Lättymarkkinat Kasisalilla

levymessut_ots.jpg
Levymessutivoli on jälleen pystyttänyt myyntikojunsa Lahden Kasisalille. Eikä tarvitse olla kovinkaan friikki tutustuakseen myyjien hulppean monipuoliseen tarjontaan.
Onko vinyyli kuollut ja kuopattu? Sen kertoo messujen puuhamies Marko Tuominen ja paljon muuta
muun muassa sen mitä levymessut tarjoaa sekä mistä ja minkälaisia myyjiä messuille on tulossa?
No, messujen valikoimissa on noin yleisesti ottaen lähinnä CD- ja vinyylilevyt ja ilahduttavana yksityiskohtana fanituotteet, eli bändipaitaa taitaa roikkua hallin seinillä parissakin kohdassa. Levyistä on paikalla varmasti taas koko hintaskaala, eli euron kiekoista niihin muutaman satasen plättyihin. CD:eitä on aika usein saanut todella halvalla. Myyjiä on jopa Turusta… ja sen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Helsingistä sekä Lahdesta. Myyjiä tosiaan laidasta laitaan, kuten näissä onneksi tuppaa olemaan.

Pitääkö olla keräilijäfriikki ollakseen kiinnostunut levymessuista? Minkälainen on keskiverto messuilla kävijä?
Eipä tarvitse on friikki, mutta se auttaa! No, ei sentään. Kiinnostus musiikkiin on hyvä lähtökohta, ehkä lähinnä pop-musiikkia ajatellen. Klassista ei pahemmin ole ollut tarjolla. Olemme pyrkineet siihen, että keskivertokävijää ei olisi, eli paikalle houkutellaan niin sekalaista porukkaa, että stereotyyppien löytäminen on todella työlästä. Olemme tässä onnistuneet niin hyvin, että kysymykseen on lähes vaikea vastata. Sanotaanko näin, että keskivertokävijä on +10 % todennäköisemmin mies, 15-55 –vuotias ja kuuntelee rockia jostakin alakategoriasta. Nerokas segmentointi, jolla on tulevaisuus taattu ;).

Miksi juuri Lahdessa järjestetään messut ja minkälainen paikka Lahti on järjestää levymessuja?
Järjestämmme Lahdessa nyt messut puhtaasti perinteen vuoksi, mutten olisimme jo talviunilla. Ja vastauksena molempiin on helppo sanoa, että Lahden Kasisalilla levymessujen järjestäminen on hauskaa ja mukavaa, toisin kuin muualla alkaa olla. Tietysti viralliset kuviot messuihin liittyen yhdessä kohdassa tuntuvat vähän ylimitotetuilta, mutta pitää yrittää selvitä.

Eroavatko eri kaupungit eroavat järjestelyiltään, myyjiltään ja kävijöiltään?

Onhan niitä eroja. Hyvinkää ei ole maan metropoli, mutta johtaa kaikissa tilastoissa näitä messukuvioita loppuun asti. Isoissa kaupungeissa homma luistaa omalla painollaan ja kävijämäärät vaihtelevat. Eli ei voi suoraan sanoa, että suuressa kaupungissa kävijöitä riittää. Tämä tuli todettua joskus Tampereella, kun ovi kävi tosi harvaan. Tosin eri paikkakunnilla on eri järjestäjiä, joten sekin vaikuttaa aika paljon. Kaikki eivät ole niin hulluja kuin me, että perjantai-iltaan asti promotoidaan, täytetään kaikki vaatimukset ja vielä yritetään parantaa. Helpommallakin pääsisi, mutta se ei ole meidän tapamme.

