Lahtelaisessa seurassa

Lahti-seura

Kotiseutuyhdistys Lahti-seura keskittyy tekemään kaupungissamme kotiseututyötä ja osallistuu kaupunkikulttuuriin kuuluviin eri vaikutuspiireihin. Vuonna 1946 perustetun seuran toimintaan kuuluu tapahtumien, retkien ja yritysvierailuiden järjestäminen sekä se seuraa Lahden kehitystä aktiivisesti ja kommentoi sitä tarvittaessa.

Vuoden lahtelainen

Yksi olennainen osa seuran toiminnassa on vuoden lahtelaisen valinta.
Vuoden lahtelainen on valittu vuodesta 1981. Huomionosoitus on myönnetään lahtelaisille, jotka näkyvällä ja pitkäaikaisella toiminnallaan ovat kunniaksi kotikaupungilleen. Valitut henkilöt nähtävillä seuran nettisivuilla.
Lue täällä vuoden lahtelaisen 2009 Markku Kosken haastattelu.

Hollolan Lahti -lehti

Kirjallisten tuotosten julkaisemisen ohella seura julkaisee Hollolan Lahti -nimistä lehteä. Lehden näytenumero ilmestyi jouluksi 1954 ja muutaman innostuneen vuoden jälkeen lehti jäi niin sanotusti jäihin kuudeksitoista vuodeksi. Unto Tupala päätti herättää lehden eloon vuonna 1980, uudella julkaisuajatuksella, jota edelleenkin jatketaan. Nykyisin lehti ilmestyy vähintää kaksi kertaa vuodessa. Alunperin lehti perustettiin seuran yhteydenpitoa varten. Nykyään sen tehtävä nähdään paljon laajemmin. Lehden ydintehtävänä on käsitellä aiheita, jotka vahvistavat lahtelaista identiteettiä ja kotiseutuhenkeä. Lehti käsittelee monipuolisesti aiheita, jotka liittyvät historialliasiin tapahtumiin ja ilmiöihin menneiltä vuosilta. Myös monet jo legendaariset sekä jo kenties unohdetut henkilöt tulevat tutuiksi lukijoille.

hl_1_08.jpg

Hollolan Lahti on seuran jäsenlehti, on se myös tekijöidensä näköinen. Suurimpina haasteina tosin on saada jäseniä aktivoiduksi kirjoittamaan lehteen, onhan kyseessä kuitenkin ns. yhdistyksen jäsenlehti. Vaikka moni käsitelty aihe liittyy historiaan, silti yhdistyksen toiminta heijastuu suoraan lehteen, sitähän tekevät kulloinkin aktiiviset jäsenet. Näin ollen lehti synnyttää mielenkiintoisen jännitteen menneisyyden ja nykyisten tekijöittensä arvojen välillä.

Kaiken kaikkiaan lehdellä on tärkeä rooli jäsenille, monelle se on tärkein syy olla Lahti-seurassa. Internet-aikakaudesta huolimatta, lehti on monelle ainoa kanava saada tietoa yhdistyksen toiminnasta. Internet-sivut ovat suuri apuna markkinoinnissa ja tiedottamisessakin, mutta paperista lehteä se ei korvaa. Lehden nykyinen päätoimittaja Esa Hassinen uskoo, että lehdellä oma tärkeä tehtävänsä jäsenille ja Lahdelle ja sillä on hyvä tulevaisuus.

Hollolan Lahtea on saatavilla historiallisen museon museokaupasta ja suoraan Esa Hassiselta. Seuran jäsenille se postitetaan suoraan kotiin. Lehteen voi käydä tutustumassa myös kaupunginkirjastossa.

(perustuu Esa Hassisen haastatteluun ja Lahti-seuran nettisivuihin)
Päivitetty 5.1.2010

Lahti kuulostaa runoudelta

Lahti Sounds Poetry on mielenkiintoinen lisä Lahden kulttuuritarjontaan. LSP on runoudesta kiinnostuneiden yksilöiden yhteenliittymä, joka toimii katutasolla ja virtuaalimaailmassa. Toiminnasta ja runoudesta kertoivat LSP:n perustajat Lealiisa Kantola ja Terhi Willman.

Mikä on Lahti Sounds Poetry  ja miten toiminta käynnistyi?

Lealiisa: LSP käynnistyi kun Kantola ja Willman kolauttivat päänsä yhteen.

