Juna myöhässä taaaaas

Seuraavat esimerkit arkistojen uumenista todistavat että rautateillä on – niiden trendikkäästä ja vihermäisestä imagosta huolimatta – perustavanlaatuisia ongelmia. Vai onko? Tarkoin valikoidut esimerkit on koottu Lahe Kaupunkilehdestä Lahen kaupungista, Suonesta. Niillä ei ole mitään tekemistä Suomen, Lahden kaupungin tai valtiomme rautateiden kanssa.

Heinäkuu 2002
Heinäkuu oli erittäin lämmin. Säätiedotuksesta ennustettiin kovaa tuulta, joka iskisi mereltä rannikolle ensi viikolla torstaina. Kova tuuli yllättikin junailijat ja se iskikin torstaina aivan kuten oli ennustettu, mutta koska ennustetta pidettiin vääränä, se yllätti. Pikajuna Turosta Hylsinkiin suistui kiskoilta jo asemalla, mutta pystyi jatkamaan matkaansa metsässä.
-On se törkeää että ostetaan junia jotka eivät pysy raiteillä kun siihen iskee mereltä 200 m/s puhaltava myrskytuuli. Minun pitäisi olla huomenna Kongossa, ja en usko että ehtisin, manasi aurinkohattuinen mies joka ei halunnut Matti Meikäläinen -nimeään julki.
Metsässä matka hidastui entisestään kun oravat katkaisivat hampaillaan ajolangat.
Lehtien yleisönosastopalstat täyttyivät vihaisista soitoista.

Huhtikuu 2005

Runsas luminen talvi aiheutti keväällä ennätystulvat Pohjonmaalla, joka yllättivät myös autoilijat. Korkealle nousseet vedet aiheuttivat pulmia tasoristeyksissä.
-On se törkeää että en voi ajaa autollani satasta tasoristeykseen katsomatta! Nyt minun pitää pysähtyä katsomaan tuleeko venettä! Junaa en halua vilkaistakaan. Tämä on pienen ihmisen kiusaamista, sanoi Teppo Hovi Ministään.
Pikajuna Aulosta Tampureelle myöhästyi puoli päivää, koska sen piti ajaa Pohjonmaan kautta. Humalainen veturinkuljettaja puhallettiin ja varkaita etsitään vieläkin.
-Sukellusvenehän tässä pitäisi olla että perille päästään. Miksei niitä ole Suoneen hankittu, pulputti rouvashenkilö pikajunan ravintolavaunusta, noin viiden metrin syvyydestä, jossa hän kertoi olevansa viettämässä kosteaa iltaa. Olut oli kuulemma laimennettu vedellä.
Radan rakentamisessa vastuussa oleva virkamies puolustautui sillä että tulvat oli kyllä huomioitu aikoinaan radan rakentamisessa.
-Rakennusmiehille oli jaettu kumisaappaat.

Helmikuu 2008
Kuun puolessa välissä Skemissä satoi lunta viisi viikkoa putkeen ja kinokset olivat lopulta miehen mittaisia. Rautatiet olivat valkean kullan peitossa, kuten erheellisesti sanotaan.
-On se törkeää että junalla ei pääse mihinkään, olemme motissa, emmekä pääse junaan joka on arvattavissa myöhässä, soitti lukija kotoaan toimitukseen.
Helmikuussa ihmiset ovat erityisen kiireisiä.
-Minun piti päästä tänä iltana tietokoneella katsomaan internettiä, mutta nyt se on mahdotonta, sanoi mies ruskeassa hatussa. Hattu oli valtava, jossa hän oli.
Muukin liikenne oli täysin pysähdyksissä.
-Mikä muu liikenne? Ei minua kiinnosta! Paitsi että tavarajunan on kuljettava vaikka ilman kiskoja!, kertoi normaalisti varastettua tavaraa myyvä ”Keke”, jolla ei ollut mitään sanomista.
Löytyi myös maltillisempiakin mielipiteitä.
-Onneksi työt on tehty jo pari kuukautta sitten, niin ei tämä haittaa, virkkoi tyynen oloinen valkopartainen herrasmies. Kommentin jälkeen sinitakkiset veivät punatakkisen.

Jokaisen tapahtuman jälkeen (jonkun) valtion rautatiet vaativat lisärahoitusta voittoihin.
Kuka vielä kehtaa valittaa että valitetaan vähästä ja se ettei valittamalla voisi vaikuttaa? Näin rautateillä, entäs teillä?

Lahti naamoissa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 11.

