Lahen Pojat kohti glooriaa?

lahenpojat.jpg

Lahen Pojat JS on reilu vuosi sitten perustettu jalkapalloseura joka tullee rikastuttamaan lahtelaista jalkapallokulttuuria. Seura on nuori ja täynnä intoa, ja tarmo heijastelee seuran toimintaan: seuran onnistuneen perusrungon rakentamisen ohella niukkoja resursseja on suunnattu niin fanikaulahuivien valmistamiseen kuin ”fanimatkojen” järjestämiseen sekä sponsoreiden haalimisiin. Lahen Poikien puuhamies Jani Uhrman kertoo seurasta ja sen tavoitteista ensimmäisen kauden kynnyksellä.

Milloin ja miksi Lahen Pojat perustettiin, mikä oli motiivina että Lahteen perustettiin uusi jalkapallojoukkue?
Seura perustettiin helmikuussa 2008, kun alettiin parin kaverin kanssa pohtimaan Lahen TODELLA suppeata alasarja-joukkueitten kirjoa, haluttiin katsoa josko pystyttäisiin itse tuomaan oma mausteemme tähän soppaan. Henkilökohtaisella tasolla oli tarkoitus perustaa lahtelainen seura jota edustaa, koska tarjolla oleva kolmosdivari on tasollisesti sekä ajankäytön kannalta liian rankkaa menoa, ja kortteliliiga taas vähän liian suppeata puuhastelua.

Mitkä tahot tai ketkä on seuran takana?
Seuran perustajajäseniä ovat minä, Jukka Koistinen ja Olli Halinen. Itsehän olen ottanut aika suuren osan pyörittämisestä harteilleni, osittainen ehkä omatahtoisesti. Osa taas jää meikäläiselle siksi kun ”jonkun ne vaan pitää hoitaa”. Apua olen kyllä saanut muutamilta jätkiltä ihan kiitettävästi, mainittakoon niminä Jukka Koistinen ja Petteri Rapeli.

Miten joukkueen rakentaminen alkoi ja kuinka helposti se muodostui tämänhetkiseen muotoonsa?
Tarkoituksella perustettiin seura jo hyvissä ajoin, ennen kuin varsinainen kilpatoiminta alkaisi, jotta saataisiin taustat ja joukkue kuntoon ennen koitosten alkua. Lahestahan ei ole mikään ongelma löytää jalkapalloilijoita, mutta ollaan alun alkaenkin tarjottu pelipaikkoja sellaisille kavereille, jotka ovat pystyneet vakuuttamaan sitoutuvansa toimintaan harrastuksen vaatimalla vakavuudella. Talven ajan käytiin kerta viikossa pelailemassa, ja sinne sai porukka tulla itseään tyrkyttämään. Joukkue vain muodostui tällaiseksi ns. luonnollisen karsinnan kautta. Toki puskaradio toimi aluksi, kun kasattiin ydinryhmää, mutta tarkoitus ei missään vaiheessa ollutkaan perustaa mitään pienen sisäpiirin juttua, vaan vahvasti lahtelainen jalkapalloseura.

Mitä (vielä toistaiseksi) pienen jalkapalloseuran pyörittäminen vaatii?
No aika paljon se riippuu siitä, millaisella tasolla haluaa hommaa vetää. Meille oli jo seuraa perustaessa tärkeää, että myös näytetään joukkueelta, ja se vaatii omat puuhastelunsa siihen ”perussetin” päälle. Esimerkiksi nettisivujen pitäminen mielenkiintoisena on oma haasteensa. Toivottavasti kun toiminta vähän tasaantuu näin alkuhässäkän jälkeen, löytyy enemmänkin seuran ulkojalkapalloilulliseen toimintaan osallistuvia henkilöitä. Tilanteethan aina vaihtelee, ja on tulevaisuuden kannalta vaarallista, jos seura on liiaksi yhen miehen harteilla, niinkuin se nyt on.

Taloudellisesti touhu varmaan nielisi niin paljon kuin vain rahaa irtoaisi, koska tavoitteena on tietenkin pitää homma pelaajille mahdollisimman edullisena. Homma on pyöreästi puoliksi omakustanteista, ja budjetti pyörii siinä noin 5000 euron paikkeilla.

Miten sponsorit ovat löytäneet joukkueen?
Tai siis miten seura on löytänyt sponsorit :) Kyllähän se toistaiseksi vielä niin päin menee. Sponsorit ovat lähinnä hankittu lähipiiristä, ja enemmänkin olisi firmoja saanut mukaan lähteä. Valitettavasti tämänsorttinen suora varainhankinta jäi miltei kokonaan itseni harteille, ja jossain se menee meikäläisenkin jaksamisen/ehtimisen raja. Meillähän ei ole mitään megaluokan näkyvyyttä tarjota, mutta ollaan lähettty siitä, että kun pidetään homma ryhdikkäänä ja tyylikkäänä, niin kyllä ainakin lähipiirin yritykset meitä mielellään tukee.

