Länsiharjun koulu 1872-32

Vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus, jonka pohjalta luotiin kansakoululaitos. Se antoi kunnille mahdollisuuden perustaa kansakouluja, tytöille ja pojille omat. Vuonna 1867 Hollolaan perustettiin yksityishenkilöiden toimesta ensimmäisen pojille tarkoitetun kansakoulun Uskilaan ja tytöille Hälvälään.

Kolmas Hollolan koulu avattiin 1.10.1871 Lahden kylään. Hovineuvos August Fellman perusti Lahden kylän koulun ja sijoitti sen omiin tiloihin, majatalona toimineeseen rakennukseen Jalkarantaan johtaneen tien alkupäässä.

Kauppala-aikana perustettiin Vuorikadun koulu, jonka tilat valmistuivat vuonna 1902. Kylän koulua alettiin kutsua Lahden Läntiseksi kansakouluksi vuonna 1910, kun Möysän koulu valmistui, jota kutsuttiin Itäiseksi kansakouluksi. Anttilanmäkin sai samana vuonna koulun, jota kutsuttiin Eteläiseksi.

Muita kouluja oli ollut Varikon koulu vuodesta 1881 ja Okeroisten koulu, joka valmistui vuonna 1902. Ilmansuuntaa osoittavista nimistä luovuttiin sotien jälkeen ja Lahden Läntisestä kansakoulusta tuli lukukautena 1945-46 Länsiharjun koulu.

Vuonna 1871 Lahtikin oli siis saanut oman kansakoulunsa, mutta varsinainen koulurakennus puuttui. Lopulta sopiva paikka löytyi (nykyisen) Hollolankadun varrelta. Rakennustarvikkeet ja -aineet hankittiin paikallisilta ja ne olivat tarkkaan mainittu Hollolan kuntakokouksen pöytäkirjasta. Koulurakennus valmistui vuonna 1873 ja nimettiin Lahden kylän kouluksi. Uuden koulun piiriin kuuluivat Vesikansan kylien lisäksi Okeroinen, Jalkaranta ja Messilä. Vuonna 1874 päätettiin rakentaa ulkorakennus, johon kuului navetta, aitta, liiteri ja käymälät. Talollisilta kerättiin jälleen rakennusaineet ja rahaa kannettiin myös veroäyrien luvun mukaan.

August Fellman rahoitti perustamaansa koulunsa ensimmäisenä vuonna yksin. Valtion osuuden saamisen ehtona oli, että opettaja oli seminaarin käynyt opettaja. Koulun ensimmäistä opettajaa ei tunneta, mutta toiseksi opettajaksi valittiin v. 1872 J.H. Silvonen, joka täytti pätevyysehdot ja valtionosuutta palkkaan saatiinkin. Vuodesta 1872 eteenpäin koulun rahoituksen järjestäminen siirtyi Hollolan kunnalle, ts. kerätä verot koulun ylläpitoon ja opettajan palkkoihin.

Silvonen hoiti toimeensa aina vuoteen 1900 asti. Perimätiedon mukaan hän oli myöhemmin kehunut, että “hänen koulustansa on lähtynyt monia suuria herrroja, kuten Hellstenin Kusti (valtioneuvos J. K. Paasikivi), valtion rautateitten pääjohtaja, valtioneuvos Ahonen ja monia muita”.

Hollolan kuntakokouksessa kesäkuussa 1883 hirsinen, talvella vetoisa, koulurakennus päätettiin laudoittaa ja maalata. Tulevina vuosina oppilasmäärien kasvaessa koulun tilat kävivät entistä ahtaimmiksi. Vuonna 1896 päätettiin rakentaa käsityöhuone, lisäluokka rakennettiin 1902 ja alakerran opettajien asunto otettiin koulukäyttöön vuonna 1907. Vuonna 1908 rakennettiin erillinen lisärakennus, jonka alakerrassa oli veistohuone ja yläkerrassa opettajien asunnot.

Vuosisadan alussa elettiin kuitenkin pula-aikaa ja koulujen talous oli tiukilla. Vuonna 1905 opettajat pyysivät koulun pihalle valopistettä, jotta pimeän aikaan iltavuoron oppilaita olisi ollut mahdollista valvoa. Pyyntö evättiin, sillä siitä olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. Sähkövalo koululle saatiin vuonna 1917, vesiposti oli saatu jo aikaisemmin.

