Kuntajakoselvityksen kuntalaistapaaminen

Tiistaina 22.4. järjestettiin Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa Salpausselän kuntajakoselvityksen kuntalaistapaaminen lahtelaisille.
Tilaisuuden avasi puhemiehenä toiminut kyläasiamies Timo Taulo
seitsenminuuttisella Salpausselän tarinalla:

Esittelyn jälkeen pääsivät ääneen selvityksen toinen selvitysmies Seppo Huldén (toinen Rolf Paqvalin) sekä kaupungin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen. Paikalla oli myös selvityksen eri työryhmien jäseniä sekä tietysti kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Huldén esitteli selvityksen pääkohdat pähkinänkuoressa. Selvitykseen liittyvät väliraportit julkaistiin 7.4., jotka on luettavissa nettisivuilla pdf-muodossa:
*Demokratiatyöryhmä
*Palveluverkkotyöryhmä
*Talous- ja henkilöstötyöryhmä
*Tulevaisuustyöryhmä
Raportit valmistuvat 10.6. mennessä.

Auditorion eteen istutettiin työryhmien edustajat vastailemaan yleisön esittämiin kysymyksiin, joita oli jo mahdollista lähettää ennakkoon selvittäjille netin kautta.
Väkeä ei juurikaan ollut paikalla, mutta hyviä kysymyksiä esitettiin ja keskusteluakin syntyi. Pääkohtina mieleen jäi lähinnä (turhan) byrokratian karsiminen, palveluiden joustavuus, lähidemokratian toimivuus sekä tietenkin mikä olisi uuden kunnan nimi.
Joka tapauksessa Lahti on kuntaliitoksen kannalla, kuten oli edellisenkin kerran syksyllä 2010.

Valitettavasti jouduin poistumaan paikalta tunnin kohdalla, juuri silloin kun keskustelu siirtyi Lahti-passeihin ja tietulleihin… (asiasta uutisoi myös ess.fi)

Salpausselän kuntajakoselvitys

Uusi Kunta -selvitys

Päijät-Hämeeseen yritettiin yhtä isoa kuntaa muutama vuosi sitten. Hankkeen selvitys valmistui 1.6.2013, jonka pohjalta valtuustot päättivät 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei ollut uuden kunnan aika.
Selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen asiakirjat on luettavissa Päijät-Hämeen liiton nettisivuilla.

Salpausselän kuntaselvitys 2013-

Uudessa Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Kuntajakoselvittäjänä toimii varatuomari Seppo Huldén.
Selvityskausi alkoi 1.11.2013 ja päättyy viimeistään 30.9.2014 mennessä. Selvitys lähti liikkeelle Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan valtiovarainministeriölle tekemästä esityksestä. Ministeriö varasi Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle mahdollisuuden osallistua selvitykseen. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö määräsi selvitykseen mukaan Hollolan ja Hämeenkosken kunnat, Hollolan siksi, sillä selvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta.

Lahden kaupungintalo.

Lahden kaupungintalo talvella 2001. (Kuva Sauli Hirvonen)

Joulukuussa avattiin verkkosivusto, jossa kerrotaan selvitystyön etenemisestä, sivuille kootaan mm. kokouksien muistiot ja materiaalit. Sivulla esitellään työryhmät sekä kerrotaan tulevien kokouksien ajankohdat.
Lisäksi kukin kunta järjestää selvitystyöstä asukkailleen avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden selvityksen ainaka sekä sen päätyttyä.
Sivustolla selvitystyötä on mahdollisuus kommentoida ja palautetta voi antaa Facebookissa ja Twitterissä.

Varsinaisen selvitystyön rinnalle kirjoitetaan Salpausselän tarinaa, joka koostuu ihmisistä, paikoista, kylistä, pitäjistä ja kaupungista. Jokainen tarinasta kiinnostuneet voivat ottaa osaa sen luomiseen.

Johtoryhmä

Selvityksen johtoryhmän muodostavat jokaisen kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Kunnanhallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa yhteiskokoukseen, lisäksi maakuntajohtajalla, selvittäjällä ja sihteeristöllä on osallistumisoikeus kokouksissa. Kokous kiertää selvityskunnissa ja puheenjohtajana toimii isäntäkunnan edustaja, seuraava kokous järjestetään 13.2. Iitissä.
Lahdelta siis kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari (sdp), varalla kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok).
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen (kok) ja varalla kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen (sdp).
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Selvityskuntien valtuustot kokoontuvat yhteiskokoukseen kolme kertaa selvityksen aikana, kaikki kokoukset pidetään Lahdessa.

