Aihearkisto: Jutut

Kaikki jutut

FC Lahden asialla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

fcl_49961.jpg
Drilon Shala FC Lahden asialla kentällä, FCLA kentän ulkopuolella

Pakkanen paukkuu, mutta jalkapalloliigan valmistelut käyvät Lahdessa kuumina. Uusi Lahti Cup järjestetään tammikuun lopulla jo 30. kerran jossa mm. FC Lahti valmistautuu uusien hankintojen kanssa tulevaan kauteen. Lahdessa jalkapallokulttuuri otti jälleen aimo harppauksen eteenpäin kun Lahdessa perustettiin joulukuussa 2009 FC Lahden Asialla ry.
FCLA:n tarkoitusperiä ja toimintaa taustoitti yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen nettisivut www.fclahdenasialla.net avautuvat kevättalvella.

Mikä on FC Lahden Asialla ry:n tarkoitus?
FCLA:n tarkoitus tukea ja edistää FC Lahden toimintaa lahtelaisen jalkapallon lippulaivana, sekä aktivoida lahtelaisia jalkapallon ystäviä (niin yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin yhteisöjäkin) mukaan toimintaan FC Lahden hyväksi.

Keitä/mitä on perustamisen takana ja minkälaisia tahoja toivotte toimintaan mukaan?
FCLA:n taustalla on joukko innokkaita FC Lahden ystäviä. Mukaan toivotetaan kaikki, jotka haluavat omalla panoksellaan olla tukemassa FC Lahtea.

Miten toimintaan pääsee mukaan?
Toimintaan pääsee mukaan maksamalla joko 250 € ainaisjäsenmaksun tai 25 € vuosijäsenmaksun. Yhdistys tulee tiedottamaan toiminnastaan tarkemmin maaliskuussa ja viimeistään silloin jäseniksi haluavat tulevat löytämään lisätietoa osoitteesta www.fclahdenasialla.net

Miten Fc Lahden asiaa edistetään käytännössä?
FC Lahti Oy järjestää keväällä osakeannin johon yhdistyksemme osallistuu. FC Lahden Asialla ry tulee ostamaan jäsenmaksuista saamillaan ja muilla keinoilla hankkimillaan varoilla seuran osakkeita. Eli olemme mukana tuomassa lisää pääomaa seuran toiminnan kehittämiseen.

FC Lahden kannattajat ovat oma ryhmänsä, miten nämä eroavat toisistaan?
Vaikka osa FCLA:n perustajajäsenistä onkin FCLK:n jäseniä, kyseessä ovat erilliset itsenäiset yhdistykset. FCLK jatkaa arvokasta toimintaansa, esim. vierasmatkojen järjestämistä, kuten ennenkin. FCLA:n tarkoituksena on toimia välineenä kaikille niille, jotka haluavat tukea FC Lahtea muutoinkin kuin ottelulippuja ja fanituotteita ostamalla.

Miten FC Lahti on hoitanut ulkojalkapallolliset (markkinointi, fanituotteet jne.) asiat? mitä kehitettävää?
Seuran resurssit on pienet, mutta tulevaisuudessa tätä puolta tulee ehdottomasti kehittää ja kunnolla. Oma nettikauppa on ehdoton ja fanituotteiden määrää tulee laajentaa. Laatu on myös erittäin tärkeä asia. Tästä on hyvä esimerkkinä tämä uusi FC Lahti takki, joka on todella hieno ja laadukas. Taloudellista hyötyä tärkeämpää tässä on se, että seura näkyy ja kuuluu Päijät-Hämeen katukuvassa. Se lisää yhteisöllisyyttä.

Onko Jari Litmasta mielestäsi osattu hyödyntää Lahdessa ja mitä mieltä olette jäissä olevasta patsashankkeesta?
Jari on varmasti tuonut paljon lisänäkyvyyttä FC Lahdelle, mutta vaikuttaa siltä ettei sitä valitettavasti ole täysin pystytty hyödyntämään uusien yhteistyökumppaneiden muodossa.

Toivottavasti patsashankkeen puuhamiehet saavat kerättyä tarvittavat rahat, ettei koko hanke jää torsoksi.

