Elävää musiikkia lahtelaisittain

1536486_329478030526534_568665137_nLahen Elmu perustettiin vuonna 2012 ja yhdistyksellä haluttiin vahvistaa Lahen musaskeneä ja ”järkeistää” keikkahommia. Yhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Mari Peiju kertoi kuulumisia kesän kynnyksellä. Miten toimintanne on kehittynyt näinä vuosina?

– Ollaan saatu uskottavuutta ympäri Suomen. Meihin ollaan yhteydessä keikkojen ja muiden tapahtumien muodossa. Toki on tarvetta ja halua kehittyä lisää, ja tarvitaan lisää uusia naamoja hallitukseen ja aktiivijäseniksi. 

Elmun perustoimintaa ovat keikkojen ohella työpajat ja koulutukset. Keikkoja on tarkoitus järjestää varta vasten uusille nouseville bändeille. Toimintaan kuuluvat myös keskustelutilaisuudet ja erikoisemmat tilaisuudet, esimerkiksi viime maaliskuussa järjestetty videoraati elokuvafestivaali Kinoksessa elokuvateatteri Kino Iiriksessä.
Lisäksi Elmu palkitsee vuosittaisessa gaalassaan päijäthämäläisiä musiikkivaikuttajia. 

– Toimintaa ja tapahtumia järjestetään laidasta laitaan. Pyritään kuuntelemaan jäseniä mitä ne haluaa tehdä. Koulutuksia ollaan pidetty tärkeinä. Siellä päästään koulimaan uusia tekijöitä alalle ja antaa vinkkejä mitä tehdä ja mitä ei. Totta kai myös uusien bändien ottaminen keikoille on meille sydämen asia, jota halutaan tuoda esiin toiminnassa.

Tapani Ripatti palkittiin viime gaalassa pitkästä työstään lahtelaisen musiikkielämän eteen tehdystä työstä. (Kuva Elmun Facebook-sivu)

Tapani Ripatti palkittiin viime gaalassa lahtelaisen musiikkielämän eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. (Kuva Elmun Facebook-sivu)

 

Mitä hyvää sekä kehitettävää on Lahden keikkaelämässä?

– Nämä on näitä ikuisuuskysymyksiä. Kaikkihan lähtee yleisöstä. Bändit ja järjestäjät seuraavat kohderyhmiä… Lahessa on niiiiiiin paljon potentiaalia ettei mitään järkeä. Ainut mikä täällä on haasteena on oma asenne tekemiseen. Omaleimaisuutta Lahessa on niin paljon klassisesta genrestä hardcoreen, että voi olla todella ylpeä omasta kaupungista.
Keikkapaikkatarjonta on rajoittunut, mutta erittäin tasokas! Hienoja paikkoja meillä täällä Lahes!

Mitä Elmun toiminta sisältää tänä vuonna ja tulevaisuudessa?

– Paljon keikkoja luvassa ja toukokuussa järjestettiin Lahen Elmun Elmuviikko -> pelkkää tykitystä. Siellä oli esimerkiksi Lost Society ja Erakossa, jotka niittänyt mainetta jo isoissa kuvioissa.
Uudet tekijät ovat aina tervetulleita mukaan toimintaan.

Miten Elmuun voi liittyä ja mitä Elmu jäsenilleen tarjoaa?

– Osoitteesta www.lahenelmu.fi löytyy infot. Elmun jäsenyys on omantunnon asia. Haluatko tukea Päijät-Hämeen alueella tapahtuvaa musa- ja tapahtumatoimintaa…? Jos olet sitä mieltä, että ”kyllä”, niin edut tulevat kylkiäisinä halvempina sisäänpääsylippuina sekä muiden yhteistyökumppaneidemme alennuksina.

Kevään nostalgiaviikonloppu

Toukokuun toisesta viikonlopusta muodostui hieman tahattomastikin nostalgiahenkinen,
toki ennakkoon oli tiedossa monenmoista: Lättähattuajo Lahdesta Heinolaan, Classic Motorshown-viikonloppu lentokoneineen ja höyryvetureineen.
Noista eri tilanteista päätin tallentaa pienen lyhyen videon, joka on nähtävillä jutun lopussa.
[Valitettavasti kamerakännykän videon laatu on ajoittain aika kehnoa ja nykivää. Lisäksi auringonpaisteen takia ei aina en nähnyt mitä kuvasin, joten kohdentaminen ei onnistunut suunnitellusti.]

