Aihearkisto: Tapahtuma

Tapahtumat, tilaisuudet, kokoukset

Lahti110-juhlavuosi – kooste

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vuoden 2015 syksy oli mm. kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran osalta hyvinkin tapahtumarikas: perinteisen vuosijuhlan lisäksi juhlittiin tällä kertaa 110-vuotiasta Lahtea. Lahden kaupunki täyttää 1. päivä marraskuuta vuosia, ja viime vuonna kyseessä oli “juhlallinen” tasavuosi eli 110 vuotta.

Juhlavuoden epävirallisen logon suunnitteli Sauli Hirvonen

Juhlavuoden epävirallisen logon suunnitteli Sauli Hirvonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lahden kaupunginmuseon ylläpitämällä Kuka, mitä, Lahti -sivusto kertoo kaupungin syntyvaiheista seuraavaa:

“Keisari Nikolai II antoi asetuksen Lahden kaupungin perustamiseksi Pietarhovissa marraskuun ensimmäisenä päivänä 1905. Tapaus jäi pahasti meneillään olleen suurlakon varjoon. Lakon seurauksena myöskin tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteen vasta kahden viikon kuluttua päätöksestä. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, että ‘kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet’.”

Kaupungin syntyvaiheista on luettavissa tiivistelmä täällä.

Satavuotiaan kaupungin juhlistaminen oli tietenkin oma merkkipaalu Lahden historiassa, mutta vuosi 2015 jää sikälikin historialliseksi, että nyt juhlittiin viimeisen kerran “vanhaa Lahtea”. Vaikka kaupungin rajat ovat muuttuneet kaupungiksi tulon jälkeen, tuleva kahden itsenäisen kunnan liitos on historiallinen.

Vuoden alusta voimaan astunut kuntaliitos Nastolan kanssa tuo oman lisämausteen myös tulevien vuosien merkkipäivään.

Juhlallisuuksista

Kaupunki ei varsinaisia juhlallallisuuksia järjestänyt, mutta sosiaalisessa mediassa on kuluvana vuonna pyörinyt LiveLoveLahti -kampanja. Siinä esitellään lahtelaisia eri toimissaan ja samalla kysellään kuulumisia. Syksyllä Lahden kaupunki toteutti juhlavuotensa kunniaksi kaupunkilaisten unelmia.

Lahden museo julkisti sivuillaan juhlavuoden ohjelmiston, ja se sisältääkin monipuolista tapahtumaa. Museo on mm. toteutettanut Etelä-Suomen Sanomien kanssa “11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta”. Julkaistut jutut ovat luettavissa pdf-muotoisena museon sivuilta.

Museo julkaisi Albumit auki -sivulla Lahti110-postikorttikokoelman.

Kaupungissa tapahtui tietysti paljon muuta. Useat tahot ovat järjestämässä juhlavuoteen liittyviä tempauksia ja tapahtumia sekä juhlintaan liittyvää oheisohjelmaa. Yksi tällainen on taho oli Lahti 110v – Potrettikuvaamo Marttinen.

Juhlaviikonloppu 

Lahti-Seura oli monessa mukana järjestäjänä tai ainakin jollain tavalla yhteistyössä järjestämässä erityyppistä ohjelmaa mm. juhlaviikonlopulle 31.10.-1.11.2015.

Syntymäpäivän aattona lauantaina järjestetttiin entisessä teatteriravintola Tirrassa “viralliset epäviralliset” juhlat kaupungin kunniaksi.

Alkuillasta on yleisöä viihdytti Jump’n Blues Society, joka tanssitti juhlaväkeä. Kolmessa osassa esiintynyt JBS oli erittäin viihdyttävä kokemus ja ilo oli myös katsella tanssahtelevia pareja. Orkesterin yhtenä artistina toimi itse potrettikuvaamon leidi, joka esitti ikivihreitä suomalaisklassikoita.
Samaan aikaan itsensä pystyi kuvauttamaan Lahti110v.-potrettikuvaamossa.

Tirrassa paikalla oli myös Lihamukiäijät, jotka myivät lahtelaista “perinneruokaa”, lihamukia.
Tapahtumassa riitti väkeä tungokseen asti.

