Aihearkisto: Tapahtuma

Tapahtumat, tilaisuudet, kokoukset

Elokuvat sillä silmällä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

markuslehtinen.jpg

Päijät-Hämeen Elokuvakeskus eli tuttavallisesti Kino Iiris tarjoaa pääasiassa valtavirrasta poikkeavia underground- ja vaihtoehtoelokuvia. Markus Lehtisen päävastuulla on leffojen hankkiminen sekä aikataulujen, ohjelmistojen ja mainosten tekeminen.

Millä perusteella valikoit leffat lahtelaisten katsottavaksi?
Valitsen niitä mistä mä itse tykkään. Ei nyt sentään. Ei voi oikeastaan sanoa, että millä perusteella. Se on aika veteen piirretty viiva. Ei tarvitse puhua ranskaa, eikä nauttia minkäänlaista pienten piirien kulttisuosiota tai olla jotenkin ”elitistinen”.

Kino Iiriksen tarjoaa siis ns. underground- ja vaihtoehtoelokuvia, mutta vaikuttaako lähinnä mainstream-elokuvia näyttävän Finnkinon tarjonta valikoimiinne?
Ei oikeastaan, koska leffoja tulee kuitenkin niin paljon, ettei niitä kaikkia edes ehditä Lahdessa esittää. Loppujen lopuksi aika harva FinnKinon näyttämä leffa edes otettaisiin tänne. Jako on aika selvä meidän ja FinnKinon välillä leffatarjonnan suhteen. FinnKino on myös selkeästi isompi ja jos ne jotain haluaa, ne saa sen, sillä niillä on monopoli maahantuojiin Suomessa.

Jos molemmat iskevät silmänsä samaan elokuvaa, on Kino Iiriksellä kuitenkin pienenä teatterina yksi keino kilpailla?
Ajojen (näyttöjen) suhteen voidaan luvata yliajoaikoja. Finnkinolla seurataan leffojen näytöksiä joka viikko ja jos se saa huonon tuloksen, se lentää ulos. Me voidaan luvata, että ajetaan sitä kolme viikkoa, meni miten meni.

Vielä reilu vuosi sitten Lahdessa oli useampi elokuvateatteri ja teatterit eivät olleet tekniseltä laadultaan huippuja, joten miten uusi elokuvakeskus on vaikuttanut teillä?
Alkuun vaikutti negatiivisesti eli meillä oli loppuvuosi hiljainen, mikä oli tietysti odotettavissa. Sama tapahtui pari vuotta sitten Oulussa, missä uuden elokuvakeskuksen avaamisen jälkeen paikallinen teatteri oli että ”leipäkö tässä nyt lähti?”. Mutta sitten väki palasi ja katsojaluvut vähän nousikin.

On siis hyvä että ihmiset oppivat käymään elokuvissa ylipäänsä?
Kyllä se mun mielestä on ehdottomasti hyvä. Lahti on elokuvakaupunkina huono ja koska täällä on käyty huonosti leffoissa, niin varmasti uusi elokuvakeskus piristää kiinnostusta leffateattereihin ja sillä tavalla ihmiset oppivat käymään leffoissa. Esimerkkinä Pori. Kun siellä saatiin uusi elokuvakeskus, kävijämäärät hyppäsivät ylöspäin ja ne ovat pysynyt korkealla. Pori on tällä hetkellä parempi kuin Lahti. Yliopistokaupungitkin menevät Lahden edelle selkeästi, vaikka siellä
olisi vähemmän ihmisiä. Luulen, että opiskelijat ovat sellainen ryhmä mikä käy paljon elokuvissa.

Voidaanko tehdä vertailua siitä, miten jotain leffaa on katsottu Lahdessa
ja miten muissa independent-teattereissa Suomessa?
On vaikeaa vertailla, koska tällaisia teattereita ei ole kovinkaan monta Suomessa: Tampereella, Oulussa, Kuopiossa sekä Turussa, josta tosin loppui toiminta tilojen takia. Mutta Lahessa…? Vaikeaa sanoa, ehkä jotain dokkareita, jotka kiinnostaa paikallisesti, mutta ei juurikaan voi vertailua tehdä. Pääpiirteissään lahtelaiset kattoo samaa kuin muutkin.

Onko Kino Iiris jollain tavalla mukana lahtelaisessa leffatuotannoissa?
Joitain projekteja on ollut missä ollaan oltu mukana avuliaana kätenä, mutta ei olla suoranaisesti tuotettu mitään. Aina ollaan annettu sali käyttöön, autetaan sen verran että ne saa tekemänsä leffan esitettyä. Onhan se elokuvantekijöille hienoa että ne saa edes sen kerran näytettyä elokuvansa elokuvateatterissa, rullalautailijoista amatöörileffan tekijöihin.

