Museojunia Lahdessa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lahdessa kulkee tänäkin vuonna museojunat. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa järjestää ajot Heinolaan 7.-8.5.2011 sekä 18.-19.6.2011. Aiemmista tiedoista poiketen Keiteleen Museon lättähatut (Dm7) eivät ole tulossa, resurssipulan takia eivät tällä kertaa lättäajot jäävät tekemättä. Höyryveturi Ukko-Pekkakin (Hr1 1009) oli tarkoitus tulla Lahteen, mutta toistaiseksi veturi on remontin alla. Jos kunnostus etenee suunnitelmien mukaan, on mahdollista, että höyryjuna saapuu Lahteen myöhemmin kesällä.
Tämän vuoden varmistuneista ajoista lisää artikkelin lopussa.


Lahti on ollut otollinen paikka museojuna-ajoille. Keskeinen sijainti sekä Lahdesta suuntautuvat teollisuuskäytössä olevat rautatiet Heinolaan ja Loviisaan ovat mahdollistaneet epäsäännöllisen matkustajajunaliikenteen.

Lahdessa järjestettiin 1980-luvulla kesäisin säännöllisesti museojuna-ajoja Lahdesta Heinolaan. Lähdöt tapahtuivat Vesijärven asemalta. Heinolan radalla liikennöinyt höyryjuna valittiin 1985 Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi (Wikipedia). Lue täältä viime vuoden yhdestä junamatkasta täältä. Myöhemmin ajoja alettiin järjestämään Lahden Rautatiepäivän yhteydessä, josta jäljempänä.

Viime vuosina toukokuisten Classic Motor Show:n yhteyteen Salpausselän seisakkeelle messuhallin tykö, Topparoikka järjestivät rautateihin liittyvää toimintaa: vuonna 2009 Salpausselällä seisoivat liikuteltava Risto-höyryveturimuistomerkki sekä Fo-konduktöörivaunu, jossa pääsi tutustumaan lahtelaiseen rautatiekulttuuriin.
Vuonna 2010 oli vuorossa liikkuvaa kalustoa Ukko-Pekan muodossa, paikalla seisovan konduktöörivaunun toimiessa lipunmyyntipisteenä. Viikonlopun aikana oli tarkoitus ajaa neljästi Heinolaan, mutta kerrat jäivät kolmeen, koska Kymijärven voimalaitoksesta haetut hiilet hyydyttivät Pekan ja viimeinen matka jäi tekemättä.

Ajoja on myös järjestetty Loviisaan. Höyryllä Walkoon -tapahtumaan (vuosina 2008 ja 2009) Pikku-Jumbolla ajettiin tietysti Lahden kautta vaikka tarkoitus oli palvella Loviisan ja Valkon väliä kulkevia.

Lisäksi Heinolan ja Loviisan radoilla on nähty vuosien varrella erinäisiä avoimia sekä epävirallisempiakin museojuna-ajoja höyryllä ja dieselillä. Mainittakoon että Loviisaan ajettiin vuonna 2005 Dr12 2216:n eli Hurun vetämä SRHS:n syysretkijuna.

Lahden runsaan rautatiestön ansiosta myös kaupungin sisäisesti on pystytty järjestemään useita museojuna-ajoja, mm. vuonna 2010 Pikku-Jumbo (Tk3 1136) pendelöi moottoripyörämessuilla Lahden aseman ja messualueen välillä. Topparoikan satavuotias lumiaura oli radan päätepuskimella toivottamassa messuvieraita tervetulleeksi: kaminassa oli lämminhenkiset tulet.

Myös Mukkulaan on tehty muutamia yleisömatkoja sekä höyryjunalla että dieselillä, kuten oheisesta kuvasta (vaunut.org) näkyy.

Oman mausteensa epäsäännölliseen liikenteeseen ovat tuoneet perinteiset Salpausselän kisajunat (kuvia kisajunista vuodelta 2006 ja 2007 Topparoikan kuvagalleriassa). Vanhaa satamarataa on toki hyödynnetty muissakin tapahtumissa, tosin satunnaisesti ja ne eivät ole edustaneet ns. museojunakulttuuria. Näin matkustajat ovat päässeet suoraan tapahtumapaikalle urheilu- ja/tai messukeskukseen. Ratayhteys satamaan katkesi Jalkarannantieltä 1990-luvun alussa ja Jalkarannantien ja Salpausselänkadun välinen yhteys purettiin vuonna 2006.

