Kevät koittaa kesäteatterille

kesat_ots.jpg
Lahdessakin toimii taas kesäteatteri. Pesäkallion luonnonhelmaan rakennetut katsoma ja lavasteet toimivat esityspaikkana, ja tämän kesän avaa klassikko ”Tukkijoella”. Kesäteatteria pyörittävän Elävä Taide ry.:n puheenjohtaja Sirkka Junikka vastaili toimintaa koskeviin kysymyksiin.

Mikä on Elävä Taide ry.?
Lahden Elävä Taide ry on perustettu edistämään ja kehittämään kesäteatteritoimintaa.

Lahteen on tovin jälkeen saatu jälleen kesäteatteri. Minkälaisia tavoitteita olette asettaneet itsellenne teatterin suhteen? Entä yleisön?
Tavoitteenamme on tuottaa korkeatasoisia kesäteatteriesityksiä alan ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien voimin. Suurin tavoitteemme on 10.000 iloista ja tyytyväistä katsojaa.

Onko ohjelmiston suhteen jonkinlaista linjaa ja miten valitsette kesän
produktion?

Haluamme tarjota viihdyttäviä näytöksiä, mukavaa ilmapiiriä ja leppoisaa tunnelmaa yleisöllemme. Valitsimme kesän produktioksi viime kesänä Raumalla nähdyn Tukkijoella, jossa ohjaajana toimii lahtelainen Satu Säävälä, musiikki on lahtelaisen Marko Haaviston ja suuri osa näyttelijöistäkin on lahtelaisia. Päätimme, että enää ei lahtelaisten tarvitse mennä tekemään ja katsomaan kesäteatteria Raumalle asti.

Minkälainen paikkana Pesäkallio on teatterille ja miten päädyitte juuri sinne?
Pesäkallio toimii talvisin tanssilavana ja on rauhallinen paikka lähellä kaupunkia ja keskellä luontoa; siellä on valmiina kahvio- ja saniteettitilat sekä pysäköintialue, vain katsomo puuttui.

Karirannalla on vieläkin vahva kaiku kesäteatterista puhuttaessa, onko Karirannan suhteen uusia suunnitelmia?
Meillä ei ainakaan ole sen suuntaisia suunnitelmia; Kariranta on kaunis paikka keskellä kaupunkia mutta kärsii ilkivallasta, on rauhaton ja sieltä puuttuvat kahvio- ja Wc-tilat, eikä pysäköinnin järjestäminen ole ongelmatonta. Nykyisen matkahuollon parkkipaikan rakennussuunnitelmat estävät tulevaisuudessa pysäköinnin kokonaan. Mielestämme aika on ajanut – kesäteatterin osalta – Karirannan ohi.

Mikä kesäteattereissa kiehtoo, miksi kesäteatteriin kannattaa tulla?
Samat asiat kuin missä tahansa teatteri esityksessä: elämykset ja mukava vapaa-ajan tapahtuma; tällä kertaa myös elävä musiikki, jossa on vahva lahtelainen tausta.
Siksi kannattaa tulla.

Mitä on luvassa tulevaisuudessa? Onko ensi kesäksi jo tehty jotain päätöksiä?
Seuraavina kesinä on luvassa lisää kesäteatteria, korkeatasoisia, viihdyttäviä näytöksiä, jotka toteutetaan osin ammattilaisten, osin lahtelaisten opiskelijoiden ja harrastajien voimin.
Ensi kesän osalta on päätetty, että kesäteatteritoiminta jatkuu Pesäkalliolla. Tarkemmat suunnitelmat tehdään kunhan saadaan ensin tämä kesä kunnialla hoidettua. Viikko ehkä kuitenkin levätään ensin.

”Tukkijoella” esitykset alkavat 19.6. Kertoisitko minkälaisesta tarinasta on kyse?
Tarina on vanha klassikko, uudistetussa muodossa. Teuvo Pakkalan 1890-luvun lopulla kirjoittama näytelmä kertoo tukkilaisista ja kylän ihmisistä, erityisesti tytöistä, uudistetussa muodossa. Tarinassa hiki haisee, miehet ovat Miehiä ja naiset Naisia.



Tukkijoella
Pesäkallion ensimmäinen tuotanto on Satu Säävälän ohjaama ja sovittama takuuvarma klassikko, Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Uutta ilmettä tähän vuosikymmenten suursuosikkiin tuovat lahtelaisen muusikon ja lauluntekijän Marko Haaviston sanat ja sävelet.

Ensi-ilta 19.6. klo 19.00
Viimeinen esitys 27.7. klo 19.00

Lisätietoja Pesäkallion kesäteatterin nettisivuilta.

Keskustan Rundi

rundi_ots.jpg
Lahen Lehen ensimmäisen numeron vieraileva kolumnisti Kai Kuokkanen pureutui artikkelissaan rundiin, josta muodostui 1990-luvulla omalaisensa nuoriso- ja kaupunkulttuurinen, lähinnä lahtelainen käsite. Rundi kuihtui aikanaan, mutta lauantaina palataan Rundin juurille, Hakkikselle. Joten jos Rundin huuma jäi aikoinaan kokematta tai muuten vain haluaa vereställä vanhoja hyviä(kin) aikoja, on mahdollisuutta osallistua rundin uuteen tulemiseen. Jos on internetiä uskomista, Rundille on tungeksimassa iso joukko ihmisiä: ilmoittautuneita on jo 600 henkeä.