Miten musiikkinkuluttamisen trendit mm. sähköinen myynti ja dvd on vaikuttanut levymessuihin ja tarjontaa? Minkälainen rooli vinyylillä on nykyään?
Kyllähän sähköinen myynti on kuulemma levynmyynti vaikuttanut, mutta sitten kauppiaiden pitääkin yrittää kaksin verroin kovemmin, ja tarjota asiakkaille jotakin lisäarvoa. Kun DVD:t soluttautuvat messukuvioihinkin mukaan, niin formaatti on vain vaihtunut ja kuluttaja nauttii äänen lisäksi kuvasta. Ehkäpä CD/DVD-spessut ovat sellainen tuote, joka saa ihmiset taas vähän messuillakin näkyvästä tarjonnasta kiinnostumaan. Vinyyli on kuulemma taas tulossa, ja kyllähän se paikkansa pitää. Välillä messuilla on puolet vinyyliä, mikä on todella ilahduttavaa. Hauskaa on myös se, että Lahdessakin on pari tosi kovaa vinyylikauppaa.

Miten messut ovat muuttuneet näinä vuosina?
No, ainakin meille kävi niin, että tauon ja ehkäpä pienen huolimattomuusketjun vuoksi kävijämäärä taannoin romahti. Nyt sitten pikkutapahtumaa yritetään hieman kohentaa. Toisaalta nyt on vasta ehkä kolmatta kertaa mukana myyjiä Ruotsista, ja Saksasta ei kai aikaisemmin olekaan ketään ollut, nyt on. Myyjiä on ehkä enemmän kuin koskaan, koska tiivistettiin hukkatilaa pois niin, että mahtuu vielä kulkemaan. Eli myyjämäärä on kasvanut viime kerrasta valtavasti.

Miten haluaisit itse messuja kehittää ja mitä luulet mihin suuntaan messut ovat kehittymässä?
Ehkäpä mukaan olisi joku kerta kiva saada vielä pari ulkomaalaista lisää, koska se kiinnostaa kävijöitä, onhan heille usein tosi halpaa tarjontaa. Tällä kertaa siis tarjontaa on selkeästi enemmän kuin ennen. Kiva olisi saada taas mukaan myös niitä kaikkein kalleimpia levyjä, pientuotantoa ja kaikkea erikoistakin musiikkia. Ehkä messut menevät siihen suuntaan, että normaalihintainen perustarjonta ei ehkä kovinkaan hyvin liiku, mutta sitten halvat, kalliit ja erikoiset kiinnostavat kävijöitä. Pääasia tietysti olisi, että messuilla käytyään ihmiset noin yleensäkin innostuisivat vielä fyysisistä levyistä kuten ennen ja kävisivät vaikka levykaupassa!

Keskustele tapahtumasta

Vaalitentissä: Kuokkanen

kuokkanen_ots.jpg

Vaalitentissä Kai Kuokkanen, Vihreät.

Työttömyys
Nykyisenlainen työttömyysturvasysteemi on aikansa elänyt. Yhä useampi työsuhde on määräaikainen ja osa-aikatyöskentely yleistyy vauhdilla. Työttömyysturva perustuu kuitenkin edelleen pelkästään vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden varalle. Tarvitsemmekin suurta remonttia koko sosiaaliturvajärjestelmään.
Olin muutama vuosi sitten kesätöissä Kelassa käsittelemässä mm. työttömyysturvaan liittyviä asioita. Oli järkyttävää huomata, että työttömän ei kannattanut juurikaan ottaa vastaan satunnaisia tai osa-aikaisia töitä, sillä niiden tekeminen pääsääntöisesti katkaisi tuet ja käytännössä monet joutuivat tekemään töitä ilmaiseksi. Töiden tekeminen, myös yksittäisten keikkahommien pitäisi kaikissa tilanteissa olla kannattavaa. Nykyinen järjestelmä pakottaa monet työhaluiset ihmiset olemaan tekemättä mitään joka taas pitkällä tähtäimellä saattaa johtaan lisäongelmiin. Ymmärrän kyllä, että järjestelmän muuttaminen saattaa olla työlästä, mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei missään nimessä saisi rankaista ihmistä työnteosta. Ikävä kyllä kunnallispolitiikalla tähän asiaan ei voida juurikaan vaikuttaa, homma pitäisi saada hoidettua eduskuntatasolla.