Terhi: Keväällä 2009 Lahden Poetry Slamin SM-osakilpailuun osallistui ennätysmäärä osanottajia, valtakunnallisestikin vertaillen. Hoksasimme, että nyt olisi aika toimia lahtelaisen runouden ja sen moninaisuuden esille nostamiseksi. Järjestimme kutsuttujen paikallisten runoilijoiden tapaamisen Eino Leinon päivänä. Sen jälkeen päätimme järjestää Poetry Slamiin matkaavien runoilijoiden Lealiisa Kantolan, Visa Kuhan ja Mari Kanervaniemen ”lämmittelyillan” kohti Kotkan SM-kilpailua, joka järjestettiin elokuun lopussa. Samalla heräsi ajatus blogista, jonka perusti Jorma Martikainen. Hän on Möysäläisen kirjallisuuden seuran blogin ylläpitäjä. LSP:n blogi perustettiin sisarblogiksi. Nimi Lahti sounds Poetry syntyi.
Lealiisan Kreikan matkan tuliaisina. LSP on ryhmä joka kirjoittaa runoja.

Lealiisa: Nimen historia on umpipöljä: Kantola oli Santoriinilla ja huomasi monta kertaa mainoksen Balkan sounds&poetry, ja ajatteli sen olevan paikallinen runoryhmä, lopulta selvisi, että se oli kansantanssiryhmä.

Terhi: Nimessä on mukana myös ripaus urheilustaan & bisneksistään tunnetun kaupunkimme huumoria sekä itseironiaa.

LSP on interaktiivinen blogi, mikä on sen toimintaperiaate?

Lealiisa: Vapaus. Vapaamielisyys. Runous ja sen moniäänisyys on tärkeintä. Ei se, miltä kadulta löydät lempikapakkasi tai missä on musiikkihallisi.
Voin sanoa näitä katuja tallanneena: tämä on ensimmäinen (ryhmä) luokkaansa, jossa yhdistyy niin monet äänet.
Jokainen on vahvasti sitoutunut ainoastaan itseensä ja runon kirjoittamiseen.

Terhi:  Toimintaperiaate on muotoutunut melko spontaaanisti. Mukana on pitkään ja lyhyemmän ajan kirjoittaneita. Aikaisemmin julkaisseita runoilijoita ovat mm. Lealiisa Kantola, Anna-Liisa Lemmetty ja Visa Kuha, ja onpa meillä kaksi sanataideohjaajakoulutuksenkin saanutta messissä (Lealiisa Kantola ja Anna-Liisa Lemmetty).

Lealiisa: Blogissa saa kokea ja kokeilla. Kirjoittaa ja saaada palautetta. Ei ole tärkeää kuinka kauan olet kirjoittanut runoja aloititko eilen vai viime vuosituhannella. Me kommunikoimme sekä toistemme runoilla että palautteilla.

Terhi: Niinpä, on hienoa, että tästä porukasta on kummunnut spontaani halu kommentoida toisten tekstejä blogissa, se on ollut hyvin rohkaisevaa. Blogi on myös eräs tapa julkaista tekstejä ja altistaa keskeneräisiäkin tekstejään näkyville, mikä on kieltämättä huimaa. Samalla kun se voi toimia kirjoitusalustana, myös yhteydenpitovälineenä muuhun maailmaan.

Miten Lahti kuuluu/näkyy toiminnassa muuten kuin nimessä ja rajaako se kenties jotain pois?

Lealiisa: Lahtelaisuutena. Olen itse saanut kokea lahtelaisuuden näinä muutamina kuukausina hyvin erilaisena kuin mielikuvani, olen syntynyt täällä ja kaikki muut jossain muualla. Lahti ei rajaa mitään pois. Lahti on idän ja lännen kohtauspaikka – Suomi pienoiskoossa. Täällä on helppo pudota angstiseen negatiivisuuteen, mutta täällä voi myös päättää toimia toisin niin kuin LSP on päättänyt. Lahden energiat ovat siis järjestyksen ja kaaoksen energioita – kuten runoudenkin energiat ovat.

Terhi: Kuten Lealiisa totesi aikaisemmin, Lahti ei rajaa mitään pois. Paikallinen identiteettikin on merkityksellinen kirjoittamisessa ja uskaltautumisessa. Toki pitää muistaa, että runoja kirjoitamme myös blogin ulkopuolella, muissa yhteyksissä.

LSP esittäytyi Taidelauantaina syyskuussa Historiallisessa museossa. Minkälaista yhteistyötä pyritte tekemään muiden (kulttuuri)tahojen kanssa?

