Lahen Lehen ensimmäisen numeron vieraileva kolumnisti Kai Kuokkanen pureutui artikkelissaan rundiin, josta muodostui 1990-luvulla omalaisensa nuoriso- ja kaupunkulttuurinen, lähinnä lahtelainen käsite. Rundi kuihtui aikanaan, mutta lauantaina palataan Rundin juurille, Hakkikselle. Joten jos Rundin huuma jäi aikoinaan kokematta tai muuten vain haluaa vereställä vanhoja hyviä(kin) aikoja, on mahdollisuutta osallistua rundin uuteen tulemiseen. Jos on internetiä uskomista, Rundille on tungeksimassa iso joukko ihmisiä: ilmoittautuneita on jo 600 henkeä.

Kertoisitko Kai Kuokkanen, mikä on rundi?
Lyhykäisyydessään rundi tarkoittaa Lahden keskustassa sijaitsevaa Aleksanterinkadun, Rautatienkadun, Hämeenkadun ja Mariankadun rajaamaa korttelia, tai oikeastaan kyseisen korttelin kiertämistä. Rundin kiertäminen oli kova juttu 90-luvun alkuvuosina, omat ensimmäiset muistot taitaa olla syksyltä -94.

Rundihan oli ainutlaatuinen(?) ilmiö suomalaisessa nuorisokulttuurissa.
Mitä luulet, miksi Rundi muodostui juuri Lahteen?

Ei ole muuten tullut ikinä mietittyä, onko tällaista tapahtunut missään muualla? Toki ns. pillurallia ajellaan ympäri Suomea, mutta Lahden rundissa oli kyse nimenomaan ihmisten liikkumisesta. 90-luvun alussa kaupungin ydinkeskusta sijaitsi enemmän torilla päin. Ja kun nuoriso sitten suuntasi viikonloppuisin kaupungille hulinoimaan, oli luonnollista, että kovin kuhina oli juuri keskustan ytimessä, eli rundin tienoilla. Kun porukkaa oli tarpeeksi, korttelin kiertäminen syntyi todennäköisesti ihan itsekseen.

Rundia tahkotaan, ainakin kerran, vuosien tauon jälkeen. Mistä idea järjestää tapahtuma uudelleen?

Alkuperäinen idea lähti ihan puhtaasti hupipohjalta. Monesti on kavereitten kanssa iltaa istuskellessa tullut nostalgiahengessä muisteltua vanhoja hyviä aikoja ja rundin reteetä meininkiä. Kirjoitin Lahen Lehteen kolumnin aiheesta ”Mihin hävisi Rundi?”, joka laittoikin asiat liikkelle. Pari lahtelaista sälliä sai idean, että miksei kierrettäisi rundia, jos se kerran niin hienoa oli. Sana lähti kiirimään, aika pitkälti aluksi netin välityksellä. Nyt kun pari päivää on aikaa itse h-hetkeen, esim Facebookissa tapahtumaan on ilmoittautunut varmoiksi tulijoiksi 600 henkeä, siihen sitten kaverit päälle.

Mitä odotat tempaukselta ja miten siihen voi osallistua?

Suurin odotuksen kohde itselläni on se, että ilmestyykö tosiaan niin moni paikalle kun on uhonnut. Potentiaalisia tulijoitahan löytyy jopa tuhansia, ja jos nyt vaikka 500 henkeä saapuisi rundaamaan, voisi olla todella tyytyväinen.
Osallistuminen on äärimmäisen helppoa. Kunhan saapuu jossain vaiheessa iltaa Hakkikselle (Hakkapeliitan patsas, Rundin keskeisin paikka) pälyilemään, niin pääsee varmasti mukaan tohinaan. Sitten vaan annetaan illan viedä mennessään ja heitetään samalla muutama kierros.

Miten nuorten illanvietto on muuttunut omista teinivuosistasi?
Minkälaisia kehityssuuntia olet havainnut juhlimiskulttuurissa
kaupunkissamme?

Rundin paluu perustuu juuri siihen, että nykyteinit viettävät perjantai- ja lauantai-iltoja täysin eri lailla (tai ainakin täysin eri paikoissa) kuin oma ikäluokkani. Normaali perjantai-iltana keskusta on kohtuullisen hiljainen ja kaduilla liikkujat ovat lähinnä väkeä, jotka siirtyvät baarista toiseen. Alaikäinen nuoriso loistaa poissaolollaan.
Nykyään porukka jää useammin kotilähiöihinsä kotibileisiin tai istuvat Karirannassa. 90-luvulla kaikki painuivat jossain vaiheessa iltaa Rundille, meitä oli parhaimmillaan paikalla tuhansia.

