Arctic Tide – Kalle Kataila

Taidevalokuvausta valottavat Kirsti Nenye ja nykyinen Lahden Valokuvataide ry:n puheenjohtaja Anne Vatén. Lahden valokuvataide on mmattivalokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ja tehdä tunnetuksi valokuvataidetta Päijät-Hämeessä. Yhdistys järjestää mm. näyttelyitä, tapahtumia, luento- ja keskustelutilaisuuksia. Lahden valokuvataide ry on yksi Kauno ry:n perustajajäsenistä ja Taidepanimon toimijoista. Niinpä näyttelyitä on järjestetty vuodesta 2003 myös Taidepanimossa. Nyt näyttelytoiminta on siirtynyt Uuteen Kipinään.

Minkälainen historia on Lahden valokuvataiteella?
Yhdistys on perustettu jo vuonna 1982. Sen perusti ryhmä ammattivalokuvaajia, jotka halusivat edistää valokuvataidetta.

Valokuvataide oli silloin taidekentän uusin ilmiö ja sen aseman vahvistaminen tuntui tärkeältä. Yhteistyötä tehtiin paitsi paikallisten valokuvaajien, myös Muotoiluinstituutin ja Lahden kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Yhteistyökumppanina oli myös Arkkitehtitoimisto Arkkitehtityö, jonka mallinrakennustilassa voitiin aika-ajoin pitää näyttelyitä. Vuonna 1985 tila siirtyi kokonaan Lahden valokuvataiteen käyttöön ja näin syntyi Galleria Harjukatu 40. Kun tila myytiin, siirtyi valokuvataiteen näyttelytoiminta 90-luvun alussa Häme-Galleriaan, joka lopetti toimintansa viime keväänä jälleen tilan myymisen vuoksi.

Näyttelyiden lisäksi yhdistys järjesti Lahden AV-biennale nimistä tapahtumaa seitsemäntoista vuoden ajan vuosina 1984-1997. Ajatuksena oli esittää valokuvapohjaisia av-esityksiä. Niitä olikin diasarjoista, elokuviin ja multivisioista kuvaperustaisiin performansseihin. Lopulta videot alkoivat vallata niin suuren osan tapahtuman esityksistä, että sen järjestäminen valokuvataiteen kannalta ei tuntunut enää mielekkäältä. Myöhemmin aloimme järjestää Valokuvan kevät -tapahtumaa. Ensi maaliskuussa järjestettävä tapahtuma on kahdeksas Valokuvan kevät.

Pitää myös muistaa, että aiempina vuosikymmeninä toimivat aktiivisesti Lahden kamerakerho ja Asahi -klubi. Lahden kamerakerho on nykyisin nimeltään Valokuvausyhdistys Silmä, joka järjestää esimerkiksi näyttelyitä ja kilpailuja.

Kuinka paljon Lahdessa järjestetään valokuvaukseen liittyviä näyttelyitä?
Valokuvataide ei suinkaan ole ainoa Lahdessa valokuvanäyttelyitä järjestävä taho. Tosin sen toiminta on säännöllisintä ja kenties pitkäjänteisintä. Valokuvanäyttelyitä järjestävät myös mm. Lahden taidemuseo, kaupungin kulttuuritoimi ja yksittäiset valokuvaajat, valokuvataiteilijat ja muut visuaalisen taiteen edustajat.

Taidepanimo muutti väliaikaistiloihin Kymintielle. Uskotteko, että se on vain tilapäisratkaisu?
Lähtökohtana on, että Kymintien Uusi Kipinä on väliaikaisratkaisu. Tilana se on intiimi ja sympaattinen. Tilaan pitää hankkia ja tehdä näyttelyitä, joiden koko on sinne sopiva.

Miten Uusi Kipinä on lähtenyt käyntiin ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa toimintaanne?
Uusi Kipinä on otettu hyvin vastaan ja palaute on ollut positiivista. Sen keskeinen sijainti on mahdollistanut myös Valokuvailtojen siirtämisen sinne.
Valokuvailtojen esitykset heijastetaan ikkunaan, josta ne näkyvät myös suoraan
katukuvaan. Yleisön on helppo löytää perille!

Millä tasolla Lahden valokuvausopetus on ja voitko antaa esimerkkejä siitä, miten lahtelainen valokuva näkyy valokuvataiteessa Suomessa?
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvaajakoulutus on yksi
alan keskeisimmistä opinahjoista maassamme. Taideteollisen korkeakoulun
kanssa alkaneen yhteistyön seurauksena koulujen valokuvaosastojen opinto-ohjelmat yhdistelevät kursseja molempien koulujen erityisosaamisalueiden mukaan.

