Lahden rautatieaseman laitureiden numerointi on järjestetty niin, että asemaa lähin laituri on neljä ja kauimmaisin yksi. Lähimpänä asemarakennusta on viitosraite, joka on virallisesti raide numero 705. Radalla kulkee pääasiassa tavararatapihan junat, ykkönen ja nelonen ovat pitkille kaukojunille sekä sitä käyttävät junat, jotka ajavat Lahden läpi. Lyhyemmät laiturit 2 ja 3 ovat lähijunille.
Nykyiset laiturijärjestelyt ovat vuodelta 2006, jolloin ne valmistuivat oikoradan rakentamisen ja ratapiharemontin yhteydessä. Ennen remonttia laiturin eteläisen laiturin puolelta kulki kaksi raidetta, joista toinen oli ohitusraide. Jossakin vaiheessa asema-alueen kulki kuudeskin raide, mutta se lienee poistettu joskus 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa.
Kuva: Suomen Rautatiemuseon valokuvakokoelma
Asemalaitureiden turvallisuus parani, kun vuonna 1974 aseman raiteet ylittävät laituripolut korvattiin alikulkutunneleilla. Vihdinpolun puolen päähän tunneli rakennettiin 1979 aikana. Vielä nykyäänkin siellä on laituripolut, mutta kulku Askonkadulle estettiin pari vuotta sitten portilla. Kulku tapahtuu jalan alikulun kautta.
Sähköratavika
Lahden ratapihalla sattui rautatien sähköratavaurio torstaina 14.7., jonka vuoksi kaukojunat ja lähijunat eivät pysty pysähtymään Lahden asemalla. Tarkempaa tietoa viasta en löytänyt. En tiedä liittyykö tähän tapaukseen, mutta käsittääkseni helteillä ajolangat voivat kärsiä lämpölaajenemisen tuomista haasteista.
Joka tapauksessa vika esti matkustajajunien pääsyn Lahden asemalle, sillä junat seisoivat asemalla. Lähimmät (pääte)asemat olivat Hennassa, Herralassa ja Villähteellä, joista matkustajat kuljetettiin bussilla Lahteen. Junat pääsivät ainoastaan ajamaan Lahden läpi vitosraiteen eli raiteen 705 kautta (katso video ohiajosta). Vika saatiin korjattua seuraavana päivänä.
Miksei siis ”vitosraiteelle” voisi rakentaa varalaituria? Aseman raiteiden muutostöiden ja oikoradan rakentamisen yhteydessä kyseltiin, voisiko raiteiden numerointia kääntää niin, että lähimmältä eli ykkösraiteelta voisi nousta suoraan junaan. Asia ei saanut kannatusta, sillä tavararatapihan liikenne koettiin häiriintyvän liiaksi.
Asiassa painoi myös turvallisuus. Tällä hetkellä radan varressa kulkee huonokuntoinen kevyen liikenteen väylä, jonka erottaa radasta aita. Jos aita poistuu ja radan varteen rakennetaan laituri, on tärkeää tehdä se selväksi että kulkija liikkuu laiturialueella. Aita siirrettäisiin joka tapauksessa vitos- ja nelosraiteiden väliin estämään luvattomia radan ylityksiä.
Asemalaitureilla ohiajavista junista varoitetaan kuulutuksin. Tosin joskus kuulutukset tulevat turhan aikaisin tai vasta sitten, kun juna on jo ohittanut aseman. Läpiajavat junat kulkevat raiteiden 1 ja 4 kautta, usein 60 km/h.
Tavararatapihan liikenne on vähentynyt huippuvuosista ja aika ajoin ratapihan siirtoakin on väläytelty asuinrakentamisen tieltä. Raidetta 705 käyttää tavarajunat, jotka ajavat Kouvolan suunnasta ratapihalla sekä ratapihalta Heinolaan ja Loviisaan. Viimeistään mahdollisen ratapihan siirron yhteydessä matkustajalaiturin rakentamista voisi tosissaan harkita.
Hennalaan ja Kujalaan laiturit?
Hennalassa oli seisake 1990-luvun alkuun saakka, mikä näkyy vuoden 1986 Lahden kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa. Seisakkeen tai laiturin palauttaminen on noussut esille silloin tällöin, mutta mitään konkreettisia päätöksiä puoleen ja toiseen ei ole tehty.
Radan ylittävä tasoristeys oli suoraan edessä, seisakelaituri sijaitsi kuvassa oikealle.
Myös Kujalaan sijoitettavasta matkustajalaiturista on ollut joitakin ideoita. Se ilmeisesti tulisi Kujalankadun sillan tienoille. Laituri palvelisi mm. Kujalaan muodostunutta ja edelleen rakenteilla olevaa suurta yrityskeskittymää ja sen työntekijöitä.
Hennalan ja Kujalan pysäkit parantaisivat entisestään raideliikenteen saatavuutta Lahden seudulla.
