotka yhdessä monipuolisesti käsittelevät huvila-aihetta. Huviloita ja kesämökkejä on nykyään paljon, eikä mitään kaiken kattavaa selvitystä ole yritetty tehdä. Kirja toimii edustavien esimerkkien avulla.

Päijät-Hämeen tutkimusseuran ansiokas kirjasarja on saanut jatkoa. Aikaisemmista kirjoista mainittakoon ”Puun puhe” vuodelta 2002 ja ”Hirviveneestä Hullukaaliin – muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa”, joka valmistui 2009.

Uuden kirjan toimituskunta arkkitehti Matti Oijala, FT Riitta Niskanen, FM Ossi Nummela ja FT Birgitta Stjernvall-Järvi.