Lahtelaisesta fiktioelokuvasta ei juurikaan voida puhua. Lahden seudulla on kuvattu harvoja elokuvia ja tv-sarjatkin on vähissä.

Muotoiluinstuutin maineikas elokuvalinja jalostaa uusia kykyjä, mutta
voidaanko puhua lahtelaisesta ammatti tv- ja elokuvatuotannosta?
Ei varsinaisesti. Lahessa kylläkin on aktiivinen harrastelijaporukka, joka tekee leffoja. Tosin he eivät saa töitään hirveesti esille. Kun ajatellaan Lahden asemaa elokuvakouluna, niin kyllä moni opiskelija on esimerkiksi töissä tv:n puolella, missä näkyy usein itsellekin tuttuja nimiä. Tekijöistä tulee mieleen ”Muotsikan” Jankerin Ville, joka on voittanut palkintojakin. Mutta ei ehkä ole lahtelaisia tekijöitä, jotka olisivat varsinaisessa elokuvatuotannossa.

Lahti kaupunkinakin näkyy heikosti elokuvissa ja dokumenteissa. Täällä ei ole mitään kiinnostavaa. Meillä oli pari vuotta sitten seminaari, jossa oli elokuvasäätiön johtaja, elokuvatuottajia ja ohjaajia. Paneelissa keskusteltiin voisiko Lahti olla tulevaisuudessa elokuvakaupunki. Ammattilaiset tulee poikkeuksetta Helsingistä ja monesti valitellaan että joudutaan lähtemään viikkokausiksi ”Karjalan kunnailla” duuniin, kauaksi aikaa eroon perheestä. Fakta on että Lahesta on lyhyt matka Helsinkiin, joten sijainti on sen suhteen hyvä.

Onko sama homma kuin taiteessa ja muotoilussa, että Lahdessa on kyllä
kouluja mutta kukaan ei saa duuneja?
Joo, kun ajatellaan elokuvaa, niin eihän täällä ole juurikaan mahdollisuutta työllistyä. Suunta on sitten Helsinkiin, minne koko homma on keskittynyt. Siinä on mahdollisuus muillakin kun kuvataan muutakin kuin kaupunkimiljöötä ja jotkut on tajunnu sen. esimerkkinä Villilä-studiot, joka toimii vanhalla maatilalla. Monet kaupungithan on alkanut panostaa siihen, että ne tarjoaa tuottajille mm. ilmaisia majoituksia. En tiedä muistanko oikein, mutta jokainen kunnan sijoittama euro tulisi kuusinkertaisena takaisin.

Markus Lehtinen, jos Lahesta tehtäisiin elokuva minkälainen sen pitäisi olla?
Komedia
Ketä siinä olisi pääosassa?
John Belushi ja Dan Akroyd
Lahti-komedia, silti synkkiä sävyjä?
Komedia olis ainaki haastava tyyli Lahtea koskien
Mitä? Kyllähän täällä hauskaa! Tässäkin haastattelussa naurettiin kokoajan!
Niin. Omille jutuille.
Se onkin sitten enempi traagista

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu. Toinen haastattelija Linda Martikainen.

Tänään Lahtea jälkipolville

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

keijoskippari.jpg

Videokuvaajat ry:n entinen puheenjohtaja Keijo Skippari on ottanut tehtäväkseen tallentaa 2000-luvun arkista Lahtea jälkipolville. Tänään kuva-arkistoon tallennettu Lahti on vuosikymmenten päästä tärkeä dokumentti menneestä arjesta.

Kuinka paljon vanhaa Lahtea on videoarkistoissa?
Lahden 100-vuotisjuhliin liittyen haluttiin esittää Lahtea esittäviä kaitaelokuvia kuluneelta sadalta vuodelta. Niitä ei kuitenkaan löytynyt. Kävimme läpi Kuvamuseon arkistoja ja muutamaa 1950-luvun filmiä lukuunottamatta, jotka nekin keskittyi lähinnä teollisuuteen, Lahden katukuvaan liittyvää ei löytynyt ollenkaan. Arkistoista löytyi sadan vuoden ajalta materiaalia noin tunnin verran. Arkiston suhteen tilanne on heikko. Materiaali on varmasti yksityisten hallussa, mutta sitä pitäisi olla myös organisaatioiden hallussa, kuten kuvamuseon, jolla on kyllä valtavat still-kuva-arkistot, mutta elävää kuvaa Lahdesta on vähän.

