Lahti-filmit talteen ja esille

Lahti-Seura ry:n aloitteesta käynnistettiin vuonna 2012 Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n ja Lahden Videokuvaajat ry:n kanssa hanke, jonka tarkoituksena on kerätä lahtelaisten yksityishenkilöiden, yritysten, yhteisöjen ym. tahojen hallussa olevaa filmi-, video-, äänite- ja valokuvamateriaalia, jolla on paikallishistoriallista ja -kulttuurillista arvoa.

Hankkeelle luovutettu materiaali, kaitafilmit, vhs, diat, paperikuvat, äänitallenteet (haastattelut) yms., siirretään digimuotoon ja osasta materiaalista muokataan esityskelpoisia dokumentteja, joiden avulla valotetaan Lahden seudun kulttuurin, arkkitehtuurin, teollisuuden sekä talouden kehitystä vuosikymmenien ajalta tähän päivään saakka. Mukaan kelpaavat myös fiktiot, musiikkivideot ja taide-elokuvat, jos niissä ilmenee Lahti, lahtelaisuus tai Päijät-Häme jollain tavalla.

Projektin esittelyfilmi nähtävillä Youtubessa, se on koostettu Kai R. Lehtosen ja Erkki Halmeen vuosina 1958-59 tekemästä lyhytfilmistä Masto.

Kai R. Lehtosen ja Erkki Halmeen vuosina 1958-59 tekemä lyhytfilmi Masto Masto nähtävillä YouTubessa

Kuvakaappaus lyhytfilmistä Masto.

Arkistoon ja esitettäväksi

Hankkeen tarkoituksena on luoda Päijät-Hämeeseen jatkuva audiovisuaalisen perinnemateriaalin tuotantojärjestelmä ja digitaalinen tallennus- ja arkistointijärjestelmä. Dokumentit olisivat saatavilla asukkaiden, järjestöjen ja tutkijoiden käyttöön internetissä, jolloin materiaalia voidaan hyödyntää mm. paikallishistoriatutkimuksessa. Hankkeen ansiosta pelastetaan vanhaa, kenties jo unohtunutta filmimateriaalia aineistoa jälkipolville, kansalaisten ja tutkijoiden käyttöön.
Valmista esitysmateriaalia esitetään säännöllisesti myös erilaisten maakunnallisten teemapäivien ja -tapahtumien yhteydessä elokuvateatterissa, kulttuuri- ja kotiseututilaisuuksissa.

Digitointi tarpeen

Alkuun hankkeesta on tiedotettu lähinnä yhdistysten omien nettisivujen kautta sekä projektissa olevien henkilöiden omien kontaktien kautta. Hankkeeseen on kuitenkin luovutettu runsaasti filmimateriaalia.
Lahden Videokuvaajien Aatos Suomilammi on tehnyt saadusta materiaalista kaksi dvd-julkaisua ja osa dvd:llä olevasta materiaalista on esitetty Lahti-filmi -iltamissa, josta tuonnempana.
Päijät-Hämeessä tiedetään olevan paljon filmimateriaalia, eri yhteisöjen arkistoissa sekä mahdollisesti myös yksityishenkilöiden hallussa.  Tällainen “pölyttyvä” materiaali olisi tarpeellista siirtää pikaisesti digimuotoon, ja turvata sen säilyminen tulevaisuudessakin.

Projektille avataan kesän lopullaoma nettisivusto, jonka yhteyteen tulee kuva- ja videogalleria. Lisäksi sivulla annetaan seikkaperäisempää tietoa projektista, sen etenemisestä sekä tulevista Lahti-filmi -iltamista.
Tällä hetkellä projektin internetsivut ovat Lahti-Seuran sivujen yhteydessä.

Hankkeelle avustusta

Kuten edellä mainittiin, hanketta on viety toistaiseksi eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa rajallisten resurssien puitteissa.
Tilanteeseen saatiin huima parannus kun 3.4.2014 Päijät-Hämeen rahasto myönsi Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden apurahana 20 000 euroa paikallishistoriallisen perinne-elokuva- ja dokumenttiprojektin toteuttamiseen.
Videokuvaajien ja PHEK:n edustajat vastaanottivat apurahan vuosijuhlassa Lahden Sibeliustalolla 3.5.2014.

