Kirjapoimintoja Lahdesta

Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka avataan historiallisessa museossa keväällä 2024.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta on juuri otettu kolmas painos. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2015, ja sittemmin myytiin loppuun jo vuosia sitten. Nyt on vuorossa kolmas paino. Kustantajina toimivat Lahti-Seura ja Lahden kaupunginmuseo. Lisätietoja kirjasta ja myyntipaikoista löytyy seuran sivuilta.

Mainittakoon vielä hieno uutinen, että Timo Taulon kirja Kaikkien aikojen hiihtoseura – LHS 1922–2021 (Timo Taulo, LHS) on valittu Vuoden urheilukirja -finaaliin. Kilpailun järjestää Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO.

Esittelen lyhyesti kuitenkin kaksi muuta kirjaa, jotka ovat omalla sarallaan tärkeitä teoksia.

Pertti Hammarin edellisestä valokuvakirjasta Kanava keskellä kylää on kulunut kolme vuotta ja nyt vuorossa on jälleen Lahteen sijoittuva valokuvateos. Edellinen oli Lahti-kirja Kylästä kaupungiksi nautti suurta suosiota. Hammarin kirjat ovat aina herättäneet yleisössä kiinnostusta.

Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry:n vuosikirja julkaistiin marraskuussa. Tänä vuonna kirjassa pureudutaan paikalliseen mm. kouluun, koulutukseen ja koululaitokseen.

Pertti Hammar: Lahti – historian kertomaa

Pertti Hammar julkaisi syksyllä 2022 valokuvakirjan Lahti – historian kertomaa. Kattava teos sisältää 420 kuvaa, jotka painottuvat aikaan ennen 1960-lukua. Aiempaan Lahti-kirjaansa verrattuna, Hammar on panostanut kuvatekstien sisältöihin. Valokuvien lisäksi kirja sisältää runsaasti aikakauteen liittyviä mainoksia ja ilmoituksia.

Historian kertomaa on yli 280 sivuinen, korkeatasoinen kuvateos Lahdesta. Kirjan pariin voi palata myöhemmin, yhdellä lukukerralla ei välttämättä huomioi kaikkia, kirjan runsaita yksityiskohtia; aina voi löytää jotain uutta, ja vanhaa. Hammarin Lahti-valokuvakirjojen sarjalla on tärkeä asema paikallishistoriaa avaavien kuvateosten joukossa.

Päijät-Hämeen tutkimusseura vuosikirja: Opinteillä – kirjoituksia koulutuksesta

Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2022 Opinteillä – kirjoituksia koulutuksesta julkaistiin Tiedepäivässä 24.11. Kokouksessa edustin Lahti-Seuraa, joka on vuonna 1978 perustetun Tutkimusseuran yhteisöjäsen. Tämän vuoksi pääsin osallistumaan Lahden Palvelutorilla järjestettyyn vuosikokoukseen. Kokouksen aluksi tutkimusseuran hallituksen jäsen, TTT, tuotantotalouden dosentti (LUT) Jussi T. S. Heikkilä piti esitelmän aiheesta: ”Päijät-Häme mainittu! – alueellisen tutkimustiedon hakutekniikat ja tietolähteet verkossa”. Esitelmä oli maallikollekin erittäin valaiseva ja antoi uutta tietoa ja vinkkejä tutkimustiedon ja tutkimusten hakumenetelmistä.

Kokouksen jälkeen pääsin tutustumaan tämän vuoden vuosikirjaan. Kirjaa seura luonnehtii seuraavasti: ”Kaleidoskooppimaisena avautuva artikkelikokoelma esittelee ja analysoi koulutusinstituutioita, koulutuskäytäntöjä, opettajia ja koulurakennuksiakin yli sadan vuoden ajalta.”

Teoksen kirjoittajat ovat päijäthämäläisiä tai päijäthämäläistaustaisia tutkijoita ja opetuksen asiantuntijoita. Julkaisun ovat toimittaneet Jorma Ahonen, Senja Jouttimäki, Antti Karisto, Riitta Niskanen ja Terhi Pietiläinen.

