Etelä-Suomen Sanomien verkkolehti kertoi 23.5. kapunginhallituksen päätöksestä että Töyrykatu 5:n taloa ei pureta vaan myydään eniten tarjoavalle.
Asiasta kattavasti Liekkiyhdistyksen nettisivuilla.
Töyrykatu 5 myyntiin
Vastaa
Pesäkallion kesäteatterissa Nummisuutarit
Pesäkallion kesäteatteri Lahdessa esittää kesällä 2011 Aleksis Kiven klassikkonäytelmän Nummisuutarit. Näytelmän ohjaa Satu Säävälä.
Rooleissa nähdään Markus Karekallas, Kalle sulalampi, Minja Koski, Väinö Weckström, Mikael Saari ja Hanna Kaskela.
Lahden opaskierrokset vuonna 2011
Lahden Seudun Oppaat järjestävät tänä vuonna 24 kohteeseen opastettuja, pääosin kävellen tehtäviä kierroksia Lahdessa ja Lahden seudulla. LSO järjestää omia kesäkierroksia, mutta myös Lahti Travel Oy:n tilaamia opastuksia. Opastuskieli kierroksilla on suomi, jonka lisäksi mm. ruotsi, englanti, eesti, ranska, venäjä, ja slovakia.
Kävelykierrokset maksavat aikuisilta 5 euroa, alle 15-vuotiaita lapsia houkutellaan myös mukaan, sillä he pääsevät aikuisen seurassa maksutta. Kierrokset järjestetään jos paikalle saapuu yksikin osallistuja. LSO muistuttaa että kierroksille kannattaaa varustautua sään mukaisilla asusteilla ja jalkineilla.
Lahden seudun oppaat ry perustettiin vuonna 1975 nimellä Lahti Oppaat ry., vuonna 2000 nimi muutettiin Lahden seudun oppaat ry:ksi.
Lahden seudun oppaiden laajempi esittely yhdistyksen nettisivuilta.
Kesäkierrokset 2011
Alla listatty kaupunkioppaiden järjestämät opastetut kierrokset selityksineen. Selitykset oppaiden nettisivuilta. Lista tarkempine tietoineen nähtävillä täällä. Paperisia esitteitä voi noutaa mm. Lahti Travel Oy:stä, Lahden kirjastoista, opistoista jne.
Lahden kaupungintalo ke 25.5., ke 29.6., ti 16.8., ti 23.8. ja ti 6.9.
Jugend-henkinen Lahden kaupungintalo täyttää ensi vuonna sata vuotta. Vuosien ja vuosikymmenien aikana talossa tehtiin useita pieniä remontteja ja korjauksia. Vuoden 1981 syyskuun tulipalon jälkeen Kaupungintalo päätettiin entisöidä kokonaan suunnittelijansa arkkitehti Eliel Saarisen hengessä. Remontti toteutettiin vuosina 1981-1985.
Hollolan hautausmaa to 26.5., to 30.6., to 4.8. ja to 18.8.
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.
Vesijärven luontokierros ti 31.5.
Reitti kiertelee Pikku-Vesijärven puistossa ja Vesijärven rantamaisemissa. Maisemien ihailua myös Salpausselän rinteeltä.
Design-kierros ti 7.6., ke 10.8. ja ke 31.8.
Muotoilua, arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua Lahden keskustassa. Lopuksi tankkaus Lahden Muotoiluasemalla.
Radiomäki maailmanperintökohteeksi ke 8.6.
Radiomäellä on urheilukenttä, radio- ja tv-museoalue ja vanha hautausmaa.
Vanha hautausmaa to 9.6., to 14.7., to 11.8. ja to 1.9.
Lahden Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja, sillä siellä nukkuvat viimeistä untaan monet lahtelaiset päättäjät ja vaikuttajat. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin.
Myllysaari ja ympäristö la 11.6.