Avustuksen ansiosta saatua ja saatavilla olevaa materiaalia päästään kuluvana ja tulevina vuosina siir-tämään digimuotoon ja saattamaan arkistointi- ja esityskuntoon.

Lahti-filmi -iltamat Kino Iiriksessä

Perinnefilmiprojektin sivutuotteena syntyi  Lahti-Seuran ja Elokuvakeskuksen käynnistämät Lahti-filmi -iltamat elokuvateatteri Kino Iirikseen. Iltamien tarkoitus on näyttää lahtelaisia ja lahtelaisten tekemiä filmejä, dokumentteja ja tallenteita. Osiin näytettävistä filmeistä on saatu esitysoikeus vain Lahti-filmi -näytöksiin, osa on koostettu kotiseutufilmihankkeeseen saadusta materiaalista. Näytökset valottavat paikallishistoriaa eri vuosikymmeniltä koottujen lyhytfilmien avulla sekä dokumenteissä esiintyvien henkilöiden ja tapahtumien kautta. Jokaisen näytöksen ohjelmisto pyritään muodostamaan mahdollisimman laajaksi ja monipuoliseksi.

Ensimmäinen näytös järjestettiin tiistaina 2.4.2013, ja se oli osana Kinos-elokuvafestivaalia. Ohjelmiston pääpaino oli vanhoissa lahtelaisissa esittelyfilmeissä.

Toinen näytös järjestettiin maanantaina 28.10. Tällä kertaa näytös koostui monipuolisesti erityyppisistä lyhytelokuvista, dokumenteista ja puolifiktiivisistä esittelyvideoista.
Näytöksen alusti historian harrastaja Unto Rönkkönen, joka on ollut tekemässä ja julkaisemassa mm. Lahden historiakalentereita.

Kolmas iltama järjestettiin niin ikään Kinos-elokuvafestivaalin yhteydessä, keskiviikkona 2.4.2014. Näytös sisälsi neljä lyhytfilmiä ja kokonaisuudessaan se kesti noin tunnin. Väkeä saapui paikalle runsaasti, niin että saliin tarvittiin lisäpenkkejä, jotta kaikki halukkaat pääsivät istumaan. Katsojia oli lopulta yli 120 henkeä.

Illan aloitti “Sulo ja Valentin”, joka on Riitta Jalosen tekemä dokumentti vuodelta 2013 lahtelaisen sotaveteraanin Sulo Antikaisen paluusta Karjalaan entiseen kotitaloonsa.
Tarina kertoo ystävyydestä yli rajojen.
“Kaitafilmejä Lahdesta 1960-luvulta” on kooste Jukka Ingelinin värifilmeistä 1960-luvulta. Sen on tehnyt Aatos Suomilammi Ossi Salmisen kuvaamasta materiaalista. Näytöksessä esitettiin lyhennetty versio, se on kokonaisuudessaan nähtävillä Suomilammin tekemällä dvd-julkaisulla.

Kolmas lyhytfilmi oli “Filmiseppo esittää: Lahtelaisia rakentajia” vuodelta 1960. Mustavalkoisella filmillä esitellään Lahden kaupungin rakentamista.

Viimeisenä esitetty “PR esittää: Katoavaa kaupunkia” on huikaiseva aikamatka 1950-luvun lopun Lahteen värifilmin avulla. Pentti Ruohoniemi kuvasi eri puolilla Lahtea vuonna 1958. Vaikka teoksessa ei ollut ääntä, kertoivat kuvat tarkasti senaikaisesta Lahdesta.

Kahdessa ensimmäisessä Lahti-filmi -iltamassa oli runsaasti Lahti-filmeistä kiinnostuneita katsojia, ja kolmannessa näytöksessä sali oli ääriään myöten täynnä: Tällaiselle kulttuuritapahtumalle on Lahdessa selvästi kysyntää.