Mistä keksitte nimen ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet joukkueen logon ja värien muodostumiseen?
Vaikee… Lahen Pojat oli joskus joku viritys, jolla yritettiin vähän irtautua FC Lahen kannattajista omaksi porukaksi. Homma ei kuitenkaan ottanut isommin tuulta purjeisiin, ja Lahen Pojat jäi vähän ikäänkuin abstraktiksi läpäksi pyörimään. Seuraa perustettaessa se nousi kuitenkin heti tapetille, eikä oikeastaan muita nimivaihtoehtoja ehitty ees ehdottaa. Lahen Pojat Jalkapalloseura, voisiko olla lahtelaisempaa nimeä?

Logon väsäilin joskus väsyneenä pikkutunneilla, mutta tollaseksi se sitten jäi. Mastot siihen oli saatava, muuta edellytystä ei oikeastaan ollut. Paitsi se, ettei siinä saanut missään nimessä olla palloa. Mä en tajua miksi suomalaiset jalkapalloseurat tunkevat niitä palloja sinne logoihinsa. Värit napattiin Päijät-Hämeen vaakunasta. Voikin sanoa, että joukkue on Vesijärven sininen, ja Vellamon tissien keltainen/kultainen.

Minkälaisia urheilullisia ja toiminnallisia tavoitteita olette asettaneet joukkueelle?
Toiminnallinen tavoite on pyörittää lahtelaista seuraa Suomen Palloliiton sarjoissa, ja tarjota näin lahtelaisen juniorityön ylijäämille, yksi mahollisuus lisää harrastaa tätä hienoa lajia. Mitään pidemmän aikavälin kilpa-tavoitteita ei olla asetettu. Mielestäni pääasia on kuitenkin että suunta on aina ylöspäin, ja että aina löytyy joku asia jota tavoitellaan, muuten seura menettää tavallaan tarkoituksensa, ja voi siirtyä kortteliliigan uumeniin potkimaan. Itteäni korpeaa se, että esimerkiksi Suomessa löytyy ykkösdivarista seuroja, joilla ei ole edes tarkoitus nousta Veikkausliigaan tavoittelemaan Suomen mestaruutta. Suomessa on aikuisten tasolla mielestäni liikaa seuroja, joiden olemassaololla ei ole mitään tarkoitusta.

Onko Cupissa saavutettu ”alkumenestys” yllättänyt joukkueen?
Menestys ei isommin yllättänyt. Cupissa lähtökohta oli tarkkailla tilannetta kierros kerrallaan, ja vaikka pudottiin kolmannella kierroksella, niin ketään olla isommin kumarrettu. Meillä on ehkä etua siitä, että ponnistetaan kutosdivari-statuksella, eikä kuitenkaan olla mikään ihan tavallinen kutosen nippu.

Suurin yllätys on ollut taloudellinen, Cupissa porskuttaminen on meinaan todella kallista tällaiselle pikkuseuralle. Pitää kartotella jos jostain onnistuisi, vaikka cup-menestykseen vedoten, vastaanottamaan ylimääräisen rahapanostuksen.

Missä sarjassa aloitatte, ja minkälainen kausi on luvassa ja mikä on tavoitteenne?
Kutosesta se on aloitettava, ja meillä on kyllä ihan hyvä nippu sarjatasoon nähden. Sarjassa asetettiin ainoaksi, ja tinkimättömäksi tavoitteeksi nousu vitoseen. Sarjasta nousee yksi joukkue suoraan, ja lohkojen parhaita kakkosia nousee sitten tarpeen mukaan. Meillä tulee kova taistelu FC Loviisan kanssa, joka vaihtoi Kaakkois-Suomen piiristä Uudenmaan piiriin täksi kaudeksi, ja joutuu siksi aloittamaan pohjalta. Viime kaudella Loviisa pelasi Kaakon nelosta.

Sanoisin, että mikäli tuo Loviisa ei olisi lohkoon tullut, olisi nousu ollut enemmän tai vähemmän läpihuutojuttu. Nyt väittäisin, että Loviisaa vastaan pelataan melkoiset nousukarsinnat sarjaotteluiden muodossa. Aika samoilla viivoilla ollaan tällä hetkellä. Harjoitusmatsi ennen kauden alkua päättyi Loviisan 2-1 -voittoon. Loviisan lisäksi sarjassa on joukkueet Askolasta, Myrskylästä, Oitista, Tuusulasta, Riihimäeltä ja Hyvinkäältä kaksi.

Lahen Pojat järjestävät fanimatkoja vieraspeleihin, minkälaista muuta oheistoimintaa joukkueen ympärille on rakennettu tai suunnitteilla?
Kaikenlaista koitetaan puuhastella. Näitä reissuja koitetaan mahollisuuksien mukaan järestää, kun sopivia päivämääriä osuu kohille. Itse en ainakaan keksi paljon parempaa tekemistä aurinkoiselle lauantaipäivälle, kun alasarja-jalkapalloilun ja pussikaljan. Jos en olisi kentällä, olisin kentän laidalla. Ja kentällä toki ilman kepua!

