Aihearkisto: Kulttuuri ja taide

Kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät aiheet

Kulttuuripoimintoja Lahdesta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Artikkelissa nostan esille kulttuuritilaisuuksista ja -tapahtumia sekä kirjaesittelyitä Päijät-Hämeen historiasta sekä Salpausselän hiihdoista. Artikkeli on julkaistu alunperin Lahti-Seuran Hollolan Lahti -lehdessä 1/2023.

Lahdessa vietetään tänä vuonna merkittäviä tasavuosia. Lahden ammattimainen teatteritoiminta täyttää 100 vuotta ja teatteritalo täyttää 40 vuotta. Teatterin alkutaipaleesta kuulimme jo syksyn Lahti-päivän seminaarissa.

Kino Iiriksen paikallisdokumenttiesitykset jatkuivat kevätkaudella 2023. Näytökset toteutettiin Lahti-Seuran toimesta yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa.

Lahti-Seuran ja Lahden museoiden yhdessä kustantama Lahtelaisen sanakirjan kolmannes painos julkaistiin vuoden 2022 lopulla yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa. Kirjaa myytiin mm. vuoden ensimmäisille Lahden markkinoille ja sitä on saatavilla mm. Suomalaisesta kirjakaupasta, Pro Puu -galleriasta sekä tietysti seuran tapahtumista sekä verkkokaupastani.

Suomalaiset Historiapäivät

XXIV Suomalaiset Historiapäivät järjestettiin 3.-4.2.2023 tuttuun tapaan Sibeliustalossa. Hengästyttävä määrä mielenkiintoisia luentoaiheita houkutteli paikalle runsaasti tiedonjanoista väkeä. Itse keskityin tällä kertaa kahteen Puusepän Salissa järjestettyyn luentosarjaan: Kansantalous ja talouskriisit puheenjohtajanaan Kari Salmi ja Näkökulmia Lahden paikallishistoriaan puheenjohtajanaan opetusneuvos Ville Marjamäki, joista jälkimmäisen luentosarjan aiheet puhuttelivat lahtelaisia: Suuri ja tuntematon? Diplomaatti ja tieteentekijä G. J. Ramstedt lahtelaisena vaikuttaja (Janne Ridanpää), Arkelogisia näkökulmia paikallishistoriaan (Päivi Repo) ja Kuka oli ”Lahlen Kalle?” – Lahden seutu ja asukkaat keskiajalta 1500-luvulle (Anu Lahtinen). Tapahtuman esitykset striimattiin verkkoon.

Kari Salmi avaamassa Puusepän Salissa Kansantalous ja talouskriisit -osiota.
Kuva: Sauli Hirvonen
Historiantutkija Janne Ridanpään aiheena oli lahtelainen vaikuttaja G.J. Ramstedt.
Kuva: Sauli Hirvonen

Paikalliskirjallisuutta:

Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan

Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka aukeaa historiallisessa museossa keväällä 2024. Samassa yhteydessä museorakennus avataan yleisölle.

Hyvä paikka -kirja käy läpi eri kirjoittajien aiheiden kautta alueen historiaa esihistorialliselta ajalta. Kirja avaa hyvin varhaisten suomalaisten elämäntapoja ja sitä kautta ”lahtelaisten” vaiheita, sekä paljon myös myöhempää kyläelämän arkea, tapoja, asumista, eläinten merkityksiä. Kirja avaa myös kauppalan ja kaupungin oloja. Itse olen vasta kirjan puolivälissä, mutta voinen todeta, että 312-sivuinen aikamatka on ehdoton lukusuositus, tai jopa -pakko, kaikille alueen historiasta kiinnostuneille.

Timo Taulon teokset Lahden hiihtoseurasta Salpausselän kisoista

Lahden hiihtoseura täytti viime vuonna 100 vuotta ja tänä vuonna saman iän saavutti Salpausselän kisat. Timo Taulo on kirjoittanut molemmista kattavat teokset.

Lahti-Seuran kevätkokouksen (22.3.2023) jälkeen Taulo piti esitelmän aiheella: ”Salpausselän hiihtojen ensimmäiset vuosikymmenet”. Taulon esitelmä liittyi Salpausselän juhlakisoihin, jotka järjestettiin 24.-26.3.2023 sekä hänen kirjoittamaansa Kaikkien aikojen hiihtokilpailut -kirjaansa (Kustantaja Salppuri Oy, 2023) Salpausselän kisojen historiasta. Viime vuonna julkaistiin Taulon 330-sivuinen Kaikkien aikojen hiihtoseura LHS 1922-2021 (Kustantaja Lahden Hiihtoseura ry, 2022).