Illan ohjelmisto koostui live-musiikin ohella Lahen Elmun vuosittaisessa gaalasta, jossa palkittiin Päijät-Hämeen musiikkivaikuttajia mm. pitkän uran tehnyt Tapani Ripatti. Illan esiintyvät artistit olivat niinikään paikallisia. Illan aloitti nuori artisti Assi Ilona, joka säväytti hienolla soulahtavalla otteella. Toisena Club De Lay, joka poppimainen katusaundi sopii ravintolatunnelmaan. Illan päätti vauhdikas ja kokenut punkbändi Flippin’ Beans.

Päivän tapahtuman järjestivät Lahti-Seura ry, Lahenlehti.net, Lahen Elmu ja Tirra.

Mainittakoon, että juhlinta ei rajoittunut yhteen kerrokseen vaan alakerrassa ravintola Torvessa Lahtiblogi järjesti oman tapahtuman, jossa kerättiin varoja Antti Sepposen Lahtikirjalle. Kirja julkaistiinkin 2.12.2015

Lahti-Seuran vuosijuhla

Vuosijuhla on järjestetty perinteisesti kaupungin syntymäpäivänä eli ensimmäisenä päivänä marraskuuta, ja tänä vuonna se osui sunnuntaille. Juhlapaikkana toimi elokuvateatteri Kino Iiris.

Viime kesänä Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry muutti teatterisalin viereissä olevaan Tammisaliin. Samoihin tiloihin saatiin myös kuvien ja filmien digitointiin omat tilat, joissa toimivat myös Lahden Videokuvaajat ry ja Lahti-Seura. Niinpä juhlat järjestettiin luonnollisesti samassa talossa, ja olihan juhlan jälkeen tarkoitus katsoa Lahti-filmejä.

Tämän vuotinen juhla oli sikäli erityinen, sillä samalla kun juhlittiin 110-vuotista Lahden kaupunkia, myös Lahtea nykymuodossaan viimeistä kertaa.

Tilaisuuteen oli lupautunut juhlapuhujaksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Hän pitikin erinomaisen puheen, joka on luettavissa Hollolan Lahti -lehdessä 3/2015.

Allekirjoittaneen (Lahti-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa) tervetuloasanojen jälkeen, puheenvuoron sai Nastola-seuran puheenjohtaja Matti Oijala. Hän kertoi laatimastaan uuden Lahden visiosta ja esitti paikalla olleelle kaupunginjohtajalle kutsun keväiseen kotiseutuseminaariin, jossa on tarkoitus käsitellä uuden kaupungin visiota ja haasteita.

Tilaisuudessa jaettiin Vuoden lahtelainen -tunnustus. Vuoden lahtelainen 2015 on Onerva Vartiainen.

Juhlan musiikkiesityksestä vastasi Duo Karhos. Klarinetissa Väinö Verneri, jota Matti Karhos säesti pianolla. Duo esitti kaksi erinomaista kappaletta.

Kuluvan vuoden vuosijuhlassa juhlistetaan 70-vuotiasta Lahti-Seuraa.

Lahti-filmejä 

Vuosijuhlan jälkeen viides Lahti-filmi -iltama. Näytöksen kattava ohjelmisto järjestettiin yhdessä Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa sekä Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI) kanssa.

Keijo Skippari esitti näytöksen avaussanat ja kertoi mm. Albumit auki -hankkeesta.

Samana päivänä avautui Kino Iiriksen aulassa valokuvanäyttely, joka vaihtuu alkuun kuukausittain, myöhemmin joka toinen kuukausi.

Juhla ja filminäytös olivat erittäin onnistuneita ja ihmiset olivatkin tyytyväisiä näkemäänsä.

Seuraava Lahti-filminäytös järjestetään 28.2.2016 ja se on osana Nostalgiakino-tapahtumaa.

Valokuvaseminaari kirjastossa

Albumit auki -hankkeeseen liittyen seura järjesti yhteistyössä kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa valokuviin keskittyvän seminaarin ja keskustelutilaisuuden Lahden pääkirjaston auditoriossa 1.12.

Merja Taavila kertoi Päijät-Häme wikistä. Janne Ridanpää, joka on myös Lahti-Seuran hallituksen jäsen, kertoi digitoinnista ja arkistoinnista. Ridanpään jälkeen oli vuorossa Sari Kainulainen Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistosta, esitteli museon toimintaperiaatteista. Lopuksi Keijo Skippari ja allekirjoittanut esittelivät Albumit auki -hankkeen.
Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä keskustelua aiheesta.

Lahtelaisen sanakirjan julkaisu

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirja julkistamistilaisuus järjestettiin Lahden Historiallisella museolla 2.12. Samana päivänä kirja tuli myös myyntiin.