Minkälainen jalkapallokausi on luvassa 2010? Haasteet, ja minkälaista menestystä toivotte/odotatte kentällä ja sen ulkopuolella?
Hyvin erilainen ainakin. Uudet televisiointisopimukset tuovat Veikkausliigan kotisohvalle, kun jokaiselta pelikierrokselta televisioidaan useita otteluita. Tämä on mahdollisuus saada uusia kotimaisen jalkapallon ystäviä lisääntyneen näkyvyyden ansiosta, mutta se on myös samalla haaste saada potentiaaliset katsojat tulemaan katsomaan otteluita paikan päälle. Kesällä käynnissä oleva jalkapallon MM-turnaus Etelä-Afrikassa tullee myös aiheuttamaan jonkinlaista katoa katsomoissa.

Taloudellinen taantuma on aiheuttanut useimmille Veikkausliigan joukkueille omia murheita. Pääsääntöisesti joukkueiden kasaamisia on lykätty eteenpäin, palkkakustannusten pienentämisen toivossa. Useita kokeneita pelaajia on ilman sopimusta. Mihin nämä pelaajat siirtyvät, ja mikä joukkue vahvistuu toisten kustannuksella on vielä arvoitus. FC Lahdella on hyvä runko kasassa, johon on hyvä tukeutua tulevana kautena. Vielä jos joukkueeseen saataisiin hankittua pari täsmävahvistusta, niin uskoisimme että joukkue on kilpailukykyinen. Tähän asiaan taas me kaikki voimme vaikuttaa suoraan ostamalle esim. kausikortit ajoissa.

Toivomme, että joukkue yrittää pelikentällä kaikkensa. Että jokaisesta pallosta taisteltaisiin, niin että me yleisö voisimme olla heistä ylpeitä. Ajatuksemme lienevät samat kuin joukkueen johdolla. Emme toivo vain lyhytaikaista menestystä joukkueelle, vaan uskomme pitkänlinjan kehittämisen filosofiaan.

Minkälaisia terveisiä lahtelaisille jalkapallonystäville, etenkin niille jotka ovat valmiita kantamaan kortensa kekoon?
FCLA:n hallitus toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaan toimintaan FC Lahden hyväksi.

Lahden Liekki Töyrykatu 5:n asialla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

toyrykatu5.jpg
Purku-uhan alla oleva Töyrykatu 5

Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka halutaan purku-uhattuun taloon

Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka Liekki on kansalaisyhteistyöliike ja yhdistys, jonka tavoitteena on saada Lahteen järjestökeskus. Kansalaisjärjestöjen toimintakeskusta on ollut ideoimassa joukko lahtelaisia kansalaisvaikuttajia ja järjestöaktiiveja.
Kansalaistoiminnan kohtauspaikka lisää järjestöyhteistyötä sekä asukkaiden kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa. Vastaavia yhdistysvetoisia järjestötaloja ja –keskuksia toimii ainakin seuraavissa kaupungeissa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Lohja ja Seinäjoki.

Liekki yhdistyksen perustamiseen syttyi halusta säilyttää Lahden Paavolassa, osoitteessa Töyrykatu 5, sijaitseva v. 1923 valmistunut talo.
Syksyn 2009 ajan Töyrykadun talon asiaa on pompoteltu kaupungin eri virastojen ja viranomaisten välillä. Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Jouni Arola on kertonut Tilakeskuksen tekevän kaikkensa, jotta talo puretaan. Maankäytön puolella oltaisiin valmiita kaavamuutokseen, joka mahdollistaa talon myymisen. Lahden seudun ympäristöpalvelut kannattaa talon säilyttämistä. Kaupunginmuseo on pyydettäessä antanut lausunnon, joka esittää rakennuksen säilyttämistä osana Puu-Paavolan alkuperäistä rakennuskantaa. Purkuluvasta päättävä rakennuslautakunta peräänkuuluttaa tahoa, jolla olisi edellytykset pitää talo kunnossa ja ylläpitää toimintaa siellä. He katsovat Liekin olevan uusi toimija, jolla ei ole vakiintunutta asemaa toimijana, vaikka Liekin alla ovat mm. Salpausselän luonnonystävät ry, Maanystävien lapsiperheryhmä, Kestovaippayhdistys ja  Luonnonlapset ry., jotka kaikki ovat valtakunnallisia tai globaaleja, pitkään ja aktiivisesti toimineita yhdistyksiä.

Purkuluvasta on määräaikaan mennessä jätetty oikaisuvaatimus Salpausselän luonnonystävien ja kolmen yksityishenkilön toimesta. Oikaisuvaatimus antaa mahdollisuuden tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen purkuluvasta, jos rakennuslautakunta päättää sen tiistaina 26.1.2010 pidettävässä kokouksessaan hyväksyä.

