Nostalgiakino jatkuu

Nostalgiakino käynnistyi elokuvaharrastajien toimesta alkuvuonna 2015 paikallisessa Kino Iiris -elokuvateatterissa. Lyhytfilmien sarja käynnistyi kolmella eri teemalla, jotka esitettiin jokaisen kuun viimeisenä sunnuntaina tammi-maaliskuussa. Ensimmäinen teemanäytös keskittyi presidentti Kekkosesta kuvattuihin arkistofilmeihin, näytös toteutettiin yhteistyössä UKK-arkiston kanssa.
Yhdeksi vakiintuneeksi teemaksi on muodostunut rautatieaihe, joihin liittyviä filmejä esitettiin Kiskojen viemää -nimen alla jo ennen Nostalgiakinoa. Kino Iiriksessä vuonna 2012 aloitettu Lahti-filmien näytösten sarja on ollut erittäin suosittu, ja tärkeä osa myös Nostalgiakinon ohjelmistoa. Muita aiheita ovat  mm. valistusfilmit sekä katsaukset 60-luvun Suomeen postiautoreittien kautta. Nostalgiakinoon on vapaa pääsy, ja väliajalla katsojia on palvelee kahvio.
14718850_1764588643780259_4571661640942600401_n

Ohessa tulevista näytöksistä kaudella 2016-17.

30.10.2016 Satamien valot ja sisävesien kaunottaret Nostalgiakinon syksyn ensimmäisessä näytöksessä sukelletaan satamien tunnelmaan. Murretaan jäätä ja tehdään sisävesiristeily valkokylkisellä sisävesihöyrylaivalla sekä piipahdetaan kokemassa aitoa risteilytunnelmaa Tallinnan laivalla.
27.11. Bussimatkalle Neuvostoliittoon Toisessa näytöksessä ylitetään itäraja ensimmäisten joukossa. Tutustutaan erilaisiin neuvostoturismin muotoihin, suomettumista tai kekkosta ei voida tässä näytöksessä välttää.
29.1.2017 Kiskojen viemää VI Vuoden pimeimpänä hetkenä on jälleen aika virittäytyä rautatienostalgiatunnelmaan. Jo kuudes nostalgiakinon rautatiefilmi näytös järjestetään yhteistyössä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa. Mukana jälleen menneiden vuosikymmenten tuokiokuvia kiiltäviltä kiskoilta
26.2. Mäkimontusta Lahen betonin huipulle Ensi vuonna nautitaan taas Lahden MM-kisa huumasta. Nautitaan menneiden kisojen tunnelmista montusta betonimäen huipulle. Lahti by night.
26.3. Kohteena kuu 1960-luvun lopulla elettiin Suomessakin kuumaniaa, joka huipentui Apollo 11:n kuulentoon heinäkuussa 1969. Maaliskuun näytöksessä odotellaan kuukävelyä kuustudiossa ja katsellaan Juri Gagarinin edesottamuksia.

Lisätietoa ohjelmistosta Nostalgiakinon Facebook-sivulta.

Pienoisrautateitä rakentamaan osa 3

Ikuisuusprojektini eli pienoisrautatien rakentaminen saa tuulta alleen ainakin kerran vuodessa, kun Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät järjestetään. Edellisestä pienoisrautatie-päivityksestäkin on jo vierähtänyt kolmisen vuotta.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry osallistuu joka vuosi tapahtumaan (ainakin oman muistikuvan mukaan) ja pääpaino on yhdistyksen kerhoradan esittelyssä. Samalla toki tehdään maltillista ”käännytystyötä” ja mahdolliset messuilla liittyneet uudet jäsenet ovat aina mieleen, jo yhdistyksen jatkuvuuden kannaltakin.
Messuista voi nauttia henkilökohtaisellakin tasolla, pääsee samalla katselemaan ja hypistelemään pienoisrautatietarjontaa.

Vantaa Areenan pienoisrautatietarjontaa.

Vantaa Areenan pienoisrautatietarjontaa.

Tänä(kin) vuonna tapahtuma järjestettiin Vantaalla Energia Areenalla Suuri Snadi -nimellä. Tapahtuma on kaksipäiväinen, mutta itse osallistui vain lauantaina. Tapahtumassa on siis tarjolla paljon muutakin kuin pienoisrautateitä, muita pienoismalleja, autoja ja dioraamoja sekä nukkekoteja.

