Kuka, Mitä, Lahti

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 2.

Kuka, Mitä, Lahti
Lahden historiasta kiinnostuneille avattiin vuonna 2007 ”Kuka, Mitä, Lahti” -niminen sivusto, joka keskittyy Lahden historian kulminaatiopisteisiin. Sivuston etusivulla kerrotaan että ”Kuka, Mitä, Lahti on osa ’Piirteitä Päijät-Hämeestä – sisältöä maakunnalliseen identiteettiin’ -hanketta, joka on toteutettu 2004–2007. Sen tarkoitus on alueen historiantuntemuksen lisääminen ja päijäthämäläisen identiteetin vahvistaminen.” Sivujen sisältö on jaettu kuuteen eri osioon: ”Lahden historia”, ”Käsitteet”, ”Paikannimet”, ”Henkilöt”, ”Ympäristö” ja ”Arkisto”. Aiheita on myös linkitetty kätevästi keskenään artikkeleiden sisällä. Ulkoasultaan sivut ovat selkeät ja toimivat, kaivaten kuitenkin pientä jäsentelyä ja yhdenmukaisuutta.

Jos jotain sisällöllistä täydentämistä toivoisi, olisi se kuva- ja karttagalleria. Karttoja kylläkin sivuilta löytyy, josta myöhemmin. Vanhat valokuvat kiinnostavat aina ja kartat auttaisivat hahmottamaan kaupungin kehitystä kylän ajoilta aina tähän päivään saakka. Toki kuvia on käytetty artikkeleiden yhteydessä.
Toinen asia, joka tuntuisi istuvan sivuston konseptiin olisi selvitys kaupungin symboleista, esimerkkinä Lahden kaupungin vaakuna ja sen syntyhistoria. Mutta nuo puutteet eivät häiritse, sillä jo nyt sivut ovat täynnä informaatiota.

Kokonaisuutena Kuka, Mitä, Lahti on kiinnostava sivusta, josta voi hakea nopeasti kiinnostava nippelitietoa kaupungimme historiasta. Alla pieni katsaus sivuston tämän hetkiseen tarjontaan: Lahden historia on niputettu ytimekkäästi, jossa käydään läpi alueen esihistoriaa ja keskiajan kylän aikoja sekä sivutaan tämän päivän kunnallishallintoa (jossa tosin mainitaan nykyinen kaupunginjohtajamme Tarmo Pipatti). Historiikistä löytyy tietoa myös mm. väestöstä, taloudesta, kulttuurista.

Käsitteissä on käyty läpi yhdeksän Lahteen liittyvää ja liitettyä historiallisia että maantieteellisiä pilaria, mm. Lahden markkinoista ja karjalaisten merkityksestä Lahdelle.

Paikannimistössä
käydään läpi nimensä mukaisesti seudun paikannimistöä selitysten kera. Mielenkiintoisen hakemiston niukkoja tekstejä olisi kaivannut kuvia tukemaan informaatiota ja vaikkapa vanhoin kartoin valottamaan yksityiskohtia alueiden menneisyydestä. Missä sijaitsikaan Haiseva?

Henkilögalleriaan on kerätty henkilöhistorioita eri poliittisista vaikuttajista ja elinkeinoelämän vaikuttajista. Henkilöt ovat vaikuttaneet lähinnä kauppalan ja kaupungin alkuvuosina, joten useat nimet kuulostavatkin oudoilta.

Ympäristö
-otsikon alla ei ole vielä mitään, joten odotellaan sen täydentämistä.

Arkiston mielenkiintoisinta antia on Päijät-Häme Senaatin kartoilla -kuvagalleria sekä kaupungin perustamiskirja. Mainittakoon että arkistosta löytyy myös kauppalanhallituksen kokouspöytäkirjat vuodesta 1878 vuoteen 1906.

Historiasivuilla tietoa on, mutta mikä on se oleellinen tieto, joka puristetaan (lahtelaisen) internetkuluttajan tarpeisiin ja mitä informaatiota pidetään tärkenä esittää lahtelaisille? Tässä tapauksessa tarpeet on huomioitu hyvin.  Toivottavasti sisällön tuottamista jatketaan ahkerasti, koska tämän tyyppinen arkisto on loistava kanava tutustua lahtelaiseen historiaan ja ehkäpä sivusto innostaa meitä suunnistamaan kirjakauppaan/kirjastoon penkomaan Lahden historian kirjoja. Tai muuten vain saa meidät kiinnostumaan kaupungistamme ja ympäristöstämme jossa elämme.

Kuka, Mitä, Lahtikukamita.jpg

Wikipedia

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 1.