Ensimmäinen reissuhan on lauantaina 9.5, kun pelataan luonnonkauniissa
maalaismaisemassa Myrskylän Kankkilassa. Bussi lähtee klo 13:15 pääsponsorimme Rooster Pubin edustalta Rautatienkadulta. Mukaan mahtuu vielä! Lahen Poikien ympärille on jo muodostunut pieni ”Kirra41”, niminen kannattajaryhmä, mutta se on jo oma tarinansa. Muutenkin koitetaan keksiä kaikkea oheistapahtumaa välillä matsien lisäksi, jotta aikaset miehet pääsisi välillä karkaamaan perheen pihdeistä. Tästä hyvänä esimerkkinä järjestetty 1-vuotisgaala viime helmikuussa.

Muuta, lähinnä varainhankintaan liittyvää oheiskrääsää olisi mielenkiintoista myös puuhastella. Ideoita olisi kyllä, mutta ne vaatisi aina pienen pesämunan, ja sitä ei taas tällä hetkellä ole tässä alkuhässäkässä irrottaa. Lahen Poikien kaulahuiveja on kyllä vielä jäljellä jokunen kappale.

Missä ja milloin Lahen Poikia voi nähdä tositoimissa ja miksi juuri teitä pitäisi?
Pelit pelataan Mukkulan keinoalustalla, ja kun nurmet aukeaa, siirrytään oman lapsuuteni maisemiin Jalkarantaan. Otteluajat vaihtelee, joten kannattaa tarkastaa nettisivuiltamme www.lahenpojat.com, milloin ollaan seuraavan kerran tulessa. Muutenkin sinne pyritään päivittämään kaikkea seuran ja joukkueen toimintaan liittyvää ja pitämään näin sivut ajantasalla.
Olkoon iskulauseena tähän väliin: Lahen Pojat pelaa yllättävän hyvää futista!

Missä Lahen Pojat on viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Toivottavasti porskuttaa vakaasti jossain päin suomalaista jalkapallokarttaa. Nämä pari ekaa kauttahan varmasti osoittaa sen, miten homma lähtee pyörimään. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, lisää ”aktiiveja” olisi toimintaan saatava. Seura alkaa jo tässä vaiheessa olemaan liian suuri yhen miehen harteille, vaikkakin leveille.

  • Sivulause
    Missä tilassa näet lahtelaisen seuratoiminnan ja jalkapallokulttuurin? Hyvää, huonoa, haasteita?
    Junnuissa homma toimii kyllä. Mutta mun mielestä aikuisten tasolla tarjontaa saisi olla enemmän. Toivottavasti meidän esimerkki saa jonkun muunkin kokeilemaan. Kyllä tähän kaupunkiin mahtuis heittämällä ainakin sellaset kolmesta viiteen porukkaa lisää. Tulis lisää keskusteltavaa, ja lisää paskanjauhannan aiheita pubissa. Kyllähän se kortteliliiga taitaa olla suurin yksittäinen syy seurojen vähäisyyteen Lahessa. Sinne on niin helppoa ja halpaa pykätä oma kaveriporukka listoille. Toisaalta taas ”pienellä” vaivalla saa joukkueen Palloliiton/piirin sarjoihin, jossa on tarjolla muutakin kun potkia samaa naapurin Jarkkoa kerran viikossa nilkoille.

Valokuvataidetta Lahdessa

kalle_kataila_arctic_tide.jpg
Arctic Tide – Kalle Kataila

Taidevalokuvausta valottavat Kirsti Nenye ja nykyinen Lahden Valokuvataide ry:n puheenjohtaja Anne Vatén. Lahden valokuvataide on mmattivalokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden yhdistys, jonka tehtävänä on edistää ja tehdä tunnetuksi valokuvataidetta Päijät-Hämeessä. Yhdistys järjestää mm. näyttelyitä, tapahtumia, luento- ja keskustelutilaisuuksia. Lahden valokuvataide ry on yksi Kauno ry:n perustajajäsenistä ja Taidepanimon toimijoista. Niinpä näyttelyitä on järjestetty vuodesta 2003 myös Taidepanimossa. Nyt näyttelytoiminta on siirtynyt Uuteen Kipinään.

Minkälainen historia on Lahden valokuvataiteella?

Yhdistys on perustettu jo vuonna 1982. Sen perusti ryhmä ammattivalokuvaajia, jotka halusivat edistää valokuvataidetta.

Valokuvataide oli silloin taidekentän uusin ilmiö ja sen aseman vahvistaminen tuntui tärkeältä. Yhteistyötä tehtiin paitsi paikallisten valokuvaajien, myös Muotoiluinstituutin ja Lahden kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Yhteistyökumppanina oli myös Arkkitehtitoimisto Arkkitehtityö, jonka mallinrakennustilassa voitiin aika-ajoin pitää näyttelyitä. Vuonna 1985 tila siirtyi kokonaan Lahden valokuvataiteen käyttöön ja näin syntyi Galleria Harjukatu 40. Kun tila myytiin, siirtyi valokuvataiteen näyttelytoiminta 90-luvun alussa Häme-Galleriaan, joka lopetti toimintansa viime keväänä jälleen tilan myymisen vuoksi.