Kirjan myynti alkoi heti vilkkaasti ja se saatiinkin “pois käsistä” jo ennen joulua. Kirjasto onkin tulossa toinen painos. Kirjasta lisää täällä.

Lahti 110 [päiv. 13.10.]

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahti110

Lahden kaupunki täyttää sunnuntaina 1. päivä marraskuuta vuosia, ja kyseessähän on “juhlallinen” tasavuosi eli 110 vuotta. Vaikkakin 110-vuotisjuhlia voidaan pitää ehkä 100-vuotisjuhlien rääppiäisinä, kuten eräs herrasmies leikillisesti ilmaisi.

Satavuotiaan kaupungin juhlistaminen oli tietenkin oman lukunsa Lahden historiassa, mutta vuosi 2015 jää sikälikin historialliseksi, että tänä vuonna juhlitaan viimeisen kerran “vanhaa Lahtea”. Vaikkakin kaupungin rajat ovat muuttuneet historian saatossa, tuleva kahden itsenäisen kunnan liitos on historiallinen. Vuoden 2016 kuntaliitos Nastolan kanssa tuo oman lisämausteen ensi vuoden merkkipäivään.

Kaupungin syntyvaiheista on luettavissa tiivistelmä täällä.

Juhlallisuuksista

Kaupungin varsinaisista juhlallallisuuksista ei ole tietoa, mutta somessa on pyörähtänyt käyntiin LiveLoveLahti -kampanja. Siinä esitellään lahtelaisia eri toimissaan ja samalla kysellään kuulumisia. Syksyllä Lahden kaupunki toteuttaa 110-juhlavuotensa kunniaksi kaupunkilaisten unelmia.
Lisäksi Lahden kulttuurikeskus toivoi, että Lahti 110 -teema näkyisi jollain tavalla Taidelauantain eri järjestäjien ohjelmistoissa. En tiedä miten toive toteutui…

Lahden kaupunginmuseo on jo aiemmin julkistanut sivuillaan juhlavuoden tapahtumia, ja se tarjoaakin monipuolista ohjelmaa, mm. Etelä-Suomen Sanomien kanssa toteutettu ”11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta”. Julkaistut jutut ovat luettavissa pdf-muotoisena museon sivuilta.
Lahden museo julkaisi Albumit auki -sivulla Lahti110-postikorttikokoelman.

Kaupungissa tapahtuu tietysti paljon muutakin. juhlavuoteen liittyvää oheisohjelmaa tai kokonaan juhlavuodelle liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Lahti-Seura on järjestäjänä tai yhteistyössä järjestämässä erityyppistä ohjelmaa mm. juhlaviikonlopulle 31.10.-1.11.2015.
Yksi mielenkiintoinen juhlavuoden projekti on Lahti 110v. – Potrettikuvaamo Marttinen, jossa pääsee kuvauttamaan itsensä kuvaa ihmisiä ”vanhan ajan tyyliin”.

Mainittakoon muutakin ohjelmaa, jotka voidaan niputtaa syksyn juhlaohjelmistoon.
Albumit auki -keräyspäivät järjestetään Tammisalissa 8.10, 22.10, 12.11, 26.11 ja 10.12., Lahden kaupunginkirjastossa 26.10. (2 krs. opintotila). Kuvien digitoimisen yhteydessä niistä kerätään tiedot talteen. Digitoitavat kuvat julkaistaan Albumit auki -nettisivulla.
Joulukuun alkuun on lisäksi suunnitteilla valokuviin liittyvä seminaari. Tämänkin tilaisuuden yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.

Tirrassa tapahtuu

Syntymäpäivän aattona lauantaina järjestetään Ravintola Tirrassa viralliset ”epäviralliset” juhlat kaupungin kunniaksi. Alkuillasta klo 15-18 yleisöä viihdyttää Jump’n Blues Society ja samalla itsensä voi kuvauttaa Lahti 110v.-potrettikuvaamossa. Tirrassa on saatavilla myös lahtelaista perinneruokaa eli lihamukia.
Illan ohjelmiston pääpaino on live-musiikissa, josta vastaa Fliippin’ Beans, Assi Ilona ja Club de Lay. Lisäksi Lahen Elmun vuosittaisessa gaalassa palkitaan Päijät-Hämeen musiikkivaikuttajia.
Tapahtuman järjestävät Lahti-Seura ry, Lahenlehti.net ja Lahen Elmu, ja tilaisuudesta on oma tapahtumasivu Facebookissa.