Tutustutaan Myllysaaren alueeseen mm. 1909 rakennettuun Purjehdusseuran paviljonkiin.
Pikku Viipuri ti 14.6.
Kun vilkkaat karjalaiset evakot valitsivat uudeksi kotipaikakseen Lahden, muuttui Kansakoulun puiston ja linja-autoaseman alue Pikku Viipuriksi. Sodan jälkeen Lahdessa alkoi vireä ja virikkeellinen aikakausi.
Läntinen hautausmaa to 16.6. ja to 28.7.
Läntinen hautausmaa oli kolmas hautausmaa Lahden seudulla. Puistomaisen varjoinen Läntinen hautausmaa uinuu rauhaisana omalla, yksinäisellä mäellään. Siellä on helppo pysähtyä hetkeksi miettimään elämän ja kuoleman monimuotoisuutta.
Lanupuisto ja sataman aarteet ti 28.6.
Lahden Lanupuisto perustettiin parikymmentä vuotta sitten ja nykyään se on suosittu ulkoilukohde lehtomaisine, villiintyneine puineen ja muine kasveineen. Siellä kukkivat ensimmäisinä sini- ja valkovuokot. Vesijärven satama on aarreaitta, jossa yhdistyvät mennyt aika ja nykyelämä.
Heräämisestä voittajiin ti 5.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Alatorilta hyppyrimäen juurelle.
Kärkölä ja Huovilanpuisto ke 6.7.
Kiertoajelu Tennilän kautta Huovilanpuistoon. Käynti Alli Paasikiven kesäasunnolla.
Mustankallion hautausmaa to 7.7. ja to 21.7.
Entinen Uusi hautausmaa kätkee maanpoveen palasen Lahden ja Suomenkin historiaa, sillä tälle hautausmaalle on haudattu muiden muassa useiden sotien aikana kuolleita vainajia. Monet tämänkin hautausmaan poisnukkuneista ovat aikoinaan olleet vaikuttamassa Lahden historian kulkuun.
Lahden palosta puunhakkaajaan ti 12.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Sippipuistosta Kaupungintalon puistoon.
Kisikseltä Löyttymäen kuoppaan ke 13.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kisapuiston kautta Siirin luo.
Torin kaivauksilta Paragrafille ti 19.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Ylistä Viipurintietä seuraten.
Tallinpassin tarinaa ke 20.7.
Tallinpassiksi kutsuttiin aikoinaan Mytäjäisten lampea, jonka rannalla sijaitsi Tampereen rykmentin uimalaitos. Tallinpassi Varikkoalueineen oli myös 1918-sodan näyttämönä. Varikkoalue on parin viimeisen vuoden ajan ollut monenlaisessa myllerryksessä, mutta edelleen siellä seisovat vanhat höyryveturit, joita pääsemme tutkimaan kierroksen aikana. Alueella ovat myös vanha veturitalli, veturien kääntölaite sekä vesitorni, josta saatiin vettä höyryvetureihin.
Kirkonmäeltä Sairaalanmäelle ti 26.7.
Lahden historiaa ja nykypäivää Kolkanmäeltä Vanhalle naistensairaalalle.
Kiertoajelu Asikkalan maisemissa ke 27.7.
Käyntikohteet ovat: Vääksyn kanava, Vääksyn Mylly, Asikkalan kirkko pienen runotuokion kera sekä Viini & Puutarhatila Pihamaa Kalkkisissa.
Rautatienkatu – muistojen katu ke 3.8.
Rautatienkatu oli Lahden kylä- ja kauppala-aikaan vilkas liikekatu, jota pitkin kuljettiin asemalta keskustaan. Silloin katuvalotkin sammutettiin vasta puoli tuntia viimeisen junan lähdettyä asemalta. Katu on aina yhdistänyt rautatieaseman toriin ja Rautatienkadun aseman puoleinen alkupää on aina ollut Lahteen junalla saapuvan matkustajan ensimmäinen kosketus Lahteen ja lahtelaisuuteen.