Miten tätä puutetta pitäisi paikata?
Jokainen kaupunkilainen voi vaikuttaa siihen itse. Olen tallentanut kaupunkikuvaa useamman vuoden ajan videokamerallani. Idea tosiaan lähti siitä kun sitä materiaalia ei löytynytkään ja ajattelin näin eläkeläisenä, että kun tuota aikaa on, päätin alkaa kuvaamaan arkista katukuvaa. Meillä on ollut Heinola-instituutista opiskelija joka teki sitä parin kuukauden ajan viime talvella. Silla tavalla me ollaan pyritty tallentamaan tätä Lahden nykyistä elävää kuvaa videolle. Noin kahden kilometrin säteellä ympyrän halkaisijan sisällä koko Lahti on tallennettu katu kadulta. Tänä päivänä sen arvo ei ole välttämättä mitään, mutta tulevaisuudessa sen arvo nousee. Kun joku tutkija kymmenien vuosien päästä haluaa katsoa, miltä Lahden kaupungin ydinkeskusta näytti vuosina 2006-2010, hän saa tästä materiaalista varmasti kattavan käsityksen minkälaista tänä päivänä oli. Satunnaisesti olen käynyt myös keskustan ulkopuolella kuvaamassa mm. Keijupuiston puukerrostalojen rakentamista. Ideaa voisi siis laajentaa lähiöihin, vaikkapa Liipolaan ja Jalkarantaan.

Mitä yksittäisiä kohteita kannattaisi pitää silmällä kun Lahti muuttuu?
Muutoksista olen itse käynyt kuvaamassa Rauten ja Malskin korttelin rakentamista, sekä Askon teollisuusalueen purkamista. Malskin piipun purkamista kuvasin joka päivä, lopputulokseen asti. Lahdessa on nyt havaittavissa runsaasti uudisrakentamista ja peruskorjausta ja tuota muutosta pitäisikin pystyä taltioimaan. Jos Ranta-Kartano-suunnitelma toteutuu ja sitä aletaan rakentamaan, olen ajatellut kuvata sen muutoksen, joka alueella tapahtuu. Tämän hetkinen tilanne on myös taltioitu alkusyksystä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tätä em. rakentamista ei pitäisi laittaa toimeen.

Mainittakoon että, Lahdesta on 1950-luvulta Lahden kaitaelokuvaajien perustajajäseniin kuulunut Pentti Ruohoniemi  kuvannut erittäin paljon 16 mm elokuvakameralla. Sen  laatu on erittäin hyvää. Itselläkin on sitä materiaalia käytössä tänäkin päivänä, kun valmistelen Tiirismaan 100-vuotisjuhliin dokumenttielokuvaa. Siellä on erittäin merkittävää materiaalia, mm. nykyisen Tiirismaan koulun rakentamisesta vuodelta 1963-1964, ihan maansiirrosta alkaen ensimmäisiin koulusta valmistuneisiin ylioppilaisiin. Hienoa kun joku näkee vaivaa kuvata Lahtea ja täällä tapahtuvia muutoksia.

Miten yhdistys pitää huolta lahtelaisesta elävästä kuvasta?
Nyt on vasta alkamassa muotoutua videoharrastajien oma kuva-arkisto, joka on kylläkin dvd-levymuodossa. Teemme mm. Lahden kulttuuritoimen kanssa yhteistyötä, lähinnä nuorten kulttuuritapahtumien taltiointia, tänä kesänä Lännen Keisari Vaahterasalissa kolmekamera-tuotantona. Viime talvena oli Tuulten Vuoren Salaisuus. Näistä projekteista tehdään aina valmis ohjelma joka annetaan kulttuuritoimelle säilytettäväksi. Myöhemmin valmis filmimateriaali luovutetaan Lahden kuvamuseon käyttöön, kun heillä on siihen paremmat mahdollisuudet. Tiedän että heillä ei ole resursseja tällä hetkellä sellaista rakentaa, ja harvalla on intressejä, mutta meillä yhdistyksenä on. Yhdistyksellä ei ole konkreettisesti elävää kuvaa hallinnassa, mutta yhdistysten jäsenten hallussa on materiaalia. Vuonna 2006 tehtyyn videoharrastajien 50-vuotisjuhliin dokumenttielokuvan materiaalia kyllä löytyi. Tässäkin tapauksessa yksityisillä on merkittävä osa kuvamateriaalin muodostumissa, niiden henkilöiden toimesta, jotka silloin ovat toimineet yhdistyksen riveissä.