Kansi: Kaikkien aikojen hiihtoseura

Molemmat kirjat etenevät vuosikymmen kerrallaan. Hiihtoseuran kirjan vuodet on myös otsikoitu eri teemoin, ja niissä nostetaan esille mielenkiintoisimmat tulokset, sattumukset ja muut ko. vuoteen liittyvät tapahtumat. Kisakirja esittelee joka vuoden ”Salpaussselän tähdet” ja aikalaisten kommentteja on kerätty ”Ladun varrelta” -otsikon alle. Kuvitusta, valokuvia ja vanhoja lehtileikkeitä on tarpeeksi, ja grafiikka tuo lisämaustetta ulkoasuun. Molempien kirjojen, sinänsä tyylikkäisiin kansiin, olisi kaivannut lisää näyttävyyttä ja ehkä persoonallisempaa otetta.

Kansi: Kaikkien aikojen hiihtokilpailut

Dokumentteja ja lyhytfilmejä:

Kaitafilmiä Lahdesta 1960-luvulta ja muita näytöksiä

Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry ja Lahden videokuvaajat saivat todella hienon lahjoituksen Päivi Myllymäeltä; Kalevi Oksasen kaitafilmimateriaalia Lahdesta 1960- ja 1970-luvuilta. Kattavan aineiston digitoi Aatos Suomilammi. Tästä runsaasta kaitafilmimateriaalista saatiin esitettävää useampaankiin näytökseen. Tuosta materiaalista esitettiin otoksia Kino Iiriksessä kahdessa Salpausselän kisojen aikaan järjestetyssä näytöksessä, joissa kävi yhteensä 67 katsojaa. Lisäksi Oksasen kuvaamaa materiaalia nähtiin huhtikuun (23.-24.4.) Lahti-näytöksissä, sekä todennäköisesti materiaalia tullaan näkemään lisää muissa yhteyksissä.

Juliste: Sauli Hirvonen
Juliste: Sauli Hirvonen

Kino Iiriksessä esitettiin vuoden 2023 alussa Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n tuottamia dokumentteja, jotka ovat kiinnostaneet laajalti lahtelaisyleisöä. Taiteilijaprofessori Olavi Lanusta (1925-2015) kertova dokumenttielokuva sai ensi-iltansa 27.1.2023 Keijo Skipparin tekemä Lanu – ympäristötaiteen edelläkävijä -dokumentti avaa lahtelaistaiteilijan elämää ja taidetta. Lanu tuli kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi vuonna 1978 edustaessaan Suomea Venetsian Biennaleilla, jossa hänen näyttelyosastonsa “Elämää suomalaismetsissä” herätti suurta huomiota. Dokumenttia esitetään tulevaisuudessakin maksuttomissa näytöksissä.

Tämän vuoden alusta järjestettiin lisänäytöksiä viime vuonna ensi-iltansa saaneelle Kari Vähävuoren Populaarikulttuuria Lahdesta -dokumentille. Se kertoo 1950-60 -lukujen nuorisokulttuurin eri ilmenemismuodoista.

Lahden ainoa elokuvafestivaali

Lahdessa kevättalven elokuvafestivaali KINOS järjestettiin muutaman vuoden tauon jälkeen, paikkana Saimaankatu ja Päijänteenkatu. Kino Iiriksen ohjelmisto koostui pääasiassa lyhyistä videoteoksista. Päivä käynnistyi vanhoilla tv-mainoksilla, mukana myös Isku, Asko ja Mallasjuoma. Festivaalin iltaohjelma järjestettiin Malskilla yhteistyökumppaneiden tiloissa. Ant Brew’n ohjelmisto koostui vanhoista olut- ja tupakkamainoksista sekä Ant Forumista, jossa Tapani Ripatti keskusteli lahtelaisesta populaarikulttuurista Tiitu Saastamoisen ja Markku Kosken kanssa. Hyvää keskustelua, ja kokonaisuudessaan erittäin antoisa tilaisuus.

Malvan Kumma-tilassa järjestettiin kolmas Ovi Kummaan -tapahtuma. Tilaisuudessa esitettiin lahtelaista videotaidetta neljän teoksen muodossa.

