Lahti Big Band torilla

Jännä on huomata miten toisistaan näennäisesti erilliset asiat kulkivat samaan suuntaan nopeassa ajassa, ja kohtasivat leikkauspisteessä, joka voidaan nimetä swingiksi. Vielä kuukausi sitten en tiennyt swingistä mitään, enkä tosin vieläkään, mutta nyt olen siihen jo tehnyt tuttavuutta. Mielikuva swingistä on ollut vanhojen mustavalkoisten elokuvien varassa. Mielikuvissa paikkana toimii yökerho, jossa esiintyy vahva, mutta samalla sensuelli nainen pitkässä punaisessa puvussaan. Yhdessä pöydässä istuu tyylikkäine hattuineen ja pukuineen kovaksi keitetty gansterilauma iskemään näppinsä satamaan tulevaan viinalastiin. Pihalle pysäköidystä Chrysler Airstream:n takapenkillä on laatikollinen dynamiittia ja etupenkillä konepistoolit.

Itse musiikkiin tutustuin muutaman mutkan kautta. Lyhyesti se meni näin: Ensin oli metallibändi naisvokalistilla, josta päästiin bändiin joka yhdistelee musiikissaan
metallia ja swingiä(!). Sittenkin oli jo vuorossa wikipedia ja sieltä swing: linkeistä Lahti Big Band. LBB:n etusivulla kerrottiin että bändi ”on erikoistunut amerikkalaisen 1930-40 -lukujen suurten orkesterien soittamaan tanssimusiikkiin, jota esittävät alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.” Nappiin! Yritin löytää jotain ääninäytettä, miltä se oikea swing sitten kuulostais LBB:n esittämänä, mutta sen suhteen jäin nuolemaan näppejäni. Tästä en masentunut, ainakaan hirveästi, kun en heti päässytkään nauttimaan swing-musiikista. Jouduin siis hetken odottamaan että pääsisin bändin antiin tutustumaan. En kauaa, sillä keikkakalenterin mukaan seuraava keikka oli jo ovella: Lahti Big Band esiintyisi Lahden Jazztorilla, kauppatorilla ja vieläpä ilmaiskonsertissa.

Konsertti pidettiin sunnuntaina 17.8. ja samassa rytäkässä esiintyi Lahti Big Bandin lisäksi myös Varusmiessoittokunta, joka esiintyi mitä ilmeisemmin ns. viihdekokoonpanossa. Ainakin soittolista sisälsi perusvarmoja hittikappaleita, mainittakoon myös sellainen erikoisuus kuin Hurriganisen ”Get On” -kappale swingversiona. Aivan loppuun ei esitystä viehättävän seuralaisen kanssa katsottu, vaan kävimme kaupungilla vetämässä henkeä ennen H-hetkeä.

Kun palailemme sunnuntaiselta kaupunkikierrokselta, kuului jo torin teltasta sointuja.
Astelimme sisään telttaan ja lavalla irroitteli orkesteri vauhdikkaan musiikin – jonka tunnistin swingiksi(!) – tahdissa. Ganstereita ei näkynyt, viinalastikin oli taidettu juoda jo edellisenä iltana, ilman kieltolain tuomaan lisäjännitystä. Joka tapauksessa lavalla näytti oleva näyttäviä naisia ja sliipattuja herrasmiehiä. Lauluosastolla koostui kolmesta naislaulajasta, kahdesta neidistä ja rouvashenkilöstä sekä tyylikkäästä herrasta. Solistit Elina Pakkanen, Laura Peltoniemi, Kati Solehmainen (liittyi hiljattain) ja Tarmo Valmela, laulamisen ohella juttelivat yleisölle mukavia. Laulusolisten välispiikit ja keskinäinen huulen heitto oli vapautunutta, ehkäpä spontaania tai ennaltaan kirjoitettu, mutta ei suinkaan väkinäistä.