Wikipedia
Lahden Wikipedia-tilaa ruodittiin 12.5.2008 Etelä-Suomen Sanomissa koko sivun verran. Ei mene hyvin Lahdella Wikipediassa, eikä Wikipedian mukaan Lahdella. Lehtijutussa ruodittiin Wikipedian antamaa kuvaa eli tarkemmin ilmaistuna lahtelaisten(?) antamaa kuvaa. Mitä siis kertoo Lahdesta? Sen, että se mitä tuossa sanakirjassa lukee on Lahtea. Tällä hetkellä (15.5.2008) Wikipedian Lahti-anti (vai anti-Lahti?) kertoo omalla raadollisella tavalla sen, osatotuuden henkisestä tilastamme: Se ei ole faktaa eikä fiktiota, se on mielentila.

Mutta kuten valveutuneet internetin käyttäjät tietävät, wikipedian sisältämiä artikkeleita voi luoda ja muokata kuka tahansa kirjoitustaitoinen. Jokaisella on varmasti mielipide siitä mitä Lahdesta pitäisi kertoa ”ulospäin”. Vastuuta ei kannata kuitenkaan vierittää pelkästään peruspessimistimarisioiden niskaan tai että huudetaan päättäjiä apuun. Wikipedia on meidän kaikkien käsissä, kuten konkreettinen (betoninen) kaupunkimme.

Tietokirjailija Terhi Willmanin kirjoitus Wikipedian Lahden artikkelista.

Lahti Wikipediassa

wikipedia.jpg


Päivitetty 27.7.2010

Hikipedia
Lahdesta artikkeli myös Wikipedia-muunnelmassa Hikipediassa. Lue esittely.

Lahden kirjamessut täyttivät odotukset

kirjames_ots.jpgLahden ensimmäiset kirjamessut järjestettiin teemalla Sana ja kuva 15.-16. maaliskuuta Lahden Messukeskuksessa. Tapahtumaan saapui yli 60 esiintyjää, tunnetuimpina kirjailijaniminä muun muassa Anna-Leena Härkönen ja Eeva Kilpi, Harry Potter –kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta, sekä sarjakuvienpiirtäjät Milla Paloniemi ja Juba Tuomola. Tapahtumassa oli mukana myös antikvariaatteja, gallerioita, taidemyyntiä sekä teatterialan edustajia Lahden Kaupunginteatterista ja Vanhasta Jukosta. Messuille oli koottu myös useita näytteilyitä, muun muassa Mannerheimin 140-vuotisjuhlanäyttely ja vuoden 2007 kauneimmat kirjat -näyttely. Näytteilleasettajia saapui miltei 80, joista löytyi paljon etenkin pieniä ja paikallisia kustantamoita. Näkyvästi edustettuina olivat muun muassa Harry Potter –kirjat ja lahtelainen sarjakuvakenttä, joka kiinnosti nuorten ja lasten lisäksi paljon myös aikuista yleisöä. Lauantai-iltana vietettiin Taidepanimolla Iltaklubia, jossa näyttelyiden lisäksi kuultiin ja nähtiin musiikkia, performanssia, animaatiota ja runoutta. Iltaklubilla esiintyivät muun muassa laulaja, runoilija Jarkko Martikainen ja Otto Grundström.
Kirjamessujen kävijätavoitteen täyttyminen takasi tapahtuman järjestämisen myös ensi vuodelle. Tarjonnasta lisää messujen nettisivuilla

Aiheesta lisää seuraavassa lehessä (1/2008).
Kuvat Sauli Hirvonen
km_8791.jpgTartu kirjaan!
km_8776.jpgHeikki Saure kertoi mietteitään kirjamessuista.
km_8792.jpgHistorian lehtien havinaa.
km_8777.jpgSarjakuvataiteilija ja kustantaja Solja Järvenpää, yksi messujen järjestäjistä, säteili kiivastahtisesta viikonlopusta huolimatta. Tai ansiosta.
km_8786.jpgMessuilla oli mahdollisuus tehdä löytöjä.

km_8793.jpgEsillä oli myös kuvataidetta. Tässä taidon näyte Lahden Taideinstituutista.
km_8780.jpgHarry Potter -osastolla kävi kova kuhina.
km_8785.jpgMessujen yhtenä keskeisenä elementtinä oli vieraiden haastattelut.
km_8783.jpgTutkija Riitta Niskanen kertoi suomalaisten konserttitalojen historiasta.

km_8800.jpgTentattavana lahtelaistuneet sarjakuvataitelijat, puupäähatun voittanut Marko Turunen sekä Solja Järvenpää.

Kunta rajoissa

Häähumua
Hääkellot soivat Päijät-Hämeessä(kin) ja täällä käy pöytien ympärillä sänkyjen sijaan (tai tästä en ole ihan varma…) kova kuhina ja riiaus. Kuntia naitetaan yhteen, vielä kun se oikea löytyisi. No ehkäpä jonain päivänä lahtelaisetkin lipuvat auvoiseen kuntaliitoksen satamaan. Vaikka moniavioisuus on moraalisesti epäilyttävää, valtio siihen jopa kannustaa reilujen(?) myötäjäisrahojen muodossa. Kyläraiteilla puhutaan porkkanarahoista, mutta varoa pitää ettei EU:lta tule sanktioita tukirahojen väärinkäytöstä: ”Missäs ne porkkanat?”

