Kalustesarjan kimpussa osa 2

Kalustesarja etenee pikku hiljaa ainakin joiltakin osin. Tai uskottelen niin itselleni. Muutamia erikoismaaleja olen hankkinut tiettyä tarkoitus varten (mm. maalaamista), niiden tarkempi rooli selvinnee myöhemmin. Lisäksi tarkoituksena on laatia – mikä on itseasiassa juuri nyt työn alla – tarjouspyyntö massiivipuulle tulostamisesta(!).

Erikoismaalit odottavat pensseliä.

Erikoismaalit odottavat pensseliä.

Kaksiosaiseen pöytälevyyn oli tarkoitus loppusyksystä jyrsiä urat koulutuskeskus Salpauksen tiloissa. Tämä operaatio kuitenkin siirtyi, sillä  CNC-koneelta ei löytynyt sopivaa jyrsintäterää aiemmin tehtyyn ohjelmaan. Aikatauluni tiukkuuden takia, ohjelmaan ei ennätetty tehdä muutoksia koulun henkilökunnan avuliaisuudesta huolimatta. Asia jäi vanhalle tutulleni, joka oli ohjelman alunperin tehnytkin, kiitos jo tässä vaiheessa Tapsalle. Pöytälevyt jäivät koululle odottamaan toimenpidettä.

Katsotaan, miten projekti etenee vuoden vaihteen jälkeen.

Kalustesarjan kimpussa osa 1

Valmistuin vuonna 2012 Salpauksessa aikuispuolella teollisuuspuusepäksi. Puusepän töitä en ole päässyt tekemään lukuunottamatta puolentoista kuukauden jaksoa Isku Oy:llä ja Jusaplastilla. Suurin osa valmistumisen jälkeisestä työstä on ollut sekalaisia rakennus- ja remonttihommia, eli alalla jota parhaillaan opiskelen. Puusepän taitoja olen tosin päässyt silloin tällöin verestämään muutaman kaverini avustuksella.

Puusepän koulutuksen aikana, ehkäpä joskus vuoden 2011 lopulla sain idean lasten kalustesarjasta, ns. puuhapöydästä, johon kuuluu pöytä sekä neljä tuolia. Työ edistyikin hyvin, pääsinhän opiskelun tarjoamissa puitteissa työstämään sitä.
Koulutuksen päätyttyä, projekti tyssäsi, työskentelytilojen puutteen sekä muiden kiireiden takia. Olen kuitenkin pyrkinyt viemään asiaan eteenpäin niiltä osin, jotka eivät ole vaatineet varsinaista puutöitä, esimerkiksi hankkimalla maaleja, suunnittelemalla jakkaroiden kansitulostuksia sekä selvittämällä miten pääsisin ylipäänsä jatkamaan projektia.

Nyt kuitenkin asia on hieman edennyt, josta enemmän myöhemmin. Jatkossa kirjoitan projektin etenemisestä, ja pilke silmäkulmassa todettakoon, että kun olen tehnyt siitä nyt julkisen, minun pakko saattaa se päätökseen.

Tähän saakka

Kalustesarjaan kuuluu pöytä sekä neljä tuolia tai jakkaraa. Olen nimennyt projektin siis lasten puuhapöydäksi, miksi juuri puuha, selvinnee kun kokonaisuus on valmis.

Puuhapöytä kassissa

Kalustesarjan osat kassissa

Sarjan kaikki osat ovat valmistettu koivusta, ja ne ovat olleet valmiina kouluni päätyttyä
säilytyksessä tyttöystäväni vintillä (ironisesti Ikean isossa muovikassissa), odottaen pintakäsittelyä sekä kokoamista. Pöytälevy koostuu kahdesta palasta, jotka on tarkoitus liittää yhteen lameilla. Kantta ja istuinosia varten ostin Salpauksessa valmista liimalevyä, jotka olivat jääneet yli jostain projektista. Ne olivat muuten hyviä, mutta niissä oli läpiporattuja reikiä siellä täällä. Se ei suinkaan haitannut, koska pöytä on tarkoitus maalata kauttaaltaan yksiväriseksi ja pöydän kansi erikoismaaleilla. Paikkasin reiät ja hioin kannen osat, jonka jälkeen se jäi odottamaan CNC-jyrsintää. Tähän saakka hankalimmaksi osuudeksi on osoittautunut löytää aika ja paikka molemman kansiosan jyrsintään. Ilman sitä koko projekti ei tule etenemään.
Kaikki muut sarjaan kuuluvat osat: jalat, yläsarjat, vaneripalat (joiden käyttötarkoitus selvinnee myöhemmin) ym. valmistin itse.