Sisällissodassa Lahden kylän kouluun osui tykinammus, jonka seurauksena opettajien asuinrakennus paloi. Palo tuhosi osan koulun arkistoa ja kylän toiminnasta ei ole vuosilta 1908-1915 paljonkaan tietoa. Koulun opettajien asuinrakennus tuhoutui ja koulurakennuksen siipirakennus vaurioitui pahoin. Koulunkäynti jouduttiin keskeyttämään. Johtokunta korjautti tuhoutuneen luokkarakennuksen välittömästi, uuteen opettajien asuinrakennukseen ei Hollolan kunnalta saatu varoja. Koulu olisi tarvinnut yhden luokkahuoneen lisää sekä voimistelusalin. Näihinkään varoja ei myönnetty, sillä oli odotettavissa että Hollolaan kuuluvia esikaupunkialueita tultaisiin liittämään jossain vaiheessa Lahden kaupunkiin.

Länsiharjun koulun rakennukset talvella 2008. Koulu peruskorjattiin ja pihalle valmistui mm. uusi liikuntahalli vuonna 2018. (Kuva Sauli Hirvonen)

Uusi koulurakennus

Esikaupunkialueiden liitosten vuoksi Hollolan kunta ei ollut suostunut rakentamaan uutta Läntistä koulua johtakunnan usein esitetyistä toiveista huolimatta. Kyseinen kuntaliitos oli tarkoitus toteuttaa vuonna 1933. Niinpä koulun johtokunta teki ehdotuksen lokakuussa 1929 Lahden kaupunginvaltuustolle että “ryhdyttäisiin toimenpiteisiin uuden kansakoulun rakentamiseksi kaupunkiin”.

Marraskuun kokouksessa kaupunki hyväksyi ehdotuksen ja asetti toimikunnan valmistelemaan uuden koulun rakentamista. Joulukuussa toimikunta päättyi ryhtyä suunnittelemaan koulutaloa. Suunnitelman pohjalta piirustukset laati kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Suunnitelma ei kuitenkaan kelvannut kouluhallitukselle ja rakennuksesta pyyhittiin yksi kerros pois. Rakennusta pidettiin liian suurena maalaiskyläkouluksi.

Hollolan kunta ja Lahden kaupunki neuvottelivat koulun rakentamisesta. Sovittiin, että Hollola rakennuttaa koulun ja hakee siihen valtionavut ja lainat. Lahden kaupunki hankkii tontin ja suorittaa koulun rakennustyön ja rahoittaa koulun siltä osin kun valtionapu ei riitä. Lisäksi Hollolan kunta saa käyttää koulua siihen asti kunnes esikaupunki on liitetty Lahteen. Tämän jälkeen koulu siirtyy lainoineen kaupungille. Hollolan kunnan valtuusto hyväksyi ehdotukset, mutta vaati, että Lahti korvaa Hollolalle kaikki Läntisen koulun ylläpidosta yli valtionavun aiheutuneet kustannukset ja sitoutuu ottamaan vastaan nykyisen koulurakennuksen yhteisen arviolautakunnan esittämästä hinnasta sekä suostuu käyttämään uuden koulun koulun rakennus- ja maanraivaustöissä puoliksi Hollolan kunnan työväkeä. Yhteisesti hyväksytty sopimus allekirjoitettiin 17.9.1930.

Uudelle koululle ostettiin tontti rautatien eteläpuolelta Sulo ja Eine Hilda Alestalolta Vähätalon tilasta. Tontin pinta-ala oli yli 16 000 neliömetriä, josta 4000 oli suoalue, joka myöhemmin kuivatettiin ja täytettiin. Tontin hinta oli 195 000 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen rakennussuunnitelman, jonka kustannusarvio oli 4 860 000 markkaa. Kouluhallitus piti tätä liian kalliina ja vaati suunnitelman supistamista. Lopulta rakennuksen hinnaksi tuli 3 miljoonaa markkaa.

