Keskustan Rundi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

rundi_ots.jpg
Lahen Lehen ensimmäisen numeron vieraileva kolumnisti Kai Kuokkanen pureutui artikkelissaan rundiin, josta muodostui 1990-luvulla omalaisensa nuoriso- ja kaupunkulttuurinen, lähinnä lahtelainen käsite. Rundi kuihtui aikanaan, mutta lauantaina palataan Rundin juurille, Hakkikselle. Joten jos Rundin huuma jäi aikoinaan kokematta tai muuten vain haluaa vereställä vanhoja hyviä(kin) aikoja, on mahdollisuutta osallistua rundin uuteen tulemiseen. Jos on internetiä uskomista, Rundille on tungeksimassa iso joukko ihmisiä: ilmoittautuneita on jo 600 henkeä.

Kertoisitko Kai Kuokkanen, mikä on rundi?
Lyhykäisyydessään rundi tarkoittaa Lahden keskustassa sijaitsevaa Aleksanterinkadun, Rautatienkadun, Hämeenkadun ja Mariankadun rajaamaa korttelia, tai oikeastaan kyseisen korttelin kiertämistä. Rundin kiertäminen oli kova juttu 90-luvun alkuvuosina, omat ensimmäiset muistot taitaa olla syksyltä -94.

Rundihan oli ainutlaatuinen(?) ilmiö suomalaisessa nuorisokulttuurissa.
Mitä luulet, miksi Rundi muodostui juuri Lahteen?

Ei ole muuten tullut ikinä mietittyä, onko tällaista tapahtunut missään muualla? Toki ns. pillurallia ajellaan ympäri Suomea, mutta Lahden rundissa oli kyse nimenomaan ihmisten liikkumisesta. 90-luvun alussa kaupungin ydinkeskusta sijaitsi enemmän torilla päin. Ja kun nuoriso sitten suuntasi viikonloppuisin kaupungille hulinoimaan, oli luonnollista, että kovin kuhina oli juuri keskustan ytimessä, eli rundin tienoilla. Kun porukkaa oli tarpeeksi, korttelin kiertäminen syntyi todennäköisesti ihan itsekseen.

Rundia tahkotaan, ainakin kerran, vuosien tauon jälkeen. Mistä idea järjestää tapahtuma uudelleen?

Alkuperäinen idea lähti ihan puhtaasti hupipohjalta. Monesti on kavereitten kanssa iltaa istuskellessa tullut nostalgiahengessä muisteltua vanhoja hyviä aikoja ja rundin reteetä meininkiä. Kirjoitin Lahen Lehteen kolumnin aiheesta ”Mihin hävisi Rundi?”, joka laittoikin asiat liikkelle. Pari lahtelaista sälliä sai idean, että miksei kierrettäisi rundia, jos se kerran niin hienoa oli. Sana lähti kiirimään, aika pitkälti aluksi netin välityksellä. Nyt kun pari päivää on aikaa itse h-hetkeen, esim Facebookissa tapahtumaan on ilmoittautunut varmoiksi tulijoiksi 600 henkeä, siihen sitten kaverit päälle.

Mitä odotat tempaukselta ja miten siihen voi osallistua?

Suurin odotuksen kohde itselläni on se, että ilmestyykö tosiaan niin moni paikalle kun on uhonnut. Potentiaalisia tulijoitahan löytyy jopa tuhansia, ja jos nyt vaikka 500 henkeä saapuisi rundaamaan, voisi olla todella tyytyväinen.
Osallistuminen on äärimmäisen helppoa. Kunhan saapuu jossain vaiheessa iltaa Hakkikselle (Hakkapeliitan patsas, Rundin keskeisin paikka) pälyilemään, niin pääsee varmasti mukaan tohinaan. Sitten vaan annetaan illan viedä mennessään ja heitetään samalla muutama kierros.

Miten nuorten illanvietto on muuttunut omista teinivuosistasi?
Minkälaisia kehityssuuntia olet havainnut juhlimiskulttuurissa
kaupunkissamme?