Kansi vielä kokoamatta

Yksityiskohta keskeneräisestä projektista

Myös tuolien osat maalataan, lukuunottamatta niiden päällipuolisia istuinosia, joihin tulostetaan kuviot, jotka olen jo katsonut valmiiksi. Kaikki neljä tuolin istuin osat ovat eri muotoisia, johon on syykin, joka sekin selviää tuolien valmistuttua.

Lahden Liekki Töyrykatu 5:n asialla

toyrykatu5.jpg
Purku-uhan alla oleva Töyrykatu 5

Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka halutaan purku-uhattuun taloon

Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka Liekki on kansalaisyhteistyöliike ja yhdistys, jonka tavoitteena on saada Lahteen järjestökeskus. Kansalaisjärjestöjen toimintakeskusta on ollut ideoimassa joukko lahtelaisia kansalaisvaikuttajia ja järjestöaktiiveja.
Kansalaistoiminnan kohtauspaikka lisää järjestöyhteistyötä sekä asukkaiden kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa. Vastaavia yhdistysvetoisia järjestötaloja ja –keskuksia toimii ainakin seuraavissa kaupungeissa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Lohja ja Seinäjoki.

Liekki yhdistyksen perustamiseen syttyi halusta säilyttää Lahden Paavolassa, osoitteessa Töyrykatu 5, sijaitseva v. 1923 valmistunut talo.
Syksyn 2009 ajan Töyrykadun talon asiaa on pompoteltu kaupungin eri virastojen ja viranomaisten välillä. Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Jouni Arola on kertonut Tilakeskuksen tekevän kaikkensa, jotta talo puretaan. Maankäytön puolella oltaisiin valmiita kaavamuutokseen, joka mahdollistaa talon myymisen. Lahden seudun ympäristöpalvelut kannattaa talon säilyttämistä. Kaupunginmuseo on pyydettäessä antanut lausunnon, joka esittää rakennuksen säilyttämistä osana Puu-Paavolan alkuperäistä rakennuskantaa. Purkuluvasta päättävä rakennuslautakunta peräänkuuluttaa tahoa, jolla olisi edellytykset pitää talo kunnossa ja ylläpitää toimintaa siellä. He katsovat Liekin olevan uusi toimija, jolla ei ole vakiintunutta asemaa toimijana, vaikka Liekin alla ovat mm. Salpausselän luonnonystävät ry, Maanystävien lapsiperheryhmä, Kestovaippayhdistys ja  Luonnonlapset ry., jotka kaikki ovat valtakunnallisia tai globaaleja, pitkään ja aktiivisesti toimineita yhdistyksiä.

Purkuluvasta on määräaikaan mennessä jätetty oikaisuvaatimus Salpausselän luonnonystävien ja kolmen yksityishenkilön toimesta. Oikaisuvaatimus antaa mahdollisuuden tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen purkuluvasta, jos rakennuslautakunta päättää sen tiistaina 26.1.2010 pidettävässä kokouksessaan hyväksyä.

Talon purkamista ajava tilakeskus perustelee päätöstä Lahden kaupungin strategian kohdan ”tuottamattomista kiinteistöistä hankkiudutaan eroon” noudattamisella. Strategian useat kohdat myös puoltavat talon säilyttämistä ja kansalaistoiminnan kohtauspaikan perustamista: ”Paikallisia yhteisöjä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa tukemalla kaupunki luo edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle. Yhteisöjä tukemalla vahvistetaan myös asukkaiden omatoimisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä.”

Teksti ja kuva: Lahden kansalaistoiminnan kohtauspaikka Liekki

Salpausselän sillat

sillat.jpg
Puinen kevyen liikenteen silta Hollolankadun yli?

Lahdessa Wanhalla Walimolla järjestettiin 13.5.2009 keskustelutilaisuus, jossa kuultiin puheenvuoroja Lahden kaupunkiympäristön tilasta ja kehittämisestä. Tilaisuus liittyi Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelmaan APOLIin, jonka valmistelu jatkuu tänä syksynä.

