Kiivaan Toriparkki ja Ranta-Kartanon keskustelun keskellä, menneiden aikojen trendiaihe Taidepanimo on jäänyt hieman taka-alalle, ja vaikka onkin noussut ajoittain lehtien palstoille, suurempien intohimot on jätetty pienempien intressiryhmien harteille. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut liikehdintää, kun Taidepanimo muutti Päijänteenkadulta Uuteen Kipinään syyskuussa 2008 ja panimon rakennuksessa alkavat mittavat saneeraustyöt vuoden 2009 aikana. Markkinointinimellä tunnetun Malskin alueella hääräävät rakennusliikkeet Oka, joka omistaa rakennusoikeudesta 60 % sekä Skanska 40 % osuudella. Joulukuuhun 2008 mennessä ne ovat rakentaneet silmämääräisesti puolet alueesta ja uusia asuinrakennuksia on tulossa vielä Päijänteenkadun varteen. Suurin haaste on kuitenkin vanhan panimokompleksin saaneeraus uudeksi keskustan alueen vetonaulaksi. Kuinka tässä onnistutaan, aika näyttää.
Perjantaina 16.1.2009 Etelä-Suomen Sanomat kertoi rakennuttajien suunnitelmista rakentaa Taidemuseo panimon tiloihin. Asiasta keskustellaan kaupungin kanssa.
Haastattelu on tehty joulukuussa 2008.
Okan Lahden aluejohtaja Tapani Pöyry, mikä on Taidepanimon tilanne?
Kun ostimme panimonalueen vuonna 2002, lähdimme ajamaan välittömästi Taidepanimoa. Kävimme Hämeenlinnassa tutustumassa Verka-tehtaaseen ja Helsingin Arabiaan sekä vanhoihin Koffin pääkonttoreihin. Kaikki nämä on saneerattu hienosti ja kaikissa oli yhteistä se, että kaupunki oli sijoittanut niihin rahaa. Kaupunki olisi päässyt silloin suhteellisen vähin panoksin, jos se olisi lähtenyt hakemaan EU-tukea.
Päättävissä elimissäkään ei päästy Taidepanimon rahoituksessa yksimielisyyteen, vaikka Taidepanimo on ollut Lahden suosituimpia kävijäkohteita, kun mitataan kävijämäärissä. Eikä täällä Lahdessa nyt kovinkaan paljon noita muita nähtävyyksiä ole. Me omatoimisesti vuokrasimme rakennuksesta taiteilijoille (Kauno ry toim. huom.) 1000 neliömetriä tilaa. Syksyllä taiteilijat kuitenkin muuttivat tiloista pois kun talo oli menossa remonttiin.
Minkälainen haaste rakennuskohteena panimo on?
Se on valtava haaste, etenkin Kulmakadun pääty, jossa on sisällä valtavia sammioita ja nyt selvitetään, mitä niille voi tehdä. Siitä on kyllä tehty rakenneselvitys, kuntoarvio, mutta se pitää vielä tehdä tarkemmin, jotta tiedetään mitä sieltä vielä löytyy. Siinä osassa on ollut oluthiivan puhdistusta ja suodatusta, ja se tuskin on vaarallista, mutta siellä on myös kosteutta, joten varmistetaan sen kunto.
Puretun piipun alla oleva rakennus on niin huonossa kunnossa, että siitä on purkulupa. Kulmakadun puoleinen rakennus ei ole suojeltu, joten senkin voi purkaa. On myös mahdollista että neuvottelemme vielä jostain purkuoperaatiosta. Panimo on suojeltu kohde ja tarkoituksena säilyttää se mahdollisimman eheänä ja samalla uudistaa se suhteellisen kannattavasti. Näyttää, että lähes omakustannushintaan teemme sen käyttökuntoon. Tällä hetkellä rakennus ei ole edustavan näköinen ulospäin, joten kuitenkin jotain lyhyelläkin aikavälillä täytyy tehdä.
Mitä suunnitelmia rakennukseen on tehty?
Meillä on ollut panimon suhteen useampiakin suunnitelmia. Välillä suunniteltiin mm. loft-asuntoja, joiden sijoittumisesta neuvoteltiin museopuolen kanssa. Se olisi voinut onnistuakin, mutta toisaalta rakenteelliset ratkaisut olivat vaikeita. Lisäksi sen hetkisen näkemyksen mukaan Lahdesta ei olisi löytynyt loft-asuntojen ostajia, jotka kyllä olivat Helsingissä menneet kaupaksi.
Uusimpien suunnitelmien mukaan rakennukseen tulee liike- ja toimistotilaa, ravintoloita sekä tilat taidepanimolle, eli kaupungin kanssa edelleen neuvotellaan siitä 1000 neliön taiteilijatilasta. Siinä pallo on tällä hetkellä Lahdella. Puretun piipun ja rakennuksen tilalle rakennetaan todennäköisesti uudisrakennus ravintolalle tai sitten se jätetään kokonaan auki.
Minkälaista muuta toimintaa rakennukseen pyritään houkuttelemaan?
Olemme markkinoineet Malskia viime kesästä lähtien, lähestymällä muutamia satoja potentiaalisia yrittäjiä markkinointikirjeen avulla ja mukavasti väkeä on tiloihin ja suunnitelmiin käynyt tutustumassa. Tärkeää on että muu toiminta on toisiaan tukevaa, ettei siellä voi olla mitä tahansa. Pyritään tietynlaiseen profiiliin ja kokonaisuuteen, jossa olisi mm. mainos- tai arkkitehtitoimistoja ja muuta vastaavaa. Joka tapauksessa siihen on tulossa ravintolatilaa. Ei suinkaan keppanabaaria, joita on Lahdessa joka kadunkulmassa, vaan miljööseen sopivaa.
Milloin tämän on tarkoitus tapahtua?
Jos me saamme kaikki menemään niin kuin on suunniteltu, niin keväällä tai viimeistään kesällä alottaisimme rakennuksen remontoinnin. Tietenkin riippuu markkinatilanteesta ja siitä, mitä rakenteellisia haasteita tulee vielä vastaan.