Rundin paluu perustuu juuri siihen, että nykyteinit viettävät perjantai- ja lauantai-iltoja täysin eri lailla (tai ainakin täysin eri paikoissa) kuin oma ikäluokkani. Normaali perjantai-iltana keskusta on kohtuullisen hiljainen ja kaduilla liikkujat ovat lähinnä väkeä, jotka siirtyvät baarista toiseen. Alaikäinen nuoriso loistaa poissaolollaan.
Nykyään porukka jää useammin kotilähiöihinsä kotibileisiin tai istuvat Karirannassa. 90-luvulla kaikki painuivat jossain vaiheessa iltaa Rundille, meitä oli parhaimmillaan paikalla tuhansia.

Minkälaisia mahdollisuuksia mielestäsi alaikäisillä tänä päivänä viettää iltaansa, omaan aikaasi verrattuna?

Mä luulen, että pohjimmiltaan aika samanlaiset. Todennäköisesti samat narinat kuuluu 90-luvun, kuin 2000-luvunkin teineiltä, että ”ei oo mitään paikkaa missä olla” jne. Ehkä nuo mainitsemani kotibileet on nykyään yleisempiä kuin aikoinaan, asutaanko nykyään sitten sen verran leveämmin kuin 10 vuotta sitten, vai mistä lie johtuu. En muista kovinkaan monissa bileissä nimittäin itse käyneeni teinivuosina.

Eroaako mielestäsi lahtelainen viikonloppu jotenkin toisista kaupungeista?

Rundi-aikoina varmasti, nykyään ehkä enemmän samanlaista kun muualla. Toki ”Lahden yöelämä” on aina varma nähtävyys ulkopaikkakuntalaiselle, sillä näkemistä ja kokemista riittää aina sinne Jonen grillin aamuisiin jonoihin asti. Joku kaupunkilaisromanttinen fiilis Lahen yössä on.

Mitkä elementit tekevät keskustassa hyvän paikan viettää iltaa ja miten Lahden keskustaa pitäisi kehittää?

Yöelämän kannalta baaritarjonta ja -vaihtoehdot ovat lisääntyneet rutkasti viime vuosina. Nykyään löytyy jokaiselle jotakin ja porukkaakin on aina kivasti liikenteessä. Välimatkat on lyhyitä, joten vaikka ulkopaikkakuntalaisia vieraita on helppo taluttaa pitkin Lahden katuja ja kuppiloita.

Keskusta tarvitsee elävöittämistä. Trion seutu tulee olemaan todella iso vetovoimatekijä, joka taas näivettää torin puoleista keskustaa. Itse uskon, että hyvä vastavoima Trion ylivoimalle voisi olla kävelykaduksi muutettu Vapaudenkatu, torilta Vesijärvenkadulle asti. Pätkällä on jo valmiiksi todella paljon sopivankokoisia liiketiloja, elinvoimainen vapaa-ajan keskus, ravintoloita, baareja ja kahviloita. Eli kaikki elementit, mitkä täysin epäonnistuneelta Rautsikan ”kävelykadulta” puuttuu. Linja-autoliikenne on ainoa ongelmakohta, mutta sen voisi ohjata muutakin kautta.

Miten itse nykyään vietät viikonloput kun olet keskustassa?

Baarit ja ruokaravintolat ovat tulleet tutuksi. Rooster Pub, Torvi, Molly Malones. Siinä todennäköisiä paikkoja, josta allekirjoittaneen voi bongata. Yökerhoissa ei oo tullut käytyä kyllä todella pitkään aikaan. Ja tietty, jos tää Rundin paluu on kova menestys, miksei jatkossa myöskin Hakkiksen nurkilla.

Rundi lauantainan 7.6. Hakkiksella klo 22.

Lahden seudun nuorisoasunnoissa tapahtuu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahden seudun nuorisoasunnot – Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti 18-25 –vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, asumisneuvontaa ja asumisen tukipalveluja sekä luoda vertaistoiminnallisia asuinyhteisöjä tukemaan aikuistumista. Lasnan omissa kohteissa Kymintiellä ja Rahkakadulla asuu noin 80 nuorta ja yhteistyökumppanin, Alkuasunnot oy:n kohteissa (kohteita isännöi Avara), Kivikadulla ja Metsäpellontiellä noin 80 nuorta.