Joukkoliikenne
Toimiva joukkoliikenne on yksi tärkeimmistä kunnallisista palveluista ja siihen tulee panostaa huomattavasti enemmän. Lippujen hintoja tulee laskea, opiskelijoille, nuorille ja eläkeläisille tarvitaan alennusliput ja linjan vaihdon tulee olla ilmaista. Jo näillä uudistuksilla saataisiin käyttäjämääriä nostettua roimasti. Lisääntyneet käyttäjämäärät mahdollistaisivat vuorovälien tihentämisen ja uusien linjojen avaamiseen.
Ennen kuin matkakeskus saadaan rakennettua, voisi linja-autoasemalta kulkea rautatieasemalle pelkästään tuota väliä sahaava linja. Tämä parantaisi koko maakunnan joukkoliikenteen asemaa, kun esimerkiksi Heinolasta voisi matkustaa ensin linja-autolla Lahteen ja jatkaa sitten näppärästi junalla matkaa eteenpäin. Sama toimisi luonnollisesti myös toisinpäin.

Ranta-Kartano
Kannatan Ranta-Kartanon alueen rakentamista, sillä se on liian arvokas pelkäksi parkkipaikaksi. Ranta-Kartano laajentaa kantakaupunkia ja tuo elinvoimaa keskustan länsipuolelle uusien asukkaiden myötä. Keskustan laajentuessa kohti Vesijärveä, Lahden imago ihan oikeana järvenrantakaupunkina vahvistuu ja kulkuväylä keskustasta Pikku-Vesijärven puistoon ja satamaan saa arvoisensa puitteet. Kaupungin kassaan kilahtaa myös rahaa, kun maat myydään tai vuokrataan rakennusliikkeille.
Toki rakentamisessa pitää olla tolkku mukana, eikä alue saa koostua nykyisenlaisista bulkkikerrostaloista. Ranta-Kartano on suuri mahdollisuus Lahdelle, jota ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.

Terveydenhuolto
Julkisen terveydenhuollon alasajo tulee lopettaa! Tarvitaan voimakkaita lisäpanostuksia tilanteen korjaamiseksi. Henkilökunnan työoloja ja palkkoja pitää parantaa, jotta julkinen puoli voi kilpailla yksityisen kanssa työntekijöistä. Kun henkilökunta viihtyy ja sitä on riittävästi, myös hoidon laatu paranee. Myös liian pitkäksi paisuneet jonot saadaan hoidettua näillä keinoin.
Jokaisella kuntalaisella tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Siksi terveyspalveluita tulee jatkossakin tarjota myös ns. sivuterveysasemilla. Monille kuntalaisille lähellä omaa kotia sijaitsevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elinehto.

Lahden maine
Lahden maineen suurin ongelma ovat lahtelaiset itse. Meillä on jostakin kummallisesta syystä taipumus mollata omaa kotikaupunkiamme joka käänteessä. Mikä meitä riivaa? Jyväskyläläiset, kuopiolaiset, oululaiset, joensuulaiset, vaasalaiset ja jopa kotkalaiset ovat ylpeitä omista kaupungeistaan ja hehkuttavat pitäjiään aina kun vain mahdollista.
Onneksi maine on muualla parempi kuin lahtelaisten keskuudessa, siitä osoituksena on voimakas väkiluvun kasvu, jossa ei ainakaan vielä näy hiipumisen merkkejä. Puitteet on kunnossa, nyt tarvitaan vaan uskoa omaan tekemiseen.

Uusi-Kunta
Kannatan kuntaliitosta Lahden seudulla. Ainakin Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila kuuluvat luontevasti yhteen. Näistä naapurikunnista käydään niin töiden kuin palveluidenkin perässä Lahdessa, joten kuntarajat ovat hiukan teennäiset. Näiden neljän kunnan liitoksena saataisiin kasaan jo aika merkittävä tekijä (lähes 150 000 asukasta) Suomen mittakaavassa, joka varmasti näkyisi esimerkiksi uusien yrityksien ja asukkaiden heränneenä mielenkiintoan paikkakuntaa kohtaan. Maantieteellisesti liian suuri kunta ei sen sijaan palvele ketään, siksi en näe esimerkiksi Hämeenkosken, Asikkalan tai Heinolan liittymisessä Lahteen hirveästi järkeä.

