Lättähatulla Lahdesta

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ajoi 13.-14.6. Lahdesta Heinolaan kolme edestakaista matkaa Dm7:lla eli tuttavallisesti lättähatulla. Lahden seudun museojuna-ajot on pääasiassa hoidettu höyryveturikalustolla, joten nyt oli oiva tilaisuus päästä kokemaan kiskobussitunnelmaa. Lähtö tapahtui tuttuun tyyliin Salpausselän seisakkeelta.

Aikoinaan lättähatuilla hoidettiin Lahden lähiliikennettä 1950-luvulta asti. Sähköistämisen jälkeen siirryttiin Sm1 ja Sm2 -kalustoon. Lättähatut liikennöivät vähäliikenteisillä radoilla ja niillä pääsi myös Heinolaan ja Loviisaan. Heinolaan suuntautunut matkustajaliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna 1968 ja Loviisaan 1970-lopulla.

Ensimmäisen kerran pääsin lätän kyytiin (vasta) muutamia vuosi sitten, jolloin ajo tapahtui Nastolan Uudenkylän sisällä. Matka suuntautui Uudenkylän uudelta asemalta teollisuusraiteille ja takaisin.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka kokousti lauantaina 13.6. Vierumäen asemalla, joten osa porukasta matkasi Vierumäelle (ja takaisin) lättähatulla. Matkustaminen lättähatussa tutulla radalla oli erittäin miellyttävä kokemus. Lätässä on maanläheinen tunnelma, ja osittain tähän vaikuttaa päätyikkunat. Maisema avautuu lätällä matkustettaessa aivan toisella tavalla kuin höyryjunassa, puhumattakaan nykyisestä kalustosta.

Tunnelmia lauantain toiselta ajolta oheisella videolla.

Vastaa