Miten materiaalia Lahdesta on kerääntynyt?
Lahden Videokuvaajat ry on kerännyt Lahti-materiaalia lähinnä omilta jäseniltään, muttei juurikaan olla aktiivisesti yritetty haalia sitä yksityisiltä. Viime vuonna eräs yritys lehti-ilmoittelun avulla keräsi kaitafilmimateriaalia kaupalliseen tarkoitukseen ja siihen kaupunkilaiset jonkun verran antoivatkin. Haluaisinkin painottaa että arvokkaita filmejä ei kannattaisi yksityisen ihmisen kotona säilöä, koska on suuri mahdollisuus että ne unohtuu tai että myöhemmin vaikkapa perikunta ei osaa huomioida niitä ja niiden historiallista arvoa. Pahimmassa tapauksessa ne voidaan menettää lopullisesti. Ihmisten kodeissa on paljon sellaista materiaalia joista moni harrastaja tai vaikkapa tutkijat olisi kiinnostunut.

Kulttuurihuomioita Keijo Skipparilta:

Elokuvateatteri Kino Iiris on tärkeä kanava harrastajaelokuvan-tekijöille, sillä se tarjoaa hyvät puitteet, myös  muillekin kuin meidän jäsenille. Elokuvat jotka ovat niin hyviä että ansaitsevat tulla esitetyksi Kino Iiriksessä, ne myös esitetään, sillä se on selvää että niitä ei muualla, ketjujen omistamissa elokuvateattereissa esitettäisi. Alueellisena elokuvateatterina Kino Iiiris antaa tällaisen mahdollisuuden pienillekin tekijöille. Olen sen oppinut tässä muutamana vuonna kuinka arvokasta työtä siellä tehdään.

Taidepanimo oli lahtelaisille tärkeä, siellä oli hienoja tiloja näyttelyille ja toivotaan että toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Lahden pitäisi mielestäni tukea kulttuuria nykyistä enemmän. Kaupungin kulttuuritoimi yrittää tehdä töitä paljon mm. lastenkulttuurin eteen, mutta sillä ei ole riittävästi määrärahoja. Nykyisilläkin vähäisillä resursseilla kulttuuritoimi on saanut merkittäviä tuloksia aikaan. Lahdessa on kuitenkin paljon erilaisia harrastajaryhmiä, jotka tekevät taidetta siinä missä ammattilaisetkin. En sitten ymmärrä miksi teatteri ja Sibeliustalo saa niin paljon – sopii kysyä – ovatko ne ainoita tekijöitä? Useasti se on niin, että mitä arvostetaan, sinne sitä rahaa laitetaan helposti. Toki nuo mainitsemani tahot ovat korkealaatusia, mutta täytyy muistaa että muutakin taidetta löytyy, kunhan osaa hieman katsella ympärilleen.

***Haastattelu tehtiin alunperin Lahen Lehen toiseen numeroon, jota ei julkaistu.

Historiapäivät Lahdessa ja Asikkalassa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomalaiset Historiapäivät järjestetään kymmennettä kertaa 5.-7.2. Historiapäivät käynnistyy Asikkalan Seurakuntakeskuksessa torstaina ja jatkuvat perjantaina Lahdessa kongressikeskus Fellmannissa. Historiapäivät on osa 1809 merkkivuoden tapahtumaketjuja.
Tutkija Lahden Historiallisesta museosta Marianne Koski kertoo mistä on tarkemmin ottaen kyse.

Mitkä ovat Historiapäivät ja mikä on sen tarkoitus?
Suomalaiset historiapäivät on vuosittain järjestettävä, Suomen ja sen lähialueiden historiaa erilaisten teemojen kautta esittelevä seminaari. Tapahtuma on kolmipäiväinen ja järjestetään helmikuun alkupuolella. Nykymuotoisena on tämän vuoden tapahtuma jo järjestyksessään kymmenes.