Kirja jatkaa erinomaista Tutkimusseuran vuosikirjojen sarjaa. Lisätietoja kirjasta seuran verkkosivuilta.

Osa artikkelista on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2022

Tunnelmia Lahdesta -postikortteja

Julkaisin valokuvakirjan Tunnelmia Lahdesta vuonna 2020. Kirja sisältää 172 valokuvaa ja kirjan sisältö on jaettu neljään teemaan. Kolmen ensimmäisen teeman valokuvat sijoittuvat vuosien 2007 ja 2019 välille: ”Rakennuksia, katuja ja yksityiskohtia”, ”Teollisuutta” ja ”Luontoa ja maalaismaisemia”. Neljännen teeman filmivalokuvat koostuvat 1990-luvun lopun Lahdesta. Kirjaa on edelleen saatavilla verkkokaupastani.

Suunnittelin tekeväni jo kirjan julkaisemisen aikoihin joistakin kirjan kuvista postikortteja. Vasta hiljattain sain vihdoin käytyä läpi kirjan kuvia, joista valitsin toistakymmentä potentiaalista korttivaihtoehtoa. Pienen työstön ja miettimisen jälkeen valitsin kolme kirjan kuvaa. Kuvat kuuluvat ensimmäiseen neljän kortin sarjaan, jonka julkaisen kuluvan kuun alussa. Sarjan neljäs kortti on suunnittelemani Lahti’s-kortti, joka etäisesti muistutta erästä tuttua logoa. Kortit ovat kokoa 105×148 mm eli A6.
Toisen erän teetän mahdollisesti alkuvuodesta.

Kortit tulevat myyntiin verkkokauppaan ja niitä on saatavilla myös suoraan minulta.

Populaarikulttuuria Lahdessa – katso traileri

Elokuvateatteri Kino Iiriksessä sai ensi-iltansa 29.11.2022 Kari Vähävuoren ja Tertta Saarikon dokumentti Populaarikulttuuria Lahdessa.

Elokuvaan on haastateltu populaarikulttuurin tekijöitä ja kokijoita sekä paikallista nuorisoa menneinä vuosikymmeninä.

Elokuva on kertomus nuorisokulttuurin heräämisestä. 1950–60-lukujen vaihteessa nuoriso alkoi katsoa länteen. Kaupunkilaisnuorisolle vaikutteet tulivat Ruotsista ja Yhdysvalloista. 1960-luvulla television tulo oli suuri mullistus, joka heijastui perheen ajankäyttöön. Populaarikulttuuri alkoi määrittämään pukeutumista. Muotipalstoilla kysyttiin, oletko In vai Out ja kaikki oli ”pop”. Seuraavina vuosikymmeninä populaarikulttuuri pirstoutui yksilöllisempään suuntaan.

Seuraavat esitykset Kino Iiriksessä 30.11., 1.12. 3.12. ja 5.12. Näytöksiin on vapaa pääsy. Dokumentti kestää 70 minuuttia.

Dokumentin traileri.

Kekki-kirjasarja näytelmäksi

Timo Sandbergin kirjasarja siirtyy näyttämölle.

Lahtelaiskirjailijan vaikuttavan tuotantoon kuuluvat Osmo Kekki -sarjan jännitysromaanit Mustamäki ja Kostonkierre on nyt puristettu yhdeksi Kostonkierre-nimikseksi näytelmäksi.

Sauli Hirvonen kyseli sähköpostitse Timo Sandbergin kuulumisia ennen näytelmän ensi-iltaa, joka oli 1. päivä lokakuuta Lahden kaupuginteatterissa. Näytelmää esitetään ensi vuoden helmikuuhun saakka.
Haastattelu on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 2/2022.

Miten kirja(sarja)si päättyi näytelmäksi?

