Pienoisrautateitä rakentamaan osa 2

Pienoisrautatieprojekti yllättäen edistyi ensimmäisen kirjoituksen jälkeen. Tästä saan taas kiittää jokapaikanhöylä-Tapsaa, joka oli jälleen auttamassa. Alustaksi kaavailema 11 millinen isolastuisella OSB-levyllä on taipumusta – taipuiluun, joten sen alle oli saatava kehikko tukemaan levyä.

OSB-levy ja kehikko

OSB-levy ja kehikko

Se ei saa olla liian massiivinen, jotta valmiin radan liikuttelu ei kävisi mahdottomaksi, mutta toisaalta tarpeeksi vankkaa, jotta alustan mahdolliset jalat voisi kiinnittää tukevasti. Pienoismallin maastonmuodot teen eristelevystä, joka on huokoista ja kevyttä.
Tapsan pajalla valmistui mäntylevystä hetkessä kehikko. Seuraavana vaiheena on kiinnittää se levyn pohjaan. Ehkä joudun vielä tasaamaan levyn toista reunaa, olinhan sen sahannut käsisahalla ostopaikalla, jotta se mahtui kaverin autoon.

Joulukuussa pääsin käväisemään Helsingissä ostoksilla. Valitettavasti Suomenlinnan vierailu jäi toiseen kertaan, kun aika vierähti kahdessa pienoisrautateitä sisältävässä harrastekaupassa, silmät kiiluen näpelöillen lähes jokaista tuotetta.
Lopulta kuitenkin mukaan ostoskoriin tarttui puhelinpylväitä ja figuureita sekä alennuksessa ollut kuvasto antamaan ideoita suunnitteluun.

Yliselle Viipurintielle muistomerkki torille?

Lahden kylä muodostui Hämeenlinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle. Tien olemassaolosta on viitteitä 1400-luvun alkupuolelta alkaen. Linjaus ei kaikilta osin ole tarkkaan selvinnut, ja Lahden kaupungin alueeltakin tie hävinnyt kokonaan, vaikka se on nähtävillä mm. Karjanlankadun, Möysänkadun ja Viipurintien linjauksissa. Tie kulki ennen Lahden kylän paloa asutustaajaman läpi, josta muodostui nykyinen Aleksanterinkatu. Tuolloin aikoinaan kylän läpi kulkeneestä tiestä oli niin hyötyä kuin haittaakiin: ihmisiä ja tavaraa kulki kylän läpi, ja aloilleen jäi varmasti muutama yritteliäs kauppias tai kädentaitaja, mutta myös vähemmän yrittelijäitä joutilaita aiheuttamaan häiriötä.

Torin kaakkoiskulma kesällä 2013.

Torin kaakkoiskulma kesällä 2013. Kiveyksellä voitaisiin luoda ikiaikaiselle tien muistomerkki Lahden kaupungin sydämeen. (Kuva Sauli Hirvonen)

Kesän 2013 torikaivauksissa löydettiin vanhaa tien pintaa torin kaakkoiskulmasta (kuvassa jotakuinkin oikeassa kulmassa), kuten ennakkoon oli tiedossa. Miten me lahtelaiset voisimme tuoda tämän vanhan maantien jälleen esille, muistuttamaan vuosisataisista yhteyksistä muualle maahan?

Muistomerkit torille ja Möysään

Kirjoitinhan muistomerkkiehdotuksesta jo ensimmäisen kerran vuonna 2013. Ehdotin tuolloin Hollolan Lahti -lehdessä 4/2013 tielle omaa muistomerkkiä ja lähetin tekstin nettisivujen kautta myös kaupungin edustajalle. Ehdotuksessani kirjoitin: “Tie voitaisiin rakentaa ‘uudelleen’ torille sille kohdin, jossa se oli sijainnut satoja vuosia. Tähän antaa mahdollisuuden torin tuleva uusi kiveys. Kun tie kivettäisiin erilaatuisella ja/tai -lajisella katukivellä, noudattaen kuitenkin torikiveyksen yhdenmukaisuutta, saataisin torin pintaan historiallisesti maantietä esittävä muistomerkkiväylä, joka tulisi konkreettisesti lahtelaisten nähtäville ja ehkä herättäisi kiinnostusta vanhaa tietä ja sen varrella sijainnutta palanutta kylää kohtaan.”

Tällä hetkellä uuden kiveyksen tekeminen ei ole tietenkään ajankohtaista.

Lähestyin keväällä useita tahoja sähköpostitse ehdottaen palaveria muistomerkkiaiheesta. Ehdotus otettiin hyvin vastaan ja pidimme aiheesta palaverin Lahden kaupunginmuseon Hannu Takalan ja Nastola-seuran Matti Oijalan kanssa. Tämän keskustelun pohjalta Ylinen Viipurintie on osana Lahden kaupunginmuseon tekemää historiapolkukarttaa. Tästä enemmän kunhan kartta valmistuu.