Lahdesta ponnistaneiden menestyksestä kertovat esimerkiksi voitot ja ehdokkuudet Fotofinlandiassa sekä vastaanotetut Valokuvataiteen valtionpalkinnot, joista useita on saatu jo opiskeluaikana. Muotoiluinstituutin lisäksi myös Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutti tarjoaa koulutusta, jonka yhtenä elementtinä on valokuvataide.

Lahden valokuvataiteen tulevaa toimintaa?
Seuraava Valokuvan kevät –tapahtuma järjestetään maaliskuun viimeisenä
viikonloppuna. Näyttelyitä on Uudessa Kipinässä jo ennen sitä. Valokuvaillat ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa siellä. Valokuvaillat ovat noin kerran kuukaudessa järjestettäviä tilaisuuksia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Joka tilaisuudessa kaksi eri kuvaajaa esittelee töitään, joista keskustellaan kuvaajien ja yleisön kesken. Jokaiselle valokuvaillalle määrittyy oma teemansa kulloistenkin vierailijoiden mukaan. Vierailijat ovat eripuolilla Suomea vaikuttavia henkilöitä, jotka työkseen ja/tai taiteensa kautta toimivat valokuvauksen parissa. Jokaisessa valokuvaillassa esittäytyy myös yksi Lahden valokuvataide ry:n omista noin viidestäkymmenestä jäsenestä. Paikalle ovat tervetulleita
kaikki asiasta kiinnostuneet.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.

Video- ja lyhytelokuvafestivaali Kinos09 järjestetään Lahdessa ensi viikonloppunan 27.-29.3.2009. Jo kuudennen kerran järjestettävän festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. Ohjelmistoon kuuluu vuosittain vaihtuva teemasarja, joka Kinos09:ssä on I Love My City.
Tapahtuman kiireinen puuhamies Sami Keto ehti vastailla tiedusteluihin Kinoksesta ja harrastajaelokuvasta ylipäänsä.

Mikä on Kinos ja mistä ja miten se synnytettiin?
En ollut alusta alkaen (2004) messissä, mutta Kinoksen nettisivujen historia-osiosta saa aika hyvän kuvan. | linkki |

Kenelle Kinos on tarkoitettu ja miten kohderyhmä on muotoutunut?
Kaikille. Mutta luulen, että monipuolisesti taiteesta tai kulttuurista kiinnostuneet ovat yleensä käyneet. Tänä vuonna meillä on esim. sarja historiallisia elokuvia Lahdesta, joka varmaan houkuttelee uutta yleisöä Kinokseen.

Miten Kinos on ulkoisesti ja sisällösesti muuttunut vuosien varrella?
Ulkoisesti iso muutos oli aikoinaan Kymintieltä Kino Iirikseen muutto. Joka vuosi tullut jotain uutta. Tänäkin vuonna viikonlopun aikana on paljon muuta kuin elokuvia.
Sisältössä on pyritty pitämään ”räkäisyys” mukana. Eli että kaiken ei tarvitse olla siloteltua.

Kinos on levittäytynyt myös muualle kaupunkiin, mitä  oheistapahtumia/ tilaisuuksia Kinoksen ympärille on rakennettu?
Dodo ry:n Megapolis 2024 – Globaali piknik -tapahtuma, Performanssiklubi Nyrjähdys, taidenäyttely ja julistemarkkinat. Nämä kaikki löytyy Kino Iiriksen sisäänkäynnin takaa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Earth Hourin, Ravintola Ylämummon ja parin jatkoklubin kanssa, joiden tapahtumiin Kinos-yleisö voi suunnata elokuvien jälkeen

Minkä kokoinen Kinos on Suomen mittakaavassa, ja onko tapahtuma   herättänyt kiinnostusta Lahden ulkopuolella?
Pieni festivaalihan tämä edelleen on. Ilmaisuus antaa tietyn piirteen festivaalille. Herättäähän se huomiota muuallakin, mutta epäilisin että 90% yleisöstä on Lahdesta.

Minkälainen tuntuma sinulla on suomalaisesta harrastajaleffoista   yleisesti, tasosta ja volyymista?
Mulla ei ole muuten kovin hyvää tuntumaa paitsi Kinoksen kautta. Luulen kyllä, että taso on nousussa. Mutta eihän Suomen elokuvakulttuuri yleisesti ole ollut kovin vahvalla pohjalla verrattuna esim. toisiin pohjoismaihin eli on sitä varaa nostaakin.