Mattilanmäen omenatarha ja Loukkaanotsa ti 9.8.
Mattilanmäen tietämillä kukkivat aikoinaan omenapuut ja Loukkaanotsa suolsi hauleja Mustankallionmäeltä. Nyt entisessä omenatarhassa kisaavat ”tessut”, Loukkaanotsan rypyt ovat silinneet ja Jepulis-Penjamikin on hommansa lopettanut. Mihin se kaikki hävisi?
Anttilanmäki ke 17.8.
Keskellä kaupunkia omakotitaloidylli, jossa väreilee menneen maailman tunnelma. Kauniit pihat, aidat ja kapeat polut, huolellisesti kunnostetut talot. Siinä nykypäivän Anttilanmäkeä, mutta kierroksella kuulemme myös mäen historiaa. Alue on nykyään museoviraston suojeluksessa.
Elokuinen retki Vierumäen vehreisiin maisemiin ke 24.8.
Vierumäki tarjoaa mm. ainutlaatuisia ja monipuolisia hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluja. Myös liikunta-alan koulutuksen ja urheilun kehittäjänä Vierumäki on tullut kuuluisaksi Euroopassa.
Levon hautausmaa to 25.8.
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita, joissa vainajat voidaan siunata ja tällä hautausmaalla on myös Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.
Enonsaaren kevättalkoot
Ensi lauantaina 14.5. Lahden kaupunkikulttuuriseura yhdessä Vesijärvisäätiön väen kanssa on Enonsaaren ympäristöä ja rakennuksia talven jäljiltä. Saaren isäntä Hannu Yrjölä toimii työnjohtajana.
Samaan aikaan saaressa avataan Vesijärvisäätiön näyttely, joka kertoo Vesijärven synnystä ja elämästä. Näyttely on avoinna heinäkuun lopulle asti aina saaren aukioloaikoina.
Lahden kaupunkikulttuuriseura juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan, ja talkoot Enonsaaressa ovat osa juhlavuoden tapahtumasarjaa. Kaupunkikulttuuriseura haluaa edistää paikallista kaupunkikulttuuria ja -ympäristöä, ja talkoot ovat konkreettinen tapa vaikuttaa ympäristön siisteyteen ja samalla tehdä Enonsaarta tutuksi kaupunkilaisille. Seura myönsi viime syksynä toisen vuotuisista Lahtelainen kaupunkikulttuuriteko -tunnustuksistaan Hannu Yrjölälle toiminnasta saaren kunnostamisessa kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualueeksi.
Alasenjärven ympäriajo
Kun vapunaattona suoritettu työ oli tehty ja sen jälkeinen juhliminen suoritettu, oli vapunpäivänä aikaa pyöräretkelle. Edellisenä päivänä äidin pyörään vaihdetut takakumit loistivat uutuuttaan, ja nyt olivat tarkoitus sisäänajaa Alasenjärven ympäriajossa. Edellisen renkaan ulosajoin, sillä seurauksin että sisäkumi poksahti. Vappusääksi oli luvattu jo aiemmin tällä viikolla koleaa. Ja Facebookissa kavereiden statuspäivitysten mukaan myös lumisadetta. Vilkaisu ulos ikkunasta vahvisti väitteet todeksi. Nämä jäi kuitenkin kuuroiksi, joten keli olikin oiva pyöräilylle.