Rautatiepäivät 2006-2009

Topparoikka järjesti vuonna 2006 ensimmäiset nykymuotoiset rautatieharrastajien avoimet ovet Lahden varikolla. Silloin ei vielä ollut liikkuvaa kalustoa resiinaa lukuunottamatta, mutta jo seuraavana vuonna 2007 järjestettiin höyryinen yleisöjuna. Ukko-Pekka matkasi ensimmäistä kertaa Helsingistä oikorataa pitkin. Mäntsälän asemalla oli varsinainen kansanjuhla. Lahdessa soittokunta otti höyryjunan vastaan.
Vuoden 2008 Rautatiepäivänä koettiin jopa pientä museojunaruuhkaa. Tuttuun tyyliin paikalle Helsingistä saapui Ukko-Pekka (Hr1 1009). Ukko-Pekan saavuttua Mytäjäisiin Pikku-Jumbo, aloitti matkansa Heinolaan. Paikalla vieraili myös PorHan lättähättu (Dm7), jonka mukana matkasi saksalaisen televisiokanavan SWR:n Eisenbahn Romantik-kuvausryhmä. Televisioryhmä matkusti rengasmatkan Suomen museorautatiekohteisiin ja ensimmäisessä osassa ryhmä vieraili myös Mytäjäisten varikolla.
Vuonna 2009 Pikku-Jumbo kuljetti tuttuun tyyliin ihmisiä Mytäjäisistä Heinolaan.
Tapahtumapaikalla oli myös saattajana toiminut museodieselveturi Huru.
Vuonna 2010 ei Rautatiepäivää ei järjestetty varikon epävarman tilanteen takia.

Museojuna-ajot vuonna 2011

Museojunakauden avaa 7. ja 8.5.2011 kun legendaarinen museoveturi Pikku-Jumbo vaunuineen saapuu Lahteen. Viikonlopun yleisöjunat järjestetään Classic Motor Show-tapahtumasta Heinolaan. Topparoikka järjestää ajot yhdessä Messukeskuksessa järjestettävien Classic Motor Show-tapahtuman kanssa.

Kesäkuussa Topparoikka järjestää höyryveturivetoisia museojunia yhteistyössä Haapamäen museoveturiyhdistyksen kanssa KesäHeinola-tapahtumaan 18.6 ja 19.6.2011.

Loppukesän mahdollisista muista ajoista myöhemmin tiedotetaan Museojunalla Lahdesta -sivulla.

Lahtelaisen pyöräilykauden avaus

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Pyöräilykausi on jo hyvässä vauhdissa. Pyöräilijöillä on monipuoliset harrastusmahdollisuudet Lahden seudulla. Seurojen toiminta on aktiivista ja eri pyöräilyn alalajeja pääsee kokeilemaan helposti.

Salpausselän maasto tarjoaa maastopyöräilijöille upean reitistön. Maantie- ja retkipyöräilijöille lähiseutujen tieverkostot tulevat tutuksi, mutta vaihtoehtoja lenkkireiteiksi riittää.

Lahtelaiset pyöräilyseurat haluavat esitellä toimintaansa järjestämällä kauden avaustapahtuman, joka on tarkoitettu niin medialle, seurojen jäsenille kuin kaikille pyöräilystä kiinnostuneille.
Seurat esittelevät harrastusmahdollisuuksiaan ja tulevan kesän monipuolista tapahtumakirjoa.
Tapahtuma järjestetään miltei kaikkien lahtelaisten pyöräilyseurojen yhteistyökumppanina toimivan Lahden Polkupyörähuollon tiloissa perjantaina 29.4. klo 12-18.
Seurojen edustajat ovat paikalla klo 12-18, lisäksi luvassa on mm. pyörän huoltoesityksiä.

Media on tervetullut tutustumaan seurojen toimintaan ja kesän pyöräilytapahtumiin. Tarjolla on hyviä juttuideoita pyöräilyyn liittyen.
Mukana tapahtumassa ovat mm. CC Tailwind (TWD), Royal Cycling Team, pyöräsuunnistus sekä Fillarikoulu.

