Lahden museojunakausi alkamassa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden seudun museojunakausi käynnistyy tuttuun tyyliin Classic Motorshown yhteydessä, kun Ukko-Pekka matkaa toukokuun ensimmäisen viikonlopun aikana Lahden ”ympäri” eli Salpausselältä neljä kertaa Mukkulaan ja takaisin.
Aiempina vuosina CMS:n tapahtumasta on matkattu Heinolaan saakka, viime vuonna ajettiin viikonlopun aikan peräti kuusi kertaa Mukkulaan. Tällainen lyhempi ajomatka, verrattuna Heinolaan, palveli paremmin tapahtuman kävijäkuntaa.

Viime vuoden Mukkulan-ajo kuvattiin. Tällä kertaa ei suinkaan radan varrelta, vaan veturin keulasta. Tähän tarkoitukseen sopiva laite löytyi Lahden Videokuvaajilta. GoPro-kameraa käytetään yleisesti haastavissa olosuhteissa, joissa ns. normaali kameran käyttö ei ole mahdollista.
Tuona viikonloppuna oli tarkoitus kuvata rataverkkoa Kouvolasta Lahteen, mutta pienten teknisten ongelmien takia, tämän matkan kuvaaminen jäi lyhyeksi. Tuon oppitunnin jälkeen, Lahdessa kaikki meni hyvin ja Mukkulasta Salpausselälle suuntautuneen matkan tallentaminen onnistui hyvin.
Autenttinen kuvamateriaali julkaistiin vihdoin 8.4.2014 nimellä ”Ukko-Pekalla Lahdessa 4.5.2013”

Kamera asennettiin kuljettajasta katsottuna veturin vasemmanpuoleisen lyhdyn päälle. Kuvaaminen hoidettiin Markus Lehtisen kanssa yhteistyössä Höyryveturimatkat1009 Oy:n kanssa.
Matka Lahden Messukeskuksesta Salpausselän seisakkeelta Mukkulan liikennepaikalle yhteen suuntaan on noin 10 kilometriä. Matka kesti noin puoli tuntia.

Höyryjunalla Mukkulaan 3.-4.5.

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
IMG_8857-fixxB2c-x1092

Ukko-Pekka Mukkulassa (Kuva Jarno Piltti)

157 tonnia painava Ukko-Pekka höyryveturi vaunuineen saapuu Kouvolasta Classic Motorshow -tapahtumaan. Juna ajaa molempina messupäivinä 3.-4.5.2014 kaksi yleisölle avointa höyryjuna-ajoa, Salpausselän seisakkeelta Urheilukeskuksesta Lahden ympäri Mukkulaan, jossa mahdollisuus käydä Suomen Moottoripyörämuseossa. Classic Motorshow -messulipulla puoleen hintaan Moottoripyörämuseoon.

Junassa on kahvio sekä salonkivaunu. Liput vain junasta, maksuvälineenä käteinen. Ei paikkavarauksia. Junalla matkustaminen ei edellytä messulipun ostamista. Liikennöinnistä vastaa Höyryveturimatkat1009 Oy.

Aikataulu
Lähdöt Salpausselältä klo 11 ja 14.15 Lahden aseman kautta Mukkulaan. Matkan kesto noin tunnin. Juna pysähtyy myös Lahden rautatieasemalla.

Matkaliput
Meno-paluu aikuiset 15 €, lapset 4-12 v. 8 €, lapset alle 4 v. 0 €

Kouvolasta ja väliasemilta höyryjunan kyydissä Classic Motorshow -tapahtumaan

Juna ajetaan molempina päivinä lauantaina ja sunnuntaina Kouvolasta
Salpausselälle ja takaisin. Junalla pääsee kätevästi tapahtumaan myös
väliasemilta (Koria-Kausala-Uusikylä-Nastola-Villähde-Lahti). Lähdöt Kouvolasta klo 8.50, paluulähdöt Salpausselältä Kouvolaan klo 17.00

Matkaliput Kouvola-Lahti:
Aikuiset meno 15 € meno-paluu 25 €
Lapset 4-12v. meno 7 € meno-paluu 12 €

Lisätiedot www.topparoikka.net ja Museojunalla Lahdesta Facebook-sivulta.

