Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 4.

Ylen Elävä Arkisto
Vanhojen muistelu onnistuu oivasti myös internetissä. Ylen kiitelty Elävä Arkisto tarjoaa historiaa äänin ja kuvin, arkistossa on lähes yhdeksän tuhatta audio- ja videoleikettä 100 vuoden ajalta.
Lahti-hakusanalla arkistosta löytyy viisi videoleikettä: ”Salpausselän kisatytön valinta” (1953), ”Välähdyksiä Salpausselän kisoista” (1957), ”Lahden II Messut” (1958), ”Lahden suuraseman ja radiomastojen historiaa” (1966) ja ”Kaupunginjohtaja Olavi Katala esittelee Lahtea” (1966).

Ylen Elävä Arkisto

Hämeen Vasemmistoliitto ry. on tehnyt aloitteen Lahden seudun rautatielähiliikenteen kehittämiseksi:

Alustava hankehahmotelma henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Heinola-Lahti-Orimattila välillä:

Lahti-Helsinki oikoradalla vajaan kahden vuoden aikana nopeasti kasvaneen paikallisliikenteen suosio on vakuuttava osoitus siitä, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään junaa työmatka- asiointi ja vapaa-ajan liikennevälineenä yksityisauton sijasta, kun siihen tarjotaan joustava mahdollisuus. Toistaiseksi Lahden seutukunnan ja Päijät-Hämeen alueellinen bussiliikenneverkko palvelee vajavaisesti oikoradan yhdysliikennettä Lahteen ja Lahdesta sen ympäristöön. Valmiina olevalta Lahti-Heinola ja Lahti-Loviisa radalta on lopetettu henkilöliikenne ja radat ovat muutoinkin vähäisessä käytössä.

On mahdollista, että radoilla tapahtuva henkilöliikenne elpyisi uudestaan, jos se voisi yhdistyä joustavasti toimivaan paikallis- ja kaukojunaliikenteeseen Helsingin, Riihimäen ja Kouvolan suuntaan. Tätä mahdollisuutta tukee kolmen kaupungin väestömäärän kasvu, alueen sisäisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen ja alueen väestön kasvanut yleinen kiinnostus käyttää raideliikennettä sekä tarve vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tästä on selvänä osoituksena mm Nastolassa tehdyt päätökset paikallisliikenteen seisakkeiden lisäämisestä. Ehdotuksen mukainen paikallisjunaliikenne suuntautuisi lisäksi suoraan rautatieasemalle, joten Lahden linja-autoaseman etäisyyden aiheuttamat ongelmat eivät vaikeuttaisi jatkoliikenteen käyttöä. Kahden Lahtea lähellä olevan kaupungin ja Lahden välinen liikenne saisi näin vaihtoehtoisen joukkoliikennemuodon alueelliselle bussiliikenteelle.

Kehittämishanke voisi palvella onnistuessaan Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun metropolialueen toisen navan eli pohjoisen keskuksen muodostumista vastapainona eteläiselle Helsingin, Espoon ja Vantaan muodostamalle keskukselle. Valmiiksi rakennetut radat muodostaisivat pääkaupunkiseudun metroa vastaavan paikallisliikenteen verkon, edellyttäen että verkkoa ryhdytään aktiivisesti käyttämään, kehittämään ja hyödyntämään kaupunkisuunnittelun joukkoliikenneverkkorunkona.

Hämeen Vasemmistoliitto ry esittää hankesuunnitelman yksityis- kohtaisemman valmistelun pohjaksi seuraavia lähtökohtia:

Hanke on alueellinen raiteilla tapahtuva joukkoliikenteen kehittämishanke, jossa otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön henkilöliikenneyhteys välillä Heinola-Lahti-Orimattila
Junavuorot voisi sijoittaa aluksi aamuun, keskipäivälle ja iltapäivälle siten, että se palvelisi aamuin illoin työmatkaliikennettä ja tämän lisäksi päivällä muuta asiointiliikennettä.
Junavuorot voisivat lähteä sekä Orimattilasta että Heinolasta vastakkaisiin suuntiin ja suunnilleen samaan aikaan siten, että niillä olisi yhteys molempiin suuntiin Lahdesta Helsinkiin meneville ja tuleville Z-junille aikaväleillä 7.17- 9.17 ja 16.40- 18.40.
Vähintään yksi vuoro molempiin suuntiin voisi olla lisäksi puolen päivän seutuun asiointiliikennettä varten.
Liikenteessä voisi käyttää alkuun vanhaa kiskobussikalustoa ja hankkia myöhemmin uudempaa kalustoa, jos kysyntä lisääntyy mainitulle liikenne- muodolle.
Seisakkeita tulisi avata Heinola-Lahti ja Orimattila-Lahti välille siten, että ne palvelisivat välillä olevia taajamia, kuten Pennala ja Renkomäki, sekä Vierumäki ja Ahtiala.
Matkalippujen hinnoittelun tulisi toteutua kokeiluhankkeen aikana VR:n paikallisliikenteen henkilöliikennehinnoittelun mukaisesti.
Jos hankkeen aikana otetaan käyttöön linjaliikenteen ja raideliikenteen alueellinen yhteislippujärjestelmä, sitä sovelletaan myös tässä kehittämishankkeessa.
Koska liikenne olisi alkuun taloudellisesti kannattamatonta, sitä tulisi tukea valtion ja alueen kolmen kunnan varoilla Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon joukkoliikennettä koskevien linjausten mukaisesti alueellisena joukkoliikenteen kehittämis- ja monipuolistamishankkeena.
Hanke voisi olla alkuun kolmen vuoden kehittämishanke, joka alkaa vuoden 2009 alusta.
Henkilöliikenteen jatkamisesta, mahdollisesta laajentamisesta tai supistamisesta ja rahoituksesta päätetään kokeiluhankkeen päätyttyä tehdyn arvioinnin perusteella.