Tilaisuudessa kuultiin eri alojen asiantuntijoita, joista jokainen esittivät omia näkemyksiää Lahden rakennettusta ympäristöstä. Eräs asiantuntija nosti esille Ankkurin puuarkkitehtipuiston. Puisto on saanut arvostusta osakseen, lähinnä täällä vierailevilta, mutta myös lahtelaiset ovat pikku hiljaa lämmenneet tälle teoksien kokonaisuudelle. Sibeliustalon edustalla oleva puinen taksikatos oli hänen mielestään onnistunut. Asiantuntija antoi esimerkin miten puiston teemaa voisi kokeilla muuallakin Lahdessa ja kehotti miettimään, voisiko konseptia laajentamaan koskemaan Lahden kaikkia linja-autopysäkkejä. Hyvä huomio, jota toki voidaan jatkojalostaa.

Lahdessa on tunnetusti hyvät ulkoilureitit Salpausselän maastoissa urheilukeskuksessa sekä aivan keskustassa Radiomäellä. Viime vuosina näitä reittejä on pyritty korostamaan yhtenäisenä ulkoiluverkostona erilaisten maastossa olevien merkkien avulla ja ulkoilualueiden kartoilla. Lahti on rakennettu osittain Salpausselän päälle ja sen rinteille, joten reunamuodostelman ”urbaania eroosiota” on aikojen saatossa voimakkaasti edesautettu rakentamisen avulla. Tämän huomaa Lahden keskustassa ja erityisesti liikenneväylien kohdalla. Harvoin tulee miettineeksi, kuinka paljon soraa ja hiekkaa on siirretty aikoinaan väylien kohdalla. Erityisesti satamaradan ja Heinolan radan sekä Hollolankadun ja Iso-Paavolankadun maastoleikkauksissa tällaiset maansiirtojen jäljet näkyvät hyvin. Nämä ”railot” olisivat mahdollisuus, joiden kautta yhdistystyisivät Lahteen liitetyt omninaisuudet, kaupungin puuseppäperinne ja rakennetun kaupungin luonnonläheisyys. Muistelen, että useita vuosia sitten joku ehdotti juuri näiden teiden ja ratojen maaleikkauksiin siltoja. Paikat silloille olisivat satamaradalla, Hollolankadulla ja Iso-Paavolankadulla. Kolmen puisen sillan kokonaisuus keskellä kaupunkia, aivan luonnonläheisyydessä, toimisivat viheralueiden linkkeinä keskellä asfaltti- ja betoniviidakko, ne toimisivat osana viherkäytävää, jolloin kulku Salpausselällä kaupungin alueella helpottuisi. Samalla ne voitaisiin valaista pimeään aikaan.
Toisaalta sillat korostaisivat Lahden kaupungin tiivistä luontosuhdetta, jotka hyödyttäisivät lahtelaisia liikkujia Salpausselällä vehreässä ympäristössä kaupungin keskellä. Yhtäällä ne olisivat (valo)taideteoksia, uusia lahtelaisia maamerkkejä.

Lahden kiinteistömaailma

Vuonna 1903 valmistunut Puu-Kotila seisoi vielä lokakuussa Rauhankadulla, jota se oli tehnyt jo yli sadanvuoden aikana. Vuonna 2004 purku-uhka alkoi leijumaan rakennuksen yllä, kunnes tämän vuoden syksyllä rakennus päätettiin purkaa. Purkutyöt tehtiin lokakuun lopulla. Tontilla ei ole rakennusoikeutta.
Asiasta verkossa:
Verkkomaisteri |1| |2|
|3 uusi|4 uusi|
Lahden Radio – Kotila
Etelä-Suomen Sanomat (2004)
puu_kotila.jpg

Launeenkadun varrella sijaitseva tyhjillään oleva Lahden kaupungin omistama vaivaistalo oli pitkään purku-uhan alla ja viimein talvella 2008 talo jyrättiin.
Asiasta verkossa:
Etelä-Suomen Sanomat
Päijät-Hämeen liitto


Vuorikadun koulu on myyty Lahden kansanopisto säätiölle.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki
Vuorikadun koulu
Etelä-Suomen Sanomat
Viherahon kuvia
vuorik_koulu.jpg

Möysän koulun puinen ja vanhin osa, puretaan uudisrakennuksen tieltä. Koulurakennus on rakennettu vuonna 1906.
Asiasta verkossa:
Möysän koulu
Wikipedia

Etelä-Suomen Sanomat
moysa.jpg

Puinen Piano-pavilionki avattiin torstaina 5.6. Sibelius-talon rantaan. Puinen kahvilarakennus osa Ankkurin puuarkkitehtuuripuiston hankkeita.
Asiasta verkossa:
Lahden kaupunki

pianopaviljonki.jpg