Kolmesta tasavahvasta naislaulajasta jäi mieleen punapukuinen rouvashenkilö, lieneekö esityksessä tittelin tuomaa itsevarmuutta. Keväällä orkesteriin liittyneen Valmelan laulu ei päässyt sille tasolla mihin olisi odottanut. Nopeammassa kappaleessa laulu kuulosti katkonaiselta ja irraltaan muusta kappeleesta. Särö muuten sympaattisen ja huolitellun olemuksessa ja esiintymisessä. Toivotaan että harjoittelun myötä hän hioutuu saumattomasti orkesteriin. Muutaman kerran orkesteri antoi taustatukea laulun muodossa. Vaikka puhallinsoittajien osaaminen on muualla kuin laulamisessa, taustat olivat piristävä säväys, vaikka esiinty- minen oli hieman jäyheää. Itse Martti Peippo, orkesterin johtaja, sen sijaan irroitteli vapautuneesti koko konsertin ajan ja näytti hoitavan tonttinsa; johtamisen ja soittamisen rutiinilla, muttei tylsästi.

Oman mausteen esitykseen toi muutamat tanssiparit ”parketilla”. Erityisesti lavan edessä esiintynyt helsinkäläispari taisi pestä lahtelaiset ammattimaisella otteellaan. Pisteet kuitenkin kaikille tanssijoille rohkeudesta ottaa musiikin tuoma haaste vastaan. Swingin tanssityylistä käytetään nimeä Lindy hop.

Orkesterin esittämät kappaleet olivat ikivihreitä klassikoita, joista tunnistin ainakin Ihmemaa Oz:n tunnusmusiikki ”Over the rainbow”. Osa kappaleista olivat säveleltään tuttuja, mutta musiikin tietämys ei ole sitä luokkaa että uskaltaisin näin jälkeen päin arvailemaan mitä itse asiassa kuultiin. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kokemus swingistä oli erittäin mieluisa, eikä kliseinen mielikuva swingin ympärillä ainakaan murentunut. On asioita johon vielä turvautua, muuttuvassa maailmassa. Ajan kulumistakaan ei huomannut, oli Lahti Big Bandin esiintyminen sen verran naulitsevaa. Lupasin itselleni mennä kerran jos toisenkin Lahti Big Bandin konserttiin.

Vellamo vinkkaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 9

Weenneito Vellamo
Kuka tai mikä on Vellamo? Onneksi on wikipedia, joka opastaa tietämätöntä: ”Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa”. Mytologia on oiva polttoaine pitämään historialliskulttuurillisia yhteyksiä ja käsitteitä, joita nykypäivänä kaupalliset ja yhteiskunnalliset tahot hyödyntävät. Vaikka symbolin alkuperä voi olla kaukainen tai tuntematon, sen muuntaminen arkipäiväiseksi tekee siitä helposti lähestyttävän ja kotoisen. Muutamia esimerkkejä: Vellamo-nimen alta löytyy merikeskus, pullovettä ja nimellä tarjotaan myös lähivakuutusta. Vellamo-nimisiä henkilöitä oli Suomessa vuoden 2006 lopulla 1680. (lähde wikipedia). Lahtelaisille tuttuja ovat myös Vesijärvellä seilaava laiva sekä lahtelainen Vellamo-akatemia, jossa koulittiin jalkapalloilijoita. Vellamo-opisto taasen on Suomen suurin seudullinen kansalaisopisto.

Edellä mainituissa esimerkeissä Vellamo-nimen alla toimivan tahon toimintapaikka usein sijaitsee Päijät-Hämeessä tai se jollain tavalla se linkittyy seudulle. Siksi on ehkä yllättävää että Kotkan Merikeskuksen nimeksi valikoitui Vellamo. Ei sillä ole väliä missä vesissä Velloma polskuttaa, mielikuvissa kuitenkin Vellamon helpommin yhdistää kirkkaisiin järvivesiin, joka Vesijärvikin joskun muinoin oli ja toivottavasti joskus taas on. Päijät-Hämäläisille Vellamo on alueen symboli ja on ollut sen tunnuksena ja mm. työnimenä kuntaliitos. Päijät-Häme ei ole maakuntana kovinkaan vanha (vakiintui vasta 1980-luulla) ja vaakunanikin virallistettiin vasta vuonna 1997.