Onko oppilaitokset (elokuvakoulut) jotenkin olleet osallisina  tapahtumaan?
Niiden oppilailta tulee paljon töitä, muuten aika vähän. Olisi kiva kyllä tehdä enemmän yhteistyötä.

Tänä vuonna teema on I Love my city, mitä se tarkoittaa? Minkälaisia teemoja teillä on ollut aiempina vuosina?
Oma suhde asuinpaikkakuntaansa. Haluttiin haastaa tekijöitä miettimään sitä vähän syvemmin. Viime vuonna Kinoksella oli teema tai oikeastaan se oli ekologisen elokuvan erikoissarja. Ei olla haluttu, että teema olisi täysin rajaava eli sen ulkopuolisia töitäkin on esitetty. Teema on ohjannut enemmänkin festivaalin yleisilmettä ja minkälaisia oheistapahtumia järjestetään.

Minkälainen taso tänä vuonna on? Onko ollut mitään yllättävää?
En ole itse edes nähnyt kaikkia töitä vielä, kun jaoimme valinnan usean ihmisen kesken. Mutta sen perusteella mitä olen nähnyt, niin taattua Kinos-tasoa!

Miltä Kinoksen tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan uskot tapahtuman kehittyvän?
Vaikea sanoa. Itseisarvona ei ole kasvattaa sitä, mutta katotaan mitä käy. Tämähän on ainoa varsinainen elokuvafestivaali Lahdessa, ja ansaitsee arvoisensa statuksen.

Lopputerveisiä?
Eläköön elokuva!

Päijät-Hämeen Elokuvakeskus eli tuttavallisesti Kino Iiris tarjoaa pääasiassa valtavirrasta poikkeavia underground- ja vaihtoehtoelokuvia. Markus Lehtisen päävastuulla on leffojen hankkiminen sekä aikataulujen, ohjelmistojen ja mainosten tekeminen.

Millä perusteella valikoit leffat lahtelaisten katsottavaksi?
Valitsen niitä mistä mä itse tykkään. Ei nyt sentään. Ei voi oikeastaan sanoa, että millä perusteella. Se on aika veteen piirretty viiva. Ei tarvitse puhua ranskaa, eikä nauttia minkäänlaista pienten piirien kulttisuosiota tai olla jotenkin ”elitistinen”.

Kino Iiriksen tarjoaa siis ns. underground- ja vaihtoehtoelokuvia, mutta vaikuttaako lähinnä mainstream-elokuvia näyttävän Finnkinon tarjonta valikoimiinne?
Ei oikeastaan, koska leffoja tulee kuitenkin niin paljon, ettei niitä kaikkia edes ehditä Lahdessa esittää. Loppujen lopuksi aika harva FinnKinon näyttämä leffa edes otettaisiin tänne. Jako on aika selvä meidän ja FinnKinon välillä leffatarjonnan suhteen. FinnKino on myös selkeästi isompi ja jos ne jotain haluaa, ne saa sen, sillä niillä on monopoli maahantuojiin Suomessa.

Jos molemmat iskevät silmänsä samaan elokuvaa, on Kino Iiriksellä kuitenkin pienenä teatterina yksi keino kilpailla?
Ajojen (näyttöjen) suhteen voidaan luvata yliajoaikoja. Finnkinolla seurataan leffojen näytöksiä joka viikko ja jos se saa huonon tuloksen, se lentää ulos. Me voidaan luvata, että ajetaan sitä kolme viikkoa, meni miten meni.

Vielä reilu vuosi sitten Lahdessa oli useampi elokuvateatteri ja teatterit eivät olleet tekniseltä laadultaan huippuja, joten miten uusi elokuvakeskus on vaikuttanut teillä?
Alkuun vaikutti negatiivisesti eli meillä oli loppuvuosi hiljainen, mikä oli tietysti odotettavissa. Sama tapahtui pari vuotta sitten Oulussa, missä uuden elokuvakeskuksen avaamisen jälkeen paikallinen teatteri oli että ”leipäkö tässä nyt lähti?”. Mutta sitten väki palasi ja katsojaluvut vähän nousikin.

On siis hyvä että ihmiset oppivat käymään elokuvissa ylipäänsä?
Kyllä se mun mielestä on ehdottomasti hyvä. Lahti on elokuvakaupunkina huono ja koska täällä on käyty huonosti leffoissa, niin varmasti uusi elokuvakeskus piristää kiinnostusta leffateattereihin ja sillä tavalla ihmiset oppivat käymään leffoissa. Esimerkkinä Pori. Kun siellä saatiin uusi elokuvakeskus, kävijämäärät hyppäsivät ylöspäin ja ne ovat pysynyt korkealla. Pori on tällä hetkellä parempi kuin Lahti. Yliopistokaupungitkin menevät Lahden edelle selkeästi, vaikka siellä
olisi vähemmän ihmisiä. Luulen, että opiskelijat ovat sellainen ryhmä mikä käy paljon elokuvissa.

