Tulevia Lahti-kirjoja

Kolmas ja viimeisin julkaisemani Lahti-kirja oli Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta, jonka julkaisin kuluvan vuoden maaliskuussa. Ensimmäinen Lahti-kirja oli Kotiseututatuoinnit: Lahti vuodelta 2019. Kirja esitteli vuosina 2013-14 käynnistämääni Kotiseututatuoinnit-hankkeen yhteydessä saatuja kuvia. Hankkeeseen liittyi valokuvanäyttely Lahden historiallisessa museossa syksyllä 2017. Näyttelyn ja kirjan valokuvat oli ottanut Mika Lintunen. Toinen valokuvakirjani keskittyi kaupunkikuviin ja Tunnelmia Lahdesta esitteli ottamiani valokuvia kolmelta vuosikymmeneltä.

Alunperin suunnittelin Lahti-valokuvakirjoista trilogiaa, joka sisältäisi em. Lahti-tatuoinnit ja Tunnelmia Lahdesta ja kolmantena julkaisisin Rautateiden Lahti -nimisen kirjan, joka nimensä mukaisesti koostuisi Lahden seudulta otetuista kuvista sekä lyhyistä artikkeleista rautatieharrastajan näkökulmasta. Kirjan suuren aineistomäärän vuoksi sen tekeminen on viivästynyt, niinpä olen ”siinä sivussa” toteuttanut muita kirjaprojekteja. Esimerkiksi Liikennemerkkejä Lahdessa syntyi ikään kuin Tunnelmia Lahdesta -kirjan sivutuotteena: en ollut aikonut sellaista julkaista, mutta liikennemerkkikuvia oli kertynyt sen verran, että aloin koostamaan aineistoa kirjaa varten.

Olen aloittanut jo jonkin aikaa sitten kolmen uuden Lahti-kirjan työstämisen. Kaksi niistä ovat jatkoa kuvakirjojen sarjalle ja todennäköisesti julkaisen ne vuoden kahden kuluttua. Tänä vuonna on kuitenkin tarkoitus julkaista Lahteen liittyvä kirjoituskokoelma. Siitä seuraavana.

Identiteettiä ja ideoita

Ajatus Lahdesta. Identiteettiä ja ideoita -kirja on kokoelma aiemmin julkaistuista Lahti-aiheisista teksteistä sekä erilaisista kaupunkiin liittyvistä ehdotuksista. Kirja noudattelee joillakin tapaa aiemmin julkaisemaani Kokoelma-kirjasarjaa, joihin keräsin pääasissa aiemmin julkaistuja eri tyylilajin kuuluvia juttujani sekalaisista aiheista.

Samanlaista ajatusta olen lähtenyt jalostamaan tulevan kirjan kohdalla. Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen Identeettiä sisältää mielipiteitä, pohdiskelua ja ehdotuksia kuin myös puhdasta fiktiota, mutta toisaalta vähän faktaakin. Monia tekstejä on höystetty huumorilla, joka toimii pateettisen pohdiskelun ja liiallisen vakavuuden vastapainona.

Kaikki tekstit on julkaistu tässä verkkolehdessä. Kirjassa julkaisupäiväksi olen merkinnyt blogin aikaleiman, toki monet artikkelit on julkaistu aiemmin joissakin muissa yhteyksissä kuten yhdistysten jäsenlehdissä. Kirjassa uudelleen julkaistavien juttujen sisältöön en ole puuttunut tai muuttanut niiden perusrakennetta, vaikka tuntuu että monien kirjoitusten sävy tai tyyli on hieman vanhentunut (omasta mielestäni). Päivitän tekstejä paremmin kirjaan sopivaksi.

Ideoita-osio sisältää kuusi erilaista ehdotusta tai visiota. Ne liittyvät Lahden kaupunkiin nimistön tai fyysisten rakenteiden ja rakennelmien kautta. Tosin Olet tässä -infotolppaa voidaan käyttää kaupunkiympäristössä missä päin maailmaa. Kirjassa esittelemiäni ideoita olen kerännyt ja julkaissut alunperin Tapio Kangasniemen ideoiman Lahtiwood-nimen alla, jonka nimisivustoa lahtiwood.com ylläpidämme. Sivustolta on muutakin rakantamiseen ja kaupunkikulttuuriin liittyvää aineistoa.