Vedenneito oli ehdolla aikoinaan Lahden vaakunaksi.

Vellamon Vinkit
Vellamosta riittäisi tutkimusaiheitta kirjasarjaksi asti, mutta otsikon mukaisesti artikkelin tarkastelun kohteena on kuitenkin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä Vellamon vinkit, portti päijäthämäläiseen verkkotietoon, josta levittäyttyy päijäthämäläisyys internetin kautta. Sivuilla kerrotaan että ”Vellamon vinkit on Lahden kaupunginkirjaston tuottama verkkopalvelu, jonka tavoitteena on parantaa paikallistiedon löytyvyyttä ja tuoda esille päijäthämäläistä kulttuuria.”

Sivut on jaettu kymmeneen osaan. Kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille on luotu omat aakkokselliset hakemistot, joista löytyy henkilögalleria esittelyineen.

Ehdottamasti kiinnostava on Lahti kirjallisuudessa, joka esittelee Lahtea kirjojen kautta. Kaunokirjallisuuden eri teoksista missä Lahti esittäytyy on pieni esittely sivuilla. Jos ei kirjoja koskaan lukisi, esittelytkin on jo oma lukunsa.

Sivuilta löytyy myös paikannimihakemisto, joka on samantyylinen kuin Kuka, Mitä, Lahti -sivustolla, mutta runsaampi sisällöltään. Vinkit tarjoaa kattavan listan päijäthämäläisistä internet-sivuistoista.

Yhdistyksiin voi tutustua on myös Kuukauden yhdistykset -osiossa, joita on esiteltu marraskuusta 2005 tammikuuhun 2008 asti. Se miksi päivitykset eivät enää jatku, johtuu siitä että Vellamon Vinkit osa yli kolme vuotta toiminutta Päive-projektia joka on siis jo päättynyt. Eija Eskola Lahden Kaupungin kirjastosta kertoo että, sivustoa kyllä ylläpidetään, mm. linkkien ajantasaisuus tarkistetaan, mutta uusia kokonaisuuksia taiteilijahakemistojen tapaan ei enää perusteta.

Projektiluontoisuudesta huolimatta Vellamon Vinkit on suuri tietopankki ja päijäthämäläinen hakukone. Verkkotietopalveluista voi kysyä jotain Lahtea ja ympäristöä koskevista asioista. Kysymyksiä ja vastauksia on kerääntynyt runsaasti, jota kannattaa hyödyntää oman Lahti-tietoisuuden lisäämiseen.

Yhdessä ja erikseen Lahtikult.fi, Kuka, Mitä, Lahti ja Vellamon Vinkit ovat oivia tapoja tutustua Päijät- Hämeeseen internetin avulla, joita kannattaa suositella vanhoille lahtelaisille kuin uusille tulokkaille.

Vellamon Vinkit

vinkit.jpg

Päihteetöntä bailaamista

Ei tarvitse aina eikä kovin useinkaan iltaa viettää alkoholin vaikutuspiirissä tai sen alaisena. Lahden Stop Huumeille ry järjestää lauantaina 9.8. Poreile Streittinä -tapahtuman, jossa iloa tuottaa monipuolinen ohjelma ja nasevat bändit. Päihteetön tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle ja se on hyvä vaihtoehto kostealle koulunalusjuhlinnalle.
Stop Huumeille ry:n toiminnasta ja viikonlopun tapahtumasta kertoi Lahden toiminnanohjaaja Mari Lehtinen.

Mikä on Poreile Streittinä tapahtumapäivän tarkoitus ja mikä taho sen järjestää?
Lahden Stop Huumeille ry järjestää koko perheen päihteettömän tapahtuman Lahteen lauantaina 9.8.2008 klo 16.00 – 24.00. Tapahtuma kantaa nimeä Poreile Streittinä. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja paikkana toimii Harjun koulun piha, joka on toimipaikkamme takapiha. Esiintyjät ovat liikkeellä hyväntekeväisyydestä huumeiden vastaisen työn puolesta. Ilmaistapahtumassa on bändejä, tanssiesityksiä, sirkusta ja perheen pienimmille heille sopivaa puuhanurkkaa. Stop Huumeille ry haluaa tarjota nuorille päihteettömän vaihtoehdon kesäloman viimeisenä viikonloppuna. Luvassa on taatusti rentoa meininkiä ja mukavaa yhdessäoloa.