Odotettavissa keräilykuumeen nousua

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vuonna 2009 ensimmäistä kertaa järjestetyt Keräilykuume Antiikki- ja Keräilymessut tulevat nyt 4. kertaa Lahteen. Antiikki- ja keräilyesineiden osto- ja myyntitapahtumassa on mukana noin 30 näytteilleasettajaa ja luvassa on jälleen runsaasti asiantuntijoiden ja harrastajien kohtaamisia.

Kaksipäiväinen keräily-, antiikki- ja vintage-esineiden messutapahtuma kokoaa Lahden keskustaan Tiirismaan koululle lauantaina ja sunnuntaina 9.-10.4. keräilyn ja antiikin asiantuntijoita ja menneiden vuosikymmenten esineistä kiinnostuneita messuvieraita.

Tapahtuma esittelee monipuolisesti erilaisia keräilykohteita, perinnetekstiilejä, hopeaa, koruja, rahoja, postikortteja, astioita, lasiesineitä, keräilyleluja ja militariaa. Tällä kertaa mukana on myös useampia antikvariaatteja joiden runsaasta kirjavalikoimasta messukävijät voivat tehdä löytöjä.

Tarjolla on myös runsaasti perinteisiä tekstiilejä ja vanhoja käsitöitä, joiden arvostus on viime vuosina ollut selvässä nousussa.

Äänilevyjen keräilijöille riittää tarjontaa monille lahtelaisille tutun radioäänen DJ Make-Sedän laittaessa laajan levykokoelmansa myyntiin.

Keräilyneuvontaa ja asiantuntija arvioita

Kokeneiden keräilijöiden lisäksi näytteilleasettajien osastoilla on nähtävää ja koettavaa myös uusille kävijöille. Keräilykuume voi alkaa jo pienestä kipinästä, tapahtuman useat asiantuntijat opastavat uusia keräilijöitä harrastuksen alkuun ja arvioivat yleisön mukanaan tuomia esineitä.

Päijät-Hämeen Numismaatikot esittelevät osastollaan harrastustaan ja tarjoavat maksuttoman rahojen arviointipalvelun. Suomalaisten sotilas- ja ansiomerkkien asiantuntija Pekka Toivanen arvioi ja tunnistaa yleisön mukanaan tuomia sotilas- ja ansiomerkkejä.

Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n osastolla yhdistyksen asiantuntijat opastavat messuyleisöä postikorttien keräilyn mielenkiintoiseen maailmaan.

Lauantaina antiikin asiantuntija Kari Toivonen, toinen suositun Antiikkia Antiikkia -ohjelman alkuperäisistä juontajista, arvioi ja tunnistaa messuyleisön mukanaan tuomia antiikkiesineitä.

Keräilykuume Antiikki- ja Keräilymessut Lahdessa Tiirismaan koululla, osoitteessa Ursankatu 4, lauantaina ja sunnuntaina 9.-10.4.2011 kello 10-16. Aikusten pääsylippu tapahtumaan 6 euroa, molempina päivinä kello 14 – 16 välisenä aikana sisäänpääsy alenettuun hintaan 4 euroa.

Puusta pitkälle?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Pysytään vielä puussa. Viikon 13 loppu meni puupainotteisesti, kahden eri vierailun merkeissä.

Torstaina tehtiin opiskelun puitteissa vierailu Pro Puu -galleriaan, jossa oli viimeisiä päiviä käynnissä Design from & for kids -näyttely. Ideana oli 4-7-vuotiaiden lasten suunnittelemat puukalusteet, jonka ovat toteuttaneet Pro Puun puusepät. Kaiken kaikkiaan inspiroiva näyttely, jossa on paljon tuoreutta ja näkökulmia, joita voi odottaa vain lasten spontaaneilta mieliltä. Joten jos näyttely nyt jäi näkemättä, se on esille kesällä Sibeliustalossa ja syksyllä se matkaa Helsingin Habitare-messuille. Projektista ja näyttelystä on tehty myös dokumentti.