Kuvitukseksi olen valinnut Lahteen liittyvää tekemääni grafiikkaa, joka rytmittää tekstisisältöä. Aineistoon kuuluvat mm. postikortit, t-paidat, logot ja puutyöt, joista osa on nähtävillä verkkokaupassani. Valokuvat ovat tässä kirjassa vähemmistössä. Niitä on toki mukana, kuten neljän postikortin sarja sekä muutama kuva Lahti-tatuoinneistani. Valokuvia on myös pienoismalleistani, jotka liittyvät suoraan kirjan artikkeliin. Lisäksi Lahtiwoodin esittelyn yhteydessä on valokuvia.

Tunnelmia Lahdesta osat 2 ja 3

Kuten jo alussa mainitsin, julkaisin Tunnelmia Lahdesta -kirjan vuonna 2020. Sen ”sivutuotteena” syntyi liikennemerkkikirja, jonka julkaisin siis viime maaliskuussa. Puolestaan tämän kirjan tekemisen yhteydessä sain idean tehdä jatko-osan Tunnelmia Lahdesta -kirjalle. Samaan aikaan kun viimeistelin liikennemerkkikirjaa, aloin keräämään materiaalia tulevaa Tunnelmia Lahdesta -kirjan kakkososaa varten.

Pian huomasin että kuvia oli kerääntynyt sen verran, että yhden kirjan tarpeiksi niitä oli enemmän kuin tarpeeksi, joten päätin jakaa materiaalin kahdeksi kirjaksi. Eli työstäisin Tunnelmia Lahdesta -kirjasarjan ”Paluu tulevaisuuteen” -elokuvien tyylin, niin että ensin julkaistaan irrallinen ykkösosa, mutta sen jälkeen jatko-osat ovat tehty samaan aikaan.
Ensimmäinen jatko-osa todennäköisesti sisältää kolme teemaa joita ovat Muuttuvaa kaupunkikuvaa, Teollisuuden merkkejä ja Lahtea korkealta. Tuosta viimeisestä olen tehnyt myös videon joka on katsottavissa Lahtiwoodin YouTube-kanavalla. Toinen jatko-osa sisältänee teemat Rakennuksia ja katuja, Elinkeinoelämää ja Yksityiskohtia, rakennelmia ja luontoa. Nämä voivat vielä muuttua tekovaiheessa.

Aiottu Lahti-valokuvatrilogia on siis paisunut moneksi kirjaksi, ja sarjan kolmanneksi osaksi suunniteltu Rautateiden Lahti julkaistaan edelleen sarjan viimeisenä, mutta järjestysluku on vielä epävarma. Kirja on ollut jo pitkään ”työn alla”, mutta kuvien ja teemojen läpikäymistä lukuunottamatta en ole saanut muuta aikaiseksi. Toki olen kirjoittanut vuosien saatossa rautatieaiheisia tekstejä ja artikkeleita, joita olen julkaissut mm. Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n Topparoikka-lehdessä ja täällä Lahen Lehessä. Artikkeita on luettavissa rautateihin painottuvassa tulipyörä.fi-sivustollani.

Luonnonmukainen puisto osa 2

Julkaisin 22.5.2022 Lahen Lehessä artikkelin Luonnonmukainen puisto, jossa pohdiskelin tarvetta kaupunkiin perustettaville (puoli)luonnonmukaisille puistoille. Tämä kirjoitus on epäsuoraa jatkoa aiheelle.

Tein 12.5.2024 keväisen pyöräretken, joka suuntautui entisen Polttimon alueelle, Mukkulan ratapihan likelle ja Joutjoen rannoille. Joutjoen ja radan välisellä alueella nykyisen oppilastalon ja Mukkulankadun välissä oli käynnissä maisemointityöt. Aivan joen varteen oli rakennettu pieniä polkuja sekä asennettu penkkejä. Paikalle tulee Niemen kampuspuisto.

Kuljin joen pohjoisreunaa ja kävin kurkkimassa aitojen toiselle puolelle. Laatikkohtehtaankadun varressa entisen tiilitehtaan alueelle Joutjoen pohjoispuolelle huomasin metsäkaistaleella pienen lammen. Tätä en ollut aiemmin huomannut vaikka alueella on tullut ”pyörittyä” kovinkin tiuhaan.

Vuoden 1960 ilmakuvassa näkyy parhaillaan käynnissä oleva tiilitehtaan vesialtaiden täyttö. Alueelle nousikin myöhemmin muuta teollisuutta, ja metsittyi niiltä osin joissa ei ollut rakennuksia tai paikoitusalueita.