Valmistelutyöryhmät

Selvittäjän apuna toimii neljä valmistelutyöryhmää, jotka esittävät kuinka toiminta tulisi järjestää alueella. Työryhmät ovat: tulevaisuus, demokratia, palveluverkko sekä talous ja henkilöstö. Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja.

Demokratiatyöryhmän tehtävänä on luoda suunnitelma asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisesta keinoista.

Palveluverkkotyöryhmän tarkoituksena on suunnitella hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta. Ryhmän on laadittava ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista sekä tuottaa selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan.

Talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa selvitys taloudellisesta tilanteesta, henkilöstömäärästä ja -rakenteesta ja ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista.

Tulevaisuustyöryhmän tuottaa selvityksen maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella sekä selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta.

Henkilöstötyöryhmään nimetään vähintään yksi työnantajan ja yksi työntekijöiden edustaja kustakin kunnasta. Kokoonpanon on tarkoitus edustaa henkilökuntaa laaja-alaisesti ja kaikki pääsopijajärjestöt ovat edustettuina.

Lähteet:
www.salpauskunta.fi
Lahden kaupungin nettisivut

Vaalitentissä: Kuokkanen

kuokkanen_ots.jpg

Vaalitentissä Kai Kuokkanen, Vihreät.

Työttömyys
Nykyisenlainen työttömyysturvasysteemi on aikansa elänyt. Yhä useampi työsuhde on määräaikainen ja osa-aikatyöskentely yleistyy vauhdilla. Työttömyysturva perustuu kuitenkin edelleen pelkästään vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden varalle. Tarvitsemmekin suurta remonttia koko sosiaaliturvajärjestelmään.
Olin muutama vuosi sitten kesätöissä Kelassa käsittelemässä mm. työttömyysturvaan liittyviä asioita. Oli järkyttävää huomata, että työttömän ei kannattanut juurikaan ottaa vastaan satunnaisia tai osa-aikaisia töitä, sillä niiden tekeminen pääsääntöisesti katkaisi tuet ja käytännössä monet joutuivat tekemään töitä ilmaiseksi. Töiden tekeminen, myös yksittäisten keikkahommien pitäisi kaikissa tilanteissa olla kannattavaa. Nykyinen järjestelmä pakottaa monet työhaluiset ihmiset olemaan tekemättä mitään joka taas pitkällä tähtäimellä saattaa johtaan lisäongelmiin. Ymmärrän kyllä, että järjestelmän muuttaminen saattaa olla työlästä, mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei missään nimessä saisi rankaista ihmistä työnteosta. Ikävä kyllä kunnallispolitiikalla tähän asiaan ei voida juurikaan vaikuttaa, homma pitäisi saada hoidettua eduskuntatasolla.

Joukkoliikenne
Toimiva joukkoliikenne on yksi tärkeimmistä kunnallisista palveluista ja siihen tulee panostaa huomattavasti enemmän. Lippujen hintoja tulee laskea, opiskelijoille, nuorille ja eläkeläisille tarvitaan alennusliput ja linjan vaihdon tulee olla ilmaista. Jo näillä uudistuksilla saataisiin käyttäjämääriä nostettua roimasti. Lisääntyneet käyttäjämäärät mahdollistaisivat vuorovälien tihentämisen ja uusien linjojen avaamiseen.
Ennen kuin matkakeskus saadaan rakennettua, voisi linja-autoasemalta kulkea rautatieasemalle pelkästään tuota väliä sahaava linja. Tämä parantaisi koko maakunnan joukkoliikenteen asemaa, kun esimerkiksi Heinolasta voisi matkustaa ensin linja-autolla Lahteen ja jatkaa sitten näppärästi junalla matkaa eteenpäin. Sama toimisi luonnollisesti myös toisinpäin.

