Katsaus torille

Uusi tori avattiin huhtikuussa. Torin alla on nyt 600 autopaikkaa. Pysäköintiä varten tarvittiin neljä porraskäytävää, joissa toimii samalla ilmanvaihtokoneet. Käytävät sijoitettiin jota kuinkin torin nurkkiin, Vapaudenkadun puolelle niiden yhteyteen rakennettiin myös huolto- ja liiketiloja.

Jo ennen rakentamista porraskäytävien ulkonäöstä käytiin pienimuotoista keskustelua. Tarkoituksena niistä oli tehdä huomaamattomat, niin että ”ne eivät herättäisi liikaa huomiota” kulttuurihistoriallisella seremoniakselilla. Keskustelu lähinnä kiihtyi niiden ollessa jo lähes valmiit.
Oulussa on lähdetty liikkeelle toisenlaisesta näkökulmasta.

Tori sai takaisin pääpiirteissään myös vanhan kiveyksenkin. Joku ehdotti että palaneen kylän talot merkittäisiin torille nupukiviin jollain tavalla. Kirjoitin (Lahen Lehti 26.12.2013) jo toista vuotta sitten Ylisen Viipurintien muistomerkistä, joka olisi saatu rakennettua samalla vaivalla muun torikiveyksen kanssa.

Kiveyksellä olisi ollut tietysti symbolista merkitystä, mutta näin osa kylän pitkää historiaa olisi ”kaivettu” konkreettisesti esille ja samalla tuonut historiattomaan kaupunkiin häivähdyksen vuosisataista kulkureittiä, jonka varrelle muodostui kylä ja myöhemmin kaupunki.

Nyt kiveyksessä tyydyttiin koko alalta toki käytännölliseen, muttta persoonattomaan symmetriaan (Lahti uudistuu), joka peittää allensa ”vanhinta Lahtea”. Tästä enemmän seuraavassa kappaleessa.

Parhaillaan työn alla olevasta Alatorista olen kirjoittanut useasti, viimeisin täällä (Lahen Lehti 29.11.2014).

Alatori ja Vesijärvi. (Kuva Sauli Hirvonen)

Alatori ja Vesijärvi. (Kuva Sauli Hirvonen)

Jotain omaleimaista, jotain lainattua

Rikas kaupunkikuva koostunee korkeatasoisesta arkkitehtuurista, kulttuurihistoriallisista kerrostumista. Kaupunkikuvan ei tarvitse olla näin mahtipontista, vaan se koostuu myös omaleimaisista pienistä oivalluksista ja yksityiskohdista, jotka ammentavat paikan historiasta, toiminnasta ja yksilöistä. Suuret mittakaavat, pinnat, ja pitkät välimatkat kaupunkirakenteessa sekä yhdyskunnan toimintojen hajauttaminen etäännyttävät ihmisen tilasta, jolloin tila on vain tilaa vailla tarkoituksenmukaisuutta.

On tietysti houkuttelevaa muuntaa tai jopa kopioida omaan toiminta- ja kulttuuriympäristöön jotain ympäri maailmaa hyväksi havaittua konseptia. Kulttuuri syntyy myös vuorovaikutuksesta, mutta jos sorrutaan yhdenmukaisuuden ”helposti myyvään” muottiin tai tietyllä ajanjaksolla vaikuttavien muodikkaiden ideologioiden pauloihin, on se pahimmillaan paikalliskulttuuria köyhdyttävää.

Miten tämä liittyy Lahden toriin? Toriparkki-konsepti ei ole lahtelainen, se on väline joka mahdollistaa Lahden keskustaan rakenteellisia muutoksia. Torin kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu sen toiminnasta ja ympäristöstä, onhan se seremoniakselin keskiössä, kaupungin keskellä. Kaupunki, joka oli kasvanut maakunnan keskukseksi. Kaikki sai alkunsa pienestä kylästä, joka oli syntynyt valtakunnan nurkat yhdistäneen maantien varrelle.

Vastaa