Lahti-Seuran tehtävänä on mm. ”syventää (Lahden) asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään kotiseutuunsa”. UusiKunta-hanke ei tätä tehtävää muuksi muuta, mutta hankkeen toteutuminen luonnollisesti vaikuttaa niin Lahti-Seuran kuin muidenkin kotiseutuyhdistysten toimintaympäristöön.

Lahti-Seura näkee, että mahdollisessa uudessa suuressakin kunnassa tarvitaan kotiseutuyhdistyksiä huolehtimaan paikallisen perinteen säilyttämisestä ja alueellisesta omaleimaisuudesta sekä yhdistämään yhteisen kotiseudun asukkaita. Vaikka kunnallinen jaotus muuttuukin, on vanhoilla kotiseutuyhdistyksillä edelleenkin tärkeä tehtävänsä, kuten on osoittautunut viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten yhteydessä. Vahva alueellinen kotiseutuhenki voi terveellä tavalla rikastuttaa ja vahvistaa myös koko uuden kunnan toimintaa. Myös Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntaliitoksien yhteydessä voidaan säilyttää perinteisten kuntien alueet jonkinlaisina pitäjinä, joissa juuri kotiseutuyhdistys toimii henkisesti yhdistävänä tekijänä. Sen sijaan alueellista palvelutoimintaa voidaan toteuttaa toisinkin, jos se tarkoituksenmukaiseksi katsotaan.

Lahti-Seuran käsityksen mukaan on tärkeätä, että kotiseutuyhdistysten toimintaedellytykset varmistetaan myös mahdollisessa uudessa kunnassa. Näillä vapaata kansalaistoimintaa harjoittavilla yhdistyksillä on tärkeä roolinsa paikallisen elämän asiantuntijoina ja kotiseutuun kasvavien juurien ylläpitäjinä. Paikallisdemokratiaa ja osallistumista toteutettaessa niillä voi olla hyvin tärkeä merkitys. Kotiseutu-, kylä- ja asukasyhdistykset muodostavat sellaisen resurssin, että sen merkitystä ei pidä aliarvioida.

Lahti-Seura katsoo, että jos vanha Hollolan emäpitäjä, ”Suur-Hollola” muodostuu uudelleen, on tämän uuden Lahden kaupungin rikkaus se, että sillä on eri alueilla monimuotoista ja rikasta kansalaistoimintaa ja perinnetyötä. Ihmisen halu kuulua johonkin, tuntea omat juurensa ja asuinseutunsa historia, vaikkapa vasta seudulle muuttaneenakin, on tulevaisuudessakin tärkeää.

Sauli Hirvonen    Martti K. Lehto
puheenjohtaja     varapuheenjohtaja

Lausunto on saatettu myös Uusi Kunta -hankkeen selvitysmiehen Osmo Soininvaaran tietoon.

–

Lahti-seura ry on vuonna 1946 perustettu kotiseutuyhdistys.

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 18.

Timanttien etsintää
Etelä-Suomen Sanomat avasi jokin aika sitten oman blogipalvelunsa ja monet ovat tarttuneet mahdollisuuteen tuoda tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat lähes koko kansan tietoisuuteen.

Yksi ESS:n alla toimiva blogi on hyvin lahtelainen Lahden Timantit. Sillä on kevyt, kotikutoinen lähestymistapa aiheisiin. Blogissa käsitellään musiikkia, teatteria, viihdettä, tyyliä ym. Artikkelit ovat kuvapainotteisia ja niistä kumpuaa hyväntuulisuus.

Visuaalisesti sivu on maltillinen, taustalla oleva seinä luo blogiin infotaulun tuntua. Säkenöivä ja menevä Timantti-logo arkisessa puuseinässä luo ristiriitaa, joka tosin voi viitata symbolisesti ”arjen timantteihin”. Jotain häiritsevääkin löytyy: Teksti on kauttaaltaan kursiivina, joten lukemista se hieman häiritsee. Rakenteellisesti sivusto kuitenkin noudattaa tuttua ja turvallista blogikaavaa.

Lahden Timantit

Miten Lahti näkyy internetissä, osa 17.

Verkkopalloilua

Näin jalkapallokauden alla on hyvä kiinnittää huomiota myös lahtelaisen jalkapalloilun lippulaivan FC Lahden ympärille syntyneiden kollektiivien aktivoitumiseen. Jalkapallo herättää intohimoja, ja kannattajien seuraan suuntautuva energia konkretisoituu ajoittain välillä fyysisiinkin mittoihin. Kun asialla on innokkaat (toivottavasti ei turhautuneet) nuoret miehet, aina sattuu ja tapahtuu, niin myös nyt. Miehet mustissa on hiljattain avattu blogi, joka pureutuu FC Lahden toimintaan ”kentällä, katsomossa ja kadulla”. Sivuston kirjoittajat ovat seuran kannattajia, jotka osaavat ottaa vakavasti FC Lahden asian, mutta kuten jo sivuston kuvasta voi päätellä, hommaa viedään eteenpäin tietysti pilke silmäkulmassa.