Minkälaisia mahdollisuuksia mielestäsi alaikäisillä tänä päivänä viettää iltaansa, omaan aikaasi verrattuna?

Mä luulen, että pohjimmiltaan aika samanlaiset. Todennäköisesti samat narinat kuuluu 90-luvun, kuin 2000-luvunkin teineiltä, että ”ei oo mitään paikkaa missä olla” jne. Ehkä nuo mainitsemani kotibileet on nykyään yleisempiä kuin aikoinaan, asutaanko nykyään sitten sen verran leveämmin kuin 10 vuotta sitten, vai mistä lie johtuu. En muista kovinkaan monissa bileissä nimittäin itse käyneeni teinivuosina.

Eroaako mielestäsi lahtelainen viikonloppu jotenkin toisista kaupungeista?

Rundi-aikoina varmasti, nykyään ehkä enemmän samanlaista kun muualla. Toki ”Lahden yöelämä” on aina varma nähtävyys ulkopaikkakuntalaiselle, sillä näkemistä ja kokemista riittää aina sinne Jonen grillin aamuisiin jonoihin asti. Joku kaupunkilaisromanttinen fiilis Lahen yössä on.

Mitkä elementit tekevät keskustassa hyvän paikan viettää iltaa ja miten Lahden keskustaa pitäisi kehittää?

Yöelämän kannalta baaritarjonta ja -vaihtoehdot ovat lisääntyneet rutkasti viime vuosina. Nykyään löytyy jokaiselle jotakin ja porukkaakin on aina kivasti liikenteessä. Välimatkat on lyhyitä, joten vaikka ulkopaikkakuntalaisia vieraita on helppo taluttaa pitkin Lahden katuja ja kuppiloita.

Keskusta tarvitsee elävöittämistä. Trion seutu tulee olemaan todella iso vetovoimatekijä, joka taas näivettää torin puoleista keskustaa. Itse uskon, että hyvä vastavoima Trion ylivoimalle voisi olla kävelykaduksi muutettu Vapaudenkatu, torilta Vesijärvenkadulle asti. Pätkällä on jo valmiiksi todella paljon sopivankokoisia liiketiloja, elinvoimainen vapaa-ajan keskus, ravintoloita, baareja ja kahviloita. Eli kaikki elementit, mitkä täysin epäonnistuneelta Rautsikan ”kävelykadulta” puuttuu. Linja-autoliikenne on ainoa ongelmakohta, mutta sen voisi ohjata muutakin kautta.

Miten itse nykyään vietät viikonloput kun olet keskustassa?

Baarit ja ruokaravintolat ovat tulleet tutuksi. Rooster Pub, Torvi, Molly Malones. Siinä todennäköisiä paikkoja, josta allekirjoittaneen voi bongata. Yökerhoissa ei oo tullut käytyä kyllä todella pitkään aikaan. Ja tietty, jos tää Rundin paluu on kova menestys, miksei jatkossa myöskin Hakkiksen nurkilla.

Rundi lauantainan 7.6. Hakkiksella klo 22.

Veikkausliiga 2008 käynnistyi viime sunnuntaina FC Lahden osalta hienolla 1-0 voitolla Kotkan KooTeePeestä ja ensi sunnuntaina ”kuhnurit” pelaavat ensimmäisen kotiottelunsa hiihtostadionin maineekkaalla nurmella Vaasan VPS:ää vastaan. Tämän tiimoilta Lahen Lehti kyseli FC Lahden markkinointipäälliköltä Jari Kantoluodolta seuran kuulumisia.

Miten FC Lahti näkyy Lahdessa vuonna 2008?

Teemme ulkomainoskampanjoita keväällä ja elokuussa. Toivomme, että pelimme on niin mielenkiintoista, että meistä kirjoitetaan ja kerrotaan eri medioissa paljon. Tietysti omalla tiedotuksellamme on myös merkitystä asiaan. Lehdissä on luonnollisesi ottelumainontaamme ja tehostammme sitä tiettyjen otteluiden osalta. Radio Voiman kanssa tulemme tehostamaan yhteistyötä tuntuvasti elävän kuvan, mainonnan ja ottelutapahtumien raportoinnin osalta. Junnuseuroissa pelaajamme vierailevat säännöllisesti Teemme fanikortteja, joita junnuille jaetaan junnujen omissa harjoituksissa sekä ottelutapahtumissamme. Loukkaantuneet pelaajamme käyvät otteluiden tauoilla tapaamassa junnuja ja jakamasa nimikirjoituksia.