Juhlinta ei rajoitus yhteen kerrokseen vaan alakerrassa ravintola Torvessa Lahtiblogi järjestää oman tapahtuman.

Syntymäpäivä – Vuosijuhla ja Lahti-filmi -näytös

Lahti-Seuran perinteinen vuosijuhla on järjestetty aina kaupungin syntymäpäivänä eli ensimmäisenä päivänä marraskuuta, ja tänä vuonna se osuu sunnuntaille. Juhlapaikkana toimii elokuvateatteri Kino Iiris. (Facebook-tapahtuma)

Samana päivän teatterin aulassa avautuu Lahti-aiheinen valokuvanäyttely.

Tilaisuuteen on lupautunut juhlapuhujaksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Tilaisuudessa jaetaan myös Vuoden lahtelainen -tunnustus, jonka sai viime vuonna Seppo Toivonen.
Muusta vuosijuhlan ohjelmasta tiedotetaan lähemmin tapahtumaa.

Vuosijuhlan jälkeen viides Lahti-filmi -iltama ja tarkoituksena on koostaa kattava ohjelmisto. Näytös järjestetään Lahti-Seura yhdessä Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa. Näytökseen on tuttuun tyyliin vapaa pääsy.

—
Tälle sivulle päivitän eri tapahtumia, joissa olen mukana järjestämässä. Myös muista tapahtumista saa vinkata.
Uusinta tietoa tapahtumista julkaistaan lisäksi Lahti-Seuran nettisivuilla ja omissa Facebook-tapahtumissa.

Lahtiblogia näyttelyn muodossa 3.0

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Jo jonkinlaisen instituution asemaan noussut Lahtiblogi porskuttaa, välillä räpiköiden, lopulta suorastaan purjehtii kolmanteen näyttelyynsä. Kirjoitin ensimmäisestä näyttelystä tähän tapaan, kun en muuta keksinyt.

Näyttely(t) ja sivusto ovat herättäneet huomiota myös kaupunkimme kulttuurin korkeammissakin kerroksissa. Olihan se Etelä-Suomen Sanomien ”kiistanalainen” Augusti-ehdokas, mutta onneksi(?) valinta meni toisaalle. Jopa kaupungin ylin johto on kommentoinut: ”Pikkuisen pitää hillitä ’Suomen huonoin kaupunki’ -kuvaa, mitä lahtelaisessa keskustelussa halutaan rakentaa, ylläpitää ja markkinoida. Lahdella on ihan hyvät mahdollisuudet menestyä kaiken kaikkiaan. (Kaupunginjohtaja J. Myllyvirta viime näyttelyn jälkeen (ESS 29.8.2014)”
Myös Lahen Lehen kirjoittajan eli allekirjoittaneen sitaatti oli nostettu näyttelyn tapahtumasivun seinälle. Tosin se oli saanut vain kolme tykkäystä, joten se ei ollut varmaan kovin naseva kommentti. Lahtiblogi on naseva. Nastolassakin on Naseva, joten kohta saadaan Lahteen lisänasevuutta kuntaliitoksen jälkeen.

Galleria Oyoy:n näyttelytapahtumaa mainostetaan seuraavanlaisella sloganilla: ”Lahti on tie, totuus ja elämä. Tule ja koe paratiisikaupunki Lahti sullottuna yhteen näyttelytilaan.” Kyllä, paratiisikaupunki, ei parasiittikaupunki, kuten aivot voisivat nopeasti asian tulkita.

”Taidenäyttely” on nähtävillä 24.8.-5.9.2015, muistoissa ikuisesti. Voinen jälleen suositella, vaikka kommenttini oli saanut vain kolme tykkäystä. Mutta vielä tähän loppuun filosofinen huomio: ilman Lahtiblogia meidän lahtelaisten täytyisi nauraa erikseen, nyt voimme nauraa yhdessä. Ja ei tarvi aina nauraakaan, kuhan vain ollaan. Lahtelaisia.

Näyttelyitä, elokuvaa ja flipperiä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Sadepäivinä on hyvä käyttää aikansa vaikkapa museossa, näyttelyssä, elokuvissa tai vaikkapa flipperin parissa.