Iltamat jatkunevat syksyllä 2014 ja luvassa on muutakin ohjelmaa liittyen projektiin sekä 25-vuotiaan Elokuvakeskuksen toimintaan.

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 2/2014
[päivitetty 27.6.2014]

Lahti Block Party – Lahden oma korttelijuhla

Lahti Block Party järjestetään lauantaina 16.8.2014 Lahden keskustassa Rautatienkadun kävelykatualueella. Tunnelman lisäksi tapahtumassa pääsee nauttimaan genrerajat rikkovasta musiikista ja katutaiteesta. Päivän aikana pääsee osallistumaan myös taidetyöpajoihin ja tutustumaan lahtelaiseen kansalaistoimintaan. Tämän vuoden erityisteemana on eettinen ruokakulttuuri. Virallinen ohjelma julkaistaan kesällä tapahtuman nettisivuilla.
Tapahtuman taustalla on joukko lahtelaisia, jotka haluavat olla mukana luomassa uudenlaista yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Tapahtuman primus motor Iiris Rautiainen kertoo tarkemmin mistä on kyse.

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Mikä on Lahti Block Party?

Lahti Block Party eli kotoisammin ’Lahden Korttelijuhla’ on urbaani
kaupunkikulttuuritapahtuma Lahden keskustassa.
Tapahtuman ideana on tarjota kaupunkilaisille laadukas matalan kynnyksen
kulttuuritapahtuma, jossa pääsee näkemään ja kokemaan taidemuotoja laidasta laitaan; musiikista katutaiteeseen. Idea Block Partylle syntyi vuonna 2011 Lahden Ruohonjuurikulttuuria ja kansalaisaktiivisuutta koskevaa opinnäytetyötä tehdessäni.
Halusin kokeilla miten yhteisöllisen ja osallistavan kaupunkikulttuuritapahtuman tuottaminen onnistuu kotikaupungissa. Ilokseni sain myös huomata, että samankaltaisia ajatuksia omaavia aktiivisia lahtelaisia alkoi löytyä pienen huhuilun jälkeen ja ensimmäinen Block Party tapahtuma järjestettiin elokuussa 2012.

Keitä on tapahtuman taustalla?

LBP:n taustalla on avoin työryhmä, jossa on ollut kumpanakin vuotena
tekijöinä kaupunkikulttuurista nauttivia ja innostuvia eri alojen tekijöitä.
Tänä vuonna ydintyöryhmä koostuu noin 5-7 ihmisestä, mutta tapahtuman
tuottamisessa auttaa myös lukuisa määrä muita ihmisiä, joiden tuki
tapahtuman onnistumisen kannalta on todella tärkeää. Ovet
ovat myös aina auki uusille innokkaille tekijöille. Työryhmään voi hypätä
mukaan siinä vaiheessa kun omat aikataulut sen suovat eikä mitään aiempaa kokemusta tapahtumatuottamisesta tarvitse olla. Pääasia on, että innostusta ja motivaatiota löytyy!

Onko tapahtumalla jotain teemaa tai filosofiaa?

Lahti Block Partyn arvopohja on osallistavuudessa ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Tapahtuma on syrjinnästä vapaa ja esteetön. On tärkeää luoda keskustatilaan ns. epäkaupallista tilaa, joka on avoin meille kaikille, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tänä vuonna teemanamme on eettinen ruokakulttuuri, jota tuodaan yleisölle esiin mm. raakaruoka näytösten ja luomu kasvisruuan merkeissä.

Miten LBP eroaa kaupunkitapahtumana esim. Lahden Taidelauantaista?

LBP idea on ollut alusta lähtien luoda uudentyyppistä osallistavaa
kulttuuria kaupunkitilaan ja rohkaista lahtelaisia kehittämään itse
kaupunkikulttuuritarjontaa. Siinä missä Taidelauantai levittyy pitkin
kaupunkia valtaa Lahti Block Party korttelin alueen keskustasta. Yhteistä
tapahtumissa on keskustan elävöittämisen idea, maksuttomuus sekä minipuolisen taideohjelman tarjoaminen lahtelaisille.

