”Rakas pöytäkirjani…”

Miten Lahti näkyy internetissä -sarja, osa 6.

Lahden kaupungin pöytäkirjoja

Mitä sinä suosittelisit lahtelaiselle internetistä? Heti ensimmäiseksi tulee varmasti mieleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä lautakuntien ja toimikuntien pöytäkirjat ja esityslistat vuosilta 2007 ja 2008? Tylsää ja mediaseksitöntä? Voi olla, mutta samalla tutustumisen arvoista. Sivuston olemassa olo ei ole mikään uutinen valveutuneille tietoyhteiskunnan kansalaisille, mutta ainakin minulle nämä ovat uusia näkymiä Lahteen ja siihen miten se toimii poliittisella tasolla. Se on jopa kiehtovaa.

Niille jotka eivät ole kiinnostuneet politiikasta, byrokratiasta eikä muustakaan ikävästä, kannattaa kiinnittää huomio siihen, että sivuilla käsitellään jokaista meistä koskevia asioita. Lapsellisen yksinkertainen huomio, mutta se voi olla yksi lähtökohta tutustua Lahteen. Eikö vieläkään kiinnosta? Nyt varmasti alkaa kiinnosta: siellä käsitellään myös naapureidemme asiota: Ajetaanko aseman ympäristössä ensi vuonna kenties F1-junakisa tai saako lehtipuhallinta käyttää orkesterissa? Vaikka politiikan tekeminen on välillä hassua, narsistista ja naiivia, em. kaltaisia absurdeja esimerkkejä ei sivuilla kuitenkaan ole nähtävillä. Todellisuudessa pöytäkirjat avaavat ikkunan vaikuttamisen tylsään, mutta ei sisällöttömään maailmaan.

Aiemmin ei ole tullut mieleenkään käydä katsomassa kuka teki minkäkin aloitteen ja mitä tulee minnekin, mutta nyt kun sen informaation saatavuuden helppous on tiedossa, asiaan voi paneutua internetin avulla useamminkin. Ainakin kerran vuodessa.
Vaalit on tulossa, joten pöytäkirjat tarkistukseen.

Pöytäkirjat

poytakirjat.jpg

Karirannan huikea suunnitelma

Kuten otsikko antaa ymmärtää, löytyy sen alta todellinen vaihtoehto Ranta-Kartano ja Karirannan suunnitelmille. Myönnettäköön, että tämä suunnitelma on hieman karkea ja rajattu, mutta kyllä insinööreillä ja arkkitehdilla on sen verran mielikuvitusta, että osaavat jatkaa sen loppuun saakka kera häikäisevin yksityiskohdin. Onhan suunnitelmassa selvästi havaittavissa alueen luonne, jonka pohjalta alue voidaan rakentaa loppuun.

Suunnitelma luultavasti syntyi sen aikaisten suunnitelmien ja oman mielikuvituksen innoittamana sekä luultavimmin vähemmän motivoituneen kouluaineen. Piirros syntyi koulussa, joten ei siis mennyt allekirjoittaneelta koulunkäynti aikoinaan hukkaan. Eikä piirustustaidot. Vaikka moni nyt luulee, olin tuolloin fyysisesti jo aikuinen mies, en siis kymmenvuotias. Kauppaoppilaitoksen penkkien kuluttamisen ohella, tuli myös mustettakin kulutettua paperiin, ei välttämättä siinä muodossa miten se koulussa toivotaan tapahtuvan, vaan on ihan omiin tarkoituksiin. Eli huveihin. Suunnitelma ajoittuu käsittääkseni vuosille 1998-1999 ja tätä kaupunkisuunnittelun mestariteosta on analysoitava tarkasti, jotta se ei jäisi pelkäksi paperilapuksi.
rk_suunn.jpg

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy uudelleen pökkelöityneeseen rautatiehen, ratapenkereellä puksuttavaan junaan. Uskonkin, että se on enemmän realismia kuin utopiaa. Ainakin menneisyydessä. Museojunaliikennettä raiteilla näyttää olevan diesel-veturin muodossa. Jalkarannantie on viety radan ali tunneliin. Mielenkiintoisina yksityiskohtina portaalit Jalkarannantiellä ja Ståhlberginkadulla. Tällä ilmeisesti on jokin rajaava merkitys, kyllä arkkitehdit tietää.