Toriparkki

Toriparkkia ei tule rakentaa. Keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja jo tälläkin hetkellä, joten minkäänlaista tarvetta lisärakentamiselle ei ole. Itselläni ei ole koskaan ollut ongelmia löytää pysäköintitilaa keskustasta. Parkkiluolan hinnaksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Se on järkyttävän suuri raha muutaman sadan parkkipaikan rakentamisesta.
Toriparkkityömaa aiheuttaisi Lahden torille peruuttamatonta vahinkoa. Työt kestäisivät useamman vuoden, jona aikana tori olisi kokonaan pois käytöstä. Se tappaisi hienon markkina- ja torikauppperinteen, ja heikentäisi torin alueen vetovoimaa entisestään.

Vaalitentissä: Laakso

laakso_ots.jpg

Vaalitentissä Miika Laakso, Lahden Kokoomus.

Työttömyys
Lasku suunnassa onneksi, vaikka Lahdessa suurin työttömyysprosentti Päijät-Hämeestä onkin. Vakavasti otettava haaste, koska Lahti on perinteinen teollisuuskaupunki ja nykysuunta teollisuudessa tuntuu olevan yritysten muuttoliike poispäin koko Suomesta. Isojen yritysten poismuutto Suomesta vaikuttaa myös pienempiin alihankkijoihin, joita Lahden alueella on runsaasti. Onneksi kaupan- ja palvelunsektori kasvaa, joka hieman kompensoi teollisuuden työvoiman vähennyksiä. Lahden pitää keskittyä ja panostaa uusiin toimialoihin ja konsepteihin sekä niistä tuleviin hyötyihin. Lahden alueen ykköspainopisteeksi on valittu ympäristö, joka varmasti poikii tulevaisuudessa kasvua. Lahti on logistisesti hyvällä paikalla, joten uskon myös tulevaisuudessa logistiikkahankkeiden menestymiseen. Myös matkailulle panostaisin tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Joukkoliikenne
Paljon puhuttu ja palstatilaa saanut asia. Kannatan joukkoliikenteen taksojen alentamista etenkin opiskelijoiden kohdalla. Se, että kuinka paljon enemmän muut ihmiset alkaisivat käyttää joukkoliikennettä, jos vaikka hintoja tiputettaisiin 30 prosenttia on varmasti asia, johon ei kukaan pysty vastaamaan. Tottakai suvaittavaa olisi, kun näin ilmastotalkoista puhutaan, että joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvaisi ja hinnat saataisiin sopiviksi, mieluummin kuin kaikki ajaisivat omalla autolla joka paikkaan.

Ranta-Kartano
Kannatan Ranta-Kartanon fiksua rakentamista osaksi ydinkeskustaa. Kannatan yleensäkin mieluummin tiheää rakentamista kuin lähiötyyppisiä ratkaisuja keskustassa. Mielestäni on ”ekoteko” rakentaa keskusta tiiviiksi, koska esim. palvelut ovat keskustassa jo valmiina eikä niitä tarvitse erikseen rakentaa eikä ihmisten tarvitse turhaan käyttää omaa autoa elämän perusasioiden hoitamiseen. Ranta-Kartano liittäisi kätevästi myös ydinkeskustan kiinteäksi osaksi Vesijärven rantaa.

Terveydenhuolto
Lähivuosina terveydenhuollon paineet kasvavat entisestään, koska meillä on kymmenen vuoden päästä useita satoja tuhansia vanhuksia lisää, jotka omalta osalta painetta lisäävät. Tulevaisuudessa pitää löytyä rahaa panostaa entistä enemmän terveyden huoltoon, mutta samalla tarkastella myös terveydenhuollon rakenteita. Ei se pelkästään auta vaikka pumppaa miljoonia lisää rahaa jonkun asian piiriin, jos rakenteissa olisi esimerkiksi korjattavaa. Samalla miettisin kunnissa oikeaa balanssia julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välille. Ei kai ihmisiä kiinnosta niinkään mistä he apua saavat, kunhan saavat sitä nopeasti, apu on ammattitaitoista ja kaikkien saavutettavissa. Myös ennaltaehkäisevään työhön panostaisin, jotta ihmiset pysyisivät terveempinä pidempään.