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 3.

Alatori.com
Alatori.com on lahtelaisille tai sen henkisille suunnattu keskustelufoorumi. Varsinaisia keskustelukategorioita on lähes kaksikymmentä, mm. vapaakeskustelu, politiikka, urheilu, tapahtumat, liikenne, musiikki, elokuvat jne., mutta keskustelua voi käydä myös kunnittain, jossa edustettuina on Lahden lähikunnat.
Alatorilta ei ole pitkä matka Kauppatorille. Itseasiassa Kauppatori on Alatorissa. Tehtyjä ostoksia voi sitten arvostella vaikkapa foorumin kriitikko-osiossa. Arvosteluihin voi jättää omat kommentit peleistä, musiikista ja elokuvista.

Alatori.com perinteinen foorumi, mutta selkeä vaihtoehto käydä keskustelua viitteellisessä Lahti-ympäristössä. Alatori käyttää itsestään luonnehdintaa ”Se viihtyisämpi Alatori”, ja päällisin puolin meininki onkin (toistaiseksi?) seesteinen.
Rekisteröidy ja kerro oma kantasi. Eli se oikea.

Alatori.com

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 2.

Kuka, Mitä, Lahti
Lahden historiasta kiinnostuneille avattiin vuonna 2007 ”Kuka, Mitä, Lahti” -niminen sivusto, joka keskittyy Lahden historian kulminaatiopisteisiin. Sivuston etusivulla kerrotaan että ”Kuka, Mitä, Lahti on osa ’Piirteitä Päijät-Hämeestä – sisältöä maakunnalliseen identiteettiin’ -hanketta, joka on toteutettu 2004–2007. Sen tarkoitus on alueen historiantuntemuksen lisääminen ja päijäthämäläisen identiteetin vahvistaminen.” Sivujen sisältö on jaettu kuuteen eri osioon: ”Lahden historia”, ”Käsitteet”, ”Paikannimet”, ”Henkilöt”, ”Ympäristö” ja ”Arkisto”. Aiheita on myös linkitetty kätevästi keskenään artikkeleiden sisällä. Ulkoasultaan sivut ovat selkeät ja toimivat, kaivaten kuitenkin pientä jäsentelyä ja yhdenmukaisuutta.

Jos jotain sisällöllistä täydentämistä toivoisi, olisi se kuva- ja karttagalleria. Karttoja kylläkin sivuilta löytyy, josta myöhemmin. Vanhat valokuvat kiinnostavat aina ja kartat auttaisivat hahmottamaan kaupungin kehitystä kylän ajoilta aina tähän päivään saakka. Toki kuvia on käytetty artikkeleiden yhteydessä.
Toinen asia, joka tuntuisi istuvan sivuston konseptiin olisi selvitys kaupungin symboleista, esimerkkinä Lahden kaupungin vaakuna ja sen syntyhistoria. Mutta nuo puutteet eivät häiritse, sillä jo nyt sivut ovat täynnä informaatiota.

Kokonaisuutena Kuka, Mitä, Lahti on kiinnostava sivusta, josta voi hakea nopeasti kiinnostava nippelitietoa kaupungimme historiasta. Alla pieni katsaus sivuston tämän hetkiseen tarjontaan: Lahden historia on niputettu ytimekkäästi, jossa käydään läpi alueen esihistoriaa ja keskiajan kylän aikoja sekä sivutaan tämän päivän kunnallishallintoa (jossa tosin mainitaan nykyinen kaupunginjohtajamme Tarmo Pipatti). Historiikistä löytyy tietoa myös mm. väestöstä, taloudesta, kulttuurista.

Käsitteissä on käyty läpi yhdeksän Lahteen liittyvää ja liitettyä historiallisia että maantieteellisiä pilaria, mm. Lahden markkinoista ja karjalaisten merkityksestä Lahdelle.

Paikannimistössä käydään läpi nimensä mukaisesti seudun paikannimistöä selitysten kera. Mielenkiintoisen hakemiston niukkoja tekstejä olisi kaivannut kuvia tukemaan informaatiota ja vaikkapa vanhoin kartoin valottamaan yksityiskohtia alueiden menneisyydestä. Missä sijaitsikaan Haiseva?

Henkilögalleriaan on kerätty henkilöhistorioita eri poliittisista vaikuttajista ja elinkeinoelämän vaikuttajista. Henkilöt ovat vaikuttaneet lähinnä kauppalan ja kaupungin alkuvuosina, joten useat nimet kuulostavatkin oudoilta.

Ympäristö-otsikon alla ei ole vielä mitään, joten odotellaan sen täydentämistä.

Arkiston mielenkiintoisinta antia on Päijät-Häme Senaatin kartoilla -kuvagalleria sekä kaupungin perustamiskirja. Mainittakoon että arkistosta löytyy myös kauppalanhallituksen kokouspöytäkirjat vuodesta 1878 vuoteen 1906.

Historiasivuilla tietoa on, mutta mikä on se oleellinen tieto, joka puristetaan (lahtelaisen) internetkuluttajan tarpeisiin ja mitä informaatiota pidetään tärkenä esittää lahtelaisille? Tässä tapauksessa tarpeet on huomioitu hyvin.  Toivottavasti sisällön tuottamista jatketaan ahkerasti, koska tämän tyyppinen arkisto on loistava kanava tutustua lahtelaiseen historiaan ja ehkäpä sivusto innostaa meitä suunnistamaan kirjakauppaan/kirjastoon penkomaan Lahden historian kirjoja. Tai muuten vain saa meidät kiinnostumaan kaupungistamme ja ympäristöstämme jossa elämme.

Kuka, Mitä, Lahti