Urheilutalo on paikoillaan ja ilmeisesti Tekniikan laitoksen ja Jalkarannantien (joka on pääpiirteissään entisellä paikallaan) väliin on noussut toimistotalo vai onko tuo sittenkin parkkitalo? Vai koulurakennus? Niin tai näin, ruma laatikko joka tapauksessa. Se tuokin suunnitelmaan heti ammattimaista otetta. Jos sitä ei muka ole.

Suomen suurimman keskustassa sijaitsevan lentokentän eli Kisapuiston parkkialueelle olen ideoinut kylämäistä, mutta tiivistä asuin- ja liikerakentamista. Vaikutteita on luultavammin haettu ulkomailta. Hyvin kaukaa… Voimakkaimpana tuossa on inspiroinut noilla main sijainnut, jo kadonnut Myllykylä. Se lienee normaalia että parikymppisen nuorta miestä inspiroi myllykylä. Rakennuskanta näyttää olevan matalaa ja Pikku-Vesijärvestä näyttää työntyvän kanava kohti keskustaa. Puita on reilusti.

Siinä se analysoituna. Jään odottelemaan kaupungin päättäjiltä yhteydenottoa ja muhkeaa shekkiä. Suunnitelmaani ei saa sitten käyttää ilman lupaa.

Ranta-Kartanon oikeat suunnitelmat on nähtävillä Lahden kaupungin nettisivuilla sekä Vesijärvenkatu 11 C ja kaupungin pääkirjastossa.

Vesijärven sataman pienoisrautatie (kuva-artikkeli)

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry.:n pienoisrautatie Lahden Vesijärven satamasta. Pienoisrautatie oli esillä joulu-, tammi- ja helmikuun aikana Lahden Ympäristökeskuksessa.
Pienoisrautatie rakennettiin 1990-luvun puolivälissä Lahden historiallisen museon näyttelyyn, jonka jälkeen se on ollut näytillä useilla pienoismallimessuilla. Rautatietä on ehostettu useasti, viimeksi se sai uuden ”pinnan” harrastaja Markus Heleniuksen toimesta kesän 2008 Lahden Rautatiepäiville.
Malli kuvaa Vesijärven satamaa 1940-50-luvuilla.
Kuvat: Sauli Hirvonen

img_9730.jpg
img_9729.jpg
img_9731.jpg
img_9735.jpg
img_9739.jpg
img_9741.jpg
img_9756.jpg
img_9750.jpg
img_9747.jpg

Roskiksissa runoutta

runoroskis.jpg

Bongaa runoroskikset!

Runous ei ole mitään roskiskamaa, mutta roskapönttöjen somisteeksi runot sopivat oikein hyvin.

Tänään alkanut, keskikesän kestävä, Runon kaupunki -tempaus tuo runoutta lahtelaisiin puistoihin noin sadan roska-astian kylkeen. Kuvitetut tarrat inspiroivat sekä pitämään ympäristöä siistinä että tunnelmoimaan kesän, rakkauden, luonnon ja lastenrunojen aiheilla.

Runot on etsitty Lahden Runomaratonin mittavasta runoarkistosta, johon on kerätty 50 000 runoa 13 runokilpailun ja 25 vuoden aikana. Kuvituksen ovat luoneet Lahden Taideinstituutin nykyiset ja entiset opiskelijat Tuomo Laakso (ihminen ja ympäristö), Elina Ahonen (rakkausrunot) sekä Hanna Filppula ja Anna-Mari Kuusinen (lastenrunot), jotka ovat harjoitelleet Lahden kulttuuritoimessa. Kolmas tärkeä taho ja aloitteentekijä koko runoroskiskampanjalle on Lahden kunnallistekniikka, jonka työntekijät mm. huolehtivat tarrojen liimaamisesta ja uusimisesta.

Runoroskiksia on nähtävissä reilussa kymmenessä puistossa Lahden alueella, tärkimpinä Fellmannin puisto, Kariranta-Pikku-Vesijärvi ja Launeen keskuspuisto Perhepuistoineen. Aiheet on valikoitu puiston käyttäjien mukaan, ja tarroja myös vaihdellaan muutaman viikon välein.
Kannattaa siis bongata tutunkin puiston astiat usein – ja samalla huolehtia ympäristöstään keräämällä roskat roskikseen. Roskisrunoelämyksiä on luvassa ainakin heinäkuun loppuun asti, mahdollisesti vielä elokuussa.

Ja muistattehan, että viikon päästä juhannuksesta vietetään Lahden 14. runomaratonia, jonka synty- ja kotipaikka on Mukkulan kartanopuisto.

Ina Ruokolainen
(Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkomaisteri-blogissa)
Kuvat © Ina Ruokolainen