Tapahtuman (rautatie)tarjonta tulee aina käytyä tarkkaan läpi. Usein ajattelen etten tarvitse mitään, mutta lopulta houkutus kasvaa liian suureksi, ja aina löytyy jotain olennaista jota tulevasti rautatiemiljööstä puuttuu. En tänäkään vuonna ajatellut asiaa sen tarkemmin, vasta kun olin notkuvien hyllyjen äärellä.
Koska kyseessä on rautatien ”varteen” kasvanut kylä, ja muodostakseen kylän, alue tarvitsee tiettyjä perusrakenteita. Tällaisia olen jo aiemmin hankkinut ja ne ovat pääasiassa asuinrakennuksia. Tapahtuman jälkeen kävin kylää ajatuksissani läpi ja totesin, että kaikki muut ”pakolliset” rakennukset puuttuvat edelleen, vaikka olin luonut mielikuvan, että hallussani oli jo suurin osa rakennuksista.
Puuttuvia rakennuksia ovat mm. rautatieasema, tavara-asema tai -makasiini, tehdasrakennus tai useampi, huoltoasema ja kirkko. Lisäksi kylä tarvitsee muita pienempiä rakennuksia sekä muita rakenteita. Niihin paneudun vasta kunhan muu kokonaisuus hahmottuu. ”Materiaalia” tulee kuitenkin hankittua sitä mukaan, mitä on saatavilla.
Tarkkaa suunnitelmaa en ole edes laatinut ja sekin orastava suunnitelma elää jatkuvasti.
20161023_174259Yllä olevassa kuvassa on kahden viime messuvierailun hankintoja.
Oikealla olevan Kibrin valmistaman (post)modernin varastorakennuksen ostin viime vuonna. Sen takia, sillä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, mikä ei sovi idylliseen, kenties historiallisesti arvokkaaseen kylämaisemaan.
Vasemmanpuoleiseen hankintaan ei liity sen suurempaa filosofiaa: se sopii hyvin teollisuusalueelle. Samassa yhteydessä ostin aitaa, jonka sopii hyvin rakennuksen ympärille.

Ostin myös veljeltäni erilaisia sirotteita, nurmea, kiveä, yms. Ne ovat alunperin tarkoitettu 1:35-kokoisille malleille, mutta sopii myös pienemmille mittakaavoille.

Uusimmasta hankinnasta innostuneena raivasin työpöytä länsipäätyyn tilaa, jotta voisin ”hiljaisina” hetkinä vähän sutia maalia rakennusten pintaan. Katsotaan mitä tapahtuu ja millä aikataululla. Seuraava raportti sitten kun on jo kerrottavaa.

Lahtelaisia hakuteoksia

Lahdesta on julkaistu mielenkiintoisia hakuteoksia, joista nyt esitellään neljä kirjaa ja yksi nettisivusto. Kirjoista kaksi on tutkijoiden aikaansaannoksia, kaksi muuta kotiseutuharrastajan käsialaa. Internetissä julkaistava wiki on vapaasti muokattavissa.

Lahden paikannimistö
Marjukka Laapotin toimittama ja Lahden kaupungin kustantama Lahden Paikannimistö on omasta mielestäni yksi kiinnostavimmista Lahdesta julkaistuista teoksista. Kirjassa selvitetään miten Hollolan Lahden kylän kehittyminen nykyaikaiseksi on vaikuttanut nimistöön, millä perusteilla kadut saavat nimensä, mistä nimiä saadaan. Kirja sisältää myös kaupunginosien, puistojen yms. nimien selitykset. Kirja on ilmeisesti loppuunmyyty jo aikaa sitten ja toivottavaa olisi, että nyt kuntaliitoksen myötä, kirjasta saataisiin vielä joskus uusi laitos.

Lahti-käsikirja
Lahden kaupungin 100-vuotisjuhlavuonna julkaistu Lahti-käsikirja on kattava, muttei suinkaan raskas teos. Juhani Pihlajan toimittamassa kirjassa on yhdistetty tilastoaineistoa ja perustietoja Lahden kehityksestä. Kaikille ”nippelitiedon” ystäville.
Myös tämän kirjan kohdalla toivoo, että kirjasta julkaistaisiin päivitetty laitos.