Talon purkamista ajava tilakeskus perustelee päätöstä Lahden kaupungin strategian kohdan ”tuottamattomista kiinteistöistä hankkiudutaan eroon” noudattamisella. Strategian useat kohdat myös puoltavat talon säilyttämistä ja kansalaistoiminnan kohtauspaikan perustamista: ”Paikallisia yhteisöjä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa tukemalla kaupunki luo edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle. Yhteisöjä tukemalla vahvistetaan myös asukkaiden omatoimisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä.”

Teksti ja kuva: Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka Liekki

Ahtialassa kylässä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Joulupäivänä oli hyvää aikaa tutustua Lahteen. Auringon paistoi ja mihinkään ei ollut kiire: auto alle ja Ahtialaan. Rautatieharrastajan kannalta Ahtiala on mielenkiintoinen kohde, halkoohan aluetta vuonna 1932 valmistunut Lahti-Heinola rautatie. Tämä osuus on hyvin romanttinen, kun vertaa nykyaikaisiin betonipölkkyisiin ratoihin. Radalta loppui henkilöliikenne toukokuussa 1968, tavaraliikennettä on nykyäänkin sekä viime vuosina radalla on liikennöinyt myös museojunia.

Kymmenen-viisitoista(?) vuotta sitten Ahtialaan tutustuin pyörän selässä – tietenkin seuraillen rautatietä. Satunnaisia käyntejä lukuunottamatta, Ahtiala on jäänyt harmittavasti aika vieraaksi. Tämänkertaisella valokuvausreissulla oli tarkoitus ikuistaan kaikki rataosan tasoristeykset Lahden kaupungin alueelta. Se toki toteutui ja sen lisäksi heräsin kaupunginosan elävään rosoisuuteen ja monimuotoisuuteen: uutta ja vanhaa rinnakkain.

Ahtiala on hyvin laaja ja monikerroksinen kaupunginosa, lähes tulkoon pikkukaupunkimainen. Se on ymmärrettävää: alueella on vanha historia ja 1970-luvulla Ahtialasta suunniteltiin 60 000 asukkaan satelliittikaupunginosaa, Lahden toista keskustaa. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteuteneet siinä mittakaavassa, mutta  rakenteen tiivistäminen on jatkunut näihin päiviin saakka ja jatkuu tulevaisuudessakin.

Riitta Niskanen kirjoittaa Ahtialan asemasta Euroopan rakennusperintöpäivien julkaisussa Lähdön ja saapumisen paikat 2006 –artikkelissa:

”Ahtialaan tehtiin rautatiepysäkki
Lahden liikenneolot paranivat suuresti 1930-luvun alussa, kun Lahden uusi asemarakennus ja sen viereinen alikäytävä rakennettiin ja junayhteys Heinolaan avattiin. Rautateille oli ilmestynyt kilpailija, linja-auto. Sen lyömiseksi rataverkkoa alettiin laajentaa.
Pysäkeillä ja seisakkeilla käytettiin tyyppipiirustuksia, jotka laadittiin Valtionrautateiden omassa huonerakennustoimistossa. Vuonna 1956 Nastolasta Lahteen liitetyssä Ahtialassa on jäljellä lähes täydellinen puinen asemakokonaisuus, vaikkakaan ei enää alkuperäisessä käytössään. Asema on vaatimaton ja mittasuhteiltaan perinteinen. Koivurivi ja korkeat jalokuuset ovat Ahtialan asema-alueen runko. Rakennukset on sijoitettu suoran raitin varrelle, rehevän puistomaisen puuston keskelle.”

Ahtialan taustoista Wikipediassa.

Alla muutamia mielenkiintoisia kohteita radan varrelta Ahtialasta ja Kunnaksesta.

Muuntaja
img_0341.jpg
Tyylikäs tiilinen muuntaja Ahtialantien varrella. Kuva otettu Rantaraitin tasoristeyksessä, jossa joku vuosi sitten jäi tiekarhu junan jyräämäksi.

Kioski
img_0412.jpg
Ahtialan elintarvike kioski Peltokummunkadulla. Minimalistisen ja parakkimaisen rakennuksen sisältä löytyy kaikki palvelut.

Asema
img_0358.jpg
Ahtialan asema Koulumäentien päässä, kuvattu ujosti takapuolelta. Nykyään yksityiskäytössä. Kuva junasta asemalla vuodelta 1971 sekä uudempi kuva asemasta vuodelta 2005.

Lähikauppa
img_0364.jpg
Ahtialantie 202, Kunnas. Lähikauppa.