Kertoisitko Kai Kuokkanen, mikä on rundi?
Lyhykäisyydessään rundi tarkoittaa Lahden keskustassa sijaitsevaa Aleksanterinkadun, Rautatienkadun, Hämeenkadun ja Mariankadun rajaamaa korttelia, tai oikeastaan kyseisen korttelin kiertämistä. Rundin kiertäminen oli kova juttu 90-luvun alkuvuosina, omat ensimmäiset muistot taitaa olla syksyltä -94.

Rundihan oli ainutlaatuinen(?) ilmiö suomalaisessa nuorisokulttuurissa.
Mitä luulet, miksi Rundi muodostui juuri Lahteen?

Ei ole muuten tullut ikinä mietittyä, onko tällaista tapahtunut missään muualla? Toki ns. pillurallia ajellaan ympäri Suomea, mutta Lahden rundissa oli kyse nimenomaan ihmisten liikkumisesta. 90-luvun alussa kaupungin ydinkeskusta sijaitsi enemmän torilla päin. Ja kun nuoriso sitten suuntasi viikonloppuisin kaupungille hulinoimaan, oli luonnollista, että kovin kuhina oli juuri keskustan ytimessä, eli rundin tienoilla. Kun porukkaa oli tarpeeksi, korttelin kiertäminen syntyi todennäköisesti ihan itsekseen.

Rundia tahkotaan, ainakin kerran, vuosien tauon jälkeen. Mistä idea järjestää tapahtuma uudelleen?

Alkuperäinen idea lähti ihan puhtaasti hupipohjalta. Monesti on kavereitten kanssa iltaa istuskellessa tullut nostalgiahengessä muisteltua vanhoja hyviä aikoja ja rundin reteetä meininkiä. Kirjoitin Lahen Lehteen kolumnin aiheesta ”Mihin hävisi Rundi?”, joka laittoikin asiat liikkelle. Pari lahtelaista sälliä sai idean, että miksei kierrettäisi rundia, jos se kerran niin hienoa oli. Sana lähti kiirimään, aika pitkälti aluksi netin välityksellä. Nyt kun pari päivää on aikaa itse h-hetkeen, esim Facebookissa tapahtumaan on ilmoittautunut varmoiksi tulijoiksi 600 henkeä, siihen sitten kaverit päälle.

Mitä odotat tempaukselta ja miten siihen voi osallistua?

Suurin odotuksen kohde itselläni on se, että ilmestyykö tosiaan niin moni paikalle kun on uhonnut. Potentiaalisia tulijoitahan löytyy jopa tuhansia, ja jos nyt vaikka 500 henkeä saapuisi rundaamaan, voisi olla todella tyytyväinen.
Osallistuminen on äärimmäisen helppoa. Kunhan saapuu jossain vaiheessa iltaa Hakkikselle (Hakkapeliitan patsas, Rundin keskeisin paikka) pälyilemään, niin pääsee varmasti mukaan tohinaan. Sitten vaan annetaan illan viedä mennessään ja heitetään samalla muutama kierros.

Miten nuorten illanvietto on muuttunut omista teinivuosistasi?
Minkälaisia kehityssuuntia olet havainnut juhlimiskulttuurissa
kaupunkissamme?

Rundin paluu perustuu juuri siihen, että nykyteinit viettävät perjantai- ja lauantai-iltoja täysin eri lailla (tai ainakin täysin eri paikoissa) kuin oma ikäluokkani. Normaali perjantai-iltana keskusta on kohtuullisen hiljainen ja kaduilla liikkujat ovat lähinnä väkeä, jotka siirtyvät baarista toiseen. Alaikäinen nuoriso loistaa poissaolollaan.
Nykyään porukka jää useammin kotilähiöihinsä kotibileisiin tai istuvat Karirannassa. 90-luvulla kaikki painuivat jossain vaiheessa iltaa Rundille, meitä oli parhaimmillaan paikalla tuhansia.

Minkälaisia mahdollisuuksia mielestäsi alaikäisillä tänä päivänä viettää iltaansa, omaan aikaasi verrattuna?

Mä luulen, että pohjimmiltaan aika samanlaiset. Todennäköisesti samat narinat kuuluu 90-luvun, kuin 2000-luvunkin teineiltä, että ”ei oo mitään paikkaa missä olla” jne. Ehkä nuo mainitsemani kotibileet on nykyään yleisempiä kuin aikoinaan, asutaanko nykyään sitten sen verran leveämmin kuin 10 vuotta sitten, vai mistä lie johtuu. En muista kovinkaan monissa bileissä nimittäin itse käyneeni teinivuosina.

Eroaako mielestäsi lahtelainen viikonloppu jotenkin toisista kaupungeista?