Taustalla on varmastikin se, että lähihistoriaa käsittelevä Kekki-sarja (nimitetään myös Lahti-sarjaksi) on ollut melkoisen suosittu. Näin erityisesti Lahden seudulla, mutta myös muualla, esimerkiksi Helsingin Sanomissa on ollut monia erittäin myönteisiä arvioita sarjan kirjoista.

Lahden kaupunginteatterin näytelmähanke käynnistyi siten, että teatterinjohtaja Ilkka Laasonen ja ohjaaja Tommi Kainulainen ottivat minuun yhteyttä. He kertoivat, että teatterissa suunniteltiin kirjasarjan pohjalta näytelmää, jonka dramatisoisi Aila Lavaste.

Tehtiin sopimus, jonka jälkeen asia eteni nopeasti. Käsikirjoitus syntyi, lukuharjoituksia tehtiin, lavasteita rakennettiin. Näytelmä alkoi olla jo valmiina, kun korona tuli väliin. Esitysaikaa siirrettiin
useaan otteeseen. Aloin jo pelätä, että koko homma kariutuu.

Vihdoin tautitilanne hellitti ja nyt näyttää vahvasti siltä, että syyskausi toteutuu suunnitelmien mukaan.

Onko kirjoistasi aiemmin ollut suunnitelmia näytelmä- tai elokuvasovituksiksi. Tai onko sellaisia suunnitelmissa lisää?

Matkan varrella on eri lehdissä ollut useitakin kommentteja, että kirjojen tarinat toimisivat näytelminä tai elokuvina. Sarjan ensimmäisestä kirjasta, Mustamäestä, näytelmähanke oli jo vahvasti vireillä, mutta ei kuitenkaan toteutunut. Yksi elokuvayhtiökin tutkaili sarjan kirjoja, mutta siellä todettiin, että homma tulisi turhan kalliiksi mm. kuvausympäristön rakentamisen vuoksi.

Miten olet ollut mukana näytelmän teossa, ja minkälaisia odotuksia sinulla on näytelmästä? Oletko kenties saanut jotain uusia ideoita kirjoihisi näytelmän myötä?

Olen kommentoinut jonkin verran käsikirjoitusta. Olen myös osallistunut näytelmän tekoa käsitteleviin palavereihin ja alkuvaiheessa seurasin joskus harjoituksia.

Päätin kuitenkin jo alkuvaiheessa, etten sekaannu näytelmän tekoon juuri mitenkään. Siinä on hyvä käsikirjoitus, taitava ohjaaja ja hienot näyttelijät. Minä olen tavallaan oman osuuteni tehnyt. Näytelmä on teatterin ammattilaisten näkemys kirjasarjan joistakin tapahtumista. Asennoidun niin että se on kokonaan uusi taideteos, jonka näkemistä odotan todella innolla.

Näytelmästä en ole varsinaisesti saanut uusia ideoita, mutta sen synnyttämä kiinnostus ja myönteinen julkisuus innosti minua pohtimaan, mitä kirjan henkilöille tapahtui sodan jälkeen. Se johti arkistokäynteihin ja melko kiivastahtiseen kirjoittamiseen. Niinpä Kekki-sarjan seuraava kirja on vain viimeistelyä vailla ja se ilmestyy ensi keväänä.

Luuletko että näytelmän painotukset eroavat kirjoistasi?

Käsikirjoituksen perusteella suuria painotuseroja ei ole. Pieniä eroja voi olla ja pitääkin olla. Koetan kirjoittaa niin, että en selitä asioita puhki, vaan haluan jättää tilaa myös lukijan mielikuvitukselle ja ehkä tässä tapauksessa näytelmäsovituksen tekijöille.

Kaikkiaan olen todella tyytyväinen tästä Kostonkierre-näytelmästä. Se lisää kiinnostusta koko kirjasarjaa kohtaan ja toivottavasti virittää lisää samantyylisiä hankkeita.

Minkälaisia terveisiä haluat katsojille, niille, jotka eivät kenties ole lukeneet kirjojasi.