Ranta-Kartano
Kannatan Ranta-Kartanon alueen rakentamista, sillä se on liian arvokas pelkäksi parkkipaikaksi. Ranta-Kartano laajentaa kantakaupunkia ja tuo elinvoimaa keskustan länsipuolelle uusien asukkaiden myötä. Keskustan laajentuessa kohti Vesijärveä, Lahden imago ihan oikeana järvenrantakaupunkina vahvistuu ja kulkuväylä keskustasta Pikku-Vesijärven puistoon ja satamaan saa arvoisensa puitteet. Kaupungin kassaan kilahtaa myös rahaa, kun maat myydään tai vuokrataan rakennusliikkeille.
Toki rakentamisessa pitää olla tolkku mukana, eikä alue saa koostua nykyisenlaisista bulkkikerrostaloista. Ranta-Kartano on suuri mahdollisuus Lahdelle, jota ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.

Terveydenhuolto
Julkisen terveydenhuollon alasajo tulee lopettaa! Tarvitaan voimakkaita lisäpanostuksia tilanteen korjaamiseksi. Henkilökunnan työoloja ja palkkoja pitää parantaa, jotta julkinen puoli voi kilpailla yksityisen kanssa työntekijöistä. Kun henkilökunta viihtyy ja sitä on riittävästi, myös hoidon laatu paranee. Myös liian pitkäksi paisuneet jonot saadaan hoidettua näillä keinoin.
Jokaisella kuntalaisella tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Siksi terveyspalveluita tulee jatkossakin tarjota myös ns. sivuterveysasemilla. Monille kuntalaisille lähellä omaa kotia sijaitsevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elinehto.

Lahden maine
Lahden maineen suurin ongelma ovat lahtelaiset itse. Meillä on jostakin kummallisesta syystä taipumus mollata omaa kotikaupunkiamme joka käänteessä. Mikä meitä riivaa? Jyväskyläläiset, kuopiolaiset, oululaiset, joensuulaiset, vaasalaiset ja jopa kotkalaiset ovat ylpeitä omista kaupungeistaan ja hehkuttavat pitäjiään aina kun vain mahdollista.
Onneksi maine on muualla parempi kuin lahtelaisten keskuudessa, siitä osoituksena on voimakas väkiluvun kasvu, jossa ei ainakaan vielä näy hiipumisen merkkejä. Puitteet on kunnossa, nyt tarvitaan vaan uskoa omaan tekemiseen.

Uusi-Kunta
Kannatan kuntaliitosta Lahden seudulla. Ainakin Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila kuuluvat luontevasti yhteen. Näistä naapurikunnista käydään niin töiden kuin palveluidenkin perässä Lahdessa, joten kuntarajat ovat hiukan teennäiset. Näiden neljän kunnan liitoksena saataisiin kasaan jo aika merkittävä tekijä (lähes 150 000 asukasta) Suomen mittakaavassa, joka varmasti näkyisi esimerkiksi uusien yrityksien ja asukkaiden heränneenä mielenkiintoan paikkakuntaa kohtaan. Maantieteellisesti liian suuri kunta ei sen sijaan palvele ketään, siksi en näe esimerkiksi Hämeenkosken, Asikkalan tai Heinolan liittymisessä Lahteen hirveästi järkeä.

Toriparkki

Toriparkkia ei tule rakentaa. Keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja jo tälläkin hetkellä, joten minkäänlaista tarvetta lisärakentamiselle ei ole. Itselläni ei ole koskaan ollut ongelmia löytää pysäköintitilaa keskustasta. Parkkiluolan hinnaksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Se on järkyttävän suuri raha muutaman sadan parkkipaikan rakentamisesta.
Toriparkkityömaa aiheuttaisi Lahden torille peruuttamatonta vahinkoa. Työt kestäisivät useamman vuoden, jona aikana tori olisi kokonaan pois käytöstä. Se tappaisi hienon markkina- ja torikauppperinteen, ja heikentäisi torin alueen vetovoimaa entisestään.

Vaalitentissä: Laakso

laakso_ots.jpg

Vaalitentissä Miika Laakso, Lahden Kokoomus.