FC Lahdella on ollut aiempina vuosina erilaisia julkisia tempauksia, mitä tällä kaudella?

Trion kanssa teimme avajaistapahtuman, joka toi hyvin näkyvyyttä seuralle. Ohjelma oli rennon hauska ja mukaansa tempaava. Syksyllä on suunnitelmissa tehdä koululaisille lukujärjestykset, joita jaetaan Triossa nimmreiden kera. Myös naapurikuntia huomioidaan junnukouluihin kohdistettavilla vierailuilla.

Ulkomailla fani-tavaralla on olennainen osa seurojen näkyvää kentän ulkopuolista toimintaa, miten FC Lahti on huomioinut tämän potentiaalin?

Fanimyynti on tärkeä asia paitsi tulevaisuuden tuottopoteniaalina, myös seuran imagon kannalta. On tärkeää, että katukuvassa on paljon FC Lahden fanituotteita käyttäviä ihmisiä. Fanimyynnin hoitaa yhteistyökumppanimme Sport 10, jolla on kivijalkamyymälän lisäksi nettimyynti. Tuotteiden kanssa olemme maltillisesti liikkeellä, mutta uskon, että myyntiin tulee mielenkiintoisia ja laadukkaita tuotteita.

Mikä on se strategia, miten lahtelaiset saadaan otteluihin kannattamaan FC Lahtea?

FC Lahden täytyy tulla lähelle lahtelaisia monissa muodoissa ja näkyä mahdollisimman paljon. Kaiken tekemisemme täytyy olla laadukasta.
Taisteleva joukkue, jossa on paljon lahtelaislähtöisiä pelaajia sytyttää paikallisen yleisön.

FC Lahden nettisivuja on moitittu niukasta informaatiosta. Miten itse näkisit nettisivujen roolin tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa?

Nettisivut ovat tärkeä tiedonlähde, mutta käytämme tiedotuksessamme paljon myös sähköpostilistoja. Niukkuus on aina suhteellinen käsite. Jos asiaa mitataan siitä näkökulmasta kuinka paljon omalla tiedotuksellamme olemme saaneet palstatilaa paikallisissa medioissa, niin väittäisin että sitä on tullut kohtuullisen paljon. Suurin ongelma on tekijöiden niukkuus, joka tarkoittaa sitä, että muita asioita on joskus priorisoitava nettiuutisoinnin edelle. Uskon, että saamme tätäkin aluetta petrattua vuoden mittaan.

Miten arvioisit kannattajien merkityksestä joukkueen julkisuuskuvaan, hyvässä ja pahassa?

Fanit ovat tärkeä osa jalkapallokulttuuria. Toivomme, että fanit ymmärtävät oman tärkeytensä ja pyrkivät kannustamaan niin, että se tukee seuran toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni he ovat ymmärtäneet tämän asian. Ensi kaudella se taas nähdään.

Oma arvio FC Lahden menestys kentällä ja näkyvyyteen Lahden kaduilla?

Uskon todella paljon joukkueeseemme ja valmennukseemme. Tulemme olemaan tällä kaudella kentällä selvästi vahvempia ja kiinnostavampia kuin viime kaudella. Sitä kautta saamme tietysti positiivista julkisuutta. Näymme niin paljon kuin mahdollista, mutta rajottavana tekijänä on se, että rahaa näkyvyyteen ei ole käytettävissä. Onneki monet yhteistyökumppanimme haluavat tehdä yhteisiä kampanjoita.

Elokuvateatteri Kino Iiriksessa järjestetyn Kinos 08 -video- ja lyhytelokuvafestifestivaaliviikonlopun 28.-30.3. käynnisti Dodo ry:n Onnellinen Kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mistä oli kysymys? Muutamaan tarkasti kohdennettuun kysymykseen vastasi Kinos/Dodo-puuhamies Sami Keto. Lisää aiheesta myös Dodo ry.:n nettisivuilla.

Mikä on Dodo ry.?