Paloasema
img_0370.jpg
Ahtialan VPK:n rakennus Eskolanmäentiellä. Rautatien kilometritolppa näyttää 140 km (Helsingistä).

Vanha liikerakennus
img_0410.jpg
Käytöstä poistunut liikerakennus Ahtialan ja Ohrapääntien risteyksessä. Tasoristeys merkki varoittaa muutaman sadan metrin päässä olevasta ylikäytävästä.

Artikkelia päivitetty 26.2.2010

Lehteä tekemässä osa 3

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Joulu meni mukavasti lötkötellen ja loppu lähestyy. Vuoden loppu, ja tämä tapahtuu käsittääkseni joka vuosi. Lahen Lehden nettisivuille juttuja saatiin mukavaan tahtiin koko vuoden, tosin marraskuussa kirjoittamistahti hieman hiipui, kun työkiireet pukkasivat päälle.

Kuten jo tiedämme, paperisen lehden toisen numeron joutuessa paperinkeräykseen jo ennen kuin se ilmestyi, siihen tehdyt jutut julkaistiin nettisivuilla. Vuoden 2009 aikana nettisivuilla julkaistiin 45 artikkelia sekä sekalainen määrä uutisia ja linkki- ja tapahtumavinkkejä. Lahen Lehti nimestä huolimatta muuttuikin enemmän kotiseutublogiksi kuin varteenotettavaksi lehdeksi. Blogi ei tietenkään ole sen vähäisempi määritelmä, tässä tapauksessa realistisempi, varsinkin kun tietää tekijän rajalliset taidot ja resurssit lehden teossa. Vaikka joskus itsellä oli lehden suhteen katteettomia odotuksia, on tekeminen tällä hetkellä asettunut uomiinsa. Olen kylläkin itsekin huomannut että rautatieaiheisten juttujen määrä on suhteellisesti ottaen kasvanut muuhun materiaaliin. Lahtihan on rautatiekaupunki…
Silti, sivuston sisällön keveydestä huolimatta, tuntuu että lehti on vaikeasti lähestyttävä. Toivonkin että lahtelaiset voisivat paremmin hyödyntää mm. lehden/blogin tarjoamia tiedotusmahdollisuuksia.

Kiitos kaikille niille jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa lehteä kohtaan, haastatelluille ihmisille, uutisia ja mediatiedotteita lähettäneille ja ennenkaikkea lukijoille.
Katsotaan mitä ensi vuosi tuo tulleessaan. Hyvää tulevaa vuotta 2010!

Unto Ojosen kädenjälki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

pellonkulma.jpg

Arkkitehti Unto Ojonen (1909 – 1997) on Lahden kaupunkikuvaan eniten vaikuttaneita suunnittelijoita. Ojosen päätuotanto on 1950- ja 1960-luvulta, jolloin Lahti muuttui puukaupungista kivikaupungiksi. Keskustan alueelta löytyy runsaasti Ojosen suunnittelemia rakennuksia mm. Veljeskoti, Karonhovi ja Karinportti sekä Pellonkulma (kuva yllä), vain muutama mainittakoon. Ojosen syntymästä tuli tänä vuonna sata vuotta, joten Lahden historiallisen museo esittelee kuluvana talvena Ojosen elämää ja uraa.

Ojonen oli Lyseon ensimmäisiä ylioppilaita, ja varhaisvuosia hän mm. maalasi ja suunnitteli tekstiilejä, joita on nähtävillä Ojosen yksityiselämää valottavassa osassa.
Yksi museohuoneista on lavastettu Ojosen työhuoneeksi, josta voi löytää autenttisia tavaroita hänen aktiivivuosiltaan.
Vaikka Ojosen töihin kuului runsaasti julkisia rakennuksia, hän suunnitteli vain yhden kirkon joka rakennettiin, Joutjärven kirkon Lahteen. Kappeleita hän suunnitteli useita.
Ojosen tyyli oli ottaa suunnittelussa huomioon rakennuksen kaikki osat, (jopa sen minkälaisia asukkaita taloon tulisi asumaan) joten näyttelyyn on tehty kooste, jossa esitellään hauskoja yksityiskohtia.
Itse mestarikin pääsee ääneen, sillä hänestä on tehty tv-haastattelu 1980-luvun lopulla. Videolla myös näkyy mielenkiintoista kuvaa 1980-luvun lopun Lahdesta.

Koivun ja tähden alla – Unto Ojonen, lahtelainen arkkitehti Lahden Historiallisessa museossa 6.11.2009-14.2.2010.