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Tapahtuma oli vuonna 2012 Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-ehdokas, minkälainen merkitys sillä oli?

Aukusti ehdokkuus oli työryhmälle ja tekijöille hieno tunnustus. Vaikkei
itse palkintoa tullutkaan, oli ehdokkuus arvokas ele, joka kertoi
vapaaehtoisuuden, yhteistyön ja peräänantamattomuuden voimasta.

Miksei tapahtumaa järjestetty vuonna 2013?

Vuoden 2012 tapahtuma sai ensimmäisenä vuotenaan erittäin positiivisen
vastaanoton ja näin ollen toivoimme voivamme jatkaa tapahtuman järjestämistä myös seuraavana vuonna. Alkuvuodesta 2013 pidimme tapahtuman järjestämistä vielä mahdollisena, mutta jouduimme valitettavasti toteamaan ettei meillä  riitä rahkeet tapahtuman organisoimiseen niin pienellä porukalla. Tapahtuman tuottaminen vaatii suuren määrän työtunteja ja omistautumista lähes vuoden ajan työryhmältä, ja olimme tuolloin kaikki tiiviisti kiinni päivätöissämme sekä muissa projekteissa.

Miten yhteistyö (kaupungin) viranomaisten kanssa on sujunut?

Yhteistyö kaupungin viranomaisten kanssa sujui vuonna 2012 hyvissä merkeissä vaikkei käytännön haasteilta vältyttykään.mm. lupa tapahtuman pitämiseen saatiin vasta tapahtumapäivän aamuna, vaikka hakemus oli jätetty käsittelyyn hyvissä ajoin.

Minkälaisilla rahoitusmalleilla tapahtuman kulut on tarkoitus kattaa?

Tapahtuman rahoitus koostuu kolmesta palasta; apurahoista,
yhteisörahoituksesta eli Mesenaatista sekä yritystyhteistyöstä. Näillä
kaikilla on merkittävä rooli tapahtuman toteutumisen ja onnistumisen
kannalta.

Alueen yrityksiä kontaktoidaan parhaillaan ja koitamme aktivoida
mahdollisimman paljon alueen yritystoimijoita mukaan. Vastaanotto yrityspuolelta on ollut kaikkiaan positiivinen.
Yritysyhteistyö on ollut alusta lähtien erittäin tärkeässä roolissa, yhteistyöllä olemme pystyneet kattamaan pakollisia kulueriä, joita maksuttoman ulkotapahtuman tuottamisesta kertyy. Yritysyhteistyö tuo myös paikalliset yrittäjät kulttuurin piiriin.

Miten tapahtumaa voivat tukea yksityiset henkilöt tahi yhteisöt/yritykset?

Tapahtumaa voi tukea yhteisörahoitus Mesenaatti-palvelun kautta, jonka  Lahti Block Party avasi toukokuun alkupuolella. Mesenaatin kautta yksityishenkilöt sekä yritykset voivat osallistua tapahtuman rahoittamiseen mesenoinnin kautta. Vastikkeeksi lahjoituksesta saa myös muutakin kuin hyvän mielen. Mesenaattiin vastikkeita ovat lahjoittaneet mm. lahtelaislähtöiset taiteilijat ja Rautatienkadun yritykset.

Minkälainen ohjelma tullee olemaan tänä vuonna? Minkälaisena tapahtumana haluatte profiloitua?

Tänä vuonna ohjelmamme tulee nostamaan erityisesti esiin teemaamme eli
eettistä ruokakulttuuria sekä esittävää taidetta eri muodoissa. Tapahtumana
meille on tärkeää tuoda esiin moninaista paikallista taiteen ja kulttuurin
tekijöitä sekä kehittää ja rakentaa kaupunkiin uudentyyppistä osallistavaa
kaupunkikulttuuria.

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Lahti Block Party vuonna 2012. Kuva Maileena Tuokko

Mistä asioista koostuu hyvä kaupunkikulttuuritapahtuma?

