Artikkelissa lyhyitä poimintoja eteläisessä Lahdessa sijaitsevasta Nikkilän kaupunginosasta. Viime vuoden lopulla Nikkilästä julkaistiin kirja johon paneudun tässä artikkelissa. Jaan myös omia Nikkilä-kokemuksiani, mutta ensin pieni katsaus tuohon kirjaan.
Kaupunginosakirja
Loppusyksystä 2023 julkaistiin kaupunginosakirja Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi. Kirja on ”aikamatka Nikkilän kartanosta ja siitä muodostuneen asutusalueen historiasta nykypäivään, vireäksi ja suosituksi asuinalueeksi ja Lahden kaupunginosaksi.”
Kaupunginosakirjat ovat tärkeitä dokumentteja hahmottamaan alueen historiaa ja toimintaa, niin ulkopuolisille kuin sen asukkaille: entisille, nykyisille ja tuleville. Kirja kattaakin alueen historiaa näihin päiviin saakka, niin tallennetun tiedon kuin muisteluidenkin muodossa.
Myös paikallisesta kotiseutuhistoriasta yleisesti kiinnostuneille kirja on hyvä opus, johon kuuluvat alueen eri vaiheet sekä asukkaiden roolit näissä vaiheissa. Vaikka kirjassa esiintyvät nimet eivät juurikaan kertoisi ulkopuolisille lukijoille mitään, kirja valottaa asukasaktiivien toimintaa ja aikaansaannoksia, antaen tulevillekin asukkaille hyvän esimerkin alueen pitkästä ja ansiokkaasta historiasta.
Pieni loppusilaus oikoluvun suhteen olisi ollut paikallaan: kirjasta löytyy välilyönti-, ja muitakin pieniä lyöntivirheitä.
Kirjassa on mukavasti valokuvia ja karttoja tukemaan mm. haastatteluja. Sivuja kirjassa on 148. Kirjaa voi tiedustella kirjan toimittaneelta Anneli Peltokukalta.
Taustaa
Nikkilän historiaa lyhyesti, ja tässäkin tapauksessa lähteenä toimii Lahden Paikannimistö -kirja (Toim. Laapotti, 1994):
Nikkilä oli Lahden kartanon entinen sivukartano, joka sijaitsi ennen kylän paloa Keski-Lahdessa. 1634 talo mainitaan Lahden kylän talojen joukossa, vuodesta 1644 rälssi eli vapaatila.
Kapteeni Fellman osti tilan 1800-luvun lopulla ja litti sen Kartanon maihin. Talo sijaitsi Launeen ja Renkomäen lähellä. Nikkilän omakotitaloalue syntyi sodan jälkeen. Nimeä oli käytetty jo ennen sotaa.
Muistoja Nikkilästä
Tässä yhteydessä jakaa oman Nikkilä-muistoni.
Äitini vanhemmat asuivat Metsätiellä (vuodesta 1966 1990-luvun alkuun) ja heidätkin mainitaan sukunimeltä myös Nikkilä-kirjassa, joten alueella tuli 1980- ja 90-luvuilla vietettyä paljon aikaa. Asuimme tuohon aikaa Launeella. Ehkä kuitenkin Nikkilän pohjois- ja länsiosat tulivat paremmin tutuiksi kuten Sokeritoppa ja Launeen koulun ympäristö. Sokeritopalle tuli usein kiivettyä ja ihailtua maisemia. Erityisen tutuksi tuli myös Metsätien ja Orimattilantien (nykyisen Ajokadun) risteyksen Siwan valikoimat. Vielä 1980–90-luvuilla Tasangon tilan tontilla oli lehmiä, paikalla jossa nykyisin on Lähteen koulun urheilupaikat ja -kenttä. Kun isovanhempani muuttivat Nikkilästä keskustaan 90-luvun alussa, alue jäi vähemmälle huomiolle, mutta silti siellä tuli käytyä aika ajoin – ainakin läpiajomatkalla, esim. Renkomäkeen tai Ämmälään.
Nikkilään ”palasin” vasta vuonna 2016 kun olin työkomennuksella, jossa tehtävänä oli Launeen koulun sisätilojen purkaminen (kuva alla). Koulu tulikin hyvin tutuksi viikkojen aikana.
Kirjaesittely on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2024