Vaikka seura on pystynyt luomaan keskusteluyhteyden kannattajien kanssa, toivottavasti seurassa osataan ottaa huomioon myös kannattajien aktiivisuuden tuotokset (esimerkkeinä FC Lahden Asialla ja LahtiFutis.net), joissa tarjoillaan auttavaa jalkaa, mutta myös kriittistäkin kommentointia seuran kehittämisestä ja toiminnasta. Tämä osoittaa että seurasta ollaan kiinnostuneita ja siitä välitetään.

Miehet mustissa

Joulu meni mukavasti lötkötellen ja loppu lähestyy. Vuoden loppu, ja tämä tapahtuu käsittääkseni joka vuosi. Lahen Lehden nettisivuille juttuja saatiin mukavaan tahtiin koko vuoden, tosin marraskuussa kirjoittamistahti hieman hiipui, kun työkiireet pukkasivat päälle.

Kuten jo tiedämme, paperisen lehden toisen numeron joutuessa paperinkeräykseen jo ennen kuin se ilmestyi, siihen tehdyt jutut julkaistiin nettisivuilla. Vuoden 2009 aikana nettisivuilla julkaistiin 45 artikkelia sekä sekalainen määrä uutisia ja linkki- ja tapahtumavinkkejä. Lahen Lehti nimestä huolimatta muuttuikin enemmän kotiseutublogiksi kuin varteenotettavaksi lehdeksi. Blogi ei tietenkään ole sen vähäisempi määritelmä, tässä tapauksessa realistisempi, varsinkin kun tietää tekijän rajalliset taidot ja resurssit lehden teossa. Vaikka joskus itsellä oli lehden suhteen katteettomia odotuksia, on tekeminen tällä hetkellä asettunut uomiinsa. Olen kylläkin itsekin huomannut että rautatieaiheisten juttujen määrä on suhteellisesti ottaen kasvanut muuhun materiaaliin. Lahtihan on rautatiekaupunki…
Silti, sivuston sisällön keveydestä huolimatta, tuntuu että lehti on vaikeasti lähestyttävä. Toivonkin että lahtelaiset voisivat paremmin hyödyntää mm. lehden/blogin tarjoamia tiedotusmahdollisuuksia.

Kiitos kaikille niille jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa lehteä kohtaan, haastatelluille ihmisille, uutisia ja mediatiedotteita lähettäneille ja ennenkaikkea lukijoille.
Katsotaan mitä ensi vuosi tuo tulleessaan. Hyvää tulevaa vuotta 2010!

Arkkitehti Unto Ojonen (1909 – 1997) on Lahden kaupunkikuvaan eniten vaikuttaneita suunnittelijoita. Ojosen päätuotanto on 1950- ja 1960-luvulta, jolloin Lahti muuttui puukaupungista kivikaupungiksi. Keskustan alueelta löytyy runsaasti Ojosen suunnittelemia rakennuksia mm. Veljeskoti, Karonhovi ja Karinportti sekä Pellonkulma (kuva yllä), vain muutama mainittakoon. Ojosen syntymästä tuli tänä vuonna sata vuotta, joten Lahden historiallisen museo esittelee kuluvana talvena Ojosen elämää ja uraa.

Ojonen oli Lyseon ensimmäisiä ylioppilaita, ja varhaisvuosia hän mm. maalasi ja suunnitteli tekstiilejä, joita on nähtävillä Ojosen yksityiselämää valottavassa osassa.
Yksi museohuoneista on lavastettu Ojosen työhuoneeksi, josta voi löytää autenttisia tavaroita hänen aktiivivuosiltaan.
Vaikka Ojosen töihin kuului runsaasti julkisia rakennuksia, hän suunnitteli vain yhden kirkon joka rakennettiin, Joutjärven kirkon Lahteen. Kappeleita hän suunnitteli useita.
Ojosen tyyli oli ottaa suunnittelussa huomioon rakennuksen kaikki osat, (jopa sen minkälaisia asukkaita taloon tulisi asumaan) joten näyttelyyn on tehty kooste, jossa esitellään hauskoja yksityiskohtia.
Itse mestarikin pääsee ääneen, sillä hänestä on tehty tv-haastattelu 1980-luvun lopulla. Videolla myös näkyy mielenkiintoista kuvaa 1980-luvun lopun Lahdesta.

Koivun ja tähden alla – Unto Ojonen, lahtelainen arkkitehti Lahden Historiallisessa museossa 6.11.2009-14.2.2010.