Mitä Stop Huumeille ry tekee ja minkälaista toimintaa sillä on Lahdessa?
Stop Huumeille ry on Helsingissä, Lahdessa, Kotkassa ja Seinäjoella toimiva päihdekuntoutujien vertaistukeen keskittynyt yhdistys. Stopissa on mahdollista tavata vertaisia ja työntekijöitä, juoda kahvia, katsoa televisiota, syödä lounasta, pelata biljardia tai muita pelejä, heittää tikkaa, lukea lehtiä tai vain oleskella ja viettää aikaa päihteettömästi. Stopista saa myös tarvittaessa apua ja tukea hoitoon hakeutumiseen, virastoasioiden hoitamiseen, työhakemusten kirjoittamiseen tai muihin arjen ongelmiin, ja asiakkaiden käytössä on tietokone nettiyhteydellä. Lahden toimipiste on perustettu vuonna 2006.
Kuukausittain meillä Lahdessa käy noin 500-800 kävijää ja ainoat edellytykset meillä toimintaamme osallistumisen suhteen on täysi päihteettömyys ja täysi-ikäisyys. Toimitilamme sijaitsevat Mariankatu 11 A 3. Toimitilaa meillä on 200 neliötä kahdessa kerroksessa.

Meillä on projekteja eri teemoilla, joiden tarkoitus on tukea toipuvia päihdeongelmaisia ja tukea heitä tässä yhteiskunnassa. Järjestämme päihteettömiä leirejä ja tapahtumia niinä ajankohtina, kun toipuva taistelee juhlivien ihmisten ympäröimänä tai hiljaisina yksinäisinä hetkinä. Näitä ovat mm. vappu, uusivuosi, juhannus, pääsiäinen ja joulu.

Toimimme pääosin lahjoituksin, vapaaehtoisten työpanoksella, oman lehtemme julkaisusta saaduin varoin sekä suuresti myös RAY:n rahoittamana. Julkaisemme siis omaa lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja pitää sisällään asiantuntija artikkeleita teemoittain.

Lähtökohtamme on se, että kaikki toimintamme on maksutonta asiakkaillemme!

Kenelle tapahtuman tarjonta on suunnattu ja minkälaisessa puitteissa/ miljöössä tapahtumaa vietetään?
Tapahtuman tarjonta on suunnattu koko perheelle eli perheen pienimmätkin on huomioitu. Tarkoituksenmukaisesti olemme järjestäneen päihteettömän tapahtuman koululaisten viimeiselle kesäloma viikonlopulle tarjotaksemme päihteettömän vaihtoehdon kostealle juhlinnalle.

Tapahtuma toteutetaan Lahden keskustan tuntumassa Harjun koulun pihalla, joka on oman toimipaikkamme ”takapiha”. Paikka on ihanteellinen tapahtuman järjestämiselle, koska piha on avara ja toimiva. Tapahtumapaikka on ihanteellinen ollessaan keskustan läheisyydessä mm. joukkoliikenteellä kulkevien ihmisten kannalta!

Minkälaiset puitteet nuorille on Lahdessa päihteettömälle illanvietolle ja minkälaista kehittämistä se kaipaisi?
Päihteettömiä illanviettopaikkoja tai tapahtumia ei varmasti koskaan ole liikaa. Tarjontaa saisi olla laidasta laitaan, jotta jokaiselle löytyisi jotain. Nuorison keskuudessa vallitsee monia eri tyylilajeja ja discoilijaa ei välttämättä kiinnosta tumman puhuva ja raskas musiikki. Tarjonnan tulisi olla maksutonta. Se madaltaisi entisestään osallistumisen kynnystä.

ps09082008.jpg

Leipää ja sirkushuveja

korttelit_ots1.jpg
Korttelit on lahtelaisittain uudenlainen kaupunkitapahtuma. Perjantaina 8.8.2008 Lahden keskustan korttelit tarjoavat muutakin kuin leipää. Yritysten omaehtoisesti ideoima Korttelit tarjoavat tapahtumarikkaan ja monipuolisen kesäillan kaupunkilaisille. Tapahtuman organisaattori Lahden keskustaeheytys ry:n nokkamies keskustaisänä Riku Jaro kertoi mistä on kysymys kun puhutaan Korttelista isolla K:lla.