Lisäksi muutaman vuoden työn alla ollut Juuso Lehtisen ja Lahti-Seuran yhteisprojekti lahtikartalla.fi-sivu on vihdoin aukeamassa alkuvuodesta. Sivustolle on tulossa tietoa tien historiasta ja sen linjauksesta.

Edellä mainitut asiat ovat erinomainen alku. Tielle tarvitaan näkyvä merkki niillä paikoin missä se aikoinaan kulki, jotta sen historiallinen merkittävyys tulee esille. Tällainen voisi vaikkapa olla torille sijoitettu kilometritolppa-tyylinen muistomerkki, joka olisi pikemminkin taideteos.

Toinen huomion arvoinen paikka on entisten Ylisen Viipurintien ja Suuren Savontien risteys, joka on vielä nähtävillä Möysänkadulla. Risteys on ollut samalla paikalla vuosisatoja ja sen pitkän historian voisi tuoda esille vaikkapa tienviitoilla osoittamaan Viipuriin ja Savonlinnaan. Viitan ansiosta unohdettu vanha tienristeys tuotaisiin tuotaisiin nykyaikaan. Suuri Savontie tunnettiin jo 1550-luvulla  yleisenä tienä. Se on syntynyt todennäköisesti Olavinlinnan perustamisen aikoihin 1470-luvulla.

Lahden kehittyminen maakunnan keskukseksi oli monen asian summa. Rautatien valmistuminen yhdessä Vesijärven rannoille nousseen teollisuuden ja sataman kanssa olivat oleellisia asioita Lahden kehitykselle, vaikkeivat kylän alueella sijainneetkaan.

Jo kauan ennen rautatien saapumista, eteläisen Salpausselän pohjoispuolelle oli muodostunut tiivis kylä, jonka läpi kulki Ylinen Viipurintie. Tässä kohtaa Salpausselkää vanha maantie ikäänkuin ”poikkeaa” Salpausselän pohjoispuolelle, johon Lahden kylän on rakentunut. Lahden kylän ja maantien historiat ovat sidoksissa toisiinsa. Se on mielestäni tärkeää tiedostaa, sillä tie ja sen perintö ovat vanhinta rakennettua Lahtea.

Ehdotukseni johti siihen, että Lahden kaupunginmuseo laati selvityksen Ylisen Viipurintien linjauksista Lahden seudulla.

Olen koonnut Ylisen Viipurintiestä kaksiosaisen yhteenvedon. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä ja toinen täällä.

[päivitetty 8.3.2010]

Ylistä Viipurintietä olen käsitelllyt Lahti-Seuran jäsenlehdessä Hollolan Lahti numeroissa 4/2013, 2/2015 ja 3/2017

Salpausselän kuntajakoselvitys

Uusi Kunta -selvitys

Päijät-Hämeeseen yritettiin yhtä isoa kuntaa muutama vuosi sitten. Hankkeen selvitys valmistui 1.6.2013, jonka pohjalta valtuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei ollut uuden kunnan aika.
Selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen asiakirjat on luettavissa Päijät-Hämeen liiton nettisivuilla.

Salpausselän kuntaselvitys 2013-

Uudessa Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Kuntajakoselvittäjänä toimii varatuomari Seppo Huldén.
Selvityskausi alkoi 1.11.2013 ja päättyy viimeistään 30.9.2014 mennessä. Selvitys lähti liikkeelle Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan valtiovarainministeriölle tekemästä esityksestä. Ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle mahdollisuuden osallistua selvitykseen. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö määräsi selvitykseen mukaan Hollolan ja Hämeenkosken kunnat, Hollolan siksi, sillä selvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta.

Lahden kaupungintalo.

Lahden kaupungintalo talvella 2001. (Kuva Sauli Hirvonen)

Joulukuussa avattiin verkkosivusto, jossa kerrotaan selvitystyön etenemisestä, sivuille kootaan mm. kokouksien muistiot ja materiaalit. Sivulla esitellään työryhmät sekä kerrotaan tulevien kokouksien ajankohdat.
Lisäksi kukin kunta järjestää selvitystyöstä asukkailleen avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden selvityksen ainaka sekä sen päätyttyä.
Sivustolla selvitystyötä on mahdollisuus kommentoida ja palautetta voi antaa Facebookissa ja Twitterissä.

Varsinaisen selvitystyön rinnalle kirjoitetaan Salpausselän tarinaa, joka koostuu ihmisistä, paikoista, kylistä, pitäjistä ja kaupungista. Jokainen tarinasta kiinnostuneet voivat ottaa osaa sen luomiseen.