Tapahtuman alku on kuitenkin jo 1990-luvun alkupuolella ja Asikkalassa. Vääksyssä sijaitsevaan, valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin kesäasuntona aikoinaan toimineeseen huvilaan kaivattiin toimintaa ja sisältöä myös talveksi, jolloin Päijät-Hämeen alueella järjestetään vähemmän kulttuuritapahtumia. Tuolloin suurlähettiläs Heikki Talvitie sai ajatuksen käynnistää historian alan seminaari, joka pidettäisiin Danielson-Kalmarin
huvilalla. Ensimmäistä kertaa Danielson-Kalmari -seminaari järjestettiiin vuonna 1991, jolloin professori Tuomo Polvinen luennoi J.R. Danielson-Kalmarista ja J.K. Paasikivestä. Tapahtuma järjestettiin Danielson-Kalmarin huvilalla vuosittaisena kutsuseminaarina, kunnes vuonna 2000 tapahtuma laajeni nykymuotoiseksi: Lahteen ja kolmipäiväiseksi,
yleisölle avoimeksi seminaariksi, jonka nimeksi tuli suomalaiset historiapäivät. Vuoteen 2006 saakka seminaarin ensimmäinen tilaisuus Asikkalassa oli kutsuseminaari, mutta siitä eteenpäin myös Asikkalan tilaisuus on ollut avoin yleisölle.

Tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen historian alan asiantuntijat, historian harrastajat ja historiasta kiinnostunut suuri yleisö. Luennot ovat yleisölle maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita – kyseessä on mahdollisimman matalan kynnyksen tilaisuus kuunnella asiantuntijaluentoja ja tutustua historian tutkimukseen. Tapahtuman järjestämisen mahdollistamiseksi tarkoitukseen on haettu apurahoja ja avustuksia sekä solmittu yhteistyökumppanuuksia. Sponsorointi ja apurahat ovat mahdollistaneet sen, että yleisölle tämä tilaisuudet voidaan tarjota ilmaiseksi.

Mikä taho tapahtumia järjestää?
Tapahtuman taustalla on Suomalaiset historiapäivät -yhdistys, jonka toimintaa tukee Lahden kaupunginmuseon ja Asikkalan kunnan yhteistyö. Historiapäivien ohjelmaan kuuluvan ruotsinkielisen luentokokonaisuuden tuottaa Historiska Föreningen i Finland.  Vuosien 2008 ja 2009 Historiapäivien järjestämisessä on mukana myös valtioneuvoston kanslia, sillä historiapäivät ovat osa merkkivuoden 1809 tapahtumaketjua.

Miten teemat valitaan Historiapäiville?
Ohjelman sisällöstä vastaa historiapäiväyhdistyksen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäseniä ovat puheenjohtaja, suurlähettiläs Heikki Talvitien lisäksi professori Laura Kolbe, FT Tuomas Lehtonen, erityisneuvonantaja Henry Rask, FT Jouko Heinonen, professori Ilkka Nummela, päätoimittaja Heikki Hakala ja rehtori Ville Marjomäki. Historiapäivien teemat
muodostuvat valtuuskunnan ohjelmakokouksissa, sisältö on pyritty pitämään laaja-alaisena, ajankohtaisena ja mielekkäänä. Esimerkiksi vuonna 2005 tapahtumassa oli luentokokonaisuus liittyen 100-vuotiaaseen Lahden kaupunkiin, vuonna 2008 esillä olivat Mika Waltarin 100-vuotisjuhlavuosi sekä vuoden 1918 perintö; vuosien 2008 ja 2009 luennot kytkeytyvät kansalliseen merkkivuoden juhlintaan.

Historiapäivätapahtumassa on myös vakio-ohjelmaa vaihtuvien teemaluentojen lisäksi. Vuoden yritys -osuudessa esitellään kotimainen yritys tai talouselämän toimija (esimerkiksi Nokia, Paperiliitto,SOK, Alko), jonka historiaan ja toimialaan perehdytään asiantuntijaluentojen kautta. Vuodesta 2003 on Historiain Ystäväin Liiton valitsema vuoden historiateos julkistettu Historiapäivillä.Historian Ystäväin Liitto on palkinnut
vuodesta 1973 alkaen teoksen, joka on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa”.
Historiapäivät myös avataan perinteisesti ja juhlallisesti arvovaltaisen henkilön puheenvuorolla. Päivien avaajina ovat toimineet esimerkiksi Mauno Koivisto, Paavo Lipponen ja nyt vuonna 2009 pääministeri Matti Vanhanen. Pääministeri Vanhanen on myös valtioneuvoston kanslian merkkivuosi 1809 -toimikunnan puheenjohtaja.

Mistä tämänkertainen sisältö koostuu?
Kymmenensillä historiapäivillä jatketaan merkkivuoteen liittyvien tapahtumien tarkastelua. Torstaina 5. helmikuuta pietarilaisen Suvorov -museon vanhempi tutkija Valeri Lukin luennoi Asikkalassa Suomen sodasta venäläisestä näkökulmasta. Perjantaina pohditaan Suomen sopeutumista autonomiaan mm. yrittäjien, rajaseutujen ja kirkon näkökulmasta.
Lauantaina autonomian aikaa valottavat Venäjän keisarinnoista kertovat luennot sekä ruotsinkielinen luentosarja, jossa pohditaan vuoden 1809 merkitystä. Myös lauantaiaamupäivän nationalismi -teeman luennot täydentävät näkemystä 1800-luvun kansallisista liikkeistä ja identiteettikysymyksistä.