Lahtelaisen lukukirja ja sanakirja
lahtelaisensanakirja_kansi
Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon yhteistyössä julkaisemat Hannu Kivilän Lahtelaisen lukukirja ja Lahtelaisen sanakirja ovat helposti lähestyttäviä teoksi. Lukukirja julkaistiin vuonna 2007, ja yhä edelleen sille tuntuu olevan kysyntää. Lukukirjassa käydään erilaisia Lahteen ja lahtelaisuuteen liittyviä käsitteitä. Kivilä on tehnyt kirjaan myös kuvituksen. Sanakirja julkaistiin joulun alla vuonna 2015. Kirja on nimensä mukaisesti sanakirja, joka kertoo kaupungista asioita lyhyesti ja ytimekkäästi. opus keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin asioihin kuten esimerkiksi henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun. Lahtelaisen sanakirja toiminnee eräänlaisena jatkumona Lahtelaisen lukukirjaan. Sanakirjasta ja lukukirjasta enemmän Lahti-Seuran nettisivuilta. Molempia kirjoja on saatavilla edelleen mm. elokuvateatteri Kino Iiriksestä, Hämeen Heimoliiton verkkokaupasta ja Lahden museokaupasta.

Päijät-Häme-wiki
Päijät-Häme-wiki avattiin Häme-wikin innoittamana vuonna 2013. Sivulle kerätään Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluviin paikkakuntiin liittyvää aineistoa. Wiki sisältää alueen asioita, tapahtumia, historiaa, henkilöitä ja kulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Käyttäjätunnuksen avulla sivulle voi luoda uusia artikkeleita, täydentää jo aloitettuja sivuja ja liittää sivuille kuvia, Google Maps -karttoja sekä YouTube- ja Google-videoita.

Varikolla tapahtuu

Lahden Mytäisten varikkoalue on vihdoin saamassa asemakaavan. Vuonna 2015 Senaattikiintöistöt myi alueen yksityishenkilölle Vuoden 2016 aikana keltainen asuntokasarmi ja koulu sai uudet vuokralaiset. Myös vesitorni on saneerattu asunnoksi.

Oheisella videolla tunnelmia talvelta 2013-14, jolloin varikon raiteilla oli vielä tuolloin Topparoikan kunnostamaa museojunakalustoa. Kalusto siirrettiin marraskuussa 2015 Vierumäen asemalle hyöryjuna-ajon yhteydessä. Lahden oma Risto-höyryveturi jäi toistaiseksi varikon raiteelle. Aiheesta lisää.

Kaupunki on laatimassa alueelle asemakaavaa. Esittelyvideo alla.

Varikosta on julkaistu vuonna 2012 kaksiosainen rakennushistoriaselvitys.
osa 1 (pdf)
osa 2 (pdf)

Reipas täyttää 125 vuotta

Reipas täyttää 125 vuotta, jota juhlistetaan Reipas-viikolla. Se muodostaa tapahtumakokonaisuuden, alkaen REIPAS 125 -juhlanäyttelyn avajaisilla 17.9. Historiallisessa museossa. Näyttelyn avasi Suomen Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen. Näyttely jatkuu avajaisten jälkeen 18.9.2016 normaalisti yleisölle ja on nähtävillä 9.10. asti. Reipas-näyttely sijaitsee museon toisessa kerroksessa. Näyttelytilaan on koostettu erilaista esineistöä ym. eri vuosikymmeniltä. On pokaaleja, pelipaitoja ja -asuja sekä muuta kiinnostavaa. Suosittelen.
Varsinainen juhlapäivä on 24.9., jolloin järjestetään REIPAS 125 -hyväntekeväisyyskonsertti Ristinkirkossa sekä onnittelujen, tervehdysten vastaanotto ja palkitsemiset Lahden Seurahuoneen Häme-salissa. Seurahuoneella on myös REIPAS 125 pääjuhla.
Juhlapuhujana opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Lahden kaupungin, Palloliiton, Jääkiekkoliiton ja Voimisteluliiton puheenjohtajien tervehdykset. Samassa yhteydessä julkistetaan 
REIPAS 125 HISTORIIKKI.

Onnittelut 125-vuotiaalle Reippaalle!