Näyttelyitä

Lahden kaupunginmuseo juhlistaa 110 vuotta täyttävää kaupunkia Aika on Lahden -näyttelyn muodossa. Se on katsaus museon kokoelmiin vuodesta 1905 alkaen aina 2010-luvulle saakka. Entisestä Viipurin taidemuseosta saadut teokset ovat Lahden taidemuseon vanhinta ja arvokkainta osaa, ja tähän kokoelmaan kuuluu 7000 teosta. Viipuri-kokoelman ansiosta Lahteen perustettiin taidemuseo vuonna 1950.

Näyttelytilan ensimmäisessä kerroksessa on Lahtea kuvaavaa taidetta, ja täytyy myötää että ensimmäisten teosten kohdalla kylmät väreet kulkivat pitkin selkää. Värikylläiset maalaukset – joista vanhin on vuodelta 1921 – toivat entisajan Lahden konkreettisesti silmien eteen.

Lahden ”edustajia” näyttelyssä ovat Kosti Ahonen, Risto Leppänen, Thelma Salo, Jyrki Savonlaine, Pentti Melanen, Martti Peippo, Reino Partanen, Yrjö Forsen, Aarne Heinonen, Väinö Hämäläinen ja Maija Melanen. Erityisesti mieleen jäivät Väinö Hämäläisen maalaukset 1920-luvulta, Martti Peipon utuiset kaupunkinäkymät sekä Maija Melasen talvinen kaupunkimaisema. Lisäksi Thelma Salon naiivistinen lähestymistapa herättää huomiota. Salo muuten valittiin vuonna 1991 Lahti-Seuran toimesta Vuoden lahtelaiseksi.

Aika on Lahden voi suositella erityisesti Lahden, maalaustaiteen, veistosten ja grafiikan ystäville. Näyttely kestää 19.9. asti.

Sibeliustalon Metsähallissa ja Puusepän verstaassa alkoi 26.6. Mauno Hartmanin Hirsi Soikoon II -niminen näyttely. Sen avajaisia vietettiin torstaina 25.6. kakkukahvien muodossa runsain joukoin. Hartman täyttää tänä kesänä 85 vuotta ja samalla hänen taiteilijauransa alkamisesta on kulunut yli 60 vuotta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Lahden taidemuseon ja Sibeliustalon kanssa.

Näyttelytilana korkea Metsähalli on edukseen Hartmannin töille. Asettelu toimii mainiosti ja Sibeliustalon puu ja lasi korostavat töitä, jotka ovat viimeistelemättöman oloisia ja tuntuisia, mutta silti huolitellun valmiita. Hartmanin työt muistuttavat jotain rakennelmaa, esinettä tai asiaa, mutta eivät ole sitä. Siinä mielestäni piilee töiden viehättävyys. Museon sivuilla kerrotaan, miten Hartman löysi tyyliinsä: ”Vuonna 1960 hän näki Turussa, kuinka vanhaa puutaloa purettiin. Rakennuksesta oli jäljellä enää pelkkä hirsirakenne ja kattotuolit hirsien päällä.” Materiaalin ja muodon vaikutteet Hartmanin töissä näkee selvästi.
Näyttely on avoinna 10.8. asti.

Mainittakoon vielä museon nettisivuilla oleva kuvagalleria Lahdessa olevasta graffittitaiteesta. Katutaidetta Lahdessa on erikoistutkija Heikki Herlinin koostama katsaus lahtelaiseen graffittitaiteeseen: ”Graffiti ei ole enää vain luvatta seinään tehty töherrys. Lahdessa on runsaasti laillisia ja taiteellisia ansioitakin omaavia graffiteja, jotka kaunistavat ympäristöään.” Galleriaan voi tutustua museon sivuilla linkin kautta.

Elokuvaa

Sadepäivien vakio-ohjelmistoon kuuluvat myös elokuvat. Elokuvateatteri Kino Iiriksessä esitetty Maggie loppui kesätaukoon, mutta sain mahdollisuuden nähdä sen yksityisnäytöksenä.