Uudisrakennus tontilla nro 10

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden rakennuskanta on Suomenkin mittapuun mukaan nuorta. Nykyisestä rakennuskannasta ennen 1900-lukua on rakennettu vain yksi promille, ennen talvisotaa kahdeksan prosenttia. Yli 90-prosenttia on jälleenrakennuksen ja sen jälkeisen rakennustoiminnan tulosta (Riitta Niskanen, 2004).

Vapaudenkadun ja Rauhankadun kulmaan valmistui vuonna 1911 ns. Kivi-Kotila. Se oli tamperelaisen arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Asunto-osakeyhtiö Kotila piharakennuksineen.
Jo valmistuessaan moderni rakennus herätti hämmästystä, olihan huoneistoissa WC:t, kylpyammeet ja  lämminvesiboilerit. Rakennuksessa oli jopa pienet puuhissit, joilla polttopuut nostettiin asuntoihin.
Tontilla on ollut aikoinaan palokujaan rajoittuva, vuonna 1897 rakennettu puurakenteinen pienempi asuinrakennus sekä ulkohuone, jotka ovat sittemmin purettu. Kivi-Kotila on harvoja Lahden jugend-aikaisia rakennuksia, edustaen jälkijugendia. Rakennuksessa on viitteitä myös klassismista. Asunto-osakeyhtiö on Lahden vanhin.

Puu-Kotila vuonna 2008.

Puu-Kotila vuonna 2008.

Rauhankatu 17:sta sijainnut Puu-Kotila edusti kauppala-aikaista puurakentamista ja vuosituhannen alussa se oli keskustan toinen säilynyt puurakennus, Oskari Rajasen perikunnan omistaman ns. Oskarin Pihan lisäksi. Puinen Kotila jäi 1900-luvun lopulla tyhjilleen, mistä asti sen purkamista harkittiin.

Lehtitietojen mukaan taloyhtiö oli perustellut purkamista rakennuksen huonolla kunnolla, mutta samalla se selvitti, olisiko joku taho ollut valmis kunnostamaan rakennuksen.
Talon purkuaikeet herätti lahtelaisissa närkästystä, mutta varsinaisesti mitään kansanliikettä ei syntynyt.
Lahden kaupunginmuseo vastusti purkamista, ja oli talon korjaamisen kannalla. Talo ei ollut suojeltu asemakaavalla tai rakennuslain nojalla. Lahden kaupunki oli myöntänyt vuonna 2008 purkuluvan ja talo purettiin saman vuoden lokakuussa.
Näin pala kauppalanaikaista historiaa harmittavasti katosi.

Silloinen asemakaava ei sallinut tontille lisärakentamista, mutta asemakaavamuutoksen jälkeen korttelissa 4 tontilla 10 sallittiin lisärakentaminen. Uusi kuusikerroksisen asuinkerrostalo valmistuu keväällä 2014. ||

Uusi Kotila keväällä 2014.

Uusi Kotila keväällä 2014.

Lähteet:
http://www.rakennustaiteenseura.fi/taiteentutkija/2004-3/1_niskanen
http://yle.fi/uutiset/puu-kotilan_tilalle_tulossa_kuusikerroksinen_talo/5420517
http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2008/09/24/lahden-vanha-puu-kotila-puretaan
http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2008/10/22/puu-kotilan-purku-alkoi
http://verkkomaisteri.blogspot.fi/2008/10/puu-kotilan-viime-parkaisut.html
www.lahti.fi

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdessä 1/2014

Keskustasuunnitelmia

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Loppuvuodesta 2013 Lahden messukeskuksessa järjestettiin keskustan kehittämistä koskeva Aleksin tulevaisuus (Aleksi 2015) -niminen työpaja kolmessa eri vaiheessa, johon osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Kutsujina olivat Lahden kaupungin Riitta Niskanen  ja Lahden keskustaeheytys ry:n Janne Viitamies.

Toriparkkityömaa Lahden keskustassa.

Kaupungin valtuuston vahvistamassa strategiassa tavoitteena on vahvistaa keskusta-alueen vetovoimaa. Strategiassa todetaan että, alueen yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää kehitetään kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla sekä edistetään asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia.

Keskustan kehittäminen on kirjaimellisesti monitasoinen prosessi, joka vaatii kaupunkilaisten sekä eri intressiryhmien näkymysten sovittamista.
Keskustan kehittämistä vastaa ohjausryhmä, johon on koottu eri tahojen edustajia. Näyttää siltä että ainakin elinkeinotoimijat ja kaupungin asiantuntijat ovat saavuttaneet yhteisen näkemyksen tavoitteista. Strategian mukaisesti kaupallista keskustaa vahvistetaan ja ympäristön laatua kohennetaan.