Johtoryhmä

Selvityksen johtoryhmän muodostavat jokaisen kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Kunnanhallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa yhteiskokoukseen, lisäksi maakuntajohtajalla, selvittäjällä ja sihteeristöllä on osallistumisoikeus kokouksissa. Kokous kiertää selvityskunnissa ja puheenjohtajana toimii isäntäkunnan edustaja, seuraava kokous järjestetään 13.2. Iitissä.
Lahdelta siis kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari (sdp), varalla kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok).
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen (kok) ja varalla kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen (sdp).
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Selvityskuntien valtuustot kokoontuvat yhteiskokoukseen kolme kertaa selvityksen aikana, kaikki kokoukset pidetään Lahdessa.

Valmistelutyöryhmät

Selvittäjän apuna toimii neljä valmistelutyöryhmää, jotka esittävät kuinka toiminta tulisi järjestää alueella. Työryhmät ovat: tulevaisuus, demokratia, palveluverkko sekä talous ja henkilöstö. Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja.

Demokratiatyöryhmän tehtävänä on luoda suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisesta keinoista.

Palveluverkkotyöryhmän tarkoituksena on suunnitella hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta. Ryhmän on laadittava ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista sekä tuottaa selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan.

Talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa selvitys taloudellisesta tilanteesta, henkilöstömäärästä ja -rakenteesta ja ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista.

Tulevaisuustyöryhmän tuottaa selvityksen maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella sekä selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta.

Henkilöstötyöryhmään nimetään vähintään yksi työnantajan ja yksi työntekijöiden edustaja kustakin kunnasta. Kokoonpanon on tarkoitus edustaa henkilökuntaa laaja-alaisesti ja kaikki pääsopijajärjestöt ovat edustettuina.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
Lahden kaupungin nettisivut

Elokuvafestivaali Kinos ja ravintolat Tirra/Torvi yhteistyöhön

Syksyllä 2013 omistajanvaihdoksen läpikäynyt lahtelainen ravintolakaksikko Torvi ja Tirra lyöttäytyvät lahtelaisen elokuvafestivaalin Kinoksen kanssa yhteistyöhön.

Torvessa järjestetään keskiviikkona 2.4.2014 Kinoksen aloitusklubi. Live-musiikkipainotteisen performanssin sisältö tarkentuu myöhemmin.
Kinoksen musiikkivideosarja esitetään Tirrassa lauantaina 5.4.. Kaikille visailuiden ja elokuvien ystäville järjestetään leffavisailu ja illalla Tirran perinteisen lauantaikaraoken teemana elokuvamusiikki.

Torven ja Tirran tapahtumista tarkempi info sekä aikataulut julkistetaan lähempänä ajankohtaa.

Kinos elokuvafestivaali Lahdessa 2.-6.4.2014.

Festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. Tämän vuoden teema on Nostalgia.

Kaikki oli ennen paremmin?

“Aikamatkustaminen on mahdotonta taaksepäin, sillä syy-seuraus ei täyty.” Näin sanoi aikamme neroja Stephen Hawking. Se on vain teoria, sillä Kinos rikkoo maailmankaikkeudessa tunnettuja fysiikan lakeja ja suuntaa menneeseen. Vai suuntaako? Aika on käsite, joka muodostuu hahmottamastamme syy-seurausketjusta, nykyhetkessä luodaan tulevaisuuden nostalgia.
Miltä entinen nykyhetki näyttäytyy tänään, miten nykyhetki vaikuttaa huomiseen?

Kinos huomioi fiktiot, dokumentit, animaatiot, musiikkivideot, kokeelliset videotaideteokset sekä mitkä tahansa kiinnostavat työt, aiheesta tai kestosta riippumatta. Kinos ei kaihda räkäisimpiäkään töitä, vaan haluaa pitää festivaalin kynnyksen sekä yleisölle että taiteilijoille mahdollisimman matalalla, tinkimättä järjestelyiden laadusta. Kinokseen voi lähettää kotikutoisenkin teoksen, resursseja tärkeämpää on hyvä sisältö ja idea.
Ehdotettavien töiden tulee olla perillä viimeistään perjantaina 28.2.2014. Lisätietoja Kinoksen nettisivuilta.

Päijät-Hämeestä oma wiki

Päijät-Hämeelle on avattu oma sähköinen tietohakemisto. Päijät-Häme-wiki on yhteisöllinen ja kaikille avoin maakunnan asukkaiden, yhdistysten ja organisaatioiden yhdessä tuottama paikallistiedon tietopankki. Rekisteröitynyt käyttäjä voi kirjoittaa wikiin uusia artikkeleita, muokata jo olemassa olevia.
Wikin tarjoavat käyttöön ja ylläpidosta vastaavat Päijät-Hämeen kirjastot.

Lisätietoja Päijät-Häme-wiki.fi:ssä.