Näyttelyiden lisäksi yhdistys järjesti Lahden AV-biennale nimistä tapahtumaa seitsemäntoista vuoden ajan vuosina 1984-1997. Ajatuksena oli esittää valokuvapohjaisia av-esityksiä. Niitä olikin diasarjoista, elokuviin ja multivisioista kuvaperustaisiin performansseihin. Lopulta videot alkoivat vallata niin suuren osan tapahtuman esityksistä, että sen järjestäminen valokuvataiteen kannalta ei tuntunut enää mielekkäältä. Myöhemmin aloimme järjestää Valokuvan kevät -tapahtumaa. Ensi maaliskuussa järjestettävä tapahtuma on kahdeksas Valokuvan kevät.

Pitää myös muistaa, että aiempina vuosikymmeninä toimivat aktiivisesti Lahden kamerakerho ja Asahi -klubi. Lahden kamerakerho on nykyisin nimeltään Valokuvausyhdistys Silmä, joka järjestää esimerkiksi näyttelyitä ja kilpailuja.

Kuinka paljon Lahdessa järjestetään valokuvaukseen liittyviä näyttelyitä?
Valokuvataide ei suinkaan ole ainoa Lahdessa valokuvanäyttelyitä järjestävä taho. Tosin sen toiminta on säännöllisintä ja kenties pitkäjänteisintä. Valokuvanäyttelyitä järjestävät myös mm. Lahden taidemuseo, kaupungin kulttuuritoimi ja yksittäiset valokuvaajat, valokuvataiteilijat ja muut visuaalisen taiteen edustajat.

kipina.jpg
Taidepanimo muutti väliaikaistiloihin Kymintielle. Uskotteko, että se on vain tilapäisratkaisu?
Lähtökohtana on, että Kymintien Uusi Kipinä on väliaikaisratkaisu. Tilana se on intiimi ja sympaattinen. Tilaan pitää hankkia ja tehdä näyttelyitä, joiden koko on sinne sopiva.

Miten Uusi Kipinä on lähtenyt käyntiin ja miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa toimintaanne?

Uusi Kipinä on otettu hyvin vastaan ja palaute on ollut positiivista. Sen keskeinen sijainti on mahdollistanut myös Valokuvailtojen siirtämisen sinne.
Valokuvailtojen esitykset heijastetaan ikkunaan, josta ne näkyvät myös suoraan
katukuvaan. Yleisön on helppo löytää perille!

Millä tasolla Lahden valokuvausopetus on ja voitko antaa esimerkkejä siitä, miten lahtelainen valokuva näkyy valokuvataiteessa Suomessa?
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvaajakoulutus on yksi
alan keskeisimmistä opinahjoista maassamme. Taideteollisen korkeakoulun
kanssa alkaneen yhteistyön seurauksena koulujen valokuvaosastojen opinto-ohjelmat yhdistelevät kursseja molempien koulujen erityisosaamisalueiden mukaan.

Lahdesta ponnistaneiden menestyksestä kertovat esimerkiksi voitot ja ehdokkuudet Fotofinlandiassa sekä vastaanotetut Valokuvataiteen valtionpalkinnot, joista useita on saatu jo opiskeluaikana. Muotoiluinstituutin lisäksi myös Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutti tarjoaa koulutusta, jonka yhtenä elementtinä on valokuvataide.

Lahden valokuvataiteen tulevaa toimintaa?
Seuraava Valokuvan kevät –tapahtuma järjestetään maaliskuun viimeisenä
viikonloppuna. Näyttelyitä on Uudessa Kipinässä jo ennen sitä. Valokuvaillat ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa siellä. Valokuvaillat ovat noin kerran kuukaudessa järjestettäviä tilaisuuksia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Joka tilaisuudessa kaksi eri kuvaajaa esittelee töitään, joista keskustellaan kuvaajien ja yleisön kesken. Jokaiselle valokuvaillalle määrittyy oma teemansa kulloistenkin vierailijoiden mukaan. Vierailijat ovat eripuolilla Suomea vaikuttavia henkilöitä, jotka työkseen ja/tai taiteensa kautta toimivat valokuvauksen parissa. Jokaisessa valokuvaillassa esittäytyy myös yksi Lahden valokuvataide ry:n omista noin viidestäkymmenestä jäsenestä. Paikalle ovat tervetulleita
kaikki asiasta kiinnostuneet.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.

Kinoksittain elokuvia

Video- ja lyhytelokuvafestivaali Kinos09 järjestetään Lahdessa ensi viikonloppunan 27.-29.3.2009. Jo kuudennen kerran järjestettävän festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat perinteisesti kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa. Ohjelmistoon kuuluu vuosittain vaihtuva teemasarja, joka Kinos09:ssä on I Love My City.
Tapahtuman kiireinen puuhamies Sami Keto ehti vastailla tiedusteluihin Kinoksesta ja harrastajaelokuvasta ylipäänsä.