Merkkivuoteen liittyvien luentojen lisäksi esillä ovat perjantaina ja lauantaina myös talvisodan tapahtumat, tuleehan talvisodan alkamisesta kuluneeksi tänä vuonna 70  vuotta. Lauantaina voi myös saada tietoa siitä, miten luonnontieteet, kuten biologia ja geologia täydentävät historiantukimusta.

Miten esiintyjät valitaan?
Luennoitsijoina on sekä tunnettuja asiantuntijoita että nuorempia tutkijoita. Kulloiseenkin teemaan pyritään saamaan mahdollisimman kiinnostavia ja ajankohtaisia tutkijoita maan eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Kotimaisten tutkijoiden lisäksi päivillä luennoi vuosittain myös kansainvälisiä asiantuntijoita.

Tapahtuma järjestetään jo kymmenennen kerran, ilmeisesti tällä on ollut tilausta, mistä luulet sen johtuvan?
Tapahtuma on ainoa laajempi historiantutkimusta tunnetuksi tekevät tapahtuma alueella, ja kymmenessä vuodessa se on vakiinnuttanut asemansa niin kuulijoiden kuin luennoitsijoidenkin mielissä. Yleisösuosioon epäilemättä vaikuttaa myös se, että tapahtuma on maksuton. On muistettava että esimerkiksi Lahden kaupunginmuseo, Wellamo-opisto, yliopistokeskus ja muut tutkimuslaitokset järjestävät luentosarjoja ja
tilaisuuksia säännöllisesti, eli ilman tietoa ei Päijät-Hämeessä tarvitse todellakaan olla. Tapahtuma täydentää Lahden kaupunginmuseon toimintaa, sillä Päijät-Hämeen maakuntamuseona tehtävämme on huolehtia kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta. Eräs muoto huolehtia siitä on järjestää tätä tapahtumaa.

Kenelle suosittelet Historiapäiviä? Onko esimerkiksi koulut kiinnostuneet tapahtumasta?
Tapahtuma palvelee myös oppilaitoksia, ja meillä on vuosittain ollut opiskelijaryhmiä perjantain luentoja seuraamassa.
Suosittelen Historiapäiviä ihmisille, joita historia ja historiantutkimus kiinnostaa – niin opiskelijoille, työnsä puolesta menneisyyttä pohtiville kuin ihan yleissivistyksen ja mielenvirkistyksen kannalta, vaihtoehdoksi viikonlopun kulutus- ja suorittamisvelvoitteille. Tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla huippuasiantuntijoita keskellä kaupunkia ja täysin ilmaiseksi. En keksi miten historiaan tutustuminen enää voisi olla helpompaa!

historian_paivat09.jpg

Vuoden lahtelaisen mietteitä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

lahtelainen_ots.jpg

Lahti-seuran hallitus valitsi Vuoden lahtelaiseksi 2008 kauppaneuvos Kaija Wardin. Eurokankaan omistaja on pokannut monia yrittäjäpalkintoja. Vuonna 1996 Kaija ja Calle Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjiksi ja vuonna 1998 myönnettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen Yrittäjä -palkinto. Lisäksi Kaija Ward on ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Päijät-Häme -mitali. Vuonna 2006 tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kaija Wardin kauppaneuvokseksi. Hänet on myös nimetty kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi, joten kansainvälisestikin Kaija Wardin ansiot tunnustettu.
Kaija Ward palkittiin 4.11.2008 seuran vuosijuhlassa. Perustelut löytyvät Lahti-seuran nettisivuilta. Lahti-Seura on valinnut Vuoden Lahtelaisen vuodesta 1981 lähtien.
Kaija Wardin mietteitä valinnasta.

Miltä valinta Vuoden Lahtelaiseksi tuntuu ja mitä se merkitsee henkilökohtaisesti?
Totta kai tuntuu hyvältä. Olen syntyperäinen lahtelainen ja on kiva huomata, että Lahdessa on huomattu, että arvostan Lahtea kotikaupunkina ja koetan viestittää sitä kaikille muillekin.