Hyvän kaupunkikulttuuritapahtuman resepti on mielestäni varsin
yksinkertainen, vaikkakin tekijälle haastava. Onnistunut kaupunkitapahtuma koostuu kolmesta osatekijästä, joista tärkein on aina tapahtuman kävijät/osallistujat. Lisäksi tärkeää on laadukas ohjelma ja rento tunnelma. Ulkotapahtumassa yksi olennainen osatekijä on myös sää, mutta tähän järjestäjätaho ei juuri itse voi vaikuttaa.

Miten keskustaa pitäisi hyödyntää tapahtumapaikkana?

On tärkeää, että keskustasta löytyisi aina myös epäkaupallista tilaa, joka on avoinna kaupunkilaisten vapaalle oleskelulle.
Keskusta-alueen elävöittämistä voitaisiin tukea esim. siten, että tapahtumien
järjestämisen byrokratiaa kevennettäisiin ja tuottamista tuettaisiin vahvemmin kaupungin puolelta esim. neuvonta- ja tukipalveluiden muodossa, mitä kautta voitaisiin kannustaa alalle mukaan myös uusia tekijöitä.

Taidetta kadulla osa 2

Lahden keskustan olettu fyysinen ja henkinen harmaus ja rumuus on iänikuinen puheenaihe. Oli asiasta mitä mieltä tahansa, toki parantamisen varaa löytyy, mikä onkin asian hyvä puoli. Kirjoitin vuoden 2013 alussa Lahden keskustan katutaiteesta tai sen vähäisyydestä.
Esimerkiksi Lahdessa toteutettava Inspis-hanke on loistava esimerkki rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Esimerkkiteoksena alla paljon (positiivista) huomiota herättänyt maalaus Teivaan satamassa, vedenottamon tiilipinnassa.vedenottamo_vesijärvi

Myös muualle Lahteen on saatu teoksia eri tekijöiden toimesta. Lahti-energian sähkökaapit ovat saaneet uutta väriä monin paikoin ympäri  kaupunkia, esimerkkikuva Vesijärvenkadulta.sähkökaappi_yoda

Muutama esimerkki Budapestistä

Kävin maaliskuussa ensimmäistä kertaa Unkarissa ja sen pääkaupungissa Budapestissä. Kaupungilla on pitkä historia, ja mainittakoon että, tulipa mm. ajettua Manner-Euroopan vanhimmalla metrolinjalla sekä ensimmäistä kertaa funikulaarilla.
Kerrassaan hieno kaupunki, jonka rikas historia näkyy myös kaupungin arkkitehtuurissa, vaikkakin kaupunki (Pestin puoli) pääasiassa rakennettiin 1880-1900, ollen näin hyvin yhtenäinen. Siellä täällä pilkahtelivat sosialistinen realismi sekä post-modermismi. Erityisesti sosialismikauden arkkitehtuuri levittäytyi keskustan ympärillä olevien lähiöiden kautta.
Lisäksi monet arkiseltakin tuntuvat yksityiskohdat jäivät mieleen, erityisesti lukuisat yleisöpuhelimet, joita me suomalaiset pidämme jonkinlaisena kaupunkitaidemuotona, joka on naamioitu käyttöesineeksi. Kolmessa päivässä ei kovinkaan syvällisesti kaupunkiin ei ehtinyt tutustua, mutta tietenkin tuli käytyä joen molemmilla puolilla, Budassa ja Pestissä. Keskustasta levittäytyvät kapeat kujat ja kadut tarjosivat idyllistä kaupunkikuvaa.
Alla muutamia esimerkkejä kaupunkitaiteesta ja -muotoilusta.
katutaide_budapest

Kuvakollaasin isoimmassa kuvassa on kokonainen seinä maalattu jatkamaan kahden tien kulmassa sijaitsevaa leikkipuistoa.
Toinen seinämaalaus on vanha tyylikäs mainos, tai retro.
Pieniä yksityiskohtia löytyy myös arkisista asioista, kuten värikäs pysäköintilippuautomaatti sekä tyylikkäästi muotoiltu on koirankakkapussiroskakori.