Mikä on Kinos ja mistä ja miten se synnytettiin?
En ollut alusta alkaen (2004) messissä, mutta Kinoksen nettisivujen historia-osiosta saa aika hyvän kuvan. | linkki |

Kenelle Kinos on tarkoitettu ja miten kohderyhmä on muotoutunut?
Kaikille. Mutta luulen, että monipuolisesti taiteesta tai kulttuurista kiinnostuneet ovat yleensä käyneet. Tänä vuonna meillä on esim. sarja historiallisia elokuvia Lahdesta, joka varmaan houkuttelee uutta yleisöä Kinokseen.

Miten Kinos on ulkoisesti ja sisällösesti muuttunut vuosien varrella?
Ulkoisesti iso muutos oli aikoinaan Kymintieltä Kino Iirikseen muutto. Joka vuosi tullut jotain uutta. Tänäkin vuonna viikonlopun aikana on paljon muuta kuin elokuvia.
Sisältössä on pyritty pitämään ”räkäisyys” mukana. Eli että kaiken ei tarvitse olla siloteltua.

Kinos on levittäytynyt myös muualle kaupunkiin, mitä  oheistapahtumia/ tilaisuuksia Kinoksen ympärille on rakennettu?
Dodo ry:n Megapolis 2024 – Globaali piknik -tapahtuma, Performanssiklubi Nyrjähdys, taidenäyttely ja julistemarkkinat. Nämä kaikki löytyy Kino Iiriksen sisäänkäynnin takaa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Earth Hourin, Ravintola Ylämummon ja parin jatkoklubin kanssa, joiden tapahtumiin Kinos-yleisö voi suunnata elokuvien jälkeen

Minkä kokoinen Kinos on Suomen mittakaavassa, ja onko tapahtuma   herättänyt kiinnostusta Lahden ulkopuolella?
Pieni festivaalihan tämä edelleen on. Ilmaisuus antaa tietyn piirteen festivaalille. Herättäähän se huomiota muuallakin, mutta epäilisin että 90% yleisöstä on Lahdesta.

Minkälainen tuntuma sinulla on suomalaisesta harrastajaleffoista   yleisesti, tasosta ja volyymista?
Mulla ei ole muuten kovin hyvää tuntumaa paitsi Kinoksen kautta. Luulen kyllä, että taso on nousussa. Mutta eihän Suomen elokuvakulttuuri yleisesti ole ollut kovin vahvalla pohjalla verrattuna esim. toisiin pohjoismaihin eli on sitä varaa nostaakin.

Onko oppilaitokset (elokuvakoulut) jotenkin olleet osallisina  tapahtumaan?

Niiden oppilailta tulee paljon töitä, muuten aika vähän. Olisi kiva kyllä tehdä enemmän yhteistyötä.

Tänä vuonna teema on I Love my city, mitä se tarkoittaa? Minkälaisia teemoja teillä on ollut aiempina vuosina?
Oma suhde asuinpaikkakuntaansa. Haluttiin haastaa tekijöitä miettimään sitä vähän syvemmin. Viime vuonna Kinoksella oli teema tai oikeastaan se oli ekologisen elokuvan erikoissarja. Ei olla haluttu, että teema olisi täysin rajaava eli sen ulkopuolisia töitäkin on esitetty. Teema on ohjannut enemmänkin festivaalin yleisilmettä ja minkälaisia oheistapahtumia järjestetään.

Minkälainen taso tänä vuonna on? Onko ollut mitään yllättävää?
En ole itse edes nähnyt kaikkia töitä vielä, kun jaoimme valinnan usean ihmisen kesken. Mutta sen perusteella mitä olen nähnyt, niin taattua Kinos-tasoa!

Miltä Kinoksen tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan uskot tapahtuman kehittyvän?
Vaikea sanoa. Itseisarvona ei ole kasvattaa sitä, mutta katotaan mitä käy. Tämähän on ainoa varsinainen elokuvafestivaali Lahdessa, ja ansaitsee arvoisensa statuksen.

Lopputerveisiä?
Eläköön elokuva!

kinos092.jpg

Elokuvat sillä silmällä

markuslehtinen.jpg

Päijät-Hämeen Elokuvakeskus eli tuttavallisesti Kino Iiris tarjoaa pääasiassa valtavirrasta poikkeavia underground- ja vaihtoehtoelokuvia. Markus Lehtisen päävastuulla on leffojen hankkiminen sekä aikataulujen, ohjelmistojen ja mainosten tekeminen.

Millä perusteella valikoit leffat lahtelaisten katsottavaksi?
Valitsen niitä mistä mä itse tykkään. Ei nyt sentään. Ei voi oikeastaan sanoa, että millä perusteella. Se on aika veteen piirretty viiva. Ei tarvitse puhua ranskaa, eikä nauttia minkäänlaista pienten piirien kulttisuosiota tai olla jotenkin ”elitistinen”.

