Kaupungin muutos kartoissa

Vanhat kartat ovat mielenkiintoinen väline historian tutkimiseen. Eri vuosikymmenien eri tyyppisiä kaupunkikarttoja on kiinnostavaa vertailla siitä minkälainen muutos kaupunkia on kohdannut. Kuka, Mitä, Lahti -nettisivuilla kiteytetään karttojen monipuolinen käyttö: “Historiantutkijalle kartta on erinomainen dokumentti, joka yhdistää tapahtumien ajan ja paikan. Maankäytön suunnittelijoille kartta selittää kehityksen syitä ja seurauksia. Samalla se opettaa ennakoimaan tulevaa kehitystä. Kaupungin asukkaita kartta opettaa arvostamaan ympäristöään. Kartta on myös tieteellinen dokumentti.”

Lahtea kartoissa

Kaupungin rakenteiden mittasuhteiden muutoksesta ja kehityksestä voidaan tehdä johtopäätöksiä vaikkapa teiden ja katujen rakentumisen ja uusiutumisen myötä, karttojen avulla: aiemmin valtateinä toimineet väylät nykyään näyttäytyvät kapeina ulkoilureitteinä tai asuntoalueiden väylinä. Lahdessa yksi esimerkki löytyy mm. Tonttilasta, jossa Vanha Heinolantie on aikoinaan nimensä mukaisesti vienyt Heinolaan, mutta joka nykyään palvelee lyhyeltä matkaltaan omakotitaloalueen asukkaita. Lahden läpi vuosisatoja kulkeneesta historiallisesta Ylisen Viipurintiestä on vielä nähtävillä merkkejä, muuten kuin uudelleen rakennettuna väylänä vanhan tien päälle. Nämä vanhat kansallisestikin merkittävät reitit jäsentävät vielä nykyäänkin monien kaupunkiemme/kyliemme keskustoja, vaikka niiden merkitys on tyystin muuttunut.

Kuka, Mitä, Lahti -nettisivuilla on nähtävillä digitalisoidut Päijät-Hämeen Senaatin kartat (mittakaava 1:21 000) vuodelta 1860, jolloin Lahti oli vielä pieni ja tiivis kylä Vesijärven likellä. Lahden alue on kartoitettu vuosina 1874-75, ennen kylän paloa vuonna 1877. Tämä seikka tuo oman kiinnostavuutensa paikallishistorian tutkimiseen. Se kertoo ajasta jolloin Lahti ei vielä ollut järjestäytynyt vaan luonnollisesti syntynyt taajama ison tien varrelle.

Näistä kartoista voidaan esimerkinomaisesti nostaa esille eteläisessä Lahdessa, silloisessa Hollolassa kulkevat tiet, jotka myöhemmin tunnetaan “vaatimattomasta” nimillä Launeenkatu, Vanha Orimattilantie sekä Kyläkunnantie. Nykyään ne toimivat paikallisteinä, mutta vanhassa kartassa selkeinä pääväylinä. Ajan saatossa, kun väyliä modernisoidaan, usein vuosisatoja vanhojen teiden maastokäytäviä hyödyntäen, vanhat kulkureitit eivät suoranaisesti katoa, vaan muuttavat muotoaan.

Myös rautatieverkoston kehityksestä kartoissakin voidaan tehdä johtopäätöksiä yhteiskunnallisella tasolla, rautatiet voivat pitkällä aikavälillä kertoa alueen teollisesta rakennemuutoksesta. Esimerkiksi satamien ja niiden lähettyvien teollisuuslaitosten kiskoväylät ovat korvattu mm. kevyenliikenteenväylillä, joiden hyödyntämiseen on käytetty vanhaa ratapohjaa. Lahden keskustassakin on vielä nähtävissä vanhan, vuonna 1960 puretun kapearaiteisen Wesijärvi-Walko-rautatien muoto, joka määritteli keskustan itäpuolen asemakaavan 1900-luvun alusta lähtien.

Muun muassa 1960- ja -80-lukujen karttoja vertailemalla tähän päivään ovat hyvä tapa tutustua kaupungin kehitykseen. Ajallisesti ne ovat tarpeeksi lähellä, jotta niiden esittämän informaation pystyy helpommin asettelemaan tähän hetkeen ja silti tarpeeksi kaukana, että huomaa muutoksen.

Ilmakuvat

Lahen Lehti kirjoitti jo aiemmin Lahden kaupungin nettisivujen karttapalvelusta ja siellä olevista ilmakuvista. Sivuilla on hyvä valikoima ilmakuvia Lahdesta vuodesta 1946 alkaen. Kaupunkikuvia on kahdeksalta eri vuodelta, uusimmat ilmakuvat ovat heinäkuulta 2008, elokuulta 2005 ja syyskuulta 2001. Hieman taaksepäin mentäessä huomio kohdistuu kohteisiin, joita tänä päivänä helposti pitää itsestään selvyyksiinä, “ainahan se siinä on ollut” -ajtuksella. Vielä heinäkuussa 1995 satama näyttää kovin alastomalta; keväällä 1986 kauppakeskus Forumin rakentaminen on käynnissä; keväällä 1979 Launeen pellot olivat vielä peltoja; keväällä 1960 hyppyrimäki sijaitsee “vanhalla hyvällä” paikalla ja toukokuussa 1946 Lahden keskusta näyttää pikkukaupunkimaisen väljältä.

Vanhojen ilmakuvien sijoittumista helpottaa sivun alalaidassa Lahden nykyinen kartta. Vertailu myös vanhojen ilmakuvien välillä on kätevää, ei tarvitse kuin vaihtaa vuosikymmentä hetkessä ja nähdä silmänräpäyksessä kuinka alue on muuttunut.

Ilmakuvia selatessa, menneet vuosikymmenet Lahdessa tuntuvat käsinkosketeltavan läheisiltä. Silti muutos on valtava. Siksi kiinnostava.