Dodo on vuonna 1995 Helsingissä perustettu ympäristöjärjestö. Jo aika alkuvaiheessa taivaltaan Dodo löysi oman ympäristöjärjestölokeronsa ja osaamisalueensa kaupunkilaisuudesta. Kaupungistuminen on yleismaailmallinen nopeasti taphtuva ilmiö, joka tuo haasteita ympäristönsuojelun kannalta. Dodon tarkoituksena on tehdä tuosta haasteesta positiivinen kehityskulku eli osoittaa, että urbaani elämä voi olla ekotehokasta elämää. Oleellista on tietysti, miten kaupungit rakentuvat ja miten kaupungissa eletään. Liikkumisen, energiatarpeen ja aineellisen kuluttamisen minimointi tai muuttaminen ekologisesti kestävälle tasolle on avainasemassa.

Minkälaista toimintaa Dodolla on Lahdessa ja miten toiminta näkyy/kuuluu ja minkälaisia vaikutuksia toivot Dodolla olevan Lahden ilmapiiriin?

Dodon ominaisinta toimintaa on keskustelutilaisuuksien järjestäminen, joissa tuodaan esiin Dodon osaamisalueeseen liittyviä juttuja. Näistä keskustelutilaisuuksista on tarkoitus jättää joitain käsitteitä elämään, (kuten Onnelliset kaupungit). Jonkun tietyn teeman aiheisia (esim. kaupunkisuunnittelu) keskustelupiirejä on myös järjestetty, tällä hetkellä sellaisia ei tosin pyöri. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, Lahdessahan on aika pienet piirit.

Kino Iiriksessä Kinos 08 video- ja lyhytelokuvafestivaali -tapahtuman avasi perjantaina Onnellinen kaupunki -kiertue, jonka ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahti. Mikä oli Heikki Hakalan vetämän keskustelutilaisuuden ydin ja miten elokuvat ja Onnellinen kaupunki linkittyvät toisiinsa?

Tapahtuman tavoitteena oli pohtia minkälainen kehitys tuo ihmisille onnellisuutta, ja miten onnellisuuden tavoitteluun yhdistetään ekotehokkuus. Tavoitteena oli nostaa esiin myös se, mikä merkitys tässä voisi olla kulttuurilla, sekä sen tuottamisella että kuluttamisella. Esim. suomalaiset hakevat elämyksiä ja onnellisuutta liikaa esim. kaukomatkailulla tai pelkästään materiaan perustuvalla kuluttamisen kautta, joka osaltaan johtaa siihen, että meidän kulutustasoilla tarvittaisiin neljä maapalloa. Tämähän ei ole pysyvä tilanne, vaan fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen, nouseva elintaso kehitysmaissa ja kasvavat ympäristöongelmat tuovat muutoksen tuohon asetelmaan joka tapauksessa. Tapahtuman tarkoituksena oli saada ihmiset huomaamaan, että muutos ei ole uhka heidän onnellisuudelleen, vaan päinvastoin se voi lisätä onnellisuutta.

Miten omasta mielestä keskustelupaneelin tavoitteet onnistuivat ja minkälaista palautetta järjestäjät saivat?

Kaupunginvaltuutettujen paneelikeskustelun tavoite oli antaa valtuutetuille haaste miettiä, mitä päätöksiä pitäisi Lahdessa tehdä, jotta Lahti olisi onnellinen ekokaupunki vuonna 2023. Haaste oli tosi hankala, koska onnellisuuden määrittely on niin vaikeaa, ja aika usein päivänpolittiiset asiat vievät huomion tällaisissa tilaisuuksissa. Ainakin valtuutetut toivat esiin halunsa pyrkiä kohti tuota tavoitetta. Ideoita ja toimintatapoja siitä, miten ekotehokkuus yhdistetään onnellisuuden tavoitteluun tarvitaan lisää, ja ne pitää saada ajettua päätöksentekoprosesseihin sisään.

Oma mielipiteesi siitä, mistä asioista koostuu onnellinen (Lahti) kaupunki?

– Yhteisöllisyys
– Tiivis asuminen
– Viihtyminen ja toimiminen omalla asuinalueellaan ja yhteisössään
– Hyvät mahdollisuudet elää ekologisesti kestävästi
– Lähipalvelut
– Aktiivinen ja osallistava kulttuurielämä
– Osallistavat toimintatavat (poliittisessa) päätöksenteossa
– Kevyt- ja joukkoliikenne