Lahden Taidelauantai 6.9.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Taidelauantaina Lahden keskusta pursuaa kulttuuripitoista ohjelmaa. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 6. syyskuuta. Tavoitteena on innostaa kulttuuritoimijoiden lisäksi muutkin kaupunkilaiset toteuttamaan ohjelmaa Taidelauantaina.

Tänä vuonna kaupunkilaisia ja kulttuurin ammattilaisia kannustetaan osallistumaan Taidelauantai-kaupunkitapahtumaan rohkealla ja kokeilevalla otteella. Kuka tahansa voi kokeilla miltä tuntuu katusoitto ihmisten keskellä tai ryhmä kuorolaisia saattaa ilmaantua yllättäen esiintymään sinne missä yleisö on jo valmiiksi. Ammattilaisillakin on mahdollisuus esittää juuri sellaisia teoksia joita on aina halunnut esittää, mutta se poikkeaa omasta tyylistä niin, ettei ole saanut aiemmin siihen tilaisuutta.

Lisätietoja Taidelauantain Facebook-sivulla.

Lahden kaupungintalolla järjestetään puutarhajuhla ja taloon on avoimet ovet klo 10-14.
Ohjelma linkissä.

Torin uusi pinta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Rikas kaupunkikuva koostunee korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta, mutta myös omaleimaisista pienistä oivalluksista ja yksityiskohdista, jotka ammentavat paikan historiasta, toiminnasta ja yksilöistä. Suuret mittakaavat ja pitkät välimatkat kaupunkirakenteessa ja yhdyskunnan toimintojen hajauttaminen etäännyttävät ihmisen tilasta, jolloin tila on vain tilaa ilman tarkoituksenmukaisuutta.

On tietysti houkuttelevaa muuntaa tai jopa kopioida omaan toiminta- ja kulttuuriympäristöön jotain ympäri maailmaa hyväksi havaittua konseptia. Kulttuuri syntyy myös vuorovaikutuksesta, mutta jos sorrutaan yhdenmukaisuuden ”helposti myyvään” muottiin tai tietyllä ajanjaksolla vaikuttavien muodikkaiden ideologioiden pauloihin, on se pahimmillaan paikalliskulttuuria köyhdyttävää.

Torityömaa kesällä 2013 (Kuva Sauli Hirvonen)

Torityömaa kesällä 2013 (Kuva Sauli Hirvonen)

Miten tämä liittyy Lahden toriin? Toriparkki-konsepti ei ole lahtelainen, se on väline joka mahdollistaa Lahden keskustaan rakenteellisia muutoksia.
Torin kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu sen ympäristöstä, onhan se seremoniakselin keskiössä.
Torin toiminnallinen painopiste on ajan saatossa siirtynyt kaupallisesta epäkaupalliseksi olemisen tilaksi. Tapahtumien osalta Lahden kauppalan ja sittemmin kaupungin keskustan tori on ollut keskeisessä asemassa.

Toriparkin rakentaminen on edennyt ja parhaillaan torin pinta saa uuden kiveyksen. www.lahtiuudistuu.fi-sivulla pyydettiin kaupunkilaisilta ideoita torin uudeksi ilmeeksi.

Lahden ahdas kylä paloi kesäkuussa 1877. Joku ehdotti että palaneen kylän talot merkittäisiin torille nupukiviin jollain tavalla. Hieno idea!
Itse kirjoitin jokin aika sitten Ylisen Viipurintien muistomerkistä, joka olisi saatu samalla vaivalla muun torikiveyksen kanssa.

Asialla olisi ollut tietysti vain symbolista merkitystä, mutta näin osa kylän pitkää historiaa olisi saatu konkreettisesti esille ja samalla tuonut historiattomaan kaupunkiin häivähdyksen vuosisataista kulkureittiä. Nyt kiveyksessä tyydyttiin persoonattomaan symmetriaan (Torin kiveys / Lahti uudistuu), joka ”peittää allensa vanhinta Lahtea”.

Rautatienkadusta kävelykatu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Rautatienkatu sopii hyvin kävelykaduksi: se on kapea ja sen varrella on paljon pieniä liikehuoneistoja ja putiikkeja. Harmittavasti kadun kehittämiseen ei ole rakenteellisesti panostettu. Kulttuurillisia ja kaupallisia tempauksia sen sijaan on järjestetty, mikä kertonee kadun luonteesta.
Katu on toki huomioitu keskustan liikennesuunnitelmissa.

Katua on pyrittävä kehittämään huokuttelevaksi myös matkakeskuksesta tulevilta. Pyörätien pääreitti kulkee joka tapauksessa Vesijärvenkadulla. Kadun mäkisyys on koettu rasitteena, mutta kävelykadulle se ei ole este, se vain tuo omaleimaisuutta. Onhan tästä jo kokemuksia kadun tapahtumien yhteydessä.