Lasna sai rahoitusta RAY:ltä kolmevuotiselle Kotipaja-projektille. Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä sekä vertais- ja yksilötukea nuoren työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi ja asumisen onnistumisen tukemiseksi. Projekti tuo kauan kaivattuja lisäresursseja ja antaa mahdollisuuden lisätä toimintaa ja läsnäoloa nuorisoasuntokohteissa. Kotipaja-projektissa työskentelee kaksi työntekijää.

Pajat toimivat pääsääntöisesti asuinkohteiden omissa kerhohuoneissa, melkein nuoren kotiovella. Pajaan voi osallistua kuka tahansa nuorisoasuntojen asukas (pajoissa on paikkoja myös muualla asuville nuorille) jolla ei ole mielekästä tekemistä. Pajat eivät ole työmarkkinatukeen oikeuttavia, mutta niistä saa mielenkiintoisia kokemuksia, päivärytmiä, tietoa ja taitoja, itsetuntemusta ja kaiken lomassa oppii tuntemaan naapureitaan. Koska pajoihin ei liity taloudellista tukea, on niihin tuleminen ja lähteminen joustavaa nuoren elämäntilanteesta riippuen. Osallistumisesta saa todistuksen.

Ensimmäinen Kotipaja aloitti 12.5. ja pajassa opetellaan tapahtumanjärjestämistä, paja huipentuu torstaina 5.6. kello 16.30–21 Kivikatu 5:n pihassa Lasnan ja Alkuasuntojen asukkaille järjestettäviin Pajabileisiin. Pääesiintyjänä bileissä on akustinen Pelle Miljoona. Iltaa rytmittävät myös Multi-Cultin rumpu- ja tanssiryhmä Ngoma Moto ja Dr. Nikula & McNiemi. Draamaa iltaan tuo Dynamon draamapajalaisten esitys. Tapahtuma on päihteetön.

Lahti elävänä arkistossa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 4.

Ylen Elävä Arkisto
Vanhojen muistelu onnistuu oivasti myös internetissä. Ylen kiitelty Elävä Arkisto tarjoaa historiaa äänin ja kuvin, arkistossa on lähes yhdeksän tuhatta audio- ja videoleikettä 100 vuoden ajalta.
Lahti-hakusanalla arkistosta löytyy viisi videoleikettä: ”Salpausselän kisatytön valinta” (1953), ”Välähdyksiä Salpausselän kisoista” (1957), ”Lahden II Messut” (1958), ”Lahden suuraseman ja radiomastojen historiaa” (1966) ja ”Kaupunginjohtaja Olavi Katala esittelee Lahtea” (1966).

Ylen Elävä Arkisto

arkisto.jpg

Aloite rautatieliikenteen kehittämiseksi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Hämeen Vasemmistoliitto ry. on tehnyt aloitteen Lahden seudun rautatielähiliikenteen kehittämiseksi:

Alustava hankehahmotelma henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Heinola-Lahti-Orimattila välillä:

Lahti-Helsinki oikoradalla vajaan kahden vuoden aikana nopeasti kasvaneen paikallisliikenteen suosio on vakuuttava osoitus siitä, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään junaa työmatka- asiointi ja vapaa-ajan liikennevälineenä yksityisauton sijasta, kun siihen tarjotaan joustava mahdollisuus. Toistaiseksi Lahden seutukunnan ja Päijät-Hämeen alueellinen bussiliikenneverkko palvelee vajavaisesti oikoradan yhdysliikennettä Lahteen ja Lahdesta sen ympäristöön. Valmiina olevalta Lahti-Heinola ja Lahti-Loviisa radalta on lopetettu henkilöliikenne ja radat ovat muutoinkin vähäisessä käytössä.