Joka tapauksessa tämä pieni lampi oli syntynyt ilmeisesti vahingossa, sitä ei ole merkitty Lahden karttapalvelun karttoihin, se näkyy ainoastaan ilmakuvissa. Vielä vuoden 2014 ilmakuvassa näkyy että paikalla tehdään maansiirtotöitä, ja vesistö ilmaantuu vasta toukuussa 2017. Tai että vesistö on syntynyt kevään aikana. En ole varma kuivuuko tuo pieni vesistö kesällä, ainakin heinäkuussa 2021 ehkä jonkilaisia merkkejä vedestä. Tämä pieni ”metsälampi” oli kevätretken mukava yllätys.

Lampi kuvattuna Mukkulan ratapihan suuntaan, puiden takana näkyy uusin kerrostalo.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Paskurinoja 10.7.2022
Luonnonmukainen puisto 22.5.2022
Launeen sorsalampi 8.5.2022
Kevätretki Hennalaan 11.5.2022




Museojunakalustoa liikenteeseen (sis. video)

Lahden seudun tulevista museojuna-ajoista tiedotettiin tällä sivulla muutamia päiviä sitten. Kevään ensimmäisissä ajossa oli kyseessä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ja Sinisten vaunujen ystävät ry:n yhteistyöstä, joista jälkimmäinen toimi liikennöitsijänä. Ainutlaatuiseksi matkasta teki Topparoikan omistamat ja kunnostamat puukoriset vaunut. Lähiliikennevaunu (Ei 22319) ja konduktööri-/matkatavaravaunu (Fo  22547) olivat ensimmäistä kertaa matkustuskäytössä sitten vuoden 1987 (jutun lopusta löyty video ajosta). Voidaankin todeta että tapaus oli varsin historiallinen.

Ajot linkittyivät Lahden messukeskuksessa järjestettävään vanhojen ajoneuvojen Classic Motorshow -tapahtumaan, jossa Fo-vaunu seisoi esittelyvaununa Salpausselän seisakkeella ja Ei-vaunu toimi yleisöjunan toisena matkustusvaununa Lahden ja Heinola välisellä osuudella.

Lahtelaiset rautatieharrastajat olivat pelastaneet molemmat vaunut 1990-luvulla romutukselta ja tuolloin ne sijoitettiin Mytäjäisen veturivarikolle, Topparoikan toimitilana toimineen vesitornin läheisyyteen. Vaunuja kunnostettiin vuosien saatossa kunnostettu, mm. Fo:n runko korjattiin vuonna 2008.

Vaunut siirrettiin Lahden varikolta vuonna 2015 Topparoikka-yhdistyksen nykyisten tilojen yhteyteen Vierumäen asemalle, missä niiden kunnostaminen liikennöintikäyttöön tapahtui pääasiassa vuodesta 2020 lähtien tähän kevääseen saakka. Projektin läpiviemisiksi tarvittiin aktiivisten harrastajien tekemää talkootyötä satojen tuntien edestä. Hanketta vauhditti eteenpäin Päijänne Leaderin myöntämä hankeavustus, jolla kustannettiin mm. materiaalit ja vaunujen vaativat ammattityöt.

Kulttuurihistoriaa

Konduktöörivaunu eli tuttavallisesti ”ÄfOo” on toiminut vuosien aikana Topparoikan esittelyvaununa varikon Rautatiepäivä-tapahtumissa. Toistaiseksi viimeisen kerran se toimi esittelyvaununa vuonna 2009, jolloin se mm. keväällä siirrettiin VR:n toimesta yhdessä Risto-höyryveturin eli Tr1 1047:n kanssa muutamia satoja metrejä varikolta Salpausselän seisakkeelle Classic Motorshow -tapahtumaan (kuva Jarno Piltti / vaunut.org). Nykyisin kyseinen muistomerkkihöyryveturi on Lohjalla.
Ei-vaunu on toiminut mm. elokuvanäytösvaunua em. rautatietapahtumissa.

Tka7-vetoinen juna on saapunut Heinolasta Vierumäen asemalle 4.5.2024, josta matka jatkuu kohti Lahden Salpausselän seisaketta. Mukana on Topparoikan kaksi puuvaunua.

