Vuoden lahtelaisen mietteitä

lahtelainen_ots.jpg

Lahti-seuran hallitus valitsi Vuoden lahtelaiseksi 2008 kauppaneuvos Kaija Wardin. Eurokankaan omistaja on pokannut monia yrittäjäpalkintoja. Vuonna 1996 Kaija ja Calle Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjiksi ja vuonna 1998 myönnettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen Yrittäjä -palkinto. Lisäksi Kaija Ward on ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Päijät-Häme -mitali. Vuonna 2006 tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kaija Wardin kauppaneuvokseksi. Hänet on myös nimetty kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi, joten kansainvälisestikin Kaija Wardin ansiot tunnustettu.
Kaija Ward palkittiin 4.11.2008 seuran vuosijuhlassa. Perustelut löytyvät Lahti-seuran nettisivuilta. Lahti-Seura on valinnut Vuoden Lahtelaisen vuodesta 1981 lähtien.
Kaija Wardin mietteitä valinnasta.

Miltä valinta Vuoden Lahtelaiseksi tuntuu ja mitä se merkitsee henkilökohtaisesti?
Totta kai tuntuu hyvältä. Olen syntyperäinen lahtelainen ja on kiva huomata, että Lahdessa on huomattu, että arvostan Lahtea kotikaupunkina ja koetan viestittää sitä kaikille muillekin.

Mitä itse luulet mitkä ovat ne perustelut miksi teidät valittiin vuoden lahtelaiseksi?
Uskon, että juuri tuo positiivinen suhtautuminen Lahteen ja sen viestittäminen on ollut osittain syy. Lisäksi se on ollut enemmän mahdollistakin mm. Leijonan Kita – tv-ohjelman myötä. Ja ehkä myös sillä on ollut vaikutusta, että työllistämmekin yli 50 lahtelaista.

Miten lahtelaisuus näkyy omassa toiminnassasi henkilönä sekä yritystoiminnassa?
Aina kun mahdollista korostan kaikkialla ylpeänä, että olen kotoisin ”Lahesta” ja myös pääkonttorimme on täällä. Usein nimittäin ilman muuta oletetaan, että olemme jostakin pääkaupunkiseudulta.
Koska meillä on myymälöitä aivan ympäri Suomea, olen voinut tätä lahtelaisuutta korostaa hyvin sitäkin kautta. Kaikki henkilökunnan kokoukset olemme pitäneet myös täällä Lahdessa. Se tarkoittaa aikamoista yöpymismäärää vuosittain sekä mahdollisuutta esitellä näille ulkopaikkakuntalaisille Lahtea paremmin. Ja pääkonttorimme olemme myös yhä halunneet pitää täällä. Toivotaan, että se on mahdollista myös jatkossa, koska uuden isomman varasto-konttoritilan löytäminen rupeaa olemaan ajankohtaista. Näissä asioissahan tietysti viime kädessä ratkaisevat taloudelliset faktat.

Mikä Lahdessa on parasta, entä mitä kehittäisit Lahdessa?
Parhaita asioita Lahdessa mielestäni ovat seuraavat:

– Sijainti. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, jossa usein täytyy poiketa. Kuitenkin tästä on helppo mennä myös muualle Suomeen. Myös lentokenttä ja satama ovat hyvän matkan päässä, kun ulkomaan matkojakin aika usein tulee.

– Kaupungin koko. Sopivan pieni, että kaikki on helposti saavutettavissa, mutta riittävän iso, jotta ei ole mikään tuppukylä.

– Luonto ja vesi ovat oikeastaan keskellä Lahtea. Mäet, harjut, metsät. Ja vettä pitkin halukkaat pääsevät veneillään vaikka kuinka kauas. Kehittämisasioissa tärkeintä olisi pitää huolta, että keskusta pysyy elävänä. Meillä on hyvä tori kaupungin sydämessä kauniilla paikalla. Sinne pitää saada jatkuvasti erilaisia myynti- ja muita tapahtumia, joilla vedetään väkeä keskustaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää lahtelaisille?
Ollaan ylpeitä upeasta kaupungistamme. Ei hakemalla haeta jatkuvasti vikoja, vaan kehitetään asioita yhteisessä hyvässä hengessä. Opetellaan hakemaan kokonaisuuden kannalta hyvää lopputulosta eikä itsekkäästi ajeta omaa etua.

Lahden kiinteistömaailma

Vuonna 1903 valmistunut Puu-Kotila seisoi vielä lokakuussa Rauhankadulla, jota se oli tehnyt jo yli sadanvuoden aikana. Vuonna 2004 purku-uhka alkoi leijumaan rakennuksen yllä, kunnes tämän vuoden syksyllä rakennus päätettiin purkaa. Purkutyöt tehtiin lokakuun lopulla. Tontilla ei ole rakennusoikeutta.
Asiasta verkossa:
Verkkomaisteri |1| |2|
|3 uusi|4 uusi|
Lahden Radio – Kotila
Etelä-Suomen Sanomat (2004)
puu_kotila.jpg

Launeenkadun varrella sijaitseva tyhjillään oleva Lahden kaupungin omistama vaivaistalo oli pitkään purku-uhan alla ja viimein talvella 2008 talo jyrättiin.
Asiasta verkossa:
Etelä-Suomen Sanomat
Päijät-Hämeen liitto


Vuorikadun koulu on myyty Lahden kansanopisto säätiölle.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki
Vuorikadun koulu
Etelä-Suomen Sanomat
Viherahon kuvia
vuorik_koulu.jpg

Möysän koulun puinen ja vanhin osa, puretaan uudisrakennuksen tieltä. Koulurakennus on rakennettu vuonna 1906.
Asiasta verkossa:
Möysän koulu
Wikipedia

Etelä-Suomen Sanomat
moysa.jpg

Puinen Piano-pavilionki avattiin torstaina 5.6. Sibelius-talon rantaan. Puinen kahvilarakennus osa Ankkurin puuarkkitehtuuripuiston hankkeita.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki

pianopaviljonki.jpg

Lahti-futista verkossa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 10.