Mitä itse luulet mitkä ovat ne perustelut miksi teidät valittiin vuoden lahtelaiseksi?
Uskon, että juuri tuo positiivinen suhtautuminen Lahteen ja sen viestittäminen on ollut osittain syy. Lisäksi se on ollut enemmän mahdollistakin mm. Leijonan Kita – tv-ohjelman myötä. Ja ehkä myös sillä on ollut vaikutusta, että työllistämmekin yli 50 lahtelaista.

Miten lahtelaisuus näkyy omassa toiminnassasi henkilönä sekä yritystoiminnassa?
Aina kun mahdollista korostan kaikkialla ylpeänä, että olen kotoisin ”Lahesta” ja myös pääkonttorimme on täällä. Usein nimittäin ilman muuta oletetaan, että olemme jostakin pääkaupunkiseudulta.
Koska meillä on myymälöitä aivan ympäri Suomea, olen voinut tätä lahtelaisuutta korostaa hyvin sitäkin kautta. Kaikki henkilökunnan kokoukset olemme pitäneet myös täällä Lahdessa. Se tarkoittaa aikamoista yöpymismäärää vuosittain sekä mahdollisuutta esitellä näille ulkopaikkakuntalaisille Lahtea paremmin. Ja pääkonttorimme olemme myös yhä halunneet pitää täällä. Toivotaan, että se on mahdollista myös jatkossa, koska uuden isomman varasto-konttoritilan löytäminen rupeaa olemaan ajankohtaista. Näissä asioissahan tietysti viime kädessä ratkaisevat taloudelliset faktat.

Mikä Lahdessa on parasta, entä mitä kehittäisit Lahdessa?
Parhaita asioita Lahdessa mielestäni ovat seuraavat:

– Sijainti. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, jossa usein täytyy poiketa. Kuitenkin tästä on helppo mennä myös muualle Suomeen. Myös lentokenttä ja satama ovat hyvän matkan päässä, kun ulkomaan matkojakin aika usein tulee.

– Kaupungin koko. Sopivan pieni, että kaikki on helposti saavutettavissa, mutta riittävän iso, jotta ei ole mikään tuppukylä.

– Luonto ja vesi ovat oikeastaan keskellä Lahtea. Mäet, harjut, metsät. Ja vettä pitkin halukkaat pääsevät veneillään vaikka kuinka kauas. Kehittämisasioissa tärkeintä olisi pitää huolta, että keskusta pysyy elävänä. Meillä on hyvä tori kaupungin sydämessä kauniilla paikalla. Sinne pitää saada jatkuvasti erilaisia myynti- ja muita tapahtumia, joilla vedetään väkeä keskustaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää lahtelaisille?
Ollaan ylpeitä upeasta kaupungistamme. Ei hakemalla haeta jatkuvasti vikoja, vaan kehitetään asioita yhteisessä hyvässä hengessä. Opetellaan hakemaan kokonaisuuden kannalta hyvää lopputulosta eikä itsekkäästi ajeta omaa etua.

Lättymarkkinat Kasisalilla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

levymessut_ots.jpg
Levymessutivoli on jälleen pystyttänyt myyntikojunsa Lahden Kasisalille. Eikä tarvitse olla kovinkaan friikki tutustuakseen myyjien hulppean monipuoliseen tarjontaan.
Onko vinyyli kuollut ja kuopattu? Sen kertoo messujen puuhamies Marko Tuominen ja paljon muuta muun muassa sen mitä levymessut tarjoaa sekä mistä ja minkälaisia myyjiä messuille on tulossa?
No, messujen valikoimissa on noin yleisesti ottaen lähinnä CD- ja vinyylilevyt ja ilahduttavana yksityiskohtana fanituotteet, eli bändipaitaa taitaa roikkua hallin seinillä parissakin kohdassa. Levyistä on paikalla varmasti taas koko hintaskaala, eli euron kiekoista niihin muutaman satasen plättyihin. CD:eitä on aika usein saanut todella halvalla. Myyjiä on jopa Turusta… ja sen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Helsingistä sekä Lahdesta. Myyjiä tosiaan laidasta laitaan, kuten näissä onneksi tuppaa olemaan.

Pitääkö olla keräilijäfriikki ollakseen kiinnostunut levymessuista? Minkälainen on keskiverto messuilla kävijä?
Eipä tarvitse on friikki, mutta se auttaa! No, ei sentään. Kiinnostus musiikkiin on hyvä lähtökohta, ehkä lähinnä pop-musiikkia ajatellen. Klassista ei pahemmin ole ollut tarjolla. Olemme pyrkineet siihen, että keskivertokävijää ei olisi, eli paikalle houkutellaan niin sekalaista porukkaa, että stereotyyppien löytäminen on todella työlästä. Olemme tässä onnistuneet niin hyvin, että kysymykseen on lähes vaikea vastata. Sanotaanko näin, että keskivertokävijä on +10 % todennäköisemmin mies, 15-55 –vuotias ja kuuntelee rockia jostakin alakategoriasta. Nerokas segmentointi, jolla on tulevaisuus taattu ;).