On mahdollista, että radoilla tapahtuva henkilöliikenne elpyisi uudestaan, jos se voisi yhdistyä joustavasti toimivaan paikallis- ja kaukojunaliikenteeseen Helsingin, Riihimäen ja Kouvolan suuntaan. Tätä mahdollisuutta tukee kolmen kaupungin väestömäärän kasvu, alueen sisäisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen ja alueen väestön kasvanut yleinen kiinnostus käyttää raideliikennettä sekä tarve vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tästä on selvänä osoituksena mm Nastolassa tehdyt päätökset paikallisliikenteen seisakkeiden lisäämisestä. Ehdotuksen mukainen paikallisjunaliikenne suuntautuisi lisäksi suoraan rautatieasemalle, joten Lahden linja-autoaseman etäisyyden aiheuttamat ongelmat eivät vaikeuttaisi jatkoliikenteen käyttöä. Kahden Lahtea lähellä olevan kaupungin ja Lahden välinen liikenne saisi näin vaihtoehtoisen joukkoliikennemuodon alueelliselle bussiliikenteelle.

Kehittämishanke voisi palvella onnistuessaan Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun metropolialueen toisen navan eli pohjoisen keskuksen muodostumista vastapainona eteläiselle Helsingin, Espoon ja Vantaan muodostamalle keskukselle. Valmiiksi rakennetut radat muodostaisivat pääkaupunkiseudun metroa vastaavan paikallisliikenteen verkon, edellyttäen että verkkoa ryhdytään aktiivisesti käyttämään, kehittämään ja hyödyntämään kaupunkisuunnittelun joukkoliikenneverkkorunkona.

Hämeen Vasemmistoliitto ry esittää hankesuunnitelman yksityis- kohtaisemman valmistelun pohjaksi seuraavia lähtökohtia:

Hanke on alueellinen raiteilla tapahtuva joukkoliikenteen kehittämishanke, jossa otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön henkilöliikenneyhteys välillä Heinola-Lahti-Orimattila
Junavuorot voisi sijoittaa aluksi aamuun, keskipäivälle ja iltapäivälle siten, että se palvelisi aamuin illoin työmatkaliikennettä ja tämän lisäksi päivällä muuta asiointiliikennettä.
Junavuorot voisivat lähteä sekä Orimattilasta että Heinolasta vastakkaisiin suuntiin ja suunnilleen samaan aikaan siten, että niillä olisi yhteys molempiin suuntiin Lahdesta Helsinkiin meneville ja tuleville Z-junille aikaväleillä 7.17- 9.17 ja 16.40- 18.40.
Vähintään yksi vuoro molempiin suuntiin voisi olla lisäksi puolen päivän seutuun asiointiliikennettä varten.
Liikenteessä voisi käyttää alkuun vanhaa kiskobussikalustoa ja hankkia myöhemmin uudempaa kalustoa, jos kysyntä lisääntyy mainitulle liikenne- muodolle.
Seisakkeita tulisi avata Heinola-Lahti ja Orimattila-Lahti välille siten, että ne palvelisivat välillä olevia taajamia, kuten Pennala ja Renkomäki, sekä Vierumäki ja Ahtiala.
Matkalippujen hinnoittelun tulisi toteutua kokeiluhankkeen aikana VR:n paikallisliikenteen henkilöliikennehinnoittelun mukaisesti.
Jos hankkeen aikana otetaan käyttöön linjaliikenteen ja raideliikenteen alueellinen yhteislippujärjestelmä, sitä sovelletaan myös tässä kehittämishankkeessa.
Koska liikenne olisi alkuun taloudellisesti kannattamatonta, sitä tulisi tukea valtion ja alueen kolmen kunnan varoilla Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon joukkoliikennettä koskevien linjausten mukaisesti alueellisena joukkoliikenteen kehittämis- ja monipuolistamishankkeena.
Hanke voisi olla alkuun kolmen vuoden kehittämishanke, joka alkaa vuoden 2009 alusta.
Henkilöliikenteen jatkamisesta, mahdollisesta laajentamisesta tai supistamisesta ja rahoituksesta päätetään kokeiluhankkeen päätyttyä tehdyn arvioinnin perusteella.