Lahtelainen keskipäivä

Lauantai 10.5.2014 oli tarkoitus käyttää pelkästään kirjoittamiseen ym. Viikon kuluessa alkoi kuitenkin muistumaan mieleen lauantain tapahtumakimara, josta alla pieni katsaus.

Kartanossa

Tapahtumapäivän aloitti Suvi alkaa Kartanosta -tapahtuma Lahden historiallisessa museossa eli kartanossa. Ohjelmassa oli mm. suunnittelija Marianne Valosen Lahen Raita -malliston ensiesittely. Puheenvuorossa Valola pohti lahtelaisuutta, sen ilmenemistä ja siitä mikä Lahdessa on parasta. Näin syntyi paikalliskuosi Lahen Raita, josta ajan saatossa Valola työsti näyttävän mallistokokonaisuuden. Se taipuukin moneen muotoon, esillä oli neuleita, verhoilu- ja vaatetuskankaita, mattoja, laukkuja, tulitikkurasioita, ja raita on jopa mahdollista tehdä kynsiin maalattuna.
Raita on toteutettu monien eri yhteistyötahojen kanssa. Mainittakoon, että Lahen Raita -logo tehty alkuperäisillä vanhoilla puisilla irtokirjaimilla vuodelta 1905.

Lahen Raidan malliston ensiesittely

Lahen Raidan malliston ensiesittely

Ensiesittelyn ympärille oli kerätty muutakin ohjelmaa: Selvete Ternava esitti albaniankielisen tarinan Lahdesta, oli viuluesitys sekä englanninkielinen lauluesitys sekä tietenkin kynsien lakkausta Lahen Raidan hengessä.

Samassa tapahtumassa museossa pystyi tutustumaan Triennale + -näyttelyyn. Tämä monipuolinen näyttely tuli itselle tutuksi jo sen avajaisissa.
Suosittelen tätä kaikille etenkin grafiikasta kiinnostuneille.

Kisapuistoon

Lahen Raidan jälkeen oli tarkoitus suunnata satamaan, mutta muistin että kisapuiston hiekkatekonurmella oli parhaillaan käynnissä päijäthämäläisittäin kiinnostava 4. divisioonan ottelu, kun Lahen Pojat otti mittaa Orimattilan Pedoista. Katsoin ensimmäisen puoliajan loppuun, maaleja en nähnyt.

Lahen Pojat vs. Orimattilan Pedot Kisapuistossa

Lahen Pojat vs. Orimattilan Pedot Kisapuistossa

Somen otteluraportti kuitenkin kertoi että ”Läpärit” otti kolme pistettä.
Tuttuun tyyliin paikalla oli Lahen Poikien kannttajia sekä ”alasarjojen dynaamisin nakkishow Hovin Sirkus.” Eli suomeksi seuran ylläpitämä kahvio.

Satamaan

Ottelukatsauksen jälkeen oli vuorossa Lahden satama ja Kylämarkkinat. Entisen Hollolan Lahden kylän, nykyisen Lahden kaupungin satamassa perinteiset Kylämarkkinat pidettiin jo 16. kerran. Mukana olivat siis päijäthämäläiset kylät ja yritykset, ohjelmassa musiikkia ja pelimanneja sekä markkina- ja maaseututunnelmaa, sataman ympäristössä, torilla ja makasiinissa.
Päijät-Hämeen vuoden 2014 kylänä palkittiin Padasjoen kirkonkylä.

Markkinatunnelmaa satamassa

Markkinatunnelmaa satamassa

Pro Puu

Päiväretken päätteeksi suuntasin kahvittelemaan paikallisen puusepän kanssa Pro Puun verstaalle Tikkulaan. Samalla tuli tutustuttua Wood Matters – Innovations from forest -näyttelyyn. Se tutustuttaa kävijän suomalaiseen metsään ja metsien luovaan käyttöön, tuoden laajasti esille suomalaista puuta niin tyyliltään kuin sisällöltään. Näyttely kestää 2.6.2014 asti.