Lealiisa: Emme pyri erityisesti mihinkään. Olemme. Runo ja sen kirjoittaminen on tärkeintä. Ja teemme yhteistyötä niiden tahojen kanssa, omilla ehdoillamme, jotka haluavat tehdä yhteistyötä meidän kanssamme. Keitä ne tulevaisuudessa ovat, se jää nähtäväksi.

Terhi: Esittäytymisiä jatketaan fiiliksen mukaan. Esiinnymme mm. kirjakauppa Tarinan päätöksessä lauantaina 14.11.2009.

Mitä muita tapahtumia LSP on järjestänyt ja mitä on tulevaisuudessa luvassa?

Lealiisa: Live-esiintymisiä, bloggausta, julkaisuja.

Terhi: LSP on kutsuttu esiintymään Kotkaan joulukuussa, on myös muista esiintymisistä kaupungin ulkopuolella ollut puhetta.

Miten mielestänne Lahden sanataide voi, tarjontaa ainakin tuntuu olevan?

Lealiisa: Lahtelainen sanataide voi niin kauan huonosti ennen kuin saamme tänne taloudellisisa resursseja ja organisoituneen sanataidekoulutuksen lapsille ja nuorille.

Terhi: Lahdessa toimii useita päteviä sanataideohjaajia, kouluissa ja muissa tehtävissä, eli sikäli hyvin. Sanataidekoulu lapsille ja nuorille täytyy saada kaupunkiimme. Ja ylipäätään sanataiteen piirissä toimivia yhteydenpitofoorumeja kaivataan. Verkko ei yksin riitä.

Mikä runoudessa kiinnostaa, mitä runoista saa ja mitä niillä voi antaa?

Terhi: Minulle runous on ihmisen ääni, yhteiskuntamme ja kulttuurimme vastavoima ja omatunto. Kauneus. Runous lisää myös rohkeutta sanoa asiat omin sanoin. Runous avaa ajatuksen ja tunteen tasoja, joihin muilla ilmaisuvälineillä ei yllä.

Lealiisa: Mielestäni runous on synonyymi elämälle, ja jopa rukoukselle. Niin kuin kaikki taiteiden muodot ne antavat ihmiselle sitä, mitä he ovat valmiita vastaanottamaan. Ja jos halutaan olla kiinni tässä kiireharhassa niin: yksi runo on yksi hetki – jokaisella ihmisellä on sen verran aikaa.

Jos runouteen herää kiinnostus, mihin suosittelisitte tutustumaan?

Lealiisa: Lahti Sounds Poetry -blogiin.

Terhi: Yhdyn Lealiisan näkemykseen, ja lisään, että mieltymykset ovat aina henkilökohtaisia ja tilannekohtaisia. Lukeminen, oman ympäristön tarkkaileminen, havainnointi ja vuorovaikutus, rikastaa kaikkea kirjoittamista. Suomalaista uutta ja vanhempaakin runoutta on paljon saatavilla ja lähettyvillä kirjastoissa, kirjakaupoissa ja internetissä.

Jossain vaiheessa voi herätä kiinnostus omaan kirjoittamiseen. Miten (millä tyylillä) ja mistä olisi hyvä aloittaa?

Terhi: Suosittelisin aloittamaan sillä tyylillä, joka maistuu parhaalta. Esimerkiksi itse olen aloittanut tietokirjoittamisella. Runous on vain rikastuttanut sitä. Jollakulla toisella muunlainen kirjoittaminen (esimerkiksi näytelmät, kolumnit, proosa, sanoitukset) voivat rikastuttaa runojen kirjoittamista. Runous voi olla jollekulle se ominaisin ilmaisumuoto.

Lealiisa: Ottaa lyijykynän käteen ja ruutukantisen vihon
a) kirjoittaa omalla tyylillään juuri kaiken siitä hetkestä mitä aistii sillä hetkellä.
b) kirjoittaa samoilla välineillä 15 min lopettamatta, laittaa kännykän kellon soimaan
c) kirjoittaa joka aamu heräämisen ja unen rajamailla kaikkea mitä tulee mieleen
d) alkaa pitää päiväkirjaa
e) alkaa pitää unipäiväkirjaa
f) kiroittaa kirjeitä, postikortteja, sähköposteja
g) opettelee pysähtymään, aistimaan, tarkkailemaan, olemaan hiljaa ja kuuntelmaan
h) tyyli pitää olla oma, mutta näillä eväillä pääsee alkuun

Millainen on hyvä runo?

Lealiisa: Hyvä runo tavoittaa toisen ihmisen.

Terhi: Lukija löytää siitä itsensä, runon lukee alusta loppuun kiinnostuneena. Hyvä runo peilaa aikaansa ja ihmistä.