Vaarana on että sähköisellä moniparisuhdemarkkinoilla voidaan sortua ylilyönteihin tai jopa ylimielisyyteen tyyliin ”noista muista kunnista en tiedä, mutta me ollaan ainakin heteroita.” Naimamarkkinoilla liiallisella ylpeydelle ei ole ole varaa ellei ole varaa. Joku haluaa säilyttää riippumattomuutensa ja jatkaa eloaan itsenäisesti. Ja mitäpä sitä yhdessä hengailemaan, jos yksinkin pärjää. Vasta aika näyttää, onko luodaanko kestävä todellinen rakkausavioliitto vai lässähtääkö liitto kiihkeän alkupainin ja samppanjan poksattelun jälkeen. Vai onko peräti kyseessä pakkoavioliitto, koska muita vaihtoehtoja ei ole? En tiedä.

Rajat
Aikuiset voivat tehdä mitä tahansa keskenään jos se tapahtuu yhteisymmärryksessä molempien (tässä tapauksessa kaikkien) ehdoilla. Silti on oltava tiukat vanhemmat (valtio), jotka sanovat viimeisen sanan että ne rajat pistetään, ettei eletä kuin pellossa. Vieläpä niiden porkkanarahojen kanssa. Kuntalain mukaan yhdistyvillä kunnilla on oltava yhteinen raja, maaraja. Tosin sitä ei pidä tulkita liian kirjaimellisesti, näin on sanottu oikeassa lehdessä. Tällä estetään, kuntaministerin ja virkamiesten mukaan sellaiset kunnat jonka näyttävät kartalla keskeneräiseltä palapeliltä. Pelätään kaikenmoisia sekaliittoja ja sehän ei sovi että lipsutaan ns. irtokuntiin. Sekös vasta moraalitonta onkin. Lahden seudun kunnat Lahti, Hollola, Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Padasjoki ja Hartola ovat käyneet keskenään keskusteluja liitoksesta, Sysmän, Asiakkalan, Heinolan, Orimattilan ja Artjärven tehdessä omat johtopäätöksensä, oikeat tai väärät. Rajoista on siis keskusteltava. Otetaan esimerkki Etelä-Suomen Sanomista kopioidun ehdotuksen pohjalta:

ph_kartta.jpg

Kuten kuvasta näkyy, varsin luonnollisen oloinen kuntaraja suurkunnalle muodostuisi?
Padasjoki olisi yhteydessä Hämeenkoskeen pienen Asiakkalasta lohkaistavan
maakaistaleen ansiosta. Hartola liittyisi suurkuntaan Sysmän kunnan pohjoisosasta lohkaistavasta palasta. Kunnan rajat näyttäisi siis aivan syntyneen luonnollisesti ja kuntaministerin pelkäämästä ”friikkikunnasta” ei tietoakaan. No, sarkasmista ei ole tässä tapauksessa ole paljoa hyötyä kun asiansa tuntevat ministerit ja virkamiehet toisivat esille toisen painavan seikan perustellessa yhteistä rajaa. Se on yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen. Ja kuten kaikki tietää, Hartolan ja Padasjoen liitoskohdassa maankäyttöä olisi tehostetteva Päijänteellä, sillä vesialueen yhdyskuntarakenne on liian hajallaan ja ihan pohjassa. Talvisinkin se vain laajenee jään takia. Vaikeaa tulee olemaan.

Nimi

Jos ja kun suurkunta jossain muodossa syntyy, on jo nimiehdotuskin (-vaatimus) valmiina. Nimi on Kuningaskunta. Kuuluuhan kuntaan sentään itseään Kuningaskunnaksi tituuleeraava Hartola. Suurin syy kuitenkin on Jari Litmanen. Loistavat perustelut ja nimeen ei siis edes suomenkielentutkimuskeskus voi sanoa hirsipuupoikkipuolista sanaa. Älkää! Jooko…? Oli tulevan kunnan nimi mikä tahansa (Lahti), on koti aina koti.

On paljon kysymyksiä ja vielä enemmän vastauksia, joista en tiedä mitään, joten kuntauudistuksesta kannattaa tutustumassa asiallisilta sivuilta.


Lähteet
Etelä-Suomen Sanomat 19. ja 25. maaliskuuta 2008

Päivitys 21.4.2009
Juuri tulleen tiedon mukaan kuntaliitoksissa ei tarvitse yhdistyvillä kunnilla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa! Mutta se on edelleen suositeltavaa.

Lahti vuonna 2025?

Lahden kaupunki on julkistanut neljä skenaariota siitä minkälainen Lahti on vuonna 2025. Niiden tarkoitus on helpottaa tulevien kuntastrategioiden laadintaa. Vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat ovat ”Nykypohjalta”, ”Yksin kasvuun”, ”Vahvemmat yhdessä” ja ”Yhdessä menestykseen”.
Neljätoistasivuisen tulevaisuus-pdf:n voi ladata Lahden kaupungin nettisivuilta.