Vilkaisin kartasta nopeasti mahdollisen reitin tai ainakin sen alun. Suunnitelmissa oli kuitenkin ajaa Kytölän kautta Viuhaan ja sieltä Ahtilan kautta kotiin. Viuhaan törmäsin tietoisesti vasta muutama vuosi sitten kun näin linja-autossa eli linkussa tekstin Viuha. En olisi osannut sitä kartalle sijoittaa, mutta linkun numerosta päättelin kuitenkin sen olevan jossain Pohjois-Lahdessa, myös senkin takia että Etelä-Lahti oli jo tullut tutuksi, joten siellä se ei voinut olla. Kotiin päästyäni tarkistin Viuhan sijainnin ja siellähän sen Alasenjärven pohjoispuolella sijaitsi. Muistelin, että joskus kymmenisen vuotta sitten olin autolla alueen läpi ajanut, mutta muuta ei jäänyt mieleen kuin mutkaisa tie järven likellä. Siksi pyörällä, näin saa ympäristöön paremmin kontaktin ja mielenkiintoiset yksityiskohdat nousevat esiin hiljaisissa nopeuksissa.
Retken suunta oli tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä se oli puhtaasti ei-rautatiehenkinen pyöräretki. Koville se otti, mutta kestin sen kuin mies (joka ajaa naistenpyörällä). Vappu-Viuha alkakoon.
Matka alkoi Kiveriöstä Kytölään, jossa kiinnostus kohdistui monikerroksisen omakotialueen ihasteluun. Olipa siellä yksi autiotalokin. Ensimmäinen varsinainen kiintopiste oli Kytölän siirtolapuutarha sekä uimaranta, jonka vieressä oli yksityinen leirintäalue.
Kamerasta loppui jo alkumatkasta akku, joten Lahden tallentaminen jäi sillä kertaa kovin vaisuksi. Ehkä ensi kerralla malttaa ladata akun, eikä vain olettaa sen kestävän. Luulisi aikuisen sen ymmärtävän, mutta aina sitä jaksaa itsensä yllättää.
Seuraavaksi matka jatkui Savontietä pitkin Takkulan golf-kentän ohi, kohti Sipurantietä. Risteyksessä oli yksi uimaranta ja kyltti, joka kertoi ylimaakunnallisesta retkeilupoluista. Sama löytyy myös internetistä kaupungin sivuilta. Tätä onkin tarkoitus hyödyntää jatkossa paremmin.
Sipurantie on asfaltoitu, mutta mutkainen. Tosin Viuhan ”keskiosiin” muodostunut uusi kylämäinen omakotialue, on aiheuttanut sen, että ainakin toistaiseksi osa tiestä on hiekkainen kun infraa rakennetaan. Tienpätkä saa mm. valaistuksen ja pyörätien. Viuhan rannoillahan on jo ollut vuosia asumista.
Ahtialan puolella, rannassa Lepolan loma- ja kurssikeskuksen yhteydessä huomion kiinnitti iso ja vanha navetta. Ei kuulunut ammuntaa. Matka jatkui rantaa seuraten kohti Herrasmannin retkeilyaluetta ja uimarantaa. Alueelle oli majoittunut muutamia karavaanareita, mutta muuten alue oli hiljainen, valmiina kesän riemuihin.
Lähellä Myllypohjaa ulkoilureitti kulki kahden pellon välistä ja reitin vierellä oli joku joki. Se laski Alasenjärveltä, johonkin. Nimi ja määränpääkin selvisi vasta tätä kirjoittaessa internetin äärellä. Joki oli Potilanjoki, jonka suuntana oli Kymijärvi. Ahtialan Selkätiellä jäin hetkeksi ”fiilistelemään” sillan kupeeseen virtaavaa vettä ja siitä syntyvää ääntä.
Tämän jälkeen suuntasin Ahtialan Selkätietä pitkin kohti Kytölää. Tie oli mutkainen, mäkinen ja hiekkainen, mutta matka sujui kevyesti, seutuja tarkkaillen. Hetken ajaltuani saavuin jälleen asuntoalueelle ja tiekin oli vaihtunut Kytölän Selkätieksi ja kohta olinkin tutuissa maisemissa, matkan alkulähteillä.
Loppumatkasta niistin vahingossa hihaani. Onneksi kukaan ei nähnyt.