Maggie on zombie-elokuva, jossa pääosassa on Arnold Schwarzenegger. Itse en ole kovinkaan kiinnostunut ”elävistä kuolleista”, paitsi poikkeuksena Left 4 dead -tietokonepeli, jota tuli joskus pelailtua. Siinä oli kyllä omat jännittävät hetkensä…

Tässä tapauksessa oli lähinnä kiinnostavaa Arnoldin rooli. Ennakkoon elokuvaan tutustuessani, selvisi, ettei elokuva suinkaan ollut veri- ja eritemässäily, vaan kertomus isän ja tyttären suhteesta, ja erillisyyden kokemuksesta. Maltillisten kauhuelementtien lisäksi, elokuva on perhedraamaa, sisältäen myös teinielokuville tyypillisiä kohtauksia leirinuotioineen. Elokuvassa seurataan hitaasti, mutta vääjäämättömästi etenevää tyttären sairautta. Tunnelma on enemmänkin ahdistava kuin pelottava. Jo alussa tulee selväksi ettei elokuvalla voi olla ”onnellista” loppua.
Arskan näyttelemän maanviljelijän ulosanti on kaurismäkeläisen minimalistinen, joka sopii hänelle.
Elokuva oli ”ihan hyvä”, ja erilainen, kun vertaa Schwarzeneggerin aiempiin elokuviin. Kesän ykköstapaus on luultavammin Terminator Genisys, jossa Arska palaa T-800-rooliin.
Jännän äärellä elätään, sillä elokuva on saanut vaihtelevia arvioita, ja se tullee jakamaan kriitikoiden ja mukakriitikoiden mielipiteitä. Saa nähdä mitä on luvassa.

Muuta kulttuuriharrastetta

Ravintola Tirra hankki talvella kaksi flipperiä, ja päätin niitä eräs päivä huvikseni kokeilla. Edellisen kerran flipperiä olen ”hakannut” varmaan kaksikymmentä vuotta sitten, en muista mitä ja missä.

Kuten aina, Tirrankin flipperitkin ovat teemoitettu. Toinen on tv-sarjaan perustuva Walking Dead ja toinen Metallica. Hauska kokemus molemmilla peleillä, vaikkakin Metallicassa tuli selvästi paremmat pisteet, n. 70 miljoonaa. Näissä peleissä onnistumisesta voi kiittää omaa taitoa, epäonnistumisessa syyttää huonoa tuuria. Toivottavasti ei kuitenkaan, pelissä ja elämässä yleensä.
Taitoahan nuo vaativat ja omasta mielestä flipperissä korostuu juuri sen fyysinen ulottuvuus, etenkin nykyään, kaikki pelaamisen tulokset on nähtävillä vain ykkösinä ja nollina. Esimerkkinä tästä on Paluu Tulevaisuuteen elokuvatrilogian kakkososassa Marty McFly matkustaa 1980-luvulta vuoteen 2015(!). Verestellen videopelitaitojaan Cafe80’s -paikassa, paikalliset (paikka ja aika) pikkunassikat pitävät käsien käyttöä vanhanaikaisena.

Pelit olivat koukuttavia, ja koneiden hankkiminen on todellakin hatunnostonarvoinen kulttuuriteko. Omalla kohdalla pelikerta ei varmastikaan ollut viimeinen.

Lättähatulla Lahdesta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ajoi 13.-14.6. Lahdesta Heinolaan kolme edestakaista matkaa Dm7:lla eli tuttavallisesti lättähatulla. Lahden seudun museojuna-ajot on pääasiassa hoidettu höyryveturikalustolla, joten nyt oli oiva tilaisuus päästä kokemaan kiskobussitunnelmaa. Lähtö tapahtui tuttuun tyyliin Salpausselän seisakkeelta.

Aikoinaan lättähatuilla hoidettiin Lahden lähiliikennettä 1950-luvulta asti. Sähköistämisen jälkeen siirryttiin Sm1 ja Sm2 -kalustoon. Lättähatut liikennöivät vähäliikenteisillä radoilla ja niillä pääsi myös Heinolaan ja Loviisaan. Heinolaan suuntautunut matkustajaliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna 1968 ja Loviisaan 1970-lopulla.

Ensimmäisen kerran pääsin lätän kyytiin (vasta) muutamia vuosi sitten, jolloin ajo tapahtui Nastolan Uudenkylän sisällä. Matka suuntautui Uudenkylän uudelta asemalta teollisuusraiteille ja takaisin.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka kokousti lauantaina 13.6. Vierumäen asemalla, joten osa porukasta matkasi Vierumäelle (ja takaisin) lättähatulla. Matkustaminen lättähatussa tutulla radalla oli erittäin miellyttävä kokemus. Lätässä on maanläheinen tunnelma, ja osittain tähän vaikuttaa päätyikkunat. Maisema avautuu lätällä matkustettaessa aivan toisella tavalla kuin höyryjunassa, puhumattakaan nykyisestä kalustosta.

Tunnelmia lauantain toiselta ajolta oheisella videolla.