Artikkelissa kuljetaan Rautatienkadun läpi pohjoisesta etelään ja tarkastellaan mitä kultakin katuosuudelta löytyy.

Kirkkokatu-Vapaudenkatu
Tällä hetkellä kaksisuuntainen ahdas katu, jossa pysäköintiä molemmin puolin. Kapeat jalkakäytävät. Voitaisiin muuttaa yksisuuntaiseksi pohjoisesta etelään ja jättää vain toiselle puolelle pysäköinti. Tällöin jalkakäytäviä voitaisiin leventää, lisätä penkkejä ja istutuksia; rinnehän on etelään päin. Näin saataisiin mielekkäämpi yhteys Kirkkopuiston ja keskuskorttelin välille.

Rautatienkatu etelään joulukuussa 2008 (Kuva Sauli Hirvonen)

Rautatienkatu etelään joulukuussa 2008 (Kuva Sauli Hirvonen)

Vapaudenkatu-Aleksanterinkatu
Tunnetaan nimellä Lanun aukio, ahkerassa käytössä hyvässä ja pahassa, jälkimmäisessä erityisesti aamuyöstä. Toriparkkityömaan takia tai ansiosta paikalla kahvila. Useita ravintoloita. Jonkin verran huoltoliikennettä.
Aleksanterinkadun joukkoliikennekadun ylitys kadun levyisellä korotetulla suojatiellä.

Aleksanterikatu-Hämeenkatu
Koko osuuden ongelmallisin lienee Sokoksen huoltoajo kadun läpi. Lisäksi ajoittain tunnelmaa latistaa isoja näyteikkunoita sulkevat teippaukset.
Ilmettä on pyritty parantamaan kukilla, pollareilla ja penkeillä. Kesäisin osuudella ravintolan terassi.
Hämeenkadun ylitys kadun levyisellä korotetulla suojatiellä.

Hämeenkatu-Vuorikatu
 Kadun jyrkin osuus. Kapea ja paljon liikehuoneistoja, tunnelmallinen alkupää vanhojen kivitalojen ansiosta. Kaikin puolin hieno kävelykatumiljöö. Kadulla ei myöskään tarvetta järjestää huoltoajoa tonttien sisälle tai pysäköintikellareihin.

Kulmassa olevan ravintolan terassi voitaisiin sijoittaa kadun keskelle, porrastaen. Sen yhteyteen esimerkiksi vesitaideteos. Kulku sivuilta luiskia pitkin, joista toinen mitoitettu pelastuslaitoksen kalustolle.
Ylempänä sisäpiha ja (ravintolan) tasanne voitaisiin yhdistää.
Vuorikadun ylitys kadun levyisellä korotetulla suojatiellä.

Vuorikatu-Harjukatu
Aikomuksena leventää katuja, vanhan jugendtalon tilalle noussut uudisrakennus Rautatienkatu 9:ssä on vedetty katulinjasta sisään. Tälle kohtaan saisi pienen aukion. Kadulla on paljon pieniä liikkeitä ja ravintoloita. Katu kapenee etelään mennessä, kahden vanhan rakennuksen välissä aikaa tunnelmoida.
Tontilleajo Rautatiekatu 12:sta Harjukadun kautta.
Harjukadun ylitys kahdella suojatiellä.

Rautatienkatu tammikuussa 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Rautatienkatu tammikuussa 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)

Harjukatu-Puistokatu-Loviisankatu-Mannerheiminkatu
Puistojen yhdistäminen tapahtuisi poistamalla Rautatienkadun ylittävät kolme suojatietä ja rakentamalla tilalle yksi leveä.

Autoliikenne voisi katuosuudella jatkua.

Rautatienkadun levein osuus, jossa tosin ei ole edes pyörällä ajo mahdollisuutta, vaan se pitää tehdä ajoradalla. Nykyisin bussilinja kulkee Vesijärvenkadulta Loviisankadun kautta Mannerheimintielle.
Paljon liikkeitä, joiden sisältämät palvelut herättävät aika ajoin närkästystä. Alueella kuitenkin potentiaalia, kadulla ja sen läheisyydessä mm. ruoka- ja musiikkiravintoloita, teatteri, grilli(!). Kadun leveys mahdollistaisi runsaalle ja korkealaatuiselle katu- ja/tai ympäristötaiteelle.

Monelle matkakeskukseen saapuville Rautatienkadun alkupää portti Lahden keskustaan.

Ps. Talvisin hiihtokilpailut matkakeskukselta kirkkopuistoon, tapahtumalle nimeksi Rautatienlatu

Kesän 2014 höyryjunamatkat Lahdesta Heinolaan kahtena seuraavana viikonloppuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestää elokuussa yhdessä Haapamäen museoveturiyhdistyksen sekä Höyryveturimatkat1009 Oy:n kanssa höyryjunia Salpausselän seisakkeelta Heinolaan kahtena seuraavana viikonloppuna yhtenäisin aikatauluin ja lippuhinnoin. Eniten vaunukalustoa on saatu käyttöön tulevan viikonlopun (16. ja 17.8.) juniin.