Kannattaa tulla avoimin mielin. Näytelmä on kokonaisuus, joka ei vaadi kirjoihin tutustumista. Se kertoo kuitenkin siivun Suomen historian vaiheista, jotka uskoakseni kiinnostavat kaikkia riippumatta siitä missä asuu. Lahtelaiset katsojat ovat tietysti siinä suhteessa paremmissa asemissa, että he ehkä tuntevat tapahtumapaikat, joista monet ovat sijainneet aivan teatterin läheisyydessä.

Reunanpalsta-näyttelyn esineistöä kaupunginteatterissa. Kuva Sauli Hirvonen

Kostonkierre-näytelmä ja Reunan palsta -näyttely

Kostonkierre-näytelmä perustuu tällä hetkellä kuusiosaisen sarjan kirjoista erityisesti kahteen. Nimiromaanin ohella keskiössä on Suomen Dekkariseuran palkitsema Mustamäki-salapoliisiromaani. Tapahtumat sijoittuvat 1920–1940-luvuille. Kekkiä näyttelee Tommi Rantamäki. Näytelmän on dramatisoinut Aila Lavaste, ja sen ohjaa Tommi Kainulainen.

Kaupunginteatterin ja Historiallisen museon yhteistyönäyttelyssä näyttelyssä Reunanpalsta – Elämää kaupungin sylissä luodaan katsaus nuoren kaupungin kortteleihin. Lähtökohdaksi näyttelysuunnittelussa otettiin Kostonkierre-näytelmän tapahtumapaikkojen taustoittaminen. Näyttelyssä seikkailee hahmoja, joihin voi törmätä myös teatterin lavalla. Näyttely kestää 15.12.2022 asti.

Teksti: Sini Ojala ja Ilkka Kuhanen (Lahden historiallinen museo)

Näytelmän yhteydessä on myös järjestetty Saunottaja-Lyytin opastetuttuja linjurikierroksia Lahti-sarjan romaanien maisemiin.

Kulttuuripoimintoja

Lahden kaupunki täyttää 117 vuotta. Lahti-Seura on juhlistanut kaupunkia perustamisestaan (v. 1946) lähtien. Lahti-päivä on järjestetty neljä kertaa, käytännön järjestelyiden vuoksi yleensä kaupungin perustamispäivää (1.11.) edeltävänä lauantaina. Perustamispäivänä järjestettiin tapahtuman edeltäjä Vuosijuhla, jonka sisältö oli hieman eri tyyppinen. Tälle vuodelle Lahti-päivän ohjelmaa muutettiin aiempaan verrattuna, sillä kaupunki järjestää syntymäpäiväjuhlat Lahden torilla, mikä on hieno juttu.

Lahti-päivän seminaari

Lahti-Seuran järjestämä Lahti-päivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 29.10.2022. Kaupungin perustamisen kunniaksi järjestettävä tapahtuma pidetään tuttuun tapaan elokuvateatteri Kino Iiriksessä. Seuran puheenjohtajana olen kasannut ohjelmiston tänäkin vuonna ja seminaarissa on kolme esitelmöitsijää seuraavine aiheineen.

Timo Taulo (VTM) pitää aiheesta ”Lahtelaisen ammattiteatterin esinäytös 1890-1946”. Kulttuurin moniottelijalta Taulolta ilmestyy tammikuussa Lahden Teatteri 100 vuotta -kirja.
Tampereella nykyisin asuva emeritusprofessori Heikki Luostarinen kertoo aiheenaan  ”Lahti vuonna 1976”. Luostarisen esitelmä on osa laajempaa kirjoituskokonaisuutta, joka julkaistaan sähköisenä versiona 1.11.2022. Tästä tiedotetaan myöhemmin.
Janne Nykänen on tehnyt monipuolisen uran videokuvaaja, ohjaajana ja käsikirjoittajana lukuisten eri projektien parissa. Syksyllä häneltä valmistui Perhereissu-elokuva, ja Nykänen kertookin ”Kuinka tehdä pitkä elokuva Lahdessa”. Elokuvan traileri on katsottavissa YouTubessa.
Jokaisen esitelmöitsijän puheenvuoro on n. 20-25 min, ja lopuksi on yhteinen keskustelupaneeli, johon yleisökin voi osallistua. Seminaarin vetäjänä toimii Erpo Heinolainen.

