Salpauskunta-sivustolla on uuden kunnan yhdistymissopimus (pdf). Sopimus on kompakti 18-sivuinen 10-kohtainen paketti, josta olen poiminut tähän muutamia kiinnostavia kohtia. Koska käsittelen vain joitakin osia sopimuksesta, on artikkeli subjektiivinen näkemys sopimuksen pääkohdista. Vaikka kuntaliitosta ei tässä muodossa tapahtuisikaan, on hyvä tutustua liitokseen liittyviin perusasioihin, mitä ja miksi ollaan tekemässä.
Yhdistyssopimus löytyy kokonaisuudessa ylläolevasta linkistä.
Selvittäjien ehdotuksen poiminnat: Lahen Lehti 17.9.2014
Kuntaliitosselvityksen taustoja: Lahen Lehti 22.12.2013
2. Yhdistymisen tarkoitus
2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta
Uuden Lahden strategisena päätavoitteena on saada aikaan kasvun kierre, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja edunvalvonnalla saadaan aikaan nykyistä suurempi työpaikkojen määrän kasvu.
Tavoitteet:
1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla
2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa
3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle
4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen
5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen
6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen
7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi
8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen
3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset
Kuntarakennelaki 2 §.
4. Uuden kunnan perustaminen
Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja valtion hallintoalueisiin sekä maakuntaan kuin mihin Lahden kaupunki kuuluu vuonna 2014.
4.1. Kunnan nimi ja vaakuna
Uuden kunnan nimeksi tulee Lahti. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.
4.2. Yhdistymishallitus
4.2.1. Yhdistymishallituksen kokoonpano
Yhdistymishallitukseen valitaan 17 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Hollolalle kolme paikkaa, Hämeenkoskelle yksi paikka, Iitille kaksi paikkaa, Kärkölälle yksi paikka, Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle kaksi paikkaa.
Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kuuden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti.
5. Uuden Lahden yhdyskuntarakenteen periaatteet
Uuden Lahden yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoima säilyy osana uutta kuntaa.
Kunnassa on yksi pääkeskus, Lahden kaupunkikeskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua, kuntakeskuksissa vahvistuvat kaupunkimaiset osakeskukset kattavine palveluineen.
Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien säilyminen ja kehittäminen turvataan erillisellä maaseutupoliittisella ohjelmalla.
6. Hallinnon periaatteet
Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä. Siinä hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation. Uusi hallintomalli ei suoraan perustu minkään yhdistyvän kunnan nykyiseen malliin
6.1. Luottamushenkilöhallinto
6.1.1. Valtuusto
Ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 75 valtuutettua.
Valtuustotyön pääpaino on kunnan strategisessa johtamisessa.
6.1.2. Kaupunginhallitus
Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet.
Osa kaupunginhallituksen työstä organisoidaan kahteen jaostoon:
-Elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa mm. yleiskaavasta, elinkeinopolitiikasta ja koko alueen elinvoimasta erityiskysymyksinään uuden kunnan osakeskukset, maaseutualue ja maaseudun elinkeinot.
-Konserni- ja tilajaostolla on vastuu konserniohjauksesta ja tila-
asioista sekä konsernitasolla että kunnan omien kiinteistöjen tasolla.
6.1.3. Lautakunnat
Uuteen kuntaan perustetaan sivistyslautakunta, tekninen- ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta sekä tarvittavat lakisääteiset lautakunnat.
Joukkoliikennelautakunnan ja jätelautakunnan tehtävät integroidaan tekninen- ja ympäristölautakuntaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten valtuusto valitsee poliittisen koordinaatioryhmän sekä tarvittaessa asiantuntijajohtokuntia kunnan tuottamia palveluita varten.
6.2. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen
6.2.1. Aluejohtokunta
Uuteen kuntaan perustetaan nykyisten Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien alueelle aluejohtokunnat.
Aluejohtokunta antaa lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista.
Aluejohtokunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.
Aluejohtokunta päättää määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista to
imialueensa asukaiden järjestö, vapaa-aika, kulttuuri, liikunta-, kylä- ja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille.
Aluejohtokunta järjestää ja mahdollistaa paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan.