Kunnostetut ja liikennekelpoiseksi todetut puuvaunut ovat todellinen taidonnäyte lahtelaisten rautatieharrastajien toiminnasta säilyttää ja edistää suomalaista rautatiekulttuuria. Erityiseksi hankkeen tekee sen, että vaunut ovat nimenomaan tarkoitettu liikennekäyttöön, ei pelkiksi seisoviksi museoesineiksi. Liioittelematta voisi todeta, että vaunujen liikkeellesaanti on merkittävä tapahtuma rautatie(harrastus)kulttuurin kannalta niin paikallisesti, seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Aiemmin 1990-luvulla lahtelaiset kunnostivat Efi-vaunun, joka toimii nykyisin VR:n kokoaman Valtteri-museojunan kahvilavaununa sekä em. Risto-veturin, joka on uudella omistajalla Lohjalla.

Lisäksi Topparoikalla on ollut jo pitkät perinteet museojuna-ajojen järjestämisestä. Ajot ovat tulleet tutuksi Lahden seudun säännöllisesti jo vuodesta 2007. Topparoikan oman liikuteltavan kaluston kyydistä päästiin nauttimaan toden teolla 4.5.2024 kun vaunut otettiin matkustuskäyttöön 37 vuoden tauon jälkeen.

Junan vetokalustona oli SVY:n kaksi Tka7-ratakuorma-autoa ja mukana myös teräskorinen ns. sininen vaunu (Ein-vaunu). Kalusto oli saapunut perjantai-iltana Vierumäelle, josta varsinainen matkanteko alkoi lauantaiaamuna kohti Heinolaa (kuva Jonne Seppänen / vaunut.org). Heinolasta matkattiin takaisin Lahden aseman kautta Salpausselän seisakkeelle. Seisakkeelle jätettiin toinen Tka7 sekä Fo näyttelyvaunuksi Lahden messukeskuksessa järjestettävän Classic Motorshow -tapahtuman yhteyteen. Tämän jälkeen loppuroikka kävi yleisöajona Heinolassa, josta se palasi Salpausselälle. Sieltä koko kalusto ml. Topparoikan vaunut, siirtyivät SVY:en kaluston mukana Hyvinkäälle.

Päivä sujuikin em. suunnitelmien mukaan ja Salpausselän seisakkaan laiturilla oli mukavasti vilskettä. Topparoikan vaunut saivat näin kasteensa uusina vanhoina vaunuina, ja ovat parhaillaan Hyvinkäällä odottamassa uusia museojunakoitoksia.



Lisätietoja:

Museojunalla Heinolaan
Sinisten vaunujen ystävät ry
Ei-vaunu (Topparoikan sivu)
Fo-vaunu (Topparoikan sivu)
Museojuna-ajot Lahdessa (tulipyörä.fi-sivusto)


Kirjoittaja on Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n (rivi)jäsen

Tulevia museojuna-ajoja

Tänä kesänä on jälleen mahdollisuus nauttia nostalgisesta Lahden ja Heinolan välisestä rataosuudesta museojunan kyydissä. Näillä näkymin kesän ajoissa nähdään dieselveturikalustoa ja monipuolinen museojunavaunusto 1950-80-luvuilta. Järjestäjänä toimii Museojunalla Heinolaan, ja ajoja Lahden ja Heinolan välillä on ainakin lauantaina 4.5. ja 13.7.2024.

Lauantaina 4.5. järjestetään yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ja Sinisten vaunujen ystävät ry:n kanssa museojuna-ajot Lahden Classic Motorshow -tapahtuman yhteydessä. Kalustona museaalinen ratakuorma-auto ja sininen pikajunavaunu pehmeillä penkeillä, sekä Topparoikka ry:n 1950-luvun museovaunut.

Juna lähtee lauantaiaamuna 4.5. Heinolasta klo 9.03, pysähtyy Vierumäellä ja Lahden rautatieasemalla ja jatkaa suoraan Salpausselän seisakkeelle Classic Motorshow -tapahtuma-alueelle. Takaisin juna lähtee klo 12.50 ja on Heinolassa 14.21. Junan kyytiin pääsee myös vaikkei haluaisi osallistua Classic Motorshow’n, vanhoja autoja voi ihailla maksutta myös Suurhallin parkkipaikalla.

Museojunaretkelle voi lähteä myös Classic Motorshow -tapahtumasta. Juna lähtee Lahdesta Salpausselän seisakkeelta klo 12.50, rautatieasemalta 13.20. Paluu Lahden asemalle klo 16.11 ja Salpausselälle 16.35.

