Karirannan huikea suunnitelma

Kuten otsikko antaa ymmärtää, löytyy sen alta todellinen vaihtoehto Ranta-Kartano ja Karirannan suunnitelmille. Myönnettäköön, että tämä suunnitelma on hieman karkea ja rajattu, mutta kyllä insinööreillä ja arkkitehdilla on sen verran mielikuvitusta, että osaavat jatkaa sen loppuun saakka kera häikäisevin yksityiskohdin. Onhan suunnitelmassa selvästi havaittavissa alueen luonne, jonka pohjalta alue voidaan rakentaa loppuun.

Suunnitelma luultavasti syntyi sen aikaisten suunnitelmien ja oman mielikuvituksen innoittamana sekä luultavimmin vähemmän motivoituneen kouluaineen. Piirros syntyi koulussa, joten ei siis mennyt allekirjoittaneelta koulunkäynti aikoinaan hukkaan. Eikä piirustustaidot. Vaikka moni nyt luulee, olin tuolloin fyysisesti jo aikuinen mies, en siis kymmenvuotias. Kauppaoppilaitoksen penkkien kuluttamisen ohella, tuli myös mustettakin kulutettua paperiin, ei välttämättä siinä muodossa miten se koulussa toivotaan tapahtuvan, vaan on ihan omiin tarkoituksiin. Eli huveihin. Suunnitelma ajoittuu käsittääkseni vuosille 1998-1999 ja tätä kaupunkisuunnittelun mestariteosta on analysoitava tarkasti, jotta se ei jäisi pelkäksi paperilapuksi.
rk_suunn.jpg

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy uudelleen pökkelöityneeseen rautatiehen, ratapenkereellä puksuttavaan junaan. Uskonkin, että se on enemmän realismia kuin utopiaa. Ainakin menneisyydessä. Museojunaliikennettä raiteilla näyttää olevan diesel-veturin muodossa. Jalkarannantie on viety radan ali tunneliin. Mielenkiintoisina yksityiskohtina portaalit Jalkarannantiellä ja Ståhlberginkadulla. Tällä ilmeisesti on jokin rajaava merkitys, kyllä arkkitehdit tietää.

Urheilutalo on paikoillaan ja ilmeisesti Tekniikan laitoksen ja Jalkarannantien (joka on pääpiirteissään entisellä paikallaan) väliin on noussut toimistotalo vai onko tuo sittenkin parkkitalo? Vai koulurakennus? Niin tai näin, ruma laatikko joka tapauksessa. Se tuokin suunnitelmaan heti ammattimaista otetta. Jos sitä ei muka ole.

Suomen suurimman keskustassa sijaitsevan lentokentän eli Kisapuiston parkkialueelle olen ideoinut kylämäistä, mutta tiivistä asuin- ja liikerakentamista. Vaikutteita on luultavammin haettu ulkomailta. Hyvin kaukaa… Voimakkaimpana tuossa on inspiroinut noilla main sijainnut, jo kadonnut Myllykylä. Se lienee normaalia että parikymppisen nuorta miestä inspiroi myllykylä. Rakennuskanta näyttää olevan matalaa ja Pikku-Vesijärvestä näyttää työntyvän kanava kohti keskustaa. Puita on reilusti.

Siinä se analysoituna. Jään odottelemaan kaupungin päättäjiltä yhteydenottoa ja muhkeaa shekkiä. Suunnitelmaani ei saa sitten käyttää ilman lupaa.

Ranta-Kartanon oikeat suunnitelmat on nähtävillä Lahden kaupungin nettisivuilla sekä Vesijärvenkatu 11 C ja kaupungin pääkirjastossa.

Vesijärven sataman pienoisrautatie (kuva-artikkeli)

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry.:n pienoisrautatie Lahden Vesijärven satamasta. Pienoisrautatie oli esillä joulu-, tammi- ja helmikuun aikana Lahden Ympäristökeskuksessa.
Pienoisrautatie rakennettiin 1990-luvun puolivälissä Lahden historiallisen museon näyttelyyn, jonka jälkeen se on ollut näytillä useilla pienoismallimessuilla. Rautatietä on ehostettu useasti, viimeksi se sai uuden ”pinnan” harrastaja Markus Heleniuksen toimesta kesän 2008 Lahden Rautatiepäiville.
Malli kuvaa Vesijärven satamaa 1940-50-luvuilla.
Kuvat: Sauli Hirvonen

img_9730.jpg
img_9729.jpg
img_9731.jpg
img_9735.jpg
img_9739.jpg
img_9741.jpg
img_9756.jpg
img_9750.jpg
img_9747.jpg

Roskiksissa runoutta

runoroskis.jpg

Bongaa runoroskikset!

Runous ei ole mitään roskiskamaa, mutta roskapönttöjen somisteeksi runot sopivat oikein hyvin.

Tänään alkanut, keskikesän kestävä, Runon kaupunki -tempaus tuo runoutta lahtelaisiin puistoihin noin sadan roska-astian kylkeen. Kuvitetut tarrat inspiroivat sekä pitämään ympäristöä siistinä että tunnelmoimaan kesän, rakkauden, luonnon ja lastenrunojen aiheilla.

Runot on etsitty Lahden Runomaratonin mittavasta runoarkistosta, johon on kerätty 50 000 runoa 13 runokilpailun ja 25 vuoden aikana. Kuvituksen ovat luoneet Lahden Taideinstituutin nykyiset ja entiset opiskelijat Tuomo Laakso (ihminen ja ympäristö), Elina Ahonen (rakkausrunot) sekä Hanna Filppula ja Anna-Mari Kuusinen (lastenrunot), jotka ovat harjoitelleet Lahden kulttuuritoimessa. Kolmas tärkeä taho ja aloitteentekijä koko runoroskiskampanjalle on Lahden kunnallistekniikka, jonka työntekijät mm. huolehtivat tarrojen liimaamisesta ja uusimisesta.