Rundi-aikoina varmasti, nykyään ehkä enemmän samanlaista kun muualla. Toki ”Lahden yöelämä” on aina varma nähtävyys ulkopaikkakuntalaiselle, sillä näkemistä ja kokemista riittää aina sinne Jonen grillin aamuisiin jonoihin asti. Joku kaupunkilaisromanttinen fiilis Lahen yössä on.

Mitkä elementit tekevät keskustassa hyvän paikan viettää iltaa ja miten Lahden keskustaa pitäisi kehittää?

Yöelämän kannalta baaritarjonta ja -vaihtoehdot ovat lisääntyneet rutkasti viime vuosina. Nykyään löytyy jokaiselle jotakin ja porukkaakin on aina kivasti liikenteessä. Välimatkat on lyhyitä, joten vaikka ulkopaikkakuntalaisia vieraita on helppo taluttaa pitkin Lahden katuja ja kuppiloita.

Keskusta tarvitsee elävöittämistä. Trion seutu tulee olemaan todella iso vetovoimatekijä, joka taas näivettää torin puoleista keskustaa. Itse uskon, että hyvä vastavoima Trion ylivoimalle voisi olla kävelykaduksi muutettu Vapaudenkatu, torilta Vesijärvenkadulle asti. Pätkällä on jo valmiiksi todella paljon sopivankokoisia liiketiloja, elinvoimainen vapaa-ajan keskus, ravintoloita, baareja ja kahviloita. Eli kaikki elementit, mitkä täysin epäonnistuneelta Rautsikan ”kävelykadulta” puuttuu. Linja-autoliikenne on ainoa ongelmakohta, mutta sen voisi ohjata muutakin kautta.

Miten itse nykyään vietät viikonloput kun olet keskustassa?

Baarit ja ruokaravintolat ovat tulleet tutuksi. Rooster Pub, Torvi, Molly Malones. Siinä todennäköisiä paikkoja, josta allekirjoittaneen voi bongata. Yökerhoissa ei oo tullut käytyä kyllä todella pitkään aikaan. Ja tietty, jos tää Rundin paluu on kova menestys, miksei jatkossa myöskin Hakkiksen nurkilla.

Rundi lauantainan 7.6. Hakkiksella klo 22.

Lahden kirjamessut täyttivät odotukset

kirjames_ots.jpgLahden ensimmäiset kirjamessut järjestettiin teemalla Sana ja kuva 15.-16. maaliskuuta Lahden Messukeskuksessa. Tapahtumaan saapui yli 60 esiintyjää, tunnetuimpina kirjailijaniminä muun muassa Anna-Leena Härkönen ja Eeva Kilpi, Harry Potter –kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta, sekä sarjakuvienpiirtäjät Milla Paloniemi ja Juba Tuomola. Tapahtumassa oli mukana myös antikvariaatteja, gallerioita, taidemyyntiä sekä teatterialan edustajia Lahden Kaupunginteatterista ja Vanhasta Jukosta. Messuille oli koottu myös useita näytteilyitä, muun muassa Mannerheimin 140-vuotisjuhlanäyttely ja vuoden 2007 kauneimmat kirjat -näyttely. Näytteilleasettajia saapui miltei 80, joista löytyi paljon etenkin pieniä ja paikallisia kustantamoita. Näkyvästi edustettuina olivat muun muassa Harry Potter –kirjat ja lahtelainen sarjakuvakenttä, joka kiinnosti nuorten ja lasten lisäksi paljon myös aikuista yleisöä. Lauantai-iltana vietettiin Taidepanimolla Iltaklubia, jossa näyttelyiden lisäksi kuultiin ja nähtiin musiikkia, performanssia, animaatiota ja runoutta. Iltaklubilla esiintyivät muun muassa laulaja, runoilija Jarkko Martikainen ja Otto Grundström.
Kirjamessujen kävijätavoitteen täyttyminen takasi tapahtuman järjestämisen myös ensi vuodelle. Tarjonnasta lisää messujen nettisivuilla

Aiheesta lisää seuraavassa lehessä (1/2008).
Kuvat Sauli Hirvonen
km_8791.jpgTartu kirjaan!
km_8776.jpgHeikki Saure kertoi mietteitään kirjamessuista.
km_8792.jpgHistorian lehtien havinaa.
km_8777.jpgSarjakuvataiteilija ja kustantaja Solja Järvenpää, yksi messujen järjestäjistä, säteili kiivastahtisesta viikonlopusta huolimatta. Tai ansiosta.
km_8786.jpgMessuilla oli mahdollisuus tehdä löytöjä.

km_8793.jpgEsillä oli myös kuvataidetta. Tässä taidon näyte Lahden Taideinstituutista.
km_8780.jpgHarry Potter -osastolla kävi kova kuhina.
km_8785.jpgMessujen yhtenä keskeisenä elementtinä oli vieraiden haastattelut.
km_8783.jpgTutkija Riitta Niskanen kertoi suomalaisten konserttitalojen historiasta.

km_8800.jpgTentattavana lahtelaistuneet sarjakuvataitelijat, puupäähatun voittanut Marko Turunen sekä Solja Järvenpää.