Junaa liikennöi Sinisten vaunujen ystävät ry. Lisätietoja mm. lipuista Topparoikan sivuilta.

Topparoikan kunnnostama EI-tyyppinen lähiliikennevaunu, nk. ruskea vaunu 1950-luvulta.

Paikalliskirjallisuutta

Lahdessa julkaistaan aika ajoin tasokasta ja mielenkiintoista kotiseutukirjallisuutta, ja seuraavana esittelyssä neljä hiljattain julkaistua kirjaa. Järjestyksessä ensimmäisenä on Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon julkaisema Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja. Kirja on julkaistu jo vuonna 2007, joten kyseessä on toinen painos.
Päijät-Hämeen Tutkimusseuran perinteinen vuosijulkaisujen sarja jatkui syksyllä: tasokkaana kuten tähänkin saakka, ja nyt myös kovakantisena. Monipuolinen teos kertoo Lahden teatterin vaiheista.
Viime syksynä julkaistiin myös Nikkilän ”kaupunginosakirja”. Kirja kertoo Nikkilän vaiheista, tapahtumista ja henkilöistä. Sen on toimittanut Anneli Peltokukka.
Sauli Hirvonen julkaisi maaliskuussa kirjan liikennemerkeistä ja niiden käytöstä Lahdessa.

Lahtelaisen lukukirja / Hannu Kivilä
Lahti-Seura ry ja Lahden kaupunginmuseo, 2024

Vuonna 2007 julkaistu Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja myytiin suhteellisen nopeassa ajassa loppuun, ja sittemmin siitä on tullut tasaiseen tahtiin kyselyjä. Kirjan kustantajina ovat edelleen Lahden kaupunginmuseo ja Lahti-Seura.

Uusinta painosta on edelliseen verrattuna täydennetty maltillisesti. Tärkeimpiä tapahtumia on lisätty, sekä muutama asiavirhe korjattu. Lisätyn tiedon tärkeimpinä tietolähteinä ovat olleet internet ja paikalliset sanomalehdet.

Lahtelaisen lukukirja sisältää aiemmin monessa eri yhteydessä julki tuotua faktaa tiivisteltynä ja ryhmiteltynä kätevään muotoon. Kivilä on kahlannut läpi melkoisen määrän Lahdesta vuosikymmenien mittaan kirjoitettua ja yhdistänyt olennaisimmat palat tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Näitä kokonaisuuksia on kansien välissä toista sataa, ryhmiteltyinä mm. katuihin, kaupunginosiin, rakennuksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin.

Tekstiä on elävöitetty valokuvien sijasta Kivilän piirroksilla sekä vanhoilla ilmoituksilla ja mainoksilla. Kirjan eräänä innoittajana on ollut 1960-luvulla ilmestynyt Olli Järvisen Lahti ennen meitä, sekä lukuisat kävelyretket, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen milloin mihinkin Lahti-aiheiseen asiaan.

Kokoelma on toteutettu mahdollisimman monipuolisesti kaikkia menneitä vuosikymmeniä tasapuolisesti kunnioittaen. Kirja ei halua ottaa kantaa, eikä se arvostele menneitten sukupolvien tekemisiä – siitä huolimatta antoisia lukuhetkiä.

Vuonna 2015 Kivilä julkaisi Lahtelaisen sanakirjan, ja suositusta kirjasta on otettu jo kolme painosta.

Teksti: Lahti-Seura

Liikennemerkkejä Lahdessa – ja muita havaintoja teiden varsilta / Sauli Hirvonen
Pekka Productions, 2023

Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen on laatinut muutamia varsin mielenkiintoisia omakustanteita, joissa hän on tutkaillut Lahtea hieman tavanomaisesta poikkeavammista kuvakulmista. Uusin kirja käsittelee kaupunkia liikennemerkkien näkövinkkelistä. Aihe on yhtä aikaa sekä hauska että mielenkiintoinen. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee mm. se, että Hirvosella on liikennemerkkeihin monta näkökulmaa: joissakin kuvissa on pääosassa selvästi merkkejä enemmän sommittelu tai tunnelma, joissakin kuvissa korostuu puolestaan liikennemerkin ikä ja kunto, tai esimerkiksi lisäkilven persoonallinen, jopa hymyä nostattava teksti. Muutamissa kuvissa havisee koskettavalla tavalla patina ja historia. Kirja osoittaa, että värikkäät liikennemerkit tekstikilpineen ovat samalla tavalla osa elävää kaupunkikuvaa kuin esim. mainostaulut tai liikkeiden valomainokset ja nimikyltit logoineen.