Kino Iiriksen tarjoaa siis ns. underground- ja vaihtoehtoelokuvia, mutta vaikuttaako lähinnä mainstream-elokuvia näyttävän Finnkinon tarjonta valikoimiinne?
Ei oikeastaan, koska leffoja tulee kuitenkin niin paljon, ettei niitä kaikkia edes ehditä Lahdessa esittää. Loppujen lopuksi aika harva FinnKinon näyttämä leffa edes otettaisiin tänne. Jako on aika selvä meidän ja FinnKinon välillä leffatarjonnan suhteen. FinnKino on myös selkeästi isompi ja jos ne jotain haluaa, ne saa sen, sillä niillä on monopoli maahantuojiin Suomessa.

Jos molemmat iskevät silmänsä samaan elokuvaa, on Kino Iiriksellä kuitenkin pienenä teatterina yksi keino kilpailla?
Ajojen (näyttöjen) suhteen voidaan luvata yliajoaikoja. Finnkinolla seurataan leffojen näytöksiä joka viikko ja jos se saa huonon tuloksen, se lentää ulos. Me voidaan luvata, että ajetaan sitä kolme viikkoa, meni miten meni.

Vielä reilu vuosi sitten Lahdessa oli useampi elokuvateatteri ja teatterit eivät olleet tekniseltä laadultaan huippuja, joten miten uusi elokuvakeskus on vaikuttanut teillä?
Alkuun vaikutti negatiivisesti eli meillä oli loppuvuosi hiljainen, mikä oli tietysti odotettavissa. Sama tapahtui pari vuotta sitten Oulussa, missä uuden elokuvakeskuksen avaamisen jälkeen paikallinen teatteri oli että ”leipäkö tässä nyt lähti?”. Mutta sitten väki palasi ja katsojaluvut vähän nousikin.

On siis hyvä että ihmiset oppivat käymään elokuvissa ylipäänsä?
Kyllä se mun mielestä on ehdottomasti hyvä. Lahti on elokuvakaupunkina huono ja koska täällä on käyty huonosti leffoissa, niin varmasti uusi elokuvakeskus piristää kiinnostusta leffateattereihin ja sillä tavalla ihmiset oppivat käymään leffoissa. Esimerkkinä Pori. Kun siellä saatiin uusi elokuvakeskus, kävijämäärät hyppäsivät ylöspäin ja ne ovat pysynyt korkealla. Pori on tällä hetkellä parempi kuin Lahti. Yliopistokaupungitkin menevät Lahden edelle selkeästi, vaikka siellä
olisi vähemmän ihmisiä. Luulen, että opiskelijat ovat sellainen ryhmä mikä käy paljon elokuvissa.

Voidaanko tehdä vertailua siitä, miten jotain leffaa on katsottu Lahdessa
ja miten muissa independent-teattereissa Suomessa?

On vaikeaa vertailla, koska tällaisia teattereita ei ole kovinkaan monta Suomessa: Tampereella, Oulussa, Kuopiossa sekä Turussa, josta tosin loppui toiminta tilojen takia. Mutta Lahessa…? Vaikeaa sanoa, ehkä jotain dokkareita, jotka kiinnostaa paikallisesti, mutta ei juurikaan voi vertailua tehdä. Pääpiirteissään lahtelaiset kattoo samaa kuin muutkin.

Onko Kino Iiris jollain tavalla mukana lahtelaisessa leffatuotannoissa?
Joitain projekteja on ollut missä ollaan oltu mukana avuliaana kätenä, mutta ei olla suoranaisesti tuotettu mitään. Aina ollaan annettu sali käyttöön, autetaan sen verran että ne saa tekemänsä leffan esitettyä. Onhan se elokuvantekijöille hienoa että ne saa edes sen kerran näytettyä elokuvansa elokuvateatterissa, rullalautailijoista amatöörileffan tekijöihin.

Lahtelaisesta fiktioelokuvasta ei juurikaan voida puhua. Lahden seudulla on kuvattu harvoja elokuvia ja tv-sarjatkin on vähissä.

Muotoiluinstuutin maineikas elokuvalinja jalostaa uusia kykyjä, mutta
voidaanko puhua lahtelaisesta ammatti tv- ja elokuvatuotannosta?

Ei varsinaisesti. Lahessa kylläkin on aktiivinen harrastelijaporukka, joka tekee leffoja. Tosin he eivät saa töitään hirveesti esille. Kun ajatellaan Lahden asemaa elokuvakouluna, niin kyllä moni opiskelija on esimerkiksi töissä tv:n puolella, missä näkyy usein itsellekin tuttuja nimiä. Tekijöistä tulee mieleen ”Muotsikan” Jankerin Ville, joka on voittanut palkintojakin. Mutta ei ehkä ole lahtelaisia tekijöitä, jotka olisivat varsinaisessa elokuvatuotannossa.

Lahti kaupunkinakin näkyy heikosti elokuvissa ja dokumenteissa. Täällä ei ole mitään kiinnostavaa. Meillä oli pari vuotta sitten seminaari, jossa oli elokuvasäätiön johtaja, elokuvatuottajia ja ohjaajia. Paneelissa keskusteltiin voisiko Lahti olla tulevaisuudessa elokuvakaupunki. Ammattilaiset tulee poikkeuksetta Helsingistä ja monesti valitellaan että joudutaan lähtemään viikkokausiksi ”Karjalan kunnailla” duuniin, kauaksi aikaa eroon perheestä. Fakta on että Lahesta on lyhyt matka Helsinkiin, joten sijainti on sen suhteen hyvä.