Mikä on siis Korttelit?

Korttelit on uusi Lahden kaupunkikeskustan kauppatapahtuma. Kortteleissa on mukana hieman yli 50 liikettä. jotka kutsuvat asiakkaita ostoksille perjantaina 8.8. klo 17.-21. – eli liikkeillä on Korttelit-iltana pidennetyt aukioloajat. Kortteleissa keskustan liikkeet on jaettu – ei niinkään maantieteellisesti, vaan sisällöllisesti eri kortteleihin kuten muoti, sisustus, vapaa-aika jne. Korttelit ja mukana olevat liikkeet löytyvät osoitteesta www.lahdenkeskustaeheytys.fi.

Miten tapahtuma sai alkunsa ja mitkä tahot sen järjestävät?
Tapahtuma sai alkunsa, kun kaksi keskustan aktiivista yrittäjää – Sisustus Elorannan Nea Eloranta ja Deco 4 U:n Nina Hilarto ottivat yhteyttä ESS:iin tällaisen hieman Kouvolan Muodin Yöt -tapahtuman kaltaisen tapahtuman järjestämiseksi. Tämä tapahtui viime keväänä ja nyt Kortteleita on sitten työstetty reilu vuosi ja perjantaina tapahtuu ensimmäisen kerran.

Minkälaiseen ohjelmasisältöön on pyritty?

Ohjelmassa on liikkeiden omaa, erittäin monipuolista ohjelmaa: tuote-esittelyitä, asiakkailla on mahdollisuus osallistua tekemään ohjelmaa itse ja luvassa on myös huipputarjouksia, jotka ovat voimassa vain Korttelit-tapahtuman ajan (pe 8.8. klo 17-21). Lisäksi Diakonian laitoksen opiskelijat tekevät katukuvaan ja liikkeisiin ”eläviä mallinukkeja” ja pienimuotoisia performanseja, joiden kautta liikkeiden tuotevalikoimaa tuodaan esille hieman poikkitaiteellisella tavalla”. Kauppatorilla Moottorikorttelissa on esillä Lahti Historic Rallyn autot ja Lanun aukiolla voi kuulla poliitikkojen mielipiteitä kunnallisvaalien alla paneelikeskustelussa ja speakers cornerissa. Lisäksi shoppailemassa ovat mukana julkkisshoppailijat Jaana Pelkonen ja Janne Kataja.

Miten tapahtuma tulee näkymään katukuvassa?
Liikkeet tuovat ohjelmaa ja myyntiä myös liikkeiden ulkopuolelle ja se varmasti piristää katukuvaa. Lanun aukiolla on ohjelmaa koko illan, samoin kauppatorilla. Mutta kannattaa pistäytyä myös sisällä liikkeissä, missä on niin ikään ohjelmaa ja yllätyksiä luvassa.

Onko Korttelista tarkoitus järjestää joka vuotinen yritysten kaupallinen ”kauppiaiden ilta”? Mitkä ovat ne tekijät että tapahtuma onnistuisi ja että se kannattaa järjestää myöhemminkin?
Ensimmäisen tapahtuman jälkeen teemme päätöksiä jatkosta. Itse uskon ja toivon, että Kortteleista tulee perinne lahtelaiseen kaupunkikeskustan tapahtumatarjontaan – eräänlainen liikkeiden taiteiden ilta. Syksyllä teemme päätöksiä jatkosta, mutta uskon että Korttelit jatkuu myös vuonna 2009.