Vaikka kirjan pääpainotus on vuosina 2005-23 otetuissa valokuvissa, on sivuilla paljon tietoa myös Lahden liikenneväylien historiasta ja mielenkiintoisista yksityiskohdista, sekä liikennemerkkien varhaisvaiheista ja yleistymisestä. Hirvonen pohtii myös liikennemerkkien tulevaisuutta nyt, kun tekoäly on tekemässä kovasti tuloaan. Sivuilta löytyy myös muutamia liikenteenohjaukseen liittyviä yksityiskohtia, jotka kiireiseltä kulkijalta saattaa jäädä huomaamatta. 180-sivuinen kokonaisuus on visuaalisesti ja taitollisesti hyvin toimiva, ja laadukkaat tekstiosat täydentävät siitä oivallisen tietopaketin etenkin Lahden liikennehistoriasta kiinnostuneille.

Teksti: Hannu Kivilä

Näyttämöillä – Vuosisata teatteria Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry, 2023

Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2023 keskittyy maakunnalliseen teatteritoimintaan. Kirja valottaa kattavasti teatteriverkostoa, johon kuuluvat niin ammattilaiset kuin harrastajat sekä alan opiskelijat ja taiteilijat. Kirjassa painotetaan myös sitä seikkaa, miten harrastustoiminta ja koulutus ovat olleet alueellisia vahvuuksia.

Kuten odottaa saattaa, kirjan sisältö on tutkimusseuran linjan mukaisesti laadukasta, ansiantuntevaa ja runsasta. Sisältö on jaettu seitsemään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään historiaa, toisessa käydään läpi vaikuttajia. Kolmannessa puidaan näyttämösuhteita ja neljännessä johtamista ja hallintoa. Viides osio kertoo koulutuksesta. Kuudennessa ruoditaan kesäteattereita ja seitsemännessä esitellään harrastajateattereita ja seurantaloja.

Vuosikirja on järjestyksessään 36. Sivuja kirjassa on 243 ja se on kovakantinen. Kirjoittajia on yhteensä 31 ja kirjan ovat toimittaneet Helena Ahonen, Stina Saanila ja Timo Taulo. Kirjaa saa suoraan tutkimusseuralta.

Vuonna 2023 Lahden kaupunginteatteri täytti sata vuotta ja Paavolan teatterirakennus 40 vuotta.

Teksti: Sauli Hirvonen

Nikkilä – Kartanosta Lahden kaupunginosaksi
Nikkilän asukas- ja omakotitaloyhdistys ry, 2023

Loppusyksystä 2023 julkaistiin kaupunginosakirja Nikkilästä. Kirja on ”aikamatka Nikkilän kartanosta ja siitä muodostuneen asutusalueen historiasta nykypäivään, vireäksi ja suosituksi asuinalueeksi ja Lahden kaupunginosaksi.”

Kaupunginosakirjat ovat tärkeitä dokumentteja hahmottamaan alueen historiaa ja toimintaa, niin ulkopuolisille, kuin sen asukkaille: entisille, nykyisille ja tuleville. Kirja kattaakin alueen historiaa näihin päiviin saakka, niin tallennetun tiedon kuin muisteluidenkin muodossa.

Myös paikallisesta kotiseutuhistoriasta yleisesti kiinnostuneille kirja on hyvä opus, johon kuuluvat alueen eri vaiheet sekä asukkaiden roolit näissä vaiheissa. Vaikka kirjassa esiintyvät nimet eivät juurikaan kertoisi ulkopuolisille lukijoille mitään, kirja valottaa asukasaktiivien toimintaa ja aikaansaannoksia, antaen tulevillekin asukkaille hyvän esimerkin alueen pitkästä ja ansiokkaasta historiasta.

Pieni loppusilaus oikoluvun suhteen olisi ollut paikallaan: kirjasta löytyy välilyönti-, ja muitakin pieniä lyöntivirheitä.

Kirjassa on mukavasti valokuvia ja karttoja tukemaan mm. haastatteluja. Sivuja kirjassa on 148. Kirjaa voi tiedustella kirjan toimittaneelta Anneli Peltokukalta.

Teksti: Sauli Hirvonen


Kirjaesittelyt on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2024