Perjantai

Topparoikan ja Porvoon museorautatieyhdistyksen yhteinen kevätretki toteutettiin perjantaina 6.5.2016 Lahdesta Mukkulan uhanalaissen ratapihan kautta Heinolaan omalla Lättähattu-junalla. Matkalla vierailtiin Topparoikan Vierumäen asemarakennuksessa, Versowoodin sahalla sekä Myllyojalla Kuusakoski Oy:n jätteidenkäsittelylaitoksella. Kiskoauto vieraili myös Heinolassa Rautsalon raiteilla. Aikataulu on nähtävillä Topparoikan nettisivuilla.
Itse en päässyt retkelle, mutta sain tallennettua videolle Lättähatun ohiajon Mukkulaan.

Lauantai

Lauantain ainoa ”nostalgiatrippi” ei varsinaisesti liittynyt Lahteen, mutta Hämeeseen kuitenkin. Vierailin Tammelassa, ja osan matkaa kuljin Hämeen Härkätietä. Aikoinaan tätä tietä pitkin kuljettiin Turusta Hämeenlinnaan. Mahdollisesti sieltä matka jatkui Ylistä Viipurintietä pitkin Viipurin asti, matkalla ehkä pysähdyttiin Hollolan Lahden kylässä.
Hämeen mutkaisella museotiellä tuli vastaan useita moottoripyöriä, olihan kelit kovinkin kesäiset.
Tien varrelta löytyi vielä komeita kilometritolppia sekä vanhaa
maalais-/perinnemaisemaa.

Sunnuntai

Varma kevään merkki on Classic Motorshown Lahdessa, joka järjestetään toukokuun ensimmäisinä viikonloppuina. Joka vuosi näyttelyssä on jokin teema, tänä vuonna ”Sorateiden virtuoosit”. 

Vuosittaiseen vakio-ohjelmistoon kuuluu myös Suomen suurimman ajokuntoisen höyryveturin Ukko-Pekan saapuminen puuvaunuineen molempina päivinä. Tällä kertaan Helsingistä Salpausselän seisakkeelle aivan messukeskukseen.
Lisäksi yleisö pääsi höyryllä lauantaina 7.5. Järvelään ja sunnuntaina 8.5.Orimattilaan.

Orimattilaan suuntautuva ajo oli tarkoitus kuvata jossain päin Ämmälää.
Suunnittelemani kuvauspaikka oli Ämmäläntien ja Lakkilantien risteyksessä, mutta paikalle päästyäni se oli jo varattu. Tiedossa oli toinen paikka, hieman pohjoisempana, radan vieressä olevan kallion päällä. Kalliolta näki pitkälle pohjoiseen, josta juna saapui. Höyryjuna lähtöaika Salpausselältä oli 11.25, ja olin paikalla noihin aikoihin.
Mikäs siinä oli odotellessa, kuumassa kevätsäässä. Talven kylmäävät kiskotkin napsuivat auringonpaisteessa, ja muurahaiset suorittivat toimiaan kalliolla.
Junan kulku löytyy jutun lopussa olevasta videosta.

DC3 Vesivehmaan kentällä

DC3 Vesivehmaan kentällä

CMS:n yksi mielenkiintoisimmista tapahtumista oli DC-3-lentokoneen vierailu Lahden suuntaan, tarkemmin sanottuna Vesivehmaan lentokentälle. Toki siihen kuului myös messualueen ylilento. Jo aamulla havahduin komeaan pörinään ja ikkunasta ehdin nähdä vilauksen, kun kone lensin matalalla Lahden keskustan yllä.

Vesivehmaalle lähti seurueellinen kiinnostuneita. Kentällä en ollut aiemmin käynyt (muistaakseni), toki ajanut ohi. Paikalla olikin jo ihmisiä ihailemassa kuin uutuuttaan kiiltävää lentokonetta. Ja komeahan se oli.
Iltapäivän ohjelmassa oli kolme nousua DC-3 OH-LCH-koneella, ensimmäisellä pudotettiin kyydistä laskuvarjohyppääjät, toinen oli maisemalento ja kolmannella kone suuntasi takaisin Malmin lentokentälle. Lennon järjesti DC-yhdistys ry jäsenilleen.

Toisen nousun jälkeen poistuimme seurueen kanssa Vääksyn kanavalle juomaan kahvit.

Hannu Kivilä: Lahtelaisen sanakirja

Loppuvuodesta 2015 saatiin jatkoa Hannu Kivilän vuonna 2007 julkaistulle Lahtelaisen lukukirjalle, kun Lahti-Seuran ja Lahden kaupunginmuseon kustantama Lahtelaisen sanakirja julkaistiin. Lukukirja on kiinnostanut lahtelaisia edelleenkin.