Seminaarin jälkipuoliskolla esitetään vanhoja tv-mainosfilmejä Iskulta, Askolta ja Mallasjuomalta 1950-80-luvuilta. Olen koostanut tämän Lahti-aiheisen mainoskokoelman Elonet.fi-sivustolta Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin digitoimista filmeistä, joita on mahdollisa katsella selaimella.
Aiemmin tänä vuonna koostin vanhoista mainoksista 45 minuuttia kestävän näytöksen Kino Iirikseen osana Mastofestareiden ohjelmistoa (2.-3.9.). Vanhoja olut- ja virvoitusjuomamainoksia on tulossa näytille Ant Festiin, josta enemmän tuonnempana.

Lahti-päivän tilaisuus on kaikille avoin ja siihen vapaa pääsy.

Lahti-päivän juliste. (Sauli Hirvonen)

Vuoden lahtelainen -tunnustus julkistetaan 1.11. toritapahtumassa

Tänä vuonna myös Lahden kaupunki järjestää oman juhlansa kaupungin perustamisen vuosipäivänä 1.11. Torilla järjestettävä tapahtuma koostuu monipuolisesta ohjelmasta, mm. Lahti-Seura jakaa Vuoden lahtelainen -tunnustuksen. Tunnustus on jaettu jo vuodesta 1981 lähtien. Samassa tilaisuudessa haastatellaan myös Lahti-mitalin saajaa. Mitalia alettiin myöntämään aikoinaan Lahti-Seuran aloitteesta.
Syntymäpäiväjuhlat ovat kaikille avoin ja maksuton koko perheen tapahtuma.

Kaupungin toritapahtuman tiedote. (Lahden kaupunki)

Ant Fest ja Päijännegalleria

Elokuvateatteri Kino Iiris on ollut näyttämönä monenlaisilla dokumenttiesityksiä, mutta aika ajoin on hyvä ”jalkautua” muihinkin tiloihin. Lahtelainen Ant Fest on profiloitunut olutfestivaalina, mutta tapahtuma sisältää paljon muutakin kiinnostavaa kulttuuria.
Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 4.-5.11. Malski-keskuksessa eli puitteet ovat oikein otolliset hienolle kulttuuritapahtumalle.

Malvan Päijännegalleriassa järjestetään Ovi Kummaan, joka tarjoaa monenlaisia kulttuurielämyksiä, kuten koostamani nostalgiakimara, joka sisältää vanhoja olut- ja virviotusjuomamainoksia. Näytös on lauantaina klo 16-17.

Lisätietoja ja tarkempi ohjelma on nähtävillä Ant Festin Facebook-tapahtumasivulla ja Ovi kummaan -tapahtuman Facebook-sivulla.

Malski-keskus ja Malva. Ovi kummaan on entisen tehdasrakennuksen ja uudisrakennuksen välissä.
(Sauli Hirvonen)

Mukkulan Toimarissa valokuvanäyttely

Vuonna 2019 Lahti-Seura toteutti yhdessä (Möysän ja Myllypohjan) oppilaiden kanssa Lasten Lahti -hankkeen. Hanke sai jatkoa tänä syksynä, kun 8.10. avautui valokuvanäyttely Mukkulan Toimintakeskuksessa.
Kuvat olivat ensimmäisen kerran esillä Lahden kaupunginkirjaston lasten osastolla lokakuussa 2019.

Toimarin valokuvanäyttely. (Sauli Hirvonen)

Lasten valokuvat on nähtävillä Mukkulan Toimarilla 8.10.–30.10.2022.

Toimarin sisäänkäynti Ritaniemenkadulla. (Sauli Hirvonen)