Sarja kuvia Lahdesta

Lahti-Seuran Sarja kuvia Lahdesta (Salaiset valokuvat) -hankkeen työpaja järjestettiin keskiviikkona 30.11.2022 Lahden Steinerkoulussa. Pajaan osallistuivat koulun 4. luokkalaiset, vastuuopettajanaan Vilma Tuomaala. Sarjakuvapajan ajankohta osui parhaillaan käynnissä olevaan paikallishistoriaosuuteen. Työpaja järjestettiin yhden koulupäivän aikana. Oppilaita luokalla oli 28, joten työpaja jaettiin kolmeen kahden tunnin osaan. Yksi kaksituntinen sisälsi kolme osiota. Ensimmäinen osa sisälsi oman sarjakuvan piirtämisen, toisessa osassa käytiin läpi Lahti-valokuvia, joiden päälle lapset saivat piirtää “omanlaisensa Lahtea”. Pohjana toimivat vanhat valokuvat yleisesti tutuista Lahden paikoista. Tarkoitus oli tarinallistaa lasten omia kokemuksia mielikuvituksen värittäminä omasta lähiympäristöstä. Kolmannessa osassa piirrettiin “Tulevaisuuden minä”. Paja sujui erittäin hyvin ja lapset olivat innoissaan, ja jopa jatkoakin toivottiin. Työpajoissa syntyi runsaasti lasten tekemiä piirustustöitä, jotka skannattiin digitaaliseen muotoon ja käsiteltiin painokelpoiseksi julkaisua ja näyttelyä varten. Lasten tekemästä materiaalista taitetaan sarjakuvalehti, ja töiden lisäksi lehdessä esitellään hanke kokonaisuudessan ja kerrotaan mm. yhteistyökumppaneista. Lehti on maksuton ja sitä on saatavilla mm. Kino Iiriksestä.

Sarja kuvia Lahdesta on osana Suomen Kotiseutuliiton koordinoima Mestarit ja Kisällit -hanketta, joka on ylisukupolvista kulttuuriperintötyötä. Hanketta vetää Lahti-Seura ja se toteutetaan yhdessä Lahden Sarjakuvaseura ry:n ja Steinerkoulun 4. luokan kanssa. Hanketta tukee Suomen Kotiseutuliiton Mestarit & Kisällit sekä Osuuskauppa Hämeenmaa. Lahdessa hanketta koordinoi Lahti-Seuran Sauli Hirvonen sekä Timo Peippo, joka hoitaa mm. yhteydet yhteistyökumppaneihin.

Kirjapoimintoja Lahdesta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Syksyllä on julkaistu paikalliskirjallisuutta, mm. kaupunginmuseo julkaisi Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan -teoksen 3.11.2022. Kirja liittyy näyttelyyn, joka avataan historiallisessa museossa keväällä 2024.

Hannu Kivilän Lahtelaisen sanakirjasta on juuri otettu kolmas painos. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2015, ja sittemmin myytiin loppuun jo vuosia sitten. Nyt on vuorossa kolmas paino. Kustantajina toimivat Lahti-Seura ja Lahden kaupunginmuseo. Lisätietoja kirjasta ja myyntipaikoista löytyy seuran sivuilta.

Mainittakoon vielä hieno uutinen, että Timo Taulon kirja Kaikkien aikojen hiihtoseura – LHS 1922–2021 (Timo Taulo, LHS) on valittu Vuoden urheilukirja -finaaliin. Kilpailun järjestää Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO.

Esittelen lyhyesti kuitenkin kaksi muuta kirjaa, jotka ovat omalla sarallaan tärkeitä teoksia.

Pertti Hammarin edellisestä valokuvakirjasta Kanava keskellä kylää on kulunut kolme vuotta ja nyt vuorossa on jälleen Lahteen sijoittuva valokuvateos. Edellinen oli Lahti-kirja Kylästä kaupungiksi nautti suurta suosiota. Hammarin kirjat ovat aina herättäneet yleisössä kiinnostusta.

Päijät-Hämeen Tutkimusseura ry:n vuosikirja julkaistiin marraskuussa. Tänä vuonna kirjassa pureudutaan paikalliseen mm. kouluun, koulutukseen ja koululaitokseen.

Pertti Hammar: Lahti – historian kertomaa

Pertti Hammar julkaisi syksyllä 2022 valokuvakirjan Lahti – historian kertomaa. Kattava teos sisältää 420 kuvaa, jotka painottuvat aikaan ennen 1960-lukua. Aiempaan Lahti-kirjaansa verrattuna, Hammar on panostanut kuvatekstien sisältöihin. Valokuvien lisäksi kirja sisältää runsaasti aikakauteen liittyviä mainoksia ja ilmoituksia.