Keskustaeheytys ry:n  toiminnanjohtaja Janne Viitamies kirjoitti blogissaan (www.lahticity.fi) ideointisessioiden tuloksista ja suuntaviivoista vuoden alusta. Hän luettelee alla keskustan suunnittelupäämääriä, joissa painottuu etenkin katujen rakenteellinen merkitys ja muutokset sekä niihin liittyvät katualueiden uudelleenarviointi, erityisesti kevytliikennekeskeisyyden korostaminen. Toimet tähtäävät keskustan viihtyisyyden ja saavutettavuuden parantamiseen.

– Aleksanterinkadusta muodostetaan ydinosiltaan vuodesta 2015 alkaen ns. shared space –katu eli kävelykatu, jolla sallitaan erittäin hidas autoliikenne. Sen salliminen on perusteltua, koska katutilaa pitää joka tapauksessa varata Aleksanterinkadun liike- ja asuinkiinteistöjen asukas- ja huoltoliikenteen ja keskustan joukkoliikenteen käyttöön. Tämän takia keskelle leveää katua ei voida rakentaa pysyviä rakenteita. Joskus aikanaan tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava Aleksanterinkadun huoltotunneli muuttaisi tilanteen ja tekisi täysin autoliikenteeltä rajoitetun kävelykadun mahdolliseksi.

– Rautatienkatua pitää kehittää houkuttelevaksi keskustan sisääntulokaduksi tulevalta matkakeskukselta Aleksanterinkadulle. Rautatienkatu voisi olla esimerkiksi kävelypainotteinen katu asemalta aina Kirkkokadulle saakka.

– Kaupunki ja kiinteistöt suunnittelevat liikeydinkeskustan kävelykatujen, kuten Lanun aukion, ja jalkakäytävien kattamista yhdessä.

– Keskustan kadunvarsipysäköintiä kehitetään siten, että se suosii lyhytaikaista asiakaspysäköintiä.

—
Lähteet:
www.lahticity.fi
www.lahti.fi

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti 1/2014 -lehdessä

Kolmannes vuosisataa vuosikirjoja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Fellmannian kulma  5.4. klo 12-15 – Kolmannes vuosisataa vuosikirjoja

Päivän ohjelman tarjoaa Päijät-Hämeen tutkimusseura. Päijät-Hämeen
tutkimusseura perustettiin 1978  ja se on julkaissut vuosikirjoja vuodesta
1980 lähtien. Yhteensä 26 kirjassa on julkaistu 267 artikkelia
Päijät-Hämeestä. Nykyisin Päijät-Hämeessä toimii useita korkeakoulujen
yksikköjä.  Vieläkö tarvitaan talkoilla tehtyjä tutkimusseuran kirjoja?
Jos tarvitaan, niin mihin? Lisätietoa.

Ohjelma
12.15-13.15 Alustukset
Avaus: Birgitta Stjernvall-Järvi, tutkimusseuran puheenjohtaja
”33 vuotta vuosikirjoja”, Arno Forsius, professori, tutkimusseuran
kunniapuheenjohtaja
”Vuosikirjaa tekemässä”, Antti Karisto, professori
”Tulevien kirjojen kaavailuja”, Matti Oijala, tutkimusseuran
varapuheenjohtaja

13.30 Keskustelu:
”Mitä tietoa Päijät-Hämeessä nyt tarvitaan?” Paneelissa erilaiset
tutkimustiedon käyttäjät pohtivat tiedon tarvetta, mahdollisia mustia
aukkoja ja sokeita pisteitä. Samalla pohditaan vapaaehtoisen
tutkimusseuran roolia.

Tervetuloa, tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen!

Mikä Fellmannian kulma?
Lahden Kirkkokadulla sijaitseva Oppimiskeskus Fellmannia kutsuu ilmaisiin, avoimiin tilaisuuksiin. Noin kerran kuussa Fellmannian kulmassa tuodaan esille Lahdessa toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa ja aikaansaannoksia. Aiheet vaihtelevat, mutta yhteisenä tavoitteena on herättää keskustelua ja virkistää kuulijoiden arkea. Fellmannian kulma tarjoilee eväitä ja sysäyksiä alueen menestykseen.Tilaisuuden aikana on mahdollista ostaa edullisesti kahvia ja pikkupurtavaa