Ajopäivät tänä kesänä ovat 16.8., 17.8, 23.8. ja 24.8., Myös radan varrella on jälleen monipuolista ohjelmaa Ahtialan asemalla järjestetään höyrymarkkinat. Asemakahvio on auki Ahtialan lisäksi myös Vierumäellä.

Veturina elokuun ensimmäisnä viikonloppuna toimii Haapamäen museoveturiyhdistyksen kesäkuun ajoilta tuttu vuonna 1947 valmistunut Pikku-Jumbo. Samantyyppisellä veturilla museojunia Heinolaan ajettiin myös 1980-luvun lopulla. Toisena viikonloppuna vetotehtävistä vastaa 157 tonnia painava (kuvassa näkyvä) Ukko-Pekka-höyryveturi.

Juna lähtee Lahdesta, Salpausselän seisakkeelta (urheilukeskuksesta) kello 9.35 ja 15.30.
Heinolan rautatieasemalta kello 11.55 ja 17.10. HUOM. Sunnuntaina 17.8. ajetaan vain ensimmäinen vuoro 9.35 Salpausselältä ja 11.55 Heinolasta. Meno-Paluu-lippu maksaa aikuiselta 25€, alle 14v. lapselta 15€. Perhe lapsineen tekee edestakaisen matkan 70 eurolla. Liput myydään junassa käteisellä.

Lisätiedot, päivitetty ohjelma sekä lippu- ja aikataulutiedot löytyvät osoitteesta www.topparoikka.net sekä Museojunalla Lahdessa -Facebook-ryhmästä.

30.8. ajetaan lisäksi yleisöjuna Lahdesta Loviisaan.

Lahti-filmejä taltioiva hanke on Vuoden kotiseututeko

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomen Kotiseutuliitto on valinnut lahtelaisen kuva-, ääni- ja filmimateriaalin keräyshankkeen Vuoden kotiseututeoksi. Lahti-filmit talteen ja esille -hanke on Lahti-seuran, Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien yhteistyöprojekti.
Hankkeessa kerätään ja digitoidaan paikallishistoriallisesti arvokasta filmi-, video-, äänite- ja valokuva-aineistoa, ja pelastetaan – kenties jo unohtunutta – aineistoa jälkipolville. Materiaalista kootaan esityskelpoisia dokumenttielokuvia, jotka kertovat seudun kulttuurin, arkkitehtuurin, teollisuuden sekä talouden kehityksestä vuosikymmenten aikana nykypäivään saakka. Dokumentteja esitetään kulttuuritapahtumissa ja tapahtumien yhteydessä sekä elokuvateatteri Kino Iiriksessä Lahti-Filmi -iltamissa.
”Mukaan kelpaavat myös fiktiot, musiikkivideot ja taide-elokuvat, jos niissä ilmenee Lahti, lahtelaisuus tai Päijät-Häme jollain tavalla, Lahti-seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen kertoo.
Jatkosuunnitelmana on viedä dokumentit nettiin, jossa ne olisivat asukkaiden, järjestöjen ja paikallishistoriatutkimuksen käytettävissä. Pidemmällä aikavälillä on tarkoitus luoda jatkuva audiovisuaalisen perinnemateriaalin tuotantojärjestelmä ja digitaalinen tallennus- ja arkistointijärjestelmä.

”Lahti-filmit tuovat hyvin esille sotien jälkeistä kaupunkikulttuuria. Liikkuva kuva visualisoi ja herättää menneisyyden eläväksi. Lisäksi pidimme pidemmälle tähtäävä suunnitelmaa hyvänä”, palkintoraadin puheenjohtaja Pia Puntanen toteaa.
Hanketta on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen maakuntarahasto päätti keväällä 2014 tukea hanketta.
Hankkeelle avataan elokuussa kotisivut ja Facebook-sivut.

Palkinnon vastaanotti Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen Kotiseutuliiton järjestämillä Valtakunnallisilla Kotiseutupäivillä Hämeenlinnassa 8.8.2014.

Vuoden kotiseututeko -palkinnon saaja voi olla hyvin toteutettu hanke, henkilö tai vaikkapa hyvä tapahtumakonsepti. Valintaperusteissa painotetaan asukkaiden ja yhteisöjen omatoimisuutta, aloitteellisuutta sekä uusia toiminta-ajatuksia ja hyviä ideoita.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö, joka edistää moniarvoista suomalaista kotiseututyötä paikallisiin lähtökohtiin pohjautuen. Liiton jäseninä on 680 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, lukuisia alueellisia kotiseutujärjestöjä, kaikki maakuntien liitot, 105 Suomen kuntaa sekä valtakunnallisia järjestöjä.