Tervetuloa Vesijärvelle!
Pinnallinen esittely aina ajankohtaisesta Vesijärvestä ja sen rannoista.
Vesijärven rantaa ratapenkalta
Vesijärvi puhtaaksi
Vesijärvi on ollut viime aikoina voimakkaasti esille sen tilan huonontumisen takia. Aikoinaan Vesijärvi tunnettiin kirkasvetisenä ja runsaskalaisena, mutta teollisuuden ja asutuksen lisääntyessä, järveen lasketut jätevedet kuormittivat herkkää järveä. Etenkin 1970-luvulla järvi oli todella huonossa kunnossa. Järven tila parani pikkuhiljaa kohdistettujen toimenpiteiden ansiosta, mutta vasta vuonna 1987 aloitetulla Vesijärvi-projektilla saatiin lupaavia tuloksia. Projekti tähtäsi järven pelastamiseksi ja sen ansiosta veden laatu paranikin huomattavasti 1990-luvulla.
Yksittäiset hankkeet eivät kuitenkaan riittäneet pitkällä aikavälillä vaan tarvittiin pitkäjänteistä työtä Vesijärven hyväksi. Vuonna 2006 perustettiin Vesijärven Ystävät ry, jonka tarkoituksena on ylläpitää Vesijärven suojeluhenkeä yhteisillä tavoitteilla. Lisäksi jatkuvan seurannan ja hoidon koordinoimiseen perustettiin Vesijärvisäätiö vuonna 2007, jonka synnyttämä Puhdas Vesijärvi -kampanja herätti laajaa huomiota Vesijärven tilasta. Säätiö kanavoi rahoitusta Vesijärviohjelman mukaisiin vesihoidon toimenpiteisiin ja tutkimukseen.
Vesijärvi-tietopaketti Vesku.net-sivuilla sekä Wikipediassa.
Pikku-Vesijärven iltaidylliä
Pikku-Vesijärvi
Pikku-Vesijärvi syntyi vuonna 1869 kun Pietarin radalta rakennettiin pistoraide Kariniemessä sijainneeseen sahalle. Rataa varten rakennettu ratapenkka halkaisi lahden ja näin synnytti pienen Vesijärven. Aikoinaan järvi ulottui lähes Lahden kartanolle saakka, mutta Vesijärven pintaa laskettaessa 1800-luvulla ja täytön takia rantaviiva vetäytyi useita kymmeniä metrejä.
Pikku-Vesijärven tilanne huonontui etenkin niinä muutamana vuosikymmenenä (1919-1931), kun Pikku-Veskuun johdettiin kaupungin jätevesiä puhdistamattomina, kuormittaen järven haisevaksi likalammeksi ja kuten edellä mainittiin, likavedet vaikuttivat koko Vesijärven kuntoon.
Vuonna 1998 vesialue tyhjennettiin ja sen pohja ruopattiin liejusta. Samalla järveen istutettiin arvokaloja ja muutaman vuoden ajan Pikku-Vesijärvessä toimi kalastuspuisto Vonkale.
Järven täyttämistäkin on ehdotettu, mm. sen jälkeen kun Kartanon maat, mukaanlukien Pikku-Vesijärvi liitettiin kaupunkiin monimutkaisen prosessin jälkeen viimein vuonna 1924.
Suurisuuntaisissa kaavasuunnitelmissa Pikku-Vesijärven seutu oli täytetty ja paikalla rakennuksia, mutta näitä suunnitelmia ei muutamia yksittäisiä kohteita lukuunottamatta toteutettu ja 1940-luvulla lammen ympäristöä suunniteltiin virkistyskäyttöön, jota se on tänä päivänäkin.
Jalkarannantien varrella ennen viime vuosisadan puoliväliä sijainnut Myllykylä-niminen talorykelmä purettiin puiston ja urheilupaikkojen tieltä. Nykyään niillä paikoin sijaitsee urheilutalo. Aluetta kehitettiin avoimeiksi urheilupuistoksi joka sai nimensä Kisapuisto: Puistoon rakennettiin jalkapallostadion joka valmistui Helsingin olympialaisiin. Stadionilla pelattiin kolme ottelua.
Pitkään Kariniemen puoleisella rannalla toimi Karirannan kesäteatteri, mutta säännölliset esitykset lopetettiin vuonna 2005. Katsomorakenteita on myöhemmin hyödynnetty mm. musiikkiesityksissä.
Pikku-Vesijärven kaupunkin puoleiseen päähän rakennettiin vuonna 1997 Lahti Energian toimesta Pohjoismaiden suurin musikaalinen suihkulähde eli tuttavallisesti vesiurut.
Lammella on myös ”Vauhtia” patsas, joka sijaitsi kauppatorilla, mutta siirrettiin Pikku-Vesijärveen vuonna 1962. Patsaan on suunnitellut Oskari Jauhiainen.
Pikku-Veskusta lisää Vesku.net ja Perhorasia-nettisivuilla sekä Wikipediassa.
Ratapenkka
Teollisuuden väistyttyä kaupungin rannoilta, vanha ratapenkka sai uudet käyttäjät kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Tätä edesauttoi vuonna 1994 satamaan johtavien raiteiden vahingossa suoritettu purku. Matkailua ja yleisötapahtumia palvelevan rautatien palauttaminen on ollut esillä vielä nykyäänkin.
1990-luvun lopulla ratapenkkaa levennettiin ajoratasuunnitelmien takia, mutta autoliikenteen siirtämiseksi penkalle myöhemmin luovuttiin. Aiheesta lisää mm. täällä.
Talvi-ilta hiljentää Vesijärven sataman
Satamat
Puhuttaessa Vesijärven satamasta tarkoitetaan nimenomaan Lahden satamaa, joka 1980-90-lukujen taitteessa vapautui teollisuuden ikeestä lahtelaisten käyttöön. Alueen avautumisen laajuudesta tai sen suppeudesta on esitetty myös kritiikkiä runsaan rantarakentamisen johdosta, mutta itse satama on saanut kiitosta lahtelaisten olohuoneena, maankuulusta Sibeliustalosta puhumattakaan. Vanha Vesijärven asema on nykyään kahvilana ja vanhan makasiinin viereen rakennettu toinen makasiini, toimivat satamatapahtumien pitopaikkoina.
Sibeliustaloa vastapäätä sijaitsevassa vanhassa tiilisessä tulitikkutehtaassa järjestetään puuarkkitehtuuriin liittyviä näyttelyitä Pro Puun toimesta ja sataman ympäristöön rakentuva puuarkkitehtuuripuisto on herättänyt huomiota, etunenässä Piano-paviljonki Ankkurin rannalla. Puisto täydentynnee vielä tulevaisuudessa mm. Kariniemen rinteeseen sijoittuvalla levähdystasanteella.
Lahden satamassa Vesijärvi on toiminut myös kiistellyn ja kiitellyn F1-veneiden osakilpailun pitopaikkana vuosina 2008 ja 2009.
Lahden kaksi muuta satamaa Teivaan ja Niemen satamat palvelevat veneilijöitä ja molemmissa on myös caravanaripalvelut vierasveneilijöille. Teivaan satama sai oman ravintolansa satama-alueen kunnostuksen yhteydessä. Niemen satamassa palvelut ovat monipuolisemmat ja se on ainoa satama josta veneilijät saavat polttoainetta. Myös kalastajien tarpeet on huomioitu.
Lisää satamista kertoo Wikipedia ja Lahti Travel sekä Lahden kaupungin nettisivut.
Teivaan sataman ravintola