Työttömyys
Lasku suunnassa onneksi, vaikka Lahdessa suurin työttömyysprosentti Päijät-Hämeestä onkin. Vakavasti otettava haaste, koska Lahti on perinteinen teollisuuskaupunki ja nykysuunta teollisuudessa tuntuu olevan yritysten muuttoliike poispäin koko Suomesta. Isojen yritysten poismuutto Suomesta vaikuttaa myös pienempiin alihankkijoihin, joita Lahden alueella on runsaasti. Onneksi kaupan- ja palvelunsektori kasvaa, joka hieman kompensoi teollisuuden työvoiman vähennyksiä. Lahden pitää keskittyä ja panostaa uusiin toimialoihin ja konsepteihin sekä niistä tuleviin hyötyihin. Lahden alueen ykköspainopisteeksi on valittu ympäristö, joka varmasti poikii tulevaisuudessa kasvua. Lahti on logistisesti hyvällä paikalla, joten uskon myös tulevaisuudessa logistiikkahankkeiden menestymiseen. Myös matkailulle panostaisin tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Joukkoliikenne
Paljon puhuttu ja palstatilaa saanut asia. Kannatan joukkoliikenteen taksojen alentamista etenkin opiskelijoiden kohdalla. Se, että kuinka paljon enemmän muut ihmiset alkaisivat käyttää joukkoliikennettä, jos vaikka hintoja tiputettaisiin 30 prosenttia on varmasti asia, johon ei kukaan pysty vastaamaan. Tottakai suvaittavaa olisi, kun näin ilmastotalkoista puhutaan, että joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvaisi ja hinnat saataisiin sopiviksi, mieluummin kuin kaikki ajaisivat omalla autolla joka paikkaan.

Ranta-Kartano
Kannatan Ranta-Kartanon fiksua rakentamista osaksi ydinkeskustaa. Kannatan yleensäkin mieluummin tiheää rakentamista kuin lähiötyyppisiä ratkaisuja keskustassa. Mielestäni on ”ekoteko” rakentaa keskusta tiiviiksi, koska esim. palvelut ovat keskustassa jo valmiina eikä niitä tarvitse erikseen rakentaa eikä ihmisten tarvitse turhaan käyttää omaa autoa elämän perusasioiden hoitamiseen. Ranta-Kartano liittäisi kätevästi myös ydinkeskustan kiinteäksi osaksi Vesijärven rantaa.

Terveydenhuolto
Lähivuosina terveydenhuollon paineet kasvavat entisestään, koska meillä on kymmenen vuoden päästä useita satoja tuhansia vanhuksia lisää, jotka omalta osalta painetta lisäävät. Tulevaisuudessa pitää löytyä rahaa panostaa entistä enemmän terveyden huoltoon, mutta samalla tarkastella myös terveydenhuollon rakenteita. Ei se pelkästään auta vaikka pumppaa miljoonia lisää rahaa jonkun asian piiriin, jos rakenteissa olisi esimerkiksi korjattavaa. Samalla miettisin kunnissa oikeaa balanssia julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välille. Ei kai ihmisiä kiinnosta niinkään mistä he apua saavat, kunhan saavat sitä nopeasti, apu on ammattitaitoista ja kaikkien saavutettavissa. Myös ennaltaehkäisevään työhön panostaisin, jotta ihmiset pysyisivät terveempinä pidempään.

Lahden maine
Mielestäni nousussa tällä hetkellä, vaikka tutkimukset osoittavat, että Lahti ei oikein pärjää imagotutkimuksissa eikä ole ”kuumaa kamaa” esim. lapsiperheystävällisyydessä. Mielestäni maine onkin tärkeämpi kuin imago.
Maine on saavutettu, imago on rakennettu. Hyvässä ja pahassa.

Uusi-Kunta
Varmasti tulemme näkemään kuntaliitoksia myös Päijät-Hämeessä. Kannatan kuntaliitoksia ja kuntakokojen kasvattamista koko Suomessa, mutta asiat pitää tehdä fiksusti ja siten, että niistä on todellista hyötyä kaikille. En kannata pakkoliitoksia, kun aivan äärimmäisissä tapauksissa. Toivoisin myös kuntaliitoksista puhuttaessa, että ihmiset ajattelisivat enemmän järjellä kuin tunteella.

Toriparkki
Jos kannattava malli toriparkille löytyy, niin mikä ettei. Tässä keskustassa kun on töissä niin kyllähän tuo parkkipula tulee useasti asiakkaiden suusta keskusteluihin.