Onko sama homma kuin taiteessa ja muotoilussa, että Lahdessa on kyllä
kouluja mutta kukaan ei saa duuneja?

Joo, kun ajatellaan elokuvaa, niin eihän täällä ole juurikaan mahdollisuutta työllistyä. Suunta on sitten Helsinkiin, minne koko homma on keskittynyt. Siinä on mahdollisuus muillakin kun kuvataan muutakin kuin kaupunkimiljöötä ja jotkut on tajunnu sen. esimerkkinä Villilä-studiot, joka toimii vanhalla maatilalla. Monet kaupungithan on alkanut panostaa siihen, että ne tarjoaa tuottajille mm. ilmaisia majoituksia. En tiedä muistanko oikein, mutta jokainen kunnan sijoittama euro tulisi kuusinkertaisena takaisin.

Markus Lehtinen, jos Lahesta tehtäisiin elokuva minkälainen sen pitäisi olla?
Komedia
Ketä siinä olisi pääosassa?
John Belushi ja Dan Akroyd
Lahti-komedia, silti synkkiä sävyjä?
Komedia olis ainaki haastava tyyli Lahtea koskien
Mitä? Kyllähän täällä hauskaa! Tässäkin haastattelussa naurettiin kokoajan!
Niin. Omille jutuille.
Se onkin sitten enempi traagista

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu. Toinen haastattelija Linda Martikainen.

Tänään Lahtea jälkipolville

keijoskippari.jpg

Videokuvaajat ry
:n entinen puheenjohtaja Keijo Skippari on ottanut tehtäväkseen tallentaa 2000-luvun arkista Lahtea jälkipolville. Tänään kuva-arkistoon tallennettu Lahti on vuosikymmenten päästä tärkeä dokumentti menneestä arjesta.

Kuinka paljon vanhaa Lahtea on videoarkistoissa?

Lahden 100-vuotisjuhliin liittyen haluttiin esittää Lahtea esittäviä kaitaelokuvia kuluneelta sadalta vuodelta. Niitä ei kuitenkaan löytynyt. Kävimme läpi Kuvamuseon arkistoja ja muutamaa 1950-luvun filmiä lukuunottamatta, jotka nekin keskittyi lähinnä teollisuuteen, Lahden katukuvaan liittyvää ei löytynyt ollenkaan. Arkistoista löytyi sadan vuoden ajalta materiaalia noin tunnin verran. Arkiston suhteen tilanne on heikko. Materiaali on varmasti yksityisten hallussa, mutta sitä pitäisi olla myös organisaatioiden hallussa, kuten kuvamuseon, jolla on kyllä valtavat still-kuva-arkistot, mutta elävää kuvaa Lahdesta on vähän.

Miten tätä puutetta pitäisi paikata?
Jokainen kaupunkilainen voi vaikuttaa siihen itse. Olen tallentanut kaupunkikuvaa useamman vuoden ajan videokamerallani. Idea tosiaan lähti siitä kun sitä materiaalia ei löytynytkään ja ajattelin näin eläkeläisenä, että kun tuota aikaa on, päätin alkaa kuvaamaan arkista katukuvaa. Meillä on ollut Heinola-instituutista opiskelija joka teki sitä parin kuukauden ajan viime talvella. Silla tavalla me ollaan pyritty tallentamaan tätä Lahden nykyistä elävää kuvaa videolle. Noin kahden kilometrin säteellä ympyrän halkaisijan sisällä koko Lahti on tallennettu katu kadulta. Tänä päivänä sen arvo ei ole välttämättä mitään, mutta tulevaisuudessa sen arvo nousee. Kun joku tutkija kymmenien vuosien päästä haluaa katsoa, miltä Lahden kaupungin ydinkeskusta näytti vuosina 2006-2010, hän saa tästä materiaalista varmasti kattavan käsityksen minkälaista tänä päivänä oli. Satunnaisesti olen käynyt myös keskustan ulkopuolella kuvaamassa mm. Keijupuiston puukerrostalojen rakentamista. Ideaa voisi siis laajentaa lähiöihin, vaikkapa Liipolaan ja Jalkarantaan.

Mitä yksittäisiä kohteita kannattaisi pitää silmällä kun Lahti muuttuu?
Muutoksista olen itse käynyt kuvaamassa Rauten ja Malskin korttelin rakentamista, sekä Askon teollisuusalueen purkamista. Malskin piipun purkamista kuvasin joka päivä, lopputulokseen asti. Lahdessa on nyt havaittavissa runsaasti uudisrakentamista ja peruskorjausta ja tuota muutosta pitäisikin pystyä taltioimaan. Jos Ranta-Kartano-suunnitelma toteutuu ja sitä aletaan rakentamaan, olen ajatellut kuvata sen muutoksen, joka alueella tapahtuu. Tämän hetkinen tilanne on myös taltioitu alkusyksystä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tätä em. rakentamista ei pitäisi laittaa toimeen.