Lahden kasvot
Näinkin dramaattisesti nimetty artikkeli ei pääse tutkiskelussaan Facebookia pidemmälle. Facebook on kiitelty ja parjattu virtuaaliyhteisö, jossa oikeat ihmiset muodostavat ryhmiä, milloin mistäkin syistä, vain mielikuvitus rajana. Mielenkiintoiseksi tämä Lahden kannalta tekee että Facebookissa Lahdelle on perustettu kaksi ”virallista” ryhmää: ”Lahti” ja ”Lahti,Suomi, Finland”. Ehkä tässä on havaittavissa se, että jokainen haluaa luoda sen oman Lahden. Kärjistetysti tietenkin.
Ylläpitäjä kuvaa Lahti-yhteisöä seuraavin lausein: ”Group for all the people connected to the business city of Lahti somehow. It is the Chicago of Finland, it has the Lihamuki, it has the spirit. Sibeliustalo. Radiomäki. Mukkula. Liipola. You name it.”

”Lahti,Suomi, Finland” -ryhmän ovat ylläpitäjät kuvaavat ryhmäänsä ytimekkäästi ”Asun Lahdessa ja olen siitä helvetin ylpeä :D”.

Facebookissa ”Lahdella” on 3160 ja ”Lahti,Suomi, Finlandilla” 1158 jäsentä (11/2008). Se on hyvä määrä kun vertaa muihin isoon kaupunkeihin. Vertailun vuoksi jäseniä on Turussa 4251, Kuopiossa 2695, Oulussa 5226, Tampereella on sentään 4374, mutta se onkin Tampere. Opiskelijakaupunki Jyväskylässä on 3571. Sen sijaan Porilla on Facebookissa vehkeet levällään, ja sieltä voidaan erottaa neljä eri ryhmää: ”Pori” (19 jäsentä), ”Pori 2007” (48), ”Pro Pori” (149) sekä hulvaton ”Pori Suomen pääkaupungiksi” (673).

Jäsenten ottamia ja lisäämiä kaupunkikuvia löytyy vain ”Lahdelta” ja peräti videoitakin. Se mitä ne sisältää jääköön facebookilaisten tietoisuuteen. Kommenttakin löytyy molemmista Lahdista ja pääosin positiivisia.

Lahdelle on perustettu myös ”lahti on paska kaupunki” -ryhmä, johon kuuluu 38 henkilöä.
Facebookiin pääsee sisälle rekisteröitymällä. Muut joutuvat tyytymään tähän artikkeliin.

Lahtifb_lahti.jpg

Lahti,Suomi, Finland
fb_lahtisuomi.jpg

Vuoden lahtelaisen mietteitä

lahtelainen_ots.jpg

Lahti-seuran hallitus valitsi Vuoden lahtelaiseksi 2008 kauppaneuvos Kaija Wardin. Eurokankaan omistaja on pokannut monia yrittäjäpalkintoja. Vuonna 1996 Kaija ja Calle Ward valittiin Lahden Vuoden Yrittäjiksi ja vuonna 1998 myönnettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen Yrittäjä -palkinto. Lisäksi Kaija Ward on ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty Päijät-Häme -mitali. Vuonna 2006 tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Kaija Wardin kauppaneuvokseksi. Hänet on myös nimetty kaksi kertaa Euroopan menestyneimmäksi naisyrittäjäksi, joten kansainvälisestikin Kaija Wardin ansiot tunnustettu.
Kaija Ward palkittiin 4.11.2008 seuran vuosijuhlassa. Perustelut löytyvät Lahti-seuran nettisivuilta. Lahti-Seura on valinnut Vuoden Lahtelaisen vuodesta 1981 lähtien.
Kaija Wardin mietteitä valinnasta.

Miltä valinta Vuoden Lahtelaiseksi tuntuu ja mitä se merkitsee henkilökohtaisesti?
Totta kai tuntuu hyvältä. Olen syntyperäinen lahtelainen ja on kiva huomata, että Lahdessa on huomattu, että arvostan Lahtea kotikaupunkina ja koetan viestittää sitä kaikille muillekin.

Mitä itse luulet mitkä ovat ne perustelut miksi teidät valittiin vuoden lahtelaiseksi?
Uskon, että juuri tuo positiivinen suhtautuminen Lahteen ja sen viestittäminen on ollut osittain syy. Lisäksi se on ollut enemmän mahdollistakin mm. Leijonan Kita – tv-ohjelman myötä. Ja ehkä myös sillä on ollut vaikutusta, että työllistämmekin yli 50 lahtelaista.