Runoroskiksia on nähtävissä reilussa kymmenessä puistossa Lahden alueella, tärkimpinä Fellmannin puisto, Kariranta-Pikku-Vesijärvi ja Launeen keskuspuisto Perhepuistoineen. Aiheet on valikoitu puiston käyttäjien mukaan, ja tarroja myös vaihdellaan muutaman viikon välein.
Kannattaa siis bongata tutunkin puiston astiat usein – ja samalla huolehtia ympäristöstään keräämällä roskat roskikseen. Roskisrunoelämyksiä on luvassa ainakin heinäkuun loppuun asti, mahdollisesti vielä elokuussa.

Ja muistattehan, että viikon päästä juhannuksesta vietetään Lahden 14. runomaratonia, jonka synty- ja kotipaikka on Mukkulan kartanopuisto.

Ina Ruokolainen
(Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkomaisteri-blogissa)
Kuvat © Ina Ruokolainen

Kevät koittaa kesäteatterille

kesat_ots.jpg
Lahdessakin toimii taas kesäteatteri. Pesäkallion luonnonhelmaan rakennetut katsoma ja lavasteet toimivat esityspaikkana, ja tämän kesän avaa klassikko ”Tukkijoella”. Kesäteatteria pyörittävän Elävä Taide ry.:n puheenjohtaja Sirkka Junikka vastaili toimintaa koskeviin kysymyksiin.

Mikä on Elävä Taide ry.?
Lahden Elävä Taide ry on perustettu edistämään ja kehittämään kesäteatteritoimintaa.

Lahteen on tovin jälkeen saatu jälleen kesäteatteri. Minkälaisia tavoitteita olette asettaneet itsellenne teatterin suhteen? Entä yleisön?
Tavoitteenamme on tuottaa korkeatasoisia kesäteatteriesityksiä alan ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien voimin. Suurin tavoitteemme on 10.000 iloista ja tyytyväistä katsojaa.

Onko ohjelmiston suhteen jonkinlaista linjaa ja miten valitsette kesän
produktion?

Haluamme tarjota viihdyttäviä näytöksiä, mukavaa ilmapiiriä ja leppoisaa tunnelmaa yleisöllemme. Valitsimme kesän produktioksi viime kesänä Raumalla nähdyn Tukkijoella, jossa ohjaajana toimii lahtelainen Satu Säävälä, musiikki on lahtelaisen Marko Haaviston ja suuri osa näyttelijöistäkin on lahtelaisia. Päätimme, että enää ei lahtelaisten tarvitse mennä tekemään ja katsomaan kesäteatteria Raumalle asti.

Minkälainen paikkana Pesäkallio on teatterille ja miten päädyitte juuri sinne?
Pesäkallio toimii talvisin tanssilavana ja on rauhallinen paikka lähellä kaupunkia ja keskellä luontoa; siellä on valmiina kahvio- ja saniteettitilat sekä pysäköintialue, vain katsomo puuttui.

Karirannalla on vieläkin vahva kaiku kesäteatterista puhuttaessa, onko Karirannan suhteen uusia suunnitelmia?
Meillä ei ainakaan ole sen suuntaisia suunnitelmia; Kariranta on kaunis paikka keskellä kaupunkia mutta kärsii ilkivallasta, on rauhaton ja sieltä puuttuvat kahvio- ja Wc-tilat, eikä pysäköinnin järjestäminen ole ongelmatonta. Nykyisen matkahuollon parkkipaikan rakennussuunnitelmat estävät tulevaisuudessa pysäköinnin kokonaan. Mielestämme aika on ajanut – kesäteatterin osalta – Karirannan ohi.

Mikä kesäteattereissa kiehtoo, miksi kesäteatteriin kannattaa tulla?
Samat asiat kuin missä tahansa teatteri esityksessä: elämykset ja mukava vapaa-ajan tapahtuma; tällä kertaa myös elävä musiikki, jossa on vahva lahtelainen tausta.
Siksi kannattaa tulla.

Mitä on luvassa tulevaisuudessa? Onko ensi kesäksi jo tehty jotain päätöksiä?
Seuraavina kesinä on luvassa lisää kesäteatteria, korkeatasoisia, viihdyttäviä näytöksiä, jotka toteutetaan osin ammattilaisten, osin lahtelaisten opiskelijoiden ja harrastajien voimin.
Ensi kesän osalta on päätetty, että kesäteatteritoiminta jatkuu Pesäkalliolla. Tarkemmat suunnitelmat tehdään kunhan saadaan ensin tämä kesä kunnialla hoidettua. Viikko ehkä kuitenkin levätään ensin.

”Tukkijoella” esitykset alkavat 19.6. Kertoisitko minkälaisesta tarinasta on kyse?
Tarina on vanha klassikko, uudistetussa muodossa. Teuvo Pakkalan 1890-luvun lopulla kirjoittama näytelmä kertoo tukkilaisista ja kylän ihmisistä, erityisesti tytöistä, uudistetussa muodossa. Tarinassa hiki haisee, miehet ovat Miehiä ja naiset Naisia.



Tukkijoella
Pesäkallion ensimmäinen tuotanto on Satu Säävälän ohjaama ja sovittama takuuvarma klassikko, Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Uutta ilmettä tähän vuosikymmenten suursuosikkiin tuovat lahtelaisen muusikon ja lauluntekijän Marko Haaviston sanat ja sävelet.

Ensi-ilta 19.6. klo 19.00
Viimeinen esitys 27.7. klo 19.00

Lisätietoja Pesäkallion kesäteatterin nettisivuilta.