Lisäksi pääsimme myös tutustumaan Tikkulassa sijaitsevaan puuseppien pajaan, jossa pitää toimintaa yllä kolme lahtelaista puuseppää. Kompakti paja, jossa puuhommat hoituvat asianmukaisilla laitteilla.

Galleriassa parhaillaan (5.4. alkaen) on meneillään Anne Hakalan Metsänkuiskaus-näyttely, jossa esitellään koivuvanerille piirrettyjä metsänäkymiä. Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi.

Mainittakoon että talon yläkerrassa on Liitosten arkki -näyttely, josssa tuli käytyä useampi vuosi sitten ja tällä kertaa emme sinne suunnanneet. Jos sitäkään ei ole vielä nähnyt, hätä ei ole suuri, sillä näyttely jatkaa kuluvan vuoden lokakuuhun asti. Ja sitten on vielä Pro Puun perinteinen Kevätpäivän Sahaus, jota siirrettiin runsaan lumen takia hieman aikaisempaa myöhemmäksi eli huhtikuun alkuun.

Lauantaina töiden jälkeen ehdin niukin naukin Salosen Sahan kevätkauden avajaisiin, kun ajoi moottoritiellä kesärajoitusten mukaan (hyi hyi). Itse saha sijaitsee Kärkölän Järvelässä, mutta vuoden alussa avattu myymälä siirrätti toiminnan lähemmäksi potentiaalista asiakasvirtoja Etelä-Lahteen Jokimaalle.

Paikalle päästyäni (ajettuani ensin harhaan), pihalla lauloi kenttäsaha. Traktorista voimansa saaneen laitteen toimintaa oli mukava seurata vierestä. Nimenomaan vierestä. Työnähän tuollainen vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, sillä hihnalle kiinni jäävä hiha ei kestä pyörivää terää.

Hetken seurattuani puun sahausta, päätin tutustua muuhun tarjontaan. Painelin sisään halliin katselemaan lautatarjontaa, ihastelemaan kelohongista valmistettuja kalusteita sekä ehdin vaihtaa muutaman sanan omistajan(?) kanssa globaalista puutaloudesta paikalliseen.

Sitten olikin aika syödä tarjolla olevaa makkara suoraan kojusta. Naapurin traktorifirmassa oli kahvitarjoilu, jossa en kuitenkaan uskaltanut käydä.

Sinapin lisäksi mukaan tarttui myös nippu alan esitteitä. Valitettavasti asiasta vihjannut kaveri itse ei ehtinyt paikan päälle, oli juuri istunut autonsa ratin äärelle, kun ilmoitin että avajaiset ovat jo  ehtoopuolella. No, ensi keväänä sitten viimeistään.

Kotiseututyön alku Suomessa ja Lahdessa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kotiseututyön alku Suomessa

Varsinaisen kotiseutututkimuksen ja kotiseututyön on katsottu alkaneen silloin, kun lohjalaissyntyinen tohtori Robert Boldt v. 1894 perusti ”Lohjan kotiseutututkimuksen Ystävät” -nimisen seuran. Tähän perustuen vietti maamma kotiseutuväki Suomen kotiseututyön 100-vuotisjuhlia v. 1994 Lohjalla pidettyjen kotiseutupäivien yhteydessä.
Kotiseututyön painopiste oli ensimmäisinä vuosikymmeninä painottunut selvästi kotiseuduntutkimukseen, mikä on säilyttänyt edelleen tärkeän asemansa. Tutkimustyön avulla pyritään selvittämään paikallisen perinteen elintapojen ja kulttuurin, henkiset ja aineelliset erityispiirteet sekä kotiseudun luonnonmaiseman ja rakennetun maiseman omaleimaisuus.
Kuitenkin vasta sotien jälkeen tietoa pyrittiin käyttää hyväksi, kun kotiseututyön erääksi tärkeäksi tavoitteksi tuli vaikuttaminen oman kotiseudun ja paikkakunnan nykyoloihin ja tulevaisuuteen. On vaadittu, että paikalliset erityispiirteet on otettava huomioon suunniteltaessa ja ja toteutettaessa asukkaiden henkiseen ja aineelliseen elinympäristöön kohdistuvia muutoksia.
Kotiseutuliike toimi Suomessa kauan, paljolti kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin muuttaneiden maalaisten synnyinseutukaipuun varassa. Vasta sotien
jälkeen tajuttiin että kaupunki on myös kotiseutu.