Tarvitseeko paksun lompakon osallistuakseen tapahtumaan ja miksi lahtelaisen kannattaa aktivoitua Kortteliin?
Eikös nuo luotto- ja pankkikortit ole aika ohuita nykyään? :-) Kortteleissa riittää varmasti nähtävää ja katsottavaa jopa ilman lompakkoa, mutta liikkeiden suunnitelmia kuunnellessa uskon, että perjantaina kannattaa antaa itselleen lupa shoppailla! Ja onhan koulun alku ja syksy ylipäätään aikaa, jolloin hankintoja tarvitsee tehdä joka tapauksessa – miksei sitten ensi perjantaina.

Millainen on ollut Keskustaeheytys ry:n toimintavuosi 2008 ja mitä on luvassa loppu vuonna?
Kuumat perunat keskustan kehittämisessä ovat olleet paljon tapetilla ja hyvä niin. Keskustelu kaupunkikeskustan kehittämisestä on käynyt kiivaana ja toivon, että keskustelua jatketaan myös syksyn kunnallisvaalien yhteydessä. Valitettavasti vuodelle 2008 ei kaupungin talousarviossa myönnetty euroakaan keskustan kehittämiselle, joten sillä osa-alueella näkyviä toimenpiteitä ei ole päästy tekemään. Tapahtumien kautta kuitenkin uskon, että saamme edes jotain aikaan. Luvassa on Kortteleiden lisäksi ainakin Taidelauantai 6.9., Joulunavaus 22.11. ja Adventtitori 28.-30.11.

Lehteä tekemässä

koneella.jpg

Tässä vaiheessa – en kyllä tiedä mikä vaihe tämä on – voidaan tehdä jonkinlainen välikatselmus Lahen Lehen toiminnasta. Lehtihän on periaatteessa ollut olemassa jo 2-3 vuotta, mutta vasta helmikuussa se muotoutui lehtipainossa konkreettiseksi läpyskäksi, joka toivottavasti mahdollisimman monelle luettavaksi asti päätyi. Lehteä on vielä jaossa, joten kannattaa sellainen napata mukaan, jos Lahti kiinnostaa.

Lehden toinen numero on parhaillaan työn alla ja lehti on tarkoitus ilmestyä syksyn 2008 aikana. Syksy on varmasti pitkä ja uskomme että lehden tekemisen osalta antoinen. Paljastattekoon että lehteen on luvassa perustavanlaatuisia muutoksia. Sisällöltään lehti tullee olemaan linjassa edellisen lehden kanssa.

Nettisivut ovat olleet toiminnassa maaliskuun lopulta asti ja sivujen kehittämistä jatketaan. Yhteistyön aloittaminen keskustelufoorumi Alatori.comin kanssa tästä hyvä esimerkki. Alatori.com:lta löytyy myös teknistä osaamista, joka tullee näkymään myös Lahen Lehen nettisivuilla. Alatori-keskustelupalsta on avoin kaikille kansalaisille ja voimme suositella lämpimästi yhdistyksille, jotka saisivat paremmin äänensä kuuluviin. Pienten yhdistysten toiminta on tärkeää kansalaisyhteiskunnan toimivuuden kannalta ja keskustelufoorumin mahdollisuuksia tiedonvälityksessä kannata väheksyä.

Lahen Lehen
nettisivuja pyritään päivittämään artikkeleilla ja kuvilla vähintään muutaman kerran viikossa. On sanomatta selvää, että netin nopeus ja joustavuus paikkaa paperisen lehden harvaa ilmestymistahtia, varsinkin kun vasta yksi lehti on ilmestynyt. Netin avulla voidaan tarttua ajankohtaisiin aiheisiin, kun taas lehti on hyvä välinen ruotia ajattomia puheenaiheita ja ikuisuuskysymyksiä. Nettilehti voidaan nähdä myös sisällöltään kevyempänä, lyhyiden haastatteluiden ja huomioiden täyttämänä. Yksinkertaisesti pyritään siihen että paperilehti ja nettilehti täydentävät toisiaan.

Lahen Lehti jatkaa tästä ja toivottavasti aktiivisena.