Voidaanko tehdä vertailua siitä, miten jotain leffaa on katsottu Lahdessa
ja miten muissa independent-teattereissa Suomessa?
On vaikeaa vertailla, koska tällaisia teattereita ei ole kovinkaan monta Suomessa: Tampereella, Oulussa, Kuopiossa sekä Turussa, josta tosin loppui toiminta tilojen takia. Mutta Lahessa…? Vaikeaa sanoa, ehkä jotain dokkareita, jotka kiinnostaa paikallisesti, mutta ei juurikaan voi vertailua tehdä. Pääpiirteissään lahtelaiset kattoo samaa kuin muutkin.

Onko Kino Iiris jollain tavalla mukana lahtelaisessa leffatuotannoissa?
Joitain projekteja on ollut missä ollaan oltu mukana avuliaana kätenä, mutta ei olla suoranaisesti tuotettu mitään. Aina ollaan annettu sali käyttöön, autetaan sen verran että ne saa tekemänsä leffan esitettyä. Onhan se elokuvantekijöille hienoa että ne saa edes sen kerran näytettyä elokuvansa elokuvateatterissa, rullalautailijoista amatöörileffan tekijöihin.

Lahtelaisesta fiktioelokuvasta ei juurikaan voida puhua. Lahden seudulla on kuvattu harvoja elokuvia ja tv-sarjatkin on vähissä.

Muotoiluinstuutin maineikas elokuvalinja jalostaa uusia kykyjä, mutta
voidaanko puhua lahtelaisesta ammatti tv- ja elokuvatuotannosta?
Ei varsinaisesti. Lahessa kylläkin on aktiivinen harrastelijaporukka, joka tekee leffoja. Tosin he eivät saa töitään hirveesti esille. Kun ajatellaan Lahden asemaa elokuvakouluna, niin kyllä moni opiskelija on esimerkiksi töissä tv:n puolella, missä näkyy usein itsellekin tuttuja nimiä. Tekijöistä tulee mieleen ”Muotsikan” Jankerin Ville, joka on voittanut palkintojakin. Mutta ei ehkä ole lahtelaisia tekijöitä, jotka olisivat varsinaisessa elokuvatuotannossa.

Lahti kaupunkinakin näkyy heikosti elokuvissa ja dokumenteissa. Täällä ei ole mitään kiinnostavaa. Meillä oli pari vuotta sitten seminaari, jossa oli elokuvasäätiön johtaja, elokuvatuottajia ja ohjaajia. Paneelissa keskusteltiin voisiko Lahti olla tulevaisuudessa elokuvakaupunki. Ammattilaiset tulee poikkeuksetta Helsingistä ja monesti valitellaan että joudutaan lähtemään viikkokausiksi ”Karjalan kunnailla” duuniin, kauaksi aikaa eroon perheestä. Fakta on että Lahesta on lyhyt matka Helsinkiin, joten sijainti on sen suhteen hyvä.

Onko sama homma kuin taiteessa ja muotoilussa, että Lahdessa on kyllä
kouluja mutta kukaan ei saa duuneja?
Joo, kun ajatellaan elokuvaa, niin eihän täällä ole juurikaan mahdollisuutta työllistyä. Suunta on sitten Helsinkiin, minne koko homma on keskittynyt. Siinä on mahdollisuus muillakin kun kuvataan muutakin kuin kaupunkimiljöötä ja jotkut on tajunnu sen. esimerkkinä Villilä-studiot, joka toimii vanhalla maatilalla. Monet kaupungithan on alkanut panostaa siihen, että ne tarjoaa tuottajille mm. ilmaisia majoituksia. En tiedä muistanko oikein, mutta jokainen kunnan sijoittama euro tulisi kuusinkertaisena takaisin.

Markus Lehtinen, jos Lahesta tehtäisiin elokuva minkälainen sen pitäisi olla?
Komedia
Ketä siinä olisi pääosassa?
John Belushi ja Dan Akroyd
Lahti-komedia, silti synkkiä sävyjä?
Komedia olis ainaki haastava tyyli Lahtea koskien
Mitä? Kyllähän täällä hauskaa! Tässäkin haastattelussa naurettiin kokoajan!
Niin. Omille jutuille.
Se onkin sitten enempi traagista

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu. Toinen haastattelija Linda Martikainen.