Mainittakoon että, Lahdesta on 1950-luvulta Lahden kaitaelokuvaajien perustajajäseniin kuulunut Pentti Ruohoniemi  kuvannut erittäin paljon 16 mm elokuvakameralla. Sen  laatu on erittäin hyvää. Itselläkin on sitä materiaalia käytössä tänäkin päivänä, kun valmistelen Tiirismaan 100-vuotisjuhliin dokumenttielokuvaa. Siellä on erittäin merkittävää materiaalia, mm. nykyisen Tiirismaan koulun rakentamisesta vuodelta 1963-1964, ihan maansiirrosta alkaen ensimmäisiin koulusta valmistuneisiin ylioppilaisiin. Hienoa kun joku näkee vaivaa kuvata Lahtea ja täällä tapahtuvia muutoksia.

Miten yhdistys pitää huolta lahtelaisesta elävästä kuvasta?
Nyt on vasta alkamassa muotoutua videoharrastajien oma kuva-arkisto, joka on kylläkin dvd-levymuodossa. Teemme mm. Lahden kulttuuritoimen kanssa yhteistyötä, lähinnä nuorten kulttuuritapahtumien taltiointia, tänä kesänä Lännen Keisari Vaahterasalissa kolmekamera-tuotantona. Viime talvena oli Tuulten Vuoren Salaisuus. Näistä projekteista tehdään aina valmis ohjelma joka annetaan kulttuuritoimelle säilytettäväksi. Myöhemmin valmis filmimateriaali luovutetaan Lahden kuvamuseon käyttöön, kun heillä on siihen paremmat mahdollisuudet. Tiedän että heillä ei ole resursseja tällä hetkellä sellaista rakentaa, ja harvalla on intressejä, mutta meillä yhdistyksenä on. Yhdistyksellä ei ole konkreettisesti elävää kuvaa hallinnassa, mutta yhdistysten jäsenten hallussa on materiaalia. Vuonna 2006 tehtyyn videoharrastajien 50-vuotisjuhliin dokumenttielokuvan materiaalia kyllä löytyi. Tässäkin tapauksessa yksityisillä on merkittävä osa kuvamateriaalin muodostumissa, niiden henkilöiden toimesta, jotka silloin ovat toimineet yhdistyksen riveissä.

Miten materiaalia Lahdesta on kerääntynyt?
Lahden Videokuvaajat ry on kerännyt Lahti-materiaalia lähinnä omilta jäseniltään, muttei juurikaan olla aktiivisesti yritetty haalia sitä yksityisiltä. Viime vuonna eräs yritys lehti-ilmoittelun avulla keräsi kaitafilmimateriaalia kaupalliseen tarkoitukseen ja siihen kaupunkilaiset jonkun verran antoivatkin. Haluaisinkin painottaa että arvokkaita filmejä ei kannattaisi yksityisen ihmisen kotona säilöä, koska on suuri mahdollisuus että ne unohtuu tai että myöhemmin vaikkapa perikunta ei osaa huomioida niitä ja niiden historiallista arvoa. Pahimmassa tapauksessa ne voidaan menettää lopullisesti. Ihmisten kodeissa on paljon sellaista materiaalia joista moni harrastaja tai vaikkapa tutkijat olisi kiinnostunut.

Kulttuurihuomioita Keijo Skipparilta:

Elokuvateatteri Kino Iiris on tärkeä kanava harrastajaelokuvan-tekijöille, sillä se tarjoaa hyvät puitteet, myös  muillekin kuin meidän jäsenille. Elokuvat jotka ovat niin hyviä että ansaitsevat tulla esitetyksi Kino Iiriksessä, ne myös esitetään, sillä se on selvää että niitä ei muualla, ketjujen omistamissa elokuvateattereissa esitettäisi. Alueellisena elokuvateatterina Kino Iiiris antaa tällaisen mahdollisuuden pienillekin tekijöille. Olen sen oppinut tässä muutamana vuonna kuinka arvokasta työtä siellä tehdään.

Taidepanimo oli lahtelaisille tärkeä, siellä oli hienoja tiloja näyttelyille ja toivotaan että toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Lahden pitäisi mielestäni tukea kulttuuria nykyistä enemmän. Kaupungin kulttuuritoimi yrittää tehdä töitä paljon mm. lastenkulttuurin eteen, mutta sillä ei ole riittävästi määrärahoja. Nykyisilläkin vähäisillä resursseilla kulttuuritoimi on saanut merkittäviä tuloksia aikaan. Lahdessa on kuitenkin paljon erilaisia harrastajaryhmiä, jotka tekevät taidetta siinä missä ammattilaisetkin. En sitten ymmärrä miksi teatteri ja Sibeliustalo saa niin paljon – sopii kysyä – ovatko ne ainoita tekijöitä? Useasti se on niin, että mitä arvostetaan, sinne sitä rahaa laitetaan helposti. Toki nuo mainitsemani tahot ovat korkealaatusia, mutta täytyy muistaa että muutakin taidetta löytyy, kunhan osaa hieman katsella ympärilleen.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.