Miten uskotte/toivotte toimintanne kehittyvän?

Lealiisa: Toivomme, että tästä alkaa lahtelaisen runouden aikakausi, omaehtoinen ja totuudenmukainen, suora.

Terhi: Täytyy arvostaa omaa tekemistään. Haluamme, että runomme tavoittavat ihmisiä erilaisissa yhteyksissä. Runot on tarkoitettu kaikille.

Lealiisa: Ja toivomme, että se ei jää pelkäksi sisäpiiriksi. Eli toivomme, että LSP:n löytäisi myös isompi rinki, ympyrä.
Laajentuminen.

Hikeä 40 vuotta

fcgoodies_1979.jpg
FC Goodies vuonna 1979

Omaehtoisen ruohonjuuritason (urheilu)seuratoimintaa pitkäjänteisesti ylläpitänyt Lahden Kortteliiga täytti vuonna 2009 kunnioitettavat 40 vuotta. Sen monet eri lajit ovat toimineet lahtelaisten henkisen ja ehkä jopa fyysisenkin kunnon kasvattajana.
Kuulumisia kyseltiin toiminnanjohtaja Jake Ropposelta.

Miksi Kortteliliiga aikoinaan perustettiin?
Vastaiskuna tekemisen puutteeseen lahtelaiset ravintolajoukkueet hakeutuivat yhteen 1960-luvun loppuvuosina…

Miten Korttiliigan juhlavuotta on vietetty?
Lähes joka päivä hikoilemalla pelikentillä. Päätapahtuma oli elokuussa vietetty Kortteliliigapäivä, joka huipentui The Beatles Story Bandin tahdittamiin iltabileisiin. Ravintola Asema oli turvoksissa ja tunnelma katossa…

Minkälaisia huippuhetkiä vuosien varrelta muistuu mieleen?
25-vuotisbileet oli aika kova kattaus. Kaukalopallon Lahti -turnauksissa oli aikoinaan tekemisen makua. Ja kyllähän tuo Päijät-Hämeen maakuntahallituksen myöntämä Päijät-Häme -mitali kolahti aika lämpimästi.

Mitä lajeja Kortteliliiga sisältää nykyään ja paljonko jäseniä?
Lajivalikoima elää ajassa, peruslajina on edelleen kuningas jalkapallo. Tällä hetkellä noin 3 100 jäsentä harrastaa yhdellä jäsenmaksulla noin 14:sta eri lajia.

Miten eri lajit tulevat toimeen ja minkälaisia yhteistyömuotoja lajien välillä on?
Sopuisaa rinnakkaiseloa ryyditetään yhteisillä koulutuksilla, kilpailuilla ja bileillä. Toivoisin todella räväkkää keskustelun avausta erotuomariyhteistyön suhteen.

Kortteliliiga on ainutlaatuinen Suomessa, näkyykö toiminnassa lahtelaisuus?
Kortteliliigaa on kehitetty vuosien saatossa lahtelaisten toiveiden perusteella ja siitä on kasvanut vankka osa lahtelaisuutta, liigassa haisee lahtelainen hiki…

Minkälaiset puitteet Lahti kaupunkina tarjoaa Kortteliliigalle?
Kaupunkina Lahti on sopivan kokoinen tällaiselle toiminnalle, homma pysyy esillä, eikä katoa miljoonakaupungin humuun. Ruohonjuuritason harrastajien kannalta katsoen perussuorituspaikkojen hoidon taso on viime vuosikymmeninä laskenut suorastaan järkyttävästi.

Minkälainen on Kortteliliigan tulevaisuus?
Toivottavasti hikirikas!

EI NIMI JOUKKUETTA PAHENNA (www.kortteliiga.net)
Yksi taiteen laji Kortteliliigassa on joukkueiden nimet. Osa nimistä on syntynyt hetken ideasta, osa on vaatinut hieman pitempää kypsyttelyä, osa kuvaa omaa aikaansa, osa nimistä kestää jopa ajan alati kalvavaa hammasta. Kaikki nimet ovat tietysti omalla tapaa hyviä ja hyväksyttäviä, edustavathan ne juuri sitä joukkuetta joka nimeänsä kantaa. Seuraavassa esimerkin omaisesti muutama vuosien saatossa mieleen jäänyt juttu, jotka poikkeavat ainakin perinteisestä Pallo ja FC linjasta;

Jelly Knees, alkuvuosien legendaarinen letkupolvijoukkue…

013, lyhyt ja iskevä juttu suoraan yhdestä hinnastosta…

Mixerit, historian ensimmäisiä sekajoukkueita…

Sekaisin Pyrkivä, osuva sekoitus uutta ja vanhaa nimiperinnettä…

Runo-Suomen Jurwat, teki suorastaan kulttuuriskandaalin vaihtamalla nimensä Busteriksi…

Kulman Pallot, yhdistelmä oululaisen kulmaa ja perinteistä palloa, kulman kundit jalostivat 40-vuoden uljaalla potkupalloilulla seuransa nimestä legendan…

Nämä sekä muita lähes kuolemattomia liigajuttuja Kortteliliigan nettisivuilta.