Lahtelaisen sanakirjan julkistaminen tapahtui Lahden historiallisessa museossa keskiviikkona 2.12. Kaupunginmuseon Hannu Takala, ja allekirjoittanut Lahti-Seuran puheenjohtajan ominaisuudessa, sanoimme alkuun muutaman sanan kirjan julkaisusta. Paikalla oli myös kirjan taittaja Hannu Laitinen.
Alustuspuheenvuorojen jälkeen Hannu Kivilä kertoi kirjan synnystä, jonka yhteydessä paikallaolijat esittivät hänelle kysymyksiä. Kivilän puheenvuoron jälkeen syntyikin keskustelua.

Tilaisuudessa Lahden kartanonystävät järjesti erinomaisen kahvitarjoilun.

Kirja oli tullut myyntiin julkaisupäivän aamulla ja sitä on vielä muutama kappale myynnissä Lahden museokaupasta sekä elokuvateatteri Kino Iiriksen lipunmyyntipisteestä (teatterin aukioloaikoina). Lisäksi kirjaa oli saatavilla Pro Puu -gallerian myymälästä, Suomalaisesta kirjakaupasta, torin joulukylästä ja Aleksanterinkadun Pop Up Centeristä.

Lahti-Seuran osuus hupeni todella nopeasti ja joulukuun puolivälissä seuran varasto oli jo käytännössä myyty. Toinen painos on tulossa helmikuussa.
lahtelaisensanakirja_kansi

Lahtelaisen sanakirja

Hannu Kivilän Lahtelaisen Sanakirja kertoo kaupungista asioita monipuolisesti ja samalla lyhyesti ja ytimekkäästi. Kysymyksessä ei ole murresanakirja eikä varsinainen tietosanakirjakaan. Opus keskittyy sanakirjamaisen tiiviisti Lahteen olennaisesti liittyviin asioihin kuten esimerkiksi henkilöihin, yrityksiin, ravintoloihin, rakennuksiin, paikallisiin erikoisuuksiin, kulttuuriin ja urheiluun.

Kivilä on käyttänyt tietolähteenä mm. kirjallisuutta, sanomalehdistöä, joitakin haastatteluja, nettiä, karttoja, puhelinluetteloita. Sanakirjan on tarkoitus toimia myös eräänlaisena täydentävänä elementtinä aiemmin Kivilän laatimaan Lahtelaisen lukukirjaan, joka julkaistiin vuonna 2007.

Sisältö pyrkii olemaan tasapuolinen aihepiireihin ja eri vuosikymmeniin nähden. Esimerkiksi mainitsemisen arvoisia lahtelaisia tai esimerkiksi lahtelaisia yrityksiä on satoja. Mukana on vain henkilöitä, joilla on kaupungissa laajemminkin tunnettu lempinimi, ja yrityksistä Kivilä on kirjannut mukaan lähinnä vain sellaisia, joilla on tunnettavuutta Lahden ulkopuolella tai joiden toimiala tai nimi on persoonallinen tai joihin liittyy muita kuriositeetteja. Paikan- ja kadunnimistä on aikoinaan julkaistu kaiken kattava tutkimus, joten siltä saralta on mukana vain joitakin kirjoittajan mielestä kiinnostavimpia esimerkkejä.

Hannu Kivilä toivoo, että kirjan kansien välistä löytyisi vastaukset mahdollisimman moneen kaupunkiamme koskevaan kysymykseen, tai että sisältö kokonaisuudessaan herättäisi paljon erilaisia muistoja, tunnelmia tai jutustelun aiheita.

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 3/2015. Osa tekstistä perustuu Hannu Kivilän esipuheeseen

Lahti 110 [päiv. 13.10.]

Lahti110

Lahden kaupunki täyttää sunnuntaina 1. päivä marraskuuta vuosia, ja kyseessähän on “juhlallinen” tasavuosi eli 110 vuotta. Vaikkakin 110-vuotisjuhlia voidaan pitää ehkä 100-vuotisjuhlien rääppiäisinä, kuten eräs herrasmies leikillisesti ilmaisi.

Satavuotiaan kaupungin juhlistaminen oli tietenkin oman lukunsa Lahden historiassa, mutta vuosi 2015 jää sikälikin historialliseksi, että tänä vuonna juhlitaan viimeisen kerran “vanhaa Lahtea”. Vaikkakin kaupungin rajat ovat muuttuneet historian saatossa, tuleva kahden itsenäisen kunnan liitos on historiallinen. Vuoden 2016 kuntaliitos Nastolan kanssa tuo oman lisämausteen ensi vuoden merkkipäivään.