Historian kertomaa on yli 280 sivuinen, korkeatasoinen kuvateos Lahdesta. Kirjan pariin voi palata myöhemmin, yhdellä lukukerralla ei välttämättä huomioi kaikkia, kirjan runsaita yksityiskohtia; aina voi löytää jotain uutta, ja vanhaa. Hammarin Lahti-valokuvakirjojen sarjalla on tärkeä asema paikallishistoriaa avaavien kuvateosten joukossa.

Päijät-Hämeen tutkimusseura vuosikirja: Opinteillä – kirjoituksia koulutuksesta

Päijät-Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja 2022 Opinteillä – kirjoituksia koulutuksesta julkaistiin Tiedepäivässä 24.11. Kokouksessa edustin Lahti-Seuraa, joka on vuonna 1978 perustetun Tutkimusseuran yhteisöjäsen. Tämän vuoksi pääsin osallistumaan Lahden Palvelutorilla järjestettyyn vuosikokoukseen. Kokouksen aluksi tutkimusseuran hallituksen jäsen, TTT, tuotantotalouden dosentti (LUT) Jussi T. S. Heikkilä piti esitelmän aiheesta: ”Päijät-Häme mainittu! – alueellisen tutkimustiedon hakutekniikat ja tietolähteet verkossa”. Esitelmä oli maallikollekin erittäin valaiseva ja antoi uutta tietoa ja vinkkejä tutkimustiedon ja tutkimusten hakumenetelmistä.

Kokouksen jälkeen pääsin tutustumaan tämän vuoden vuosikirjaan. Kirjaa seura luonnehtii seuraavasti: ”Kaleidoskooppimaisena avautuva artikkelikokoelma esittelee ja analysoi koulutusinstituutioita, koulutuskäytäntöjä, opettajia ja koulurakennuksiakin yli sadan vuoden ajalta.”

Teoksen kirjoittajat ovat päijäthämäläisiä tai päijäthämäläistaustaisia tutkijoita ja opetuksen asiantuntijoita. Julkaisun ovat toimittaneet Jorma Ahonen, Senja Jouttimäki, Antti Karisto, Riitta Niskanen ja Terhi Pietiläinen.

Kirja jatkaa erinomaista Tutkimusseuran vuosikirjojen sarjaa. Lisätietoja kirjasta seuran verkkosivuilta.

Osa artikkelista on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2022

Tunnelmia Lahdesta -postikortteja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Julkaisin valokuvakirjan Tunnelmia Lahdesta vuonna 2020. Kirja sisältää 172 valokuvaa ja kirjan sisältö on jaettu neljään teemaan. Kolmen ensimmäisen teeman valokuvat sijoittuvat vuosien 2007 ja 2019 välille: ”Rakennuksia, katuja ja yksityiskohtia”, ”Teollisuutta” ja ”Luontoa ja maalaismaisemia”. Neljännen teeman filmivalokuvat koostuvat 1990-luvun lopun Lahdesta. Kirjaa on edelleen saatavilla verkkokaupastani.

Suunnittelin tekeväni jo kirjan julkaisemisen aikoihin joistakin kirjan kuvista postikortteja. Vasta hiljattain sain vihdoin käytyä läpi kirjan kuvia, joista valitsin toistakymmentä potentiaalista korttivaihtoehtoa. Pienen työstön ja miettimisen jälkeen valitsin kolme kirjan kuvaa. Kuvat kuuluvat ensimmäiseen neljän kortin sarjaan, jonka julkaisen kuluvan kuun alussa. Sarjan neljäs kortti on suunnittelemani Lahti’s-kortti, joka etäisesti muistutta erästä tuttua logoa. Kortit ovat kokoa 105×148 mm eli A6.
Toisen erän teetän mahdollisesti alkuvuodesta.

Kortit tulevat myyntiin verkkokauppaan ja niitä on saatavilla myös suoraan minulta.