Yhteenveto

Sellainen keskipäivä Lahdessa. Täältä voi muuttaa pois töiden tai rakkaan vuoksi, mutta se ei käy syyksi että täällä ei tapahdu mitään.

Kisaikkuna herättää huomiota

Kisaikkunan lämpöä ja värikkyyttä (Kuva Juha Ahonen)

Kisaikkunan lämpöä ja värikkyyttä (Kuva Senja Sirvo)

Vuonna 1923 järjestettiin ensimmäiset Lahden Salpausselän kisat ja koko kaupunki oli valjastettu tukemaan kisoja. Kisatunnelman luomiseksi lahtelaisia kehotettiin liputtamaan kisaviikonlopun aikana ja näin koko kaupunki saatiin juhlavan näköiseksi.
Kisat ovat aina näkyneet Lahden keskustassa, useiden myymälöiden ikkunat ovat kisojen aikaan somistettu kisahengessä. Tämä perinne alkoi kuitenkin kuihtua vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Aihe on jokavuotinen puheenaihe Lahdessa kisojen alla ja mm. keskustaisäntä on pyrkinyt edistämään asiaa.

Perinteen taantumuksesta huolimatta, kisaikkunoita näkee myös vuonna 2014. Yhtenä esimerkkinä Rauhankadulla sijaitsevan parturi-kampaamo, johon taideteollinen muotoilija Juha Ahonen pystytti kisaviikon ajaksi pipo-aiheisen kisaikkunan. Ahonen on tehnyt muotoilutöiden lisäksi jää- ja hiekkaveistoa ympäri maailmaa, mutta mistä siis idea kisaikkunan somistukseen?

– Parturi-kampaamo Leikkauksen Senja Sirvon kiinnostuttua pipoharrastuksestani, ehdotin kisaikkunan pystyttämistä. Pipoja on ollut esillä jo aiemmin Blink Optiikan kisaikkunassa vuonna 2012. Blinkin ikkunassa ne saivat todella hyvän vastaanoton vaikka ne eivät optiikkaan liitykään.
Edellisen kerran pipot olivat esillä Lahti Biannale ‘13 Lahtelainen olohuone -tapahtumassa. Tällainen pop up -näyttely tuntuu omimmalta kyseisen tuotteen esittelyyn.

Piporivistö herättänyt ihastusta (Kuva Juha Ahonen)

Piporivistö herättänyt ihastusta (Kuva Juha Ahonen)

Ikkunan somistus koostuu pipoissa, mistä pipot ovat ja miten ne ovat syntyneet?

– Pipot ovat omaa käsialaani. Kyseinen harrastus sai alkunsa 2010. Halusin oppia uuden taidon. Mietittyäni asiaa päädyin virkkaamiseen, koska varsinaisia laitehankintoja ei tarvita ja työtilana voi toimia kotisohva. Pyrkimykseni on tehdä jokaisesta piposta erilainen.

Kuinka hyvin mielestäsi kisat näkyvät Lahden keskustassa?

– Kisaikkunakultuuri on kuihtunut kovasti sinä aikana kun olen Lahdessa asunut. Keskustan työmaat ja poismuuttavat liikkeet tekevät keskustasta epäselvän ja tunkkaisen. Olisi mahtavaa, jos jäljellä olevat yrittäjät alkaisivat elvyttää kisaikkunaperinnettä, vaikka yhteistyössä paikallisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Onhan Lahti muotoilukaupunki.

Mitkä asiat näyteikkunan tekevät houkuttelevaksi?

– Uusi tavallisuudesta poikkeava näyteikkuna pysäyttää minut tutkimaan sen sisältöä pitemmäksi aikaa. Tässä näyteikkunassa on käytetty paljon värejä, lisäksi pipot eivät ole ensimmäinen asia mihin törmää parturikampaamon ikunassa. Uudenlainen tuotteiden esillepano ja usein vaihtuva sisältö toimivat pirteänä osana harmaata katukuvaa.

Asiakkaiden palaute on ollut pelkästään hyvää ja monet ohikulkijatkin ovat jääneet ihastelemaan näyteikkunan piporivistöä.

Pipot Facebookissa