Kaupungin syntyvaiheista on luettavissa tiivistelmä täällä.

Juhlallisuuksista

Kaupungin varsinaisista juhlallallisuuksista ei ole tietoa, mutta somessa on pyörähtänyt käyntiin LiveLoveLahti -kampanja. Siinä esitellään lahtelaisia eri toimissaan ja samalla kysellään kuulumisia. Syksyllä Lahden kaupunki toteuttaa 110-juhlavuotensa kunniaksi kaupunkilaisten unelmia.
Lisäksi Lahden kulttuurikeskus toivoi, että Lahti 110 -teema näkyisi jollain tavalla Taidelauantain eri järjestäjien ohjelmistoissa. En tiedä miten toive toteutui…

Lahden kaupunginmuseo on jo aiemmin julkistanut sivuillaan juhlavuoden tapahtumia, ja se tarjoaakin monipuolista ohjelmaa, mm. Etelä-Suomen Sanomien kanssa toteutettu ”11 lehtikirjoitusta 110-vuotiaasta Lahdesta”. Julkaistut jutut ovat luettavissa pdf-muotoisena museon sivuilta.
Lahden museo julkaisi Albumit auki -sivulla Lahti110-postikorttikokoelman.

Kaupungissa tapahtuu tietysti paljon muutakin. juhlavuoteen liittyvää oheisohjelmaa tai kokonaan juhlavuodelle liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Lahti-Seura on järjestäjänä tai yhteistyössä järjestämässä erityyppistä ohjelmaa mm. juhlaviikonlopulle 31.10.-1.11.2015.
Yksi mielenkiintoinen juhlavuoden projekti on Lahti 110v. – Potrettikuvaamo Marttinen, jossa pääsee kuvauttamaan itsensä kuvaa ihmisiä ”vanhan ajan tyyliin”.

Mainittakoon muutakin ohjelmaa, jotka voidaan niputtaa syksyn juhlaohjelmistoon.
Albumit auki -keräyspäivät järjestetään Tammisalissa 8.10, 22.10, 12.11, 26.11 ja 10.12., Lahden kaupunginkirjastossa 26.10. (2 krs. opintotila). Kuvien digitoimisen yhteydessä niistä kerätään tiedot talteen. Digitoitavat kuvat julkaistaan Albumit auki -nettisivulla.
Joulukuun alkuun on lisäksi suunnitteilla valokuviin liittyvä seminaari. Tämänkin tilaisuuden yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.

Tirrassa tapahtuu

Syntymäpäivän aattona lauantaina järjestetään Ravintola Tirrassa viralliset ”epäviralliset” juhlat kaupungin kunniaksi. Alkuillasta klo 15-18 yleisöä viihdyttää Jump’n Blues Society ja samalla itsensä voi kuvauttaa Lahti 110v.-potrettikuvaamossa. Tirrassa on saatavilla myös lahtelaista perinneruokaa eli lihamukia.
Illan ohjelmiston pääpaino on live-musiikissa, josta vastaa Fliippin’ Beans, Assi Ilona ja Club de Lay. Lisäksi Lahen Elmun vuosittaisessa gaalassa palkitaan Päijät-Hämeen musiikkivaikuttajia.
Tapahtuman järjestävät Lahti-Seura ry, Lahenlehti.net ja Lahen Elmu, ja tilaisuudesta on oma tapahtumasivu Facebookissa.

Juhlinta ei rajoitus yhteen kerrokseen vaan alakerrassa ravintola Torvessa Lahtiblogi järjestää oman tapahtuman.

Syntymäpäivä – Vuosijuhla ja Lahti-filmi -näytös

Lahti-Seuran perinteinen vuosijuhla on järjestetty aina kaupungin syntymäpäivänä eli ensimmäisenä päivänä marraskuuta, ja tänä vuonna se osuu sunnuntaille. Juhlapaikkana toimii elokuvateatteri Kino Iiris. (Facebook-tapahtuma)

Samana päivän teatterin aulassa avautuu Lahti-aiheinen valokuvanäyttely.

Tilaisuuteen on lupautunut juhlapuhujaksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Tilaisuudessa jaetaan myös Vuoden lahtelainen -tunnustus, jonka sai viime vuonna Seppo Toivonen.
Muusta vuosijuhlan ohjelmasta tiedotetaan lähemmin tapahtumaa.