6.2.2. Muut toimielimet
Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus.
Uuteen kuntaan perustetaan kuitenkin nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto taikka erilliset neuvostot yhdistymishallituksen harkinnan mukaan.
6.2.4. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen
Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen kuntaan laaditaan erillinen osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana ovat nykyisten kuntien parhaat käytännöt ja toimintatavat. Osallistuminen ja vaikuttaminen järjestetään yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toteutuu sekä tiiviisti asutuissa osakeskuksissa että maaseutualueella. Kunnissa käytössä olevat kuntalaiskuulemisen ja –vaikuttamisen keinot otetaan käyttöön koko uuden kunnan alueella.
6.3. Kunnanjohtajien asema
Uuden Lahden kaupunginjohtajaksi valitaan nykyinen Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Muiden kuntien johtajat määrätään kaupungin johto- ja esimiestehtäviin.
7. Henkilöstöhallinto
7.1. Palvelussuhdeturva
Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Kielto on voimassa 5 vuotta.
Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymi-
seen saakka.
Jos irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö siirtyy uuden kunnan omistaman osakeyhtiön palvelukseen, uusi kunta sitoutuu palkkaamaan hänet uudestaan vuoden 2021 loppuun saakka, jos hänen työsuhteensa yhtiössä päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
7.3. Palkkojen yhdenmukaistaminen
Yhdenmukaistaminen tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä tehtäväkohtaisissa palkoissa kunkin tehtävän mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat yleisen palkkakehityksen myötä.
7.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet
Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin.
Yhdistyvät kunnat eivät perusta taikka täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa.
Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista.
8. Palveluiden periaatteet
Uuden Lahden palveluiden periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden.
Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla.
Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan 8-10 % nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta.
Palveluverkon yhdistämisen edellytyksenä on uuden kunnan tietoverkon yhdistäminen yhdeksi verkoksi sekä kunnan koko ICT-tuotannon yhdistäminen yhdelle toimijalle.
Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella.
Samalla arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin.
8.1. Sotepalvelut
Valtakunnallisen sote-ratkaisun perusteella kunnilta on poistumassa sote-palveluiden järjestämisvastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi ja tuottajana toimimiseksi muiden tuottajien joukossa.
Uusi kunta pyrkii siihen, että se on merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja muodostettavalla sote-alueella. Tavoitteena on mahdollisimman vahva vaikuttaminen sote-alueen päätöksentekoon.
Yhdistymishallitus tekee esityksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispäätöksessä tulisi päättää palvelujen järjestämisestä nykyisen Päijät-
Hämeen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2017–2020.
8.2. Lähipalvelut
Lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan osakeskuksissa, sähköisinä palveluina tai
kka ne viedään asukkaan kotiin.
Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa.
Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä.
9. Uuden kunnan talous
Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla.
9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä
Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuosina 2014–2016 talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa edellytetyllä ja johtoryhmän linjaamalla tavalla.
Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina 2014–2016 sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintamenot vuonna 2016 ovat Lahdessa 35.0 M€, Hollolassa 7.4 M€, Nastolassa 5.0 M€, Iitissä 2.0 M€, Kärkölässä 1.3 M€ ja Hämeenkoskella 0.5 M€ pienemmät kuin vuonna 2013. Lisäksi kuntien veroprosentin on oltava riittävä, jotta vuoden 2016 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on korkeintaan 25 % pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kärkölän kunnan vuonna 2016 kertyvä alijäämä saa olla enintään puolet vuonna 2013 kertyneestä alijäämästä.
9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö
Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017–2019 yhteensä 8
miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä
vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %.
Yhdistymisavustuksesta käytetään 2 M€ elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, 5 M€ yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen kuten palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-
järjestelmien yhtenäistämiseen ja 1 M€ muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin.
9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet
Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tavoite vuoden 2017 kunnallisveroprosentiksi on 20.25. Asukaskohtaisen lainamäärän ensimmäisen täyden valtuustokauden lopussa ilman välitettyjä konsernilainoja tulee olla alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo.
Uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä
olevaan korkeimpaan tasoon.
Veroja kerätään uuden kunnan ensimmäisenä toimintavuotena vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä vuonna 2016.