Miksi juuri Lahdessa järjestetään messut ja minkälainen paikka Lahti on järjestää levymessuja?
Järjestämmme Lahdessa nyt messut puhtaasti perinteen vuoksi, mutten olisimme jo talviunilla. Ja vastauksena molempiin on helppo sanoa, että Lahden Kasisalilla levymessujen järjestäminen on hauskaa ja mukavaa, toisin kuin muualla alkaa olla. Tietysti viralliset kuviot messuihin liittyen yhdessä kohdassa tuntuvat vähän ylimitotetuilta, mutta pitää yrittää selvitä.

Eroavatko eri kaupungit eroavat järjestelyiltään, myyjiltään ja kävijöiltään?
Onhan niitä eroja. Hyvinkää ei ole maan metropoli, mutta johtaa kaikissa tilastoissa näitä messukuvioita loppuun asti. Isoissa kaupungeissa homma luistaa omalla painollaan ja kävijämäärät vaihtelevat. Eli ei voi suoraan sanoa, että suuressa kaupungissa kävijöitä riittää. Tämä tuli todettua joskus Tampereella, kun ovi kävi tosi harvaan. Tosin eri paikkakunnilla on eri järjestäjiä, joten sekin vaikuttaa aika paljon. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin me, että perjantai-iltaan asti promotoidaan, täytetään kaikki vaatimukset ja vielä yritetään parantaa. Helpommallakin pääsisi, mutta se ei ole meidän tapamme.

Miten musiikkinkuluttamisen trendit mm. sähköinen myynti ja dvd on vaikuttanut levymessuihin ja tarjontaa? Minkälainen rooli vinyylillä on nykyään?
Kyllähän sähköinen myynti on kuulemma levynmyynti vaikuttanut, mutta sitten kauppiaiden pitääkin yrittää kaksin verroin kovemmin, ja tarjota asiakkaille jotakin lisäarvoa. Kun DVD:t soluttautuvat messukuvioihinkin mukaan, niin formaatti on vain vaihtunut ja kuluttaja nauttii äänen lisäksi kuvasta. Ehkäpä CD/DVD-spessut ovat sellainen tuote, joka saa ihmiset taas vähän messuillakin näkyvästä tarjonnasta kiinnostumaan. Vinyyli on kuulemma taas tulossa, ja kyllähän se paikkansa pitää. Välillä messuilla on puolet vinyyliä, mikä on todella ilahduttavaa. Hauskaa on myös se, että Lahdessakin on pari tosi kovaa vinyylikauppaa.

Miten messut ovat muuttuneet näinä vuosina?
No, ainakin meille kävi niin, että tauon ja ehkäpä pienen huolimattomuusketjun vuoksi kävijämäärä taannoin romahti. Nyt sitten pikkutapahtumaa yritetään hieman kohentaa. Toisaalta nyt on vasta ehkä kolmatta kertaa mukana myyjiä Ruotsista, ja Saksasta ei kai aikaisemmin olekaan ketään ollut, nyt on. Myyjiä on ehkä enemmän kuin koskaan, koska tiivistettiin hukkatilaa pois niin, että mahtuu vielä kulkemaan. Eli myyjämäärä on kasvanut viime kerrasta valtavasti.

Miten haluaisit itse messuja kehittää ja mitä luulet mihin suuntaan messut ovat kehittymässä?
Ehkäpä mukaan olisi joku kerta kiva saada vielä pari ulkomaalaista lisää, koska se kiinnostaa kävijöitä, onhan heille usein tosi halpaa tarjontaa. Tällä kertaa siis tarjontaa on selkeästi enemmän kuin ennen. Kiva olisi saada taas mukaan myös niitä kaikkein kalleimpia levyjä, pientuotantoa ja kaikkea erikoistakin musiikkia. Ehkä messut menevät siihen suuntaan, että normaalihintainen perustarjonta ei ehkä kovinkaan hyvin liiku, mutta sitten halvat, kalliit ja erikoiset kiinnostavat kävijöitä. Pääasia tietysti olisi, että messuilla käytyään ihmiset noin yleensäkin innostuisivat vielä fyysisistä levyistä kuten ennen ja kävisivät vaikka levykaupassa!

Keskustele tapahtumasta