Kotiseututyö Lahdessa

Ennen Lahti-Seuraa paikkakunnalla  oli useita yhdistyksiä joiden toimintaan kuuluivat myös kotiseutuasiat. Tärkein oli v. 1884 Raittiusyhdistys Säde I, jonka puheenjohtaja Willehad Vuorinen oli uuttera ja tunnettu kotiseuduntutkija. Yhdistyksen toinenkin puheenjohtaja Eero Salo oli aktiivisia kotiseututoimijoita. Myöhemmin hän toimi Möysän Nuorisoseuran kotiseutuasioiden hoitajana ja perusti nuorisoseurataloon kunnallistakin arvostusta saaneen kotiseutumuseon. Lahden Kansanopiston yhteyteen perustetun Lahden Nuorisoseuran toimintaan kuului kotiseutuhistorian harrastus.

Lahti-seura perustetaan

Kotiseutuseurojen perustaminsen aalto saavutti 1940-luvun puolivälissä myös Lahden seudun. Vuonna 1945 perustettiin Hollolan Kotiseutuyhdistys ja seuraavana vuonna Lahti-Seura sekä Orimattila-Seura.
Lahti-Seuran perustamisvaiheista on saatavissa varsin niukasti kirjallista tietoa, esim. perustavasta kokouksesta ei ole säilynyt pöytäkirjaa. Etelä-Suomen Sanomien 26.2.1946 ilmestyneessä numerossa oli uutinen, joka oli otsikoitu: ”Lahti-Seura päätetty perustaa.” Uutisessa kerrottiin, että ”asianharrasrajien toimesta oli sunnuntaiksi (24.2.) kutsuttu Lahden kaupunkilaisia Käsityö- ja Tehdasyhdistystksen huoneistoon Rautatienk. 26:ssa keskustelemaan Lahti-Seuran mahdollisesta perustamisesta. Kutsua oli noudatettu runsaslukuisasti.
Mauno Vuorinen valittiin puheenjohtajaksi, joka oli tehnyt vielä lähemmin selkoa kysymyksessä olevan seuran tarkoituksesta ja tehtävistä historiallisen ja kotiseutuperinteiden vaalijana. Seuran nimeksi hyväksyttiin Lahti-seura, samalla käsiteltiin alustavasti mallisääntöjä. Seuraan pääsemisen ehdoksi hyväksyttiin että asianomaisen asuneen Lahdessa vähintään 10 vuotta. Johtokunnalla oli myös oikeus tehdä poikkeuksiakin, jos tähän olivat painavat syyt. Seuran perustamiskokousta valittiin 5-jäseninen toimikunta ja sille annettiin tehtäväksi laatia seuralle säännöt.
Tilaisuudessa ilmottautui 35 perustajajäsentä, joista naisia 10 ja miehiä 25. Suurin osa kuului kaupungin sivistyneistöön: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia, mutta ei ainuttakaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai toimihenkilöä (tämä osittain saattoi johtua siitä, että kolme vuotta aikaisemmin oli perustettu Lahden Teollisuusseura). Myöhemmin saman vuoden aikana seuraan liittyi teollisuuslaitosen ja rakennusliikkeiden johtajia, samoinm pappeja, lääkäreitä, upseereja ja käsityöläisiä.

Perustavassa kokouksessa  12.3.1946 seuraan liittyi 21 henkilöä. Tällä päivämäärällä pidetty kokous on varsinainen perustamiskokous vaikka sitä kutsussa nimitettiin vain kokoukseksi. Siinä kuitenkin oli tarkoitus päättää seurojen perustamiskokouksissa normaalisti käsiteltäviä asioita, on sitä pidettävä Lahti-seuran ”oikeana” perustamiskokouksena.

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdessä 1/2011.

Artikkeli referoitu kirjasta ”50-vuotias Lahti-seura – Puoli vuosisataa työtä Lahden parhaaksi”
Julkaisijana:
Lahti-seura ry
Lahden Kaupunginmuseo
Piirteitä Lahden historiaan XIX 1996