Vaalit tulossa vissiin

Artikkelin sävy ei ole niin kyyninen kuin otsikko antaa ymmärtää. Vaalit ovat tärkeä osa siinä järjestelmässä jota me kutsumme tuttavallisesti demokrafiak… demoratiafaksi… demokratiaksi. Tulihan se sieltä. Kunnallisvaalit ovat kohta ovella ja jälleen kerran media (juuri se media) ja päättäjät (juuri ne päättäjät) hysterisoivat äänestysinnostuksen laskua. Sitä sitten pyöritellään ja pohdiskellaan että mitä pitäisi tehdä. Ehkä ei mitään vaan antaa kansan päättää. On ehdotettu äänestyspakkoa ja äänestysiän laskemista, joilla ei ole mitään tekemistä oikean äänestysinnon kanssa tai politiikan kiinnostavuuden lisäämisen kanssa. Ja miksi poliitikan pitäis ylipäänsä olla kiinnostavaa ja kivaa? Ei se ole, mutta silti sen perusteista kannattaa olla jotenkin selvillä. Huoli äänestysinnon laskusta on toki aiheellinen, mutta ylikorostettu. Varmasti se heijastelee jotain yhteiskunnastamme, mutta mitä? ”Menee liian hyvin?” ”Menee liian huonosti?” Keskustelun pyöriminen äänestämisen ympärillä on yksisilmäistä ja yksinkertaistavaa. Etenkin silloin kun ihmiset omaehtoisesti haluavat vaikuttaa muilla keinoilla, niillä mitä vapaa yhteiskuntamme tarjoaa. Poliittiikkaa tehdään arjessa, yksilöiden tasolla ilman poliittisia ideologeja, spontaanisti. Muutos kannattaa yrittää aloittaa jo meistä itsemme eikä projisoida ongelmia seikkoihin jotka ovat vain käsitteitä jatkuvassa muutoksen virrassa. Hmmm… Yksinkertaista? Loppujen lopuksi länsimainen yksilönvapaus – johon kuuluu vastuu – on kuitenkin osoittanut toimivuutensa kaikkine niine negatiivisine lieveilmiöineen. Vallan tasapaino vailla kauhua. Niin kauan kuin itse haluamme.

Lahen Lehen ”vaalitentti”
Toimituksemme palaverin (puhuin unissani) jälkeen päätimme valikoida tentattavat ehdokkaat tutuista ympyröistä: Esiintyiväthän he jo lehen ensimmäisessä numerossa. Suhteellisen nuoret ja varmasti osaavatkin ehdokkaat kahdesta eri puolueesta vastasivat paljon Lahdessa esillä olleisiin kohtiin. Selkeät kommentit ydinasioihin tekee toivottavasti asiosta helpommin lähestettyvän kaikille meille. Tosin, näin yleviä ajatuksia ei kysymyksiä laadittaessa ollut vaan se että halusin päästä helpommalla ja laittaa yksikertaisesti ehdokkaat tuomaan (toivottavasti) omia ajatuksiaan, omin sanoin. (ehdokkaiden Laakson ja Kuokkasen kommentit luettavissa sivuillamme)

Ehkä niistä vastauksista löytyy vivahde-eroja, ja se on meidän äänestäjien tulkita, mitä ehdokkailla on meille todella tarjota. ”Vastakkainasettelu on ohi!” ja pyydän anteeksi, jos tämä slogani on jo vanha ja käytetty. En keksinyt parempaa huudahdusta, mutta paikkaan sitä mainitsemalla että nyt tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Se on trendi-ilmaisu ja taikasana, jolla sosiaaliset ongelmat ratkeaa kuin vettä vaan. Ensimmäisessä numerossakin asiasta mainittiin, joten olemme trendilehti? Joka tapauksessa äänestäminen, etenkin kuntavaaleissa on toivottavaa, vaikka antaisi tyhjän äänen. Se on silti ääni demokratian puolesta muttei politiikan jota sen puitteissa harjoitetaan tai henkilöiden jotka sitä harjoittavat, kenties omasta mielestämme epäpätevästi. Idealistista ja kärjistettyä kenties. Äänestyspäivä on 26.10. Muistetaan silloin käyttää ääntämme. Ja sitä ennen. Ja sen jälkeenkin. Ja toivottavasti käytämme myös päätämme.

Keskustele vaaleista