Miten lahtelaisuus näkyy omassa toiminnassasi henkilönä sekä yritystoiminnassa?
Aina kun mahdollista korostan kaikkialla ylpeänä, että olen kotoisin ”Lahesta” ja myös pääkonttorimme on täällä. Usein nimittäin ilman muuta oletetaan, että olemme jostakin pääkaupunkiseudulta.
Koska meillä on myymälöitä aivan ympäri Suomea, olen voinut tätä lahtelaisuutta korostaa hyvin sitäkin kautta. Kaikki henkilökunnan kokoukset olemme pitäneet myös täällä Lahdessa. Se tarkoittaa aikamoista yöpymismäärää vuosittain sekä mahdollisuutta esitellä näille ulkopaikkakuntalaisille Lahtea paremmin. Ja pääkonttorimme olemme myös yhä halunneet pitää täällä. Toivotaan, että se on mahdollista myös jatkossa, koska uuden isomman varasto-konttoritilan löytäminen rupeaa olemaan ajankohtaista. Näissä asioissahan tietysti viime kädessä ratkaisevat taloudelliset faktat.

Mikä Lahdessa on parasta, entä mitä kehittäisit Lahdessa?
Parhaita asioita Lahdessa mielestäni ovat seuraavat:

– Sijainti. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, jossa usein täytyy poiketa. Kuitenkin tästä on helppo mennä myös muualle Suomeen. Myös lentokenttä ja satama ovat hyvän matkan päässä, kun ulkomaan matkojakin aika usein tulee.

– Kaupungin koko. Sopivan pieni, että kaikki on helposti saavutettavissa, mutta riittävän iso, jotta ei ole mikään tuppukylä.

– Luonto ja vesi ovat oikeastaan keskellä Lahtea. Mäet, harjut, metsät. Ja vettä pitkin halukkaat pääsevät veneillään vaikka kuinka kauas. Kehittämisasioissa tärkeintä olisi pitää huolta, että keskusta pysyy elävänä. Meillä on hyvä tori kaupungin sydämessä kauniilla paikalla. Sinne pitää saada jatkuvasti erilaisia myynti- ja muita tapahtumia, joilla vedetään väkeä keskustaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää lahtelaisille?
Ollaan ylpeitä upeasta kaupungistamme. Ei hakemalla haeta jatkuvasti vikoja, vaan kehitetään asioita yhteisessä hyvässä hengessä. Opetellaan hakemaan kokonaisuuden kannalta hyvää lopputulosta eikä itsekkäästi ajeta omaa etua.

Lahden kiinteistömaailma

Vuonna 1903 valmistunut Puu-Kotila seisoi vielä lokakuussa Rauhankadulla, jota se oli tehnyt jo yli sadanvuoden aikana. Vuonna 2004 purku-uhka alkoi leijumaan rakennuksen yllä, kunnes tämän vuoden syksyllä rakennus päätettiin purkaa. Purkutyöt tehtiin lokakuun lopulla. Tontilla ei ole rakennusoikeutta.
Asiasta verkossa:
Verkkomaisteri |1| |2|
|3 uusi|4 uusi|
Lahden Radio – Kotila
Etelä-Suomen Sanomat (2004)
puu_kotila.jpg

Launeenkadun varrella sijaitseva tyhjillään oleva Lahden kaupungin omistama vaivaistalo oli pitkään purku-uhan alla ja viimein talvella 2008 talo jyrättiin.
Asiasta verkossa:
Etelä-Suomen Sanomat
Päijät-Hämeen liitto


Vuorikadun koulu on myyty Lahden kansanopisto säätiölle.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki
Vuorikadun koulu
Etelä-Suomen Sanomat
Viherahon kuvia
vuorik_koulu.jpg

Möysän koulun puinen ja vanhin osa, puretaan uudisrakennuksen tieltä. Koulurakennus on rakennettu vuonna 1906.
Asiasta verkossa:
Möysän koulu
Wikipedia

Etelä-Suomen Sanomat
moysa.jpg

Puinen Piano-pavilionki avattiin torstaina 5.6. Sibelius-talon rantaan. Puinen kahvilarakennus osa Ankkurin puuarkkitehtuuripuiston hankkeita.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki

pianopaviljonki.jpg

Lahti-futista verkossa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 10.

Futista verkossa
Kannattajilla tärkeä merkitys seuroille niin katsomossa kuin kentän ulkopuolella. Verkossa eri lajien kannattajien sivuja pilvinpimein, eritasoisia, mutta kaikka niitä yhdistää rakkaus lajiin. Maanläheisten – ohi katkarapusektioiden – nettisivujen ja niiden tekijöiden panos on tärkeää virallisten kanavien rinnalla.
Lahtifutis.net on kotikutoinen nettisivusto, joka keskittyy lähinnä miesten seurajoukkueisiin Lahdessa. Pääpaino tietenkin Fc Lahteen, ja ottelutilastoja Fc Lahden taipaleelta löytyy vuodesta 1997 asti. Lahtifutis.net ei sisällöltään ja ulkoasultaan huimaa, mutta sen merkitys on lähinnä henkistä. Toivottavasti tekijöillä riittää innostusta kehittää sivuja ja jatkaa lahtelaisen jalkapalloilun tukemista omalla tavallaan.

Lahtifutis.net

lahtifutis1.jpg