  • Hiljainen Aleksanterinkatu jouluaattona. Katu sai kausivalonsa vuonna 1983. Lahden pääkatu on Ylisen Viipurintien perillinen, joka kulki aikoinaan ahtaasti rakennetun Lahden kylän läpi. Katu oli kaupungin läpiajettava pääväylä 1980-luvun alkuun saakka. Sittemmin katu on muutettu yksisuuntaiseksi ajettavaksi idästä länteen ja samalla keskustan kävelyalueita on laajennettu. (Sauli Hirvonen, 2010)
  • Tyyni Vesijärvi Lahden satamassa. Taustalla Niemen entisen sataman paikalle rakennettu Ruoriniemen asuinalue. Massiivinen Lahden Polttimon siilorakennus erottuu selvästi, mutta tämäkin maisema tullee muuttumaan teollisuuden väistyttyä asuinrakentamisen tieltä. (Sauli Hirvonen, 2017)
  • (Sauli Hirvonen, 2022)
  • Betoni on myös taidetta. Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-veistos vuodelta 1973 kurkottelee auringonlaskuun Lahden kaupunginsairaalan pihassa. Teos oltiin purkamassa, mutta sen kunnosti Lahden Rakentajien yhdistys. Teos siirrettiin ennen sairaalan perussaneerausta ja palautettiin vuonna 2018 lähelle alkuperäispaikkaa. (Sauli Hirvonen, 2008)

Populaarikulttuuria Lahdessa – katso traileri

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Elokuvateatteri Kino Iiriksessä sai ensi-iltansa 29.11.2022 Kari Vähävuoren ja Tertta Saarikon dokumentti Populaarikulttuuria Lahdessa.

Elokuvaan on haastateltu populaarikulttuurin tekijöitä ja kokijoita sekä paikallista nuorisoa menneinä vuosikymmeninä.

Elokuva on kertomus nuorisokulttuurin heräämisestä. 1950–60-lukujen vaihteessa nuoriso alkoi katsoa länteen. Kaupunkilaisnuorisolle vaikutteet tulivat Ruotsista ja Yhdysvalloista. 1960-luvulla television tulo oli suuri mullistus, joka heijastui perheen ajankäyttöön. Populaarikulttuuri alkoi määrittämään pukeutumista. Muotipalstoilla kysyttiin, oletko In vai Out ja kaikki oli ”pop”. Seuraavina vuosikymmeninä populaarikulttuuri pirstoutui yksilöllisempään suuntaan.

Seuraavat esitykset Kino Iiriksessä 30.11., 1.12. 3.12. ja 5.12. Näytöksiin on vapaa pääsy. Dokumentti kestää 70 minuuttia.

Dokumentin traileri.

Kekki-kirjasarja näytelmäksi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Timo Sandbergin kirjasarja siirtyy näyttämölle.

Lahtelaiskirjailijan vaikuttavan tuotantoon kuuluvat Osmo Kekki -sarjan jännitysromaanit Mustamäki ja Kostonkierre on nyt puristettu yhdeksi Kostonkierre-nimikseksi näytelmäksi.

Sauli Hirvonen kyseli sähköpostitse Timo Sandbergin kuulumisia ennen näytelmän ensi-iltaa, joka oli 1. päivä lokakuuta Lahden kaupuginteatterissa. Näytelmää esitetään ensi vuoden helmikuuhun saakka.
Haastattelu on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 2/2022.

Miten kirja(sarja)si päättyi näytelmäksi?

Taustalla on varmastikin se, että lähihistoriaa käsittelevä Kekki-sarja (nimitetään myös Lahti-sarjaksi) on ollut melkoisen suosittu. Näin erityisesti Lahden seudulla, mutta myös muualla, esimerkiksi Helsingin Sanomissa on ollut monia erittäin myönteisiä arvioita sarjan kirjoista.

Lahden kaupunginteatterin näytelmähanke käynnistyi siten, että teatterinjohtaja Ilkka Laasonen ja ohjaaja Tommi Kainulainen ottivat minuun yhteyttä. He kertoivat, että teatterissa suunniteltiin kirjasarjan pohjalta näytelmää, jonka dramatisoisi Aila Lavaste.

Tehtiin sopimus, jonka jälkeen asia eteni nopeasti. Käsikirjoitus syntyi, lukuharjoituksia tehtiin, lavasteita rakennettiin. Näytelmä alkoi olla jo valmiina, kun korona tuli väliin. Esitysaikaa siirrettiin
useaan otteeseen. Aloin jo pelätä, että koko homma kariutuu.

Vihdoin tautitilanne hellitti ja nyt näyttää vahvasti siltä, että syyskausi toteutuu suunnitelmien mukaan.

Onko kirjoistasi aiemmin ollut suunnitelmia näytelmä- tai elokuvasovituksiksi. Tai onko sellaisia suunnitelmissa lisää?