Vuosijuhlan jälkeen viides Lahti-filmi -iltama ja tarkoituksena on koostaa kattava ohjelmisto. Näytös järjestetään Lahti-Seura yhdessä Päijät-Hämeen Elokuvakeskuksen ja Lahden Videokuvaajien kanssa. Näytökseen on tuttuun tyyliin vapaa pääsy.


Tälle sivulle päivitän eri tapahtumia, joissa olen mukana järjestämässä. Myös muista tapahtumista saa vinkata.
Uusinta tietoa tapahtumista julkaistaan lisäksi Lahti-Seuran nettisivuilla ja omissa Facebook-tapahtumissa.

Katsaus torille

Uusi tori avattiin huhtikuussa. Torin alla on nyt 600 autopaikkaa. Pysäköintiä varten tarvittiin neljä porraskäytävää, joissa toimii samalla ilmanvaihtokoneet. Käytävät sijoitettiin jota kuinkin torin nurkkiin, Vapaudenkadun puolelle niiden yhteyteen rakennettiin myös huolto- ja liiketiloja.

Jo ennen rakentamista porraskäytävien ulkonäöstä käytiin pienimuotoista keskustelua. Tarkoituksena niistä oli tehdä huomaamattomat, niin että ”ne eivät herättäisi liikaa huomiota” kulttuurihistoriallisella seremoniakselilla. Keskustelu lähinnä kiihtyi niiden ollessa jo lähes valmiit.
Oulussa on lähdetty liikkeelle toisenlaisesta näkökulmasta.

Tori sai takaisin pääpiirteissään myös vanhan kiveyksenkin. Joku ehdotti että palaneen kylän talot merkittäisiin torille nupukiviin jollain tavalla. Kirjoitin (Lahen Lehti 26.12.2013) jo toista vuotta sitten Ylisen Viipurintien muistomerkistä, joka olisi saatu rakennettua samalla vaivalla muun torikiveyksen kanssa.

Kiveyksellä olisi ollut tietysti symbolista merkitystä, mutta näin osa kylän pitkää historiaa olisi ”kaivettu” konkreettisesti esille ja samalla tuonut historiattomaan kaupunkiin häivähdyksen vuosisataista kulkureittiä, jonka varrelle muodostui kylä ja myöhemmin kaupunki.

Nyt kiveyksessä tyydyttiin koko alalta toki käytännölliseen, muttta persoonattomaan symmetriaan (Lahti uudistuu), joka peittää allensa ”vanhinta Lahtea”. Tästä enemmän seuraavassa kappaleessa.

Parhaillaan työn alla olevasta Alatorista olen kirjoittanut useasti, viimeisin täällä (Lahen Lehti 29.11.2014).

Alatori ja Vesijärvi. (Kuva Sauli Hirvonen)

Alatori ja Vesijärvi. (Kuva Sauli Hirvonen)

Jotain omaleimaista, jotain lainattua

Rikas kaupunkikuva koostunee korkeatasoisesta arkkitehtuurista, kulttuurihistoriallisista kerrostumista. Kaupunkikuvan ei tarvitse olla näin mahtipontista, vaan se koostuu myös omaleimaisista pienistä oivalluksista ja yksityiskohdista, jotka ammentavat paikan historiasta, toiminnasta ja yksilöistä. Suuret mittakaavat, pinnat, ja pitkät välimatkat kaupunkirakenteessa sekä yhdyskunnan toimintojen hajauttaminen etäännyttävät ihmisen tilasta, jolloin tila on vain tilaa vailla tarkoituksenmukaisuutta.

On tietysti houkuttelevaa muuntaa tai jopa kopioida omaan toiminta- ja kulttuuriympäristöön jotain ympäri maailmaa hyväksi havaittua konseptia. Kulttuuri syntyy myös vuorovaikutuksesta, mutta jos sorrutaan yhdenmukaisuuden ”helposti myyvään” muottiin tai tietyllä ajanjaksolla vaikuttavien muodikkaiden ideologioiden pauloihin, on se pahimmillaan paikalliskulttuuria köyhdyttävää.

Miten tämä liittyy Lahden toriin? Toriparkki-konsepti ei ole lahtelainen, se on väline joka mahdollistaa Lahden keskustaan rakenteellisia muutoksia. Torin kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu sen toiminnasta ja ympäristöstä, onhan se seremoniakselin keskiössä, kaupungin keskellä. Kaupunki, joka oli kasvanut maakunnan keskukseksi. Kaikki sai alkunsa pienestä kylästä, joka oli syntynyt valtakunnan nurkat yhdistäneen maantien varrelle.