Lahden maine
Mielestäni nousussa tällä hetkellä, vaikka tutkimukset osoittavat, että Lahti ei oikein pärjää imagotutkimuksissa eikä ole ”kuumaa kamaa” esim. lapsiperheystävällisyydessä. Mielestäni maine onkin tärkeämpi kuin imago.
Maine on saavutettu, imago on rakennettu. Hyvässä ja pahassa.

Uusi-Kunta
Varmasti tulemme näkemään kuntaliitoksia myös Päijät-Hämeessä. Kannatan kuntaliitoksia ja kuntakokojen kasvattamista koko Suomessa, mutta asiat pitää tehdä fiksusti ja siten, että niistä on todellista hyötyä kaikille. En kannata pakkoliitoksia, kun aivan äärimmäisissä tapauksissa. Toivoisin myös kuntaliitoksista puhuttaessa, että ihmiset ajattelisivat enemmän järjellä kuin tunteella.

Toriparkki
Jos kannattava malli toriparkille löytyy, niin mikä ettei. Tässä keskustassa kun on töissä niin kyllähän tuo parkkipula tulee useasti asiakkaiden suusta keskusteluihin.

Vaalit tulossa vissiin

Artikkelin sävy ei ole niin kyyninen kuin otsikko antaa ymmärtää. Vaalit ovat tärkeä osa siinä järjestelmässä jota me kutsumme tuttavallisesti demokrafiak… demoratiafaksi… demokratiaksi. Tulihan se sieltä. Kunnallisvaalit ovat kohta ovella ja jälleen kerran media (juuri se media) ja päättäjät (juuri ne päättäjät) hysterisoivat äänestysinnostuksen laskua. Sitä sitten pyöritellään ja pohdiskellaan että mitä pitäisi tehdä. Ehkä ei mitään vaan antaa kansan päättää. On ehdotettu äänestyspakkoa ja äänestysiän laskemista, joilla ei ole mitään tekemistä oikean äänestysinnon kanssa tai politiikan kiinnostavuuden lisäämisen kanssa. Ja miksi poliitikan pitäis ylipäänsä olla kiinnostavaa ja kivaa? Ei se ole, mutta silti sen perusteista kannattaa olla jotenkin selvillä. Huoli äänestysinnon laskusta on toki aiheellinen, mutta ylikorostettu. Varmasti se heijastelee jotain yhteiskunnastamme, mutta mitä? ”Menee liian hyvin?” ”Menee liian huonosti?” Keskustelun pyöriminen äänestämisen ympärillä on yksisilmäistä ja yksinkertaistavaa. Etenkin silloin kun ihmiset omaehtoisesti haluavat vaikuttaa muilla keinoilla, niillä mitä vapaa yhteiskuntamme tarjoaa. Poliittiikkaa tehdään arjessa, yksilöiden tasolla ilman poliittisia ideologeja, spontaanisti. Muutos kannattaa yrittää aloittaa jo meistä itsemme eikä projisoida ongelmia seikkoihin jotka ovat vain käsitteitä jatkuvassa muutoksen virrassa. Hmmm… Yksinkertaista? Loppujen lopuksi länsimainen yksilönvapaus – johon kuuluu vastuu – on kuitenkin osoittanut toimivuutensa kaikkine niine negatiivisine lieveilmiöineen. Vallan tasapaino vailla kauhua. Niin kauan kuin itse haluamme.