Vanhanajan tunnelmat kortilla

kerailymessut_8989.jpg

Sunnuntaina puhelin pirahti. Soittaja oli Harjulan kansalaisopistolta ja siellä oli parhaillaan käynnissä Päijät-Hämeen numismaatikkojen järjestämillä pienoismessuilla. Useimmiten tällaiset pienet messut menevät suurelta yleisöltä ohitse, niin kuin itseltäkin tässä tapauksessa. Kaverini kuitenkin osasi vedellä oikeista naruista ja sai kiinnostumaan tapahtumasta. Vaikka en ole tunnustaudu minkään tavaran keräilijäksi, päinvastoin, korvaani särähti puheet Lahti- ja rautatieaiheisia postikorteista. Oli sunnuntai, joten pieni piipahdus paikan päällä sopi mukavasti kuvioihin.

Päivä oli – ei ehkä poikkeuksellisen – mutta varmasti normaalia lämpimämpi. Tuulestakaan ei ollut vilvoittajaksi. Lähinnä ylipukeutumisen johdosta, tuuli aiheutti pyöräillessä hikikarpaloita otsalle. Aina voi vedota ylipukeutumiseen, jos pyöräillessä tulee hiki…
Pienen kiertoreissun tehtyäni, suuntasin opiston suuntaan. Maksettuani neljän euron sisäänpääsymaksun vilkuilin nopeasti kokonaistarjonnan ja tein päätöksen: Kolikot ja setelit saivat jäädä tällä kertaa rauhaan, ja suuntasin lähimmälle pöydälle, joka pullisteli postikortteja, -kuoria ja -merkkejä. Aikani ”pläräiltyä” hikipäässä, silmiin osui monta mielenkiintoista korttia ja merkkiä.

Koluttuani kriittiset kansiot, siirryin viereisellä pöydälle. Myös tällä keräilijällä oli runsas postikorttikokoelma, jotka oli fiksusti lajiteltu mm. kaupungeittain. Lahdestakin löytyi paljon mielenkiintoista. Ainoa oma ostokseni liittyi rautateihin: VR 100-vuotta -juhlakortti kera kolmen juhlapostimerkin kanssa. Tämä siksi, koska tiedän että sen tuleva uusi omistaja osaa sitä arvostaa… (ehkä saan kuvan tänne lähiaikoina)

Seuraavan kerran voi keräilyharrastusta ruokkia 24.-25.10. Tiirismaan koululla, jossa järjestetään Keräilykuume -keräilytapahtuma. Sinne pläräilemään ja penkomaan.

Luova, luovempi, Lahti

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 16.

Lahti muotoilee
Lahti on muotoilukaupunki ja tätä käsitystä tukemiseksi on perustettu LuovaLahti.fi-nettisivusto. Sivuilla todetaan että ”LuovaLahti.fi -sivusto tulee olemaan luovan toimialan kohtaamispaikka sekä tiedotuskanava. Sivusto auttaa kulttuurialan toimijoita verkostoitumaan, lisäksi se toimii tietolähteenä uusille luovan toimialan yrityksille ja asiakkaille.”

LuovaLahti ei ole pelkästään ylhäältä ohjattu projekti vaan sivut kannustavat muotoilijoita tuomaan esille omaa osaamistaan. Sivujen Osaajat-osiossa mm. muotoilijat, käsityöläiset ja media-alan voivat markkinoida osaamistaan.
Sivuille on myös mahdollisuutta lisätä tapahtumia.

Lahti: BIENNALE on tapahtumaketju, joka koostuu erilaisista muotoilunäyttelyistä, seminaareista yms. Tähän kuuluu mm. Taidemuseon julistenäyttely, Askon vaiheista kertova näyttelysarja. Katukuvassa Lahti: BIENNALE näkyi kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä 29.6., kun Lahden ydinkeskustassa avautui uusi kaupunki-muotoilunäyttely. Heinäkuun ajan esiteltiin teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä oli mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita.

LuovaLahti.fi

luovalahti.jpg