Matkan varrella on eri lehdissä ollut useitakin kommentteja, että kirjojen tarinat toimisivat näytelminä tai elokuvina. Sarjan ensimmäisestä kirjasta, Mustamäestä, näytelmähanke oli jo vahvasti vireillä, mutta ei kuitenkaan toteutunut. Yksi elokuvayhtiökin tutkaili sarjan kirjoja, mutta siellä todettiin, että homma tulisi turhan kalliiksi mm. kuvausympäristön rakentamisen vuoksi.

Miten olet ollut mukana näytelmän teossa, ja minkälaisia odotuksia sinulla on näytelmästä? Oletko kenties saanut jotain uusia ideoita kirjoihisi näytelmän myötä?

Olen kommentoinut jonkin verran käsikirjoitusta. Olen myös osallistunut näytelmän tekoa käsitteleviin palavereihin ja alkuvaiheessa seurasin joskus harjoituksia.

Päätin kuitenkin jo alkuvaiheessa, etten sekaannu näytelmän tekoon juuri mitenkään. Siinä on hyvä käsikirjoitus, taitava ohjaaja ja hienot näyttelijät. Minä olen tavallaan oman osuuteni tehnyt. Näytelmä on teatterin ammattilaisten näkemys kirjasarjan joistakin tapahtumista. Asennoidun niin että se on kokonaan uusi taideteos, jonka näkemistä odotan todella innolla.

Näytelmästä en ole varsinaisesti saanut uusia ideoita, mutta sen synnyttämä kiinnostus ja myönteinen julkisuus innosti minua pohtimaan, mitä kirjan henkilöille tapahtui sodan jälkeen. Se johti arkistokäynteihin ja melko kiivastahtiseen kirjoittamiseen. Niinpä Kekki-sarjan seuraava kirja on vain viimeistelyä vailla ja se ilmestyy ensi keväänä.

Luuletko että näytelmän painotukset eroavat kirjoistasi?

Käsikirjoituksen perusteella suuria painotuseroja ei ole. Pieniä eroja voi olla ja pitääkin olla. Koetan kirjoittaa niin, että en selitä asioita puhki, vaan haluan jättää tilaa myös lukijan mielikuvitukselle ja ehkä tässä tapauksessa näytelmäsovituksen tekijöille.

Kaikkiaan olen todella tyytyväinen tästä Kostonkierre-näytelmästä. Se lisää kiinnostusta koko kirjasarjaa kohtaan ja toivottavasti virittää lisää samantyylisiä hankkeita.

Minkälaisia terveisiä haluat katsojille, niille, jotka eivät kenties ole lukeneet kirjojasi.

Kannattaa tulla avoimin mielin. Näytelmä on kokonaisuus, joka ei vaadi kirjoihin tutustumista. Se kertoo kuitenkin siivun Suomen historian vaiheista, jotka uskoakseni kiinnostavat kaikkia riippumatta siitä missä asuu. Lahtelaiset katsojat ovat tietysti siinä suhteessa paremmissa asemissa, että he ehkä tuntevat tapahtumapaikat, joista monet ovat sijainneet aivan teatterin läheisyydessä.

Reunanpalsta-näyttelyn esineistöä kaupunginteatterissa. Kuva Sauli Hirvonen

Kostonkierre-näytelmä ja Reunan palsta -näyttely

Kostonkierre-näytelmä perustuu tällä hetkellä kuusiosaisen sarjan kirjoista erityisesti kahteen. Nimiromaanin ohella keskiössä on Suomen Dekkariseuran palkitsema Mustamäki-salapoliisiromaani. Tapahtumat sijoittuvat 1920–1940-luvuille. Kekkiä näyttelee Tommi Rantamäki. Näytelmän on dramatisoinut Aila Lavaste, ja sen ohjaa Tommi Kainulainen.

Kaupunginteatterin ja Historiallisen museon yhteistyönäyttelyssä näyttelyssä Reunanpalsta – Elämää kaupungin sylissä luodaan katsaus nuoren kaupungin kortteleihin. Lähtökohdaksi näyttelysuunnittelussa otettiin Kostonkierre-näytelmän tapahtumapaikkojen taustoittaminen. Näyttelyssä seikkailee hahmoja, joihin voi törmätä myös teatterin lavalla. Näyttely kestää 15.12.2022 asti.

Teksti: Sini Ojala ja Ilkka Kuhanen (Lahden historiallinen museo)

Näytelmän yhteydessä on myös järjestetty Saunottaja-Lyytin opastetuttuja linjurikierroksia Lahti-sarjan romaanien maisemiin.