Lahen Lehen ”vaalitentti”
Toimituksemme palaverin (puhuin unissani) jälkeen päätimme valikoida tentattavat ehdokkaat tutuista ympyröistä: Esiintyiväthän he jo lehen ensimmäisessä numerossa. Suhteellisen nuoret ja varmasti osaavatkin ehdokkaat kahdesta eri puolueesta vastasivat paljon Lahdessa esillä olleisiin kohtiin. Selkeät kommentit ydinasioihin tekee toivottavasti asiosta helpommin lähestettyvän kaikille meille. Tosin, näin yleviä ajatuksia ei kysymyksiä laadittaessa ollut vaan se että halusin päästä helpommalla ja laittaa yksikertaisesti ehdokkaat tuomaan (toivottavasti) omia ajatuksiaan, omin sanoin. (ehdokkaiden Laakson ja Kuokkasen kommentit luettavissa sivuillamme)

Ehkä niistä vastauksista löytyy vivahde-eroja, ja se on meidän äänestäjien tulkita, mitä ehdokkailla on meille todella tarjota. ”Vastakkainasettelu on ohi!” ja pyydän anteeksi, jos tämä slogani on jo vanha ja käytetty. En keksinyt parempaa huudahdusta, mutta paikkaan sitä mainitsemalla että nyt tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Se on trendi-ilmaisu ja taikasana, jolla sosiaaliset ongelmat ratkeaa kuin vettä vaan. Ensimmäisessä numerossakin asiasta mainittiin, joten olemme trendilehti? Joka tapauksessa äänestäminen, etenkin kuntavaaleissa on toivottavaa, vaikka antaisi tyhjän äänen. Se on silti ääni demokratian puolesta muttei politiikan jota sen puitteissa harjoitetaan tai henkilöiden jotka sitä harjoittavat, kenties omasta mielestämme epäpätevästi. Idealistista ja kärjistettyä kenties. Äänestyspäivä on 26.10. Muistetaan silloin käyttää ääntämme. Ja sitä ennen. Ja sen jälkeenkin. Ja toivottavasti käytämme myös päätämme.

Keskustele vaaleista

Rooster Festin kahdeksas kiekaisu

rf08_ots.jpg
Artikkeli oli tarkoitus julkaista tulevassa lehdessä nro 1, mutta sen ilmestymisen siirtymisen takia, juttu julkaistaan nettilehdessä. Toim. huom.

Helmikuun lopulla ravintola Torvessa pidetty hardcore- ja punkmusiikin kansanjuhla Rooster Fest veti jälleen Loviisan kadun kulttuurikehdon täyteen juhlijoita. Kaksipäiviä festareita ovat vuodesta 2001 asti luotsaneet Antit Sirvo ja Vedenpää, ja tänä vuonna vetovastuu säilyi siis samoilla miehillä. Tänä vuonna festareita rytmittivät muun muassa lahtelaispainotteiset orkesterit kuin St.Hood, End Begins, Sa-Int sekä helmikuussa ensilevynsä julkaissut Out Of Breath. Ulkomaan edustuksesta vastasi englantilainen Special Move. Kolmas mies, joka myös muistaa olleensa joka vuosi paikan päällä, on Torven oma hovimestari Jarttu Mustonen.