Koulurakennus rakennettiin arkkitehti Könösen piirustusten mukaisesti tukevarakentaiseksi. Rakennusaineena käytettiin pääasiassa tiiltä, kalkkia ja sementtiä. Varsinaisen opetuksen käyttöön tuli 10 luokkahuonetta, tyttöjen ja poikien käsityöluokat, juhlasali sekä ruokasali ja keittiö, jatkoluokille myös oma opetuskeittiö. Koulutaloon rakennettiin opettajille ja talonmies-vahtimestarille asunnot sekä oppilaille että asukkaille tarvittavat sosiaalitilat. Hammashoitola perustettiin koulun tiloihin vuonna 1937.

Koulu vihittiin 18. päivänä vuonna 1932. Syyslukukauden alussa oli koulussa 12 kansakoululuokkaa ja 4 jatkoluokka. Oppilaita oli ensimmäisenä vuonna 460 ja opettajia 12.  Koulu toimi alusta alkaen osittain kahdessa vuorossa, jatkoluokat iltaisin. Oppilasmäärä kasvoi vuosivuodelta. Vuonna 1937 oppilaita oli 547, kymmenen vuotta myöhemmin jo 878. Tuolloin luokkia oli 27 ja opettajia 30.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 2/2018.
Jutun on koostanut Sauli Hirvonen ja se perustuu Länsiharjun koulu 125 vuotta -kirjaan (toimittanut Rauno K Kurki)

Länsiharjunkoulun saneeraus käynnissä elokuussa 2018. (Kuva Sauli Hirvonen)

 

Lue jutut: Iiliäinen ja Kullankukkula 

Länsiharjun koulussa

 

Kävellessäni eräänä päivänä Rautatienkadun Aleksis K. -kirjakaupan ohi, jäin tuttuun tyyliin katselemaan näyteikkunan tarjontaa. Ikkunallahan on esillä usein paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoja. Kyseinen liike onkin rikastuttanut Lahti-Seuran kirjastoa jo monilla mielenkiintoisilla teoksilla. Sillä kertaa huomioni kiinnittyi kirjaan nimeltään ”Länsiharjun koulu 125 vuotta – Koulutyötä vuodesta 1877”. Kirja on julkaistu vuonna 1996 ja sen on toimittanut koulun silloinen rehtori Rauno K Kurki.

Suurin syy siihen miksi kiinnostuin kirjasta oli se, että kävin itse Länsiharjun koulun vuosina 1986-92, ja tuolloin rehtorina toimi Kurki. Kun aloitin koulunkäyntini, rakennuksessa oli alkamassa suuri remontti, sillä se oli päässyt huonoon kuntoon. Lisäksi koulua laajennettiin eteläpään uudisosalla. Se sulautui hyvin vanhaan koulurakennukseen. Myöhemminhän koulu on saanut pihalleen lisärakennuksia. Koulussa saatiin päätökseen vuonna 2018 laajamittainen peruskorjaus ja tontille nousi mm. uusi liikuntahalli.

Kirjassa mainitaan monia tuttuja henkilöitä, niin opettajia kuin oppilaitakin. Ensimmäinen opettajani oli Maija Poikolainen (os. Mutikainen). Hän oli opettajana vuodesta 1953 kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1990. Kun siirrtyimme yläasteelle, viimeinen opettajamme oli kuudennen luokan keväällä Lahja Juntunen. Hän oli aloittanut 1971. Siihen väliin mahtui liuta sijaisia. Kirjassa on monia luokkatovereiden muisteluita. Monet heidän mainitsevat asioita, jotka muistan itsekin selvästi. Onpa kirjassa yksi kuva luokkahuoneestamme, jossa olen ilmeisesti itsekin, tosin selkä kuvaajaan päin. Muistan kaikkien kuvassa olevat henkilöt etunimeltään.

Noihin ala-astevuosiin mahtuu monia mielenkiintoisia muistoja, niin hyviä kuin toki ikäviäkin. Toivottavasti kuitenkin kasvattavia ja tulevaisuuteen jalostavia. Vaikken ollutkaan koulussa erityisen hyvä, ehkä keskitasoa tai alle, koin ala-asteen Länsiharjun koulun aikakauden antaneet hyvät eväät kohti tulevia koitoksia.

Sauli Hirvonen

Vastaa