Futista verkossa
Kannattajilla tärkeä merkitys seuroille niin katsomossa kuin kentän ulkopuolella. Verkossa eri lajien kannattajien sivuja pilvinpimein, eritasoisia, mutta kaikka niitä yhdistää rakkaus lajiin. Maanläheisten – ohi katkarapusektioiden – nettisivujen ja niiden tekijöiden panos on tärkeää virallisten kanavien rinnalla.
Lahtifutis.net on kotikutoinen nettisivusto, joka keskittyy lähinnä miesten seurajoukkueisiin Lahdessa. Pääpaino tietenkin Fc Lahteen, ja ottelutilastoja Fc Lahden taipaleelta löytyy vuodesta 1997 asti. Lahtifutis.net ei sisällöltään ja ulkoasultaan huimaa, mutta sen merkitys on lähinnä henkistä. Toivottavasti tekijöillä riittää innostusta kehittää sivuja ja jatkaa lahtelaisen jalkapalloilun tukemista omalla tavallaan.

Lahtifutis.net

lahtifutis1.jpg

Buddhalaisuutta Lahdessa

lamaole.jpg
Timanttipolku-buddhalaisuuden opettaja lama Ole Nydahl vieraili Lahden Timanttipolku Keskuksessa sunnuntaina 19.10. Lahden vierailu oli osana lama Olen Suomen kiertuetta, jotka käsittivät kaksi yleisöluentoa Tampereella ja Helsingissä nimellä ”Mitä on onnellisuus”. Kiertueella lama Olen kanssa kiersi kaksi bussillista mm. suomalaisia ja venäläisiä buddhalaisuuden harjoittajia. Suomesta lama Ole jatkoi Pietariin ja Moskovaan.
lamaole1.jpg
Lahden keskus on toiminut kaksi vuotta, ja lama Olen vierailulla oli tärkeä merkitys Lahden keskukselle; se siunattiin laman toimesta, mikä käytönnässä tarkoittaa että hän pätevöittää keskuksen virallisesti käyttöön. Nydahlin Lahden vierailu oli ensimmäinen laatuaan ja merkityksellinen, koska Nydahl luennoi vuosittain yli 300 kohteessa ja hän on yhdessä edesmenneen vaimonsa Hannahin kanssa perustanut jo lähes 600 Timanttipolku-keskusta.
Lama Ole edustaa Tiibetin buddhalaista Karma-Kagyü koulukuntaa ja on yksi harvoista länsimaisista joilla on valtuudet toimia tiibetinbuddhalaisena opettajana.
lamaole2.jpg
Timanttipolku-buddhalaisuus Lahdessa

Lahden Timanttipolku-keskus aloitti toimintansa joulukuussa 2006. Ryhmän starttasi Jukka Hakala, joka oli jo aloittanut harjoittamaan Timanttipolku-buddhalaisuutta vuotta aikaisemmin Tampereen ryhmässä. Hakalan omasta ehdotuksesta opettajansa lama Ole Nydahlin suostumuksella hän päätti perustaa Timanttipolku-keskuksen Lahteen sen hyvän ja keskeisen sijainnin johdosta. Pienten etsintöjen jälkeen Lahden keskukseksi löytyi Päijänteenkadulta katutasolla sijaitseva tarpeisiin sopiva tila. Ensimmäisestä meditaatiokerrasta lähtien on keskuksessa käynyt vierailijoita ja kiinnostuneita tasaisesti. Meditaatioissa pääsee jokainen kokeilemaan 2500 vuotta vanhoja buddhalaisia menetelmiä mielen luonnon tunnistamiseksi. Timanttipolku-keskuksien toiminta perustuu ystävyyteen ja vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön, harjoittajien yhteisö eli Sangha kokoontuu nykyisillään kahdesti viikossa. Tällä hetkellä Lahden Sanghaan kuuluu 8 henkilöä, eri elämänalueilta, opiskelijoita ja työssäkäyviä. Meditaatioiltoina sanghaan keräännytään yleisen keskustelun ja yhdessäolon merkeissä sekä tietenkin meditoimaan.
Yhteisiä tapahtumia voidaan järjestää myös meditaatioiden ulkopuolella, esim. teatteri-iltoja.

Pihatalkoissa

syksy.jpg

Harava käteen, lehtiä haravoimaan
Pieni liike haravalle
Suuri liike yhteishengelle
Tervehdys naapurille tuntemattomalle
Muutaman sanan vaihto
Ei enempää, ei vähempää
Tutut turinat seinänaapurin kanssa
Sää on syksyä täynnä
Niitä näitä, ei paljon mitään
Loppujen lopuksi paljon
Ei parhaita kavereita, vain sama seinä
Nojaamme puoliltamme olematta vastaan
Seinä meidät erottaa
Seinä meidät yhdistää