-En tiedä tietääkö kukaan varmasti monesko Rooster Fest tämä on, itse veikkaan että kahdeksas, sanoo Torven ovea hymyillen vartioiva Mustonen, ja veikkaa oikein.
Jartun hyväntuulisuuteen löytyy myös syy. Mieheltä ei Rooster Festin tiimoilta löydy mitään pahaa sanottavaa, vaan kehuja saavat fiksujen juhlijoiden lisäksi myös bändit.
-Kyllä Rooster Festin aikana on mukava olla töissä, ja ylipäänsä hardcore- ja punkkeikoilla. Porukka on niin rehellistä ja hyväkäytöksistä, että ongelmia harvoin tulee. Silloinkin jos joku on hieman heikommassa kunnossa, niin porukka itse yleensä hoitaa sellaiset muualle. Tässä jengissä näkyy se sellainen yhteisöllisyys, Mustonen kehuu.
Tänä vuonna festareita rytmittivät muun muassa sellaiset orkesterit kuin St.Hood, End Begins, Worth The Pain ja englantilainen Special Move. Ja jos Mustonen antaa suuren plussan hc-väen käytöselle, ei musiikkikaan kylmäksi jätä.
-Ylipäänsä tykkään vähän tuotetusta musasta, ja näissä tapahtumissa on vielä niin laaja musiikillinen tarjonta.
Siis rehellinen porukka ja rehellinen musa on se mikä Mustoselle kolahtaa?
-Jokainen Rooster Fest on omanlaisensa, kaiken tasoista ja erilaista antia mahtuu mukaan. Tänä vuonna odotan St.Hoodin keikkaa, mutta myös esimerkiksi Down My Throat on jäänyt mieleen. Kotona ei sitten kyllä jaksa kuunnella oikeastaan muuta kuin jazzia ja bluesia. Ja sitä genreä kuuntelen putkiradiolla, Mustonen kehaisee.

Kovaa kotimaista
-Joo, kyllä vuonna 2001 järjestettiin Roosterit ensimmäisen kerran, varmistaa tapahtuman puuhamiehistä toinen, Antti Sirvo.
Festareiden tavoite on ollut joka vuosi koota esiintyjäkaarti hieman eri painatuksilla, mutta kuitenkin niin, että pääpaino pysyy hardcoressa, punkissa ja heavyssa. Spesiaalit kuuluvat myös juhlan luonteeseen, ja tänä vuonna siitä vastasi nimensä mukaan brittiläinen hc-pumppu Special Move. Festareiden suosion ainekset löytyvät Sirvonkin mukaan suoraan sieltä itsestään, eli aktiivisesta väestä.
-Skene voi hyvin, se kerää porukkaa paikalle ympäri Suomen. Jengi tulee nimenomaan juhlimaan, eikä tappelemaan. Aika moni porukasta on vielä streittimeiningillä mukana, joten seassa näkyy paljon selväpäisiäkin.
Erityiskehut menevät Sirvolta kotimaisille bändeille.
-Suomalaisten hardcore- ja punkbändien taso on rehellisesti sanottuna niin korkealla, ettei sinne ulkomainen tarjonta helpolla yllä. Uusia ja hyviä bändejä tulee jatkuvasti, mutta se vähän harmittaa, ettei tännekään pääse alle 18-vuotiaat, vaikka sieltä ikäluokasta löytyy paljon diggareita.

Pitkältä keikkatelakalta palannut End Begins riuhtaisi festarikansasta viimeiset mehut toisena festaripäivänä. Bändistä ei ole kuulunut vuoteen juuri mitään, mutta nyt kuului.
-Vuosi sitten oltiin viimeksi keikalla, ja meinattiin vissiin lopettaakin välillä tai lähinnä oltiin sellaisessa selvitystilassa, kun bändiläiset muuttivat eri kaupunkeihin ja niin edespäin. Tänä vuonna on kuitenkin vielä aikeissa julkaista levy, paljon on uusia biisejä tehty, kertoo laulaja Valli.
Sen enempää ensimmäisen festari-illan jatkoja puimatta, oli lauantain festiskansa väsynyttä, joskin hilpeää porukkaa. Jotakin juuri tuota yhteisöllisyyden tunnetta tukevaa oli eittämättä tapahtunut perjantain ja lauantain välisenä yönä, mutta siitä saavat kertoa asianosaiset. Valli?
-Niin siis oli ihan v*tun nastaa soittaa, vaikka oksennus olikin lähellä koko ajan. Mutta vielä siistimpää oli ensimmäisen yön majoituspaikka ja siellä törmätyt tutut naamat, Valli nauraa.
Loput tarinasta saatte arvata itse.

 

St. Hood (Lahti-Kuusankoski-Helsinki)

rf_8559.jpgrf_8560.jpgrf_8574.jpgrf_8588.jpgrf_8591.jpgrf_8603.jpgrf